Tämän viikon kulttuuripersoonamme on sarjakuvan- ja musiikintekijä, sanoittaja ja kuvataiteilija Jyrki Anselmi Mäki. Parhaiten Mäki ehkä tunnetaan Radiopuhelimet-yhtyeen laulajana ja toisena pääsanoittajana. Taiteen moniosaajalta on julkaistu myös kaksi sooloalbumia, joista uudempi, SYYS, ilmestyi keväällä 2022. Mäki tituleeraa itseään kulttuurin ja taiteen sekatyöläiseksi, joka on häärännyt vuosien saatossa monissa eri projekteissa ja tapahtumissa.
Sarjakuvakirjoja taitelijalta on julkaistu neljä ja viides on jo puhtaaksi piirtämisen vaiheessa. Lisäksi paikallislehti Rantapohjassa julkaistaan viikoittain Mäen piirtämää strippisarjakuvaa Kosmoskatti. Oulun kaupungin lehdissä parikymmentä vuotta ilmestyneen sarjakuvan Herra Kraak Oulusa tulevaisuus on vielä auki.
–Sarjakuvien piirtämisen aloitin jo ennen kouluikää, olen tehnyt niitä niin kauan kuin voin muistaa. Bänditouhut aloitin vasta 18–vuotiaana, tosin olin omissa oloissani kirjoitellut sanoituksia ja renkutellut niitä c-kaseteille jo varhaisesta teini-iästä lähtien.
Syrjäänvetäytyvän nuoren ensimmäiset bänditreenit tuntuivat omalta jutulta ja mullistivat Mäen sosiaalisen elämän. Hän sanoi oppineensa musiikin kautta puhumaan ja oppimisen tie jatkuu edelleen. Kuvataiteilijana hän on vuosikymmenten varrella pitänyt lukuisia näyttelyjä ja osallistunut yhteisnäyttelyihin. Martinniemen Ukkolanrannassa on vuoden ympäri nähtävissä vuonna 2010 Mäen aloittama Pölökkypäitten poloku -tilataideteos, osana paikallista luonto- ja kulttuuripolkua.
Mitä sinulle kuuluu juuri nyt? Millä tavoin vietät vapaa-aikaasi?
Tämän kesän työskentelen ohjaajana kehitysvammaisten asumisyksikössä. Antoisaa työtä, jossa oppii joka päivä jotain uutta. Olen kiinnostunut järjestämään virikkeellistä tekemistä erityisryhmille, ja ilokseni minut valittiin taiteilijaksi syksyllä alkaviin yhteisötaideprojekteihin, jotka toteutetaan kehitysvammaisten toimintakeskuksissa Oulussa, Kempeleessä ja Muhoksella. Porukalla tulemme luomaan sarjakuvia ja kuvitettuja tarinoita, kommunikoimme taiteen tekemisen avulla.
”Vapaa-aikani” täyttää piirtäminen ja tarinoiden pähkäily, sanoitusten kirjoittaminen, musisointi ynnä muu niin sanottu luomistyö. Niin on minulla ollut aina. Jotta asiat eivät luuppaisi aivoherneessä liiaksi, tykkään käydä metsässä lenkkeilemässä, lueskella monenlaista tai käydä ihmisten ilmoilla tapahtumissa, vaikkapa klubikeikoilla, näyttelyissä tai teatterissa. Lisäksi satavuotiaassa omakotitalossa asumisessa on puolensa: aina riittää kunnostus- ja pihahommia.
Mitä kantava teemamme, kulttuuri-ilmastonmuutos, merkitsee sinulle?
Avoimuuden lisääntyminen ja rajojen rikkominen olkoon suuntana. Toivon maailmaa, jossa jokainen voi toteuttaa itseään omalla tavallaan. Pois ahdasmielisyydestä, lokeroinnista, suvaitsemattomuudesta, vihan ilmapiiristä. Tämä kuulostaa kliseiseltä, mutta jos emme pidä myönteisiä arvoja koko ajan mielessä, päivittäisessä elämässämme, ilmapiiri myrkyttyy nopeasti ja nurkkakuntaisuus lisääntyy. Olkaamme kiinnostuneita kanssaeläjiemme tekemisistä ja ajatuksista, oppikaamme toisiltamme.
Millaisena näet Oulun tällä hetkellä? Miten uskot kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavan pohjoiseen Suomeen?
Ilmapiiri on Oulussa mennyt raikkaampaan suuntaan, jos sitä vertaa vaikkapa bändimme alkuaikoihin, huuruisen harmaaseen 1980-lukuun. Nyt on vireämpää monella rintamalla. Tapahtumiakin on monenlaisia, hetkittäin on jopa runsauden pulaa tarjonnassa.
Kulttuuripääkaupunkititteli omalta osaltaan virkistää koko seutua ja toivottavasti tuo monipuolista kulttuuritarjontaa jokaiselle. Taide ei ole jotain kaukaista ja etäistä hörhöilyä, vaan houkuttavaa ja koukuttavaa elämysmatkailua mielelle ja sielulle. On hyvä, että kulttuuri ymmärretään laajasti, ei vain nurkkakuntaisena näpertelynä, jolle toki sillekin suotakoon mahdollisuutensa.
Itse vierastan vastakkainasetteluja. Olkoon tarjolla sekä korkeakulttuuria että undergroundia, kiitos! Joskus puheissa vaikkapa urheilutapahtuma mielletään kulttuuritapahtuman vastakohdaksi; sehän on ihan pötyä: kulttuuria se on urheilukin. Liikunta liikuttaa aivosoluja ja herättää tunteita.
Eläköön kaikki omaleimainen tekeminen ja herättelevä kanssakäyminen. Muistetaan historia, eletään tätä päivää ja tavoitellaan parempaa huomista; avaruus mielessä.
Mitä musiikki sinulle itsellesi merkitsee?
Musiikki on aina merkinnyt paljon, niin monella tavalla ja tasolla, että on vaikeaa vastata lyhyesti. Jo lapsena kiinnostuin oikeastaan kaikesta musiikista, mikä vain korviini kantautui. En välittänyt genrerajoista, en edes tajunnut ajatella niitä. En välitä niistä edelleenkään. Ja olen elävä esimerkki siitä, että musiikin tekemiseen ei kummoista soittotaitoa tarvita.
Bänditoiminnassa on ollut antoisaa tutustua kavereihin, jotka suhtautuvat musiikkiin vähintään samalla intohimolla. Musiikki on myös kommunikointia, oikeastaan eniten juuri sitä. On mahtavaa saada kimpassa aikaan kuulokuvia, äänien ja sanojen yhdistelmiä, joita voi sitten täräytellä soimaan mahdollisten kuulijoiden iloksi tai kauhuksi. Kyllä maailmaan ääntä mahtuu, monenlaista, ja hyvä niin.
Kuva: Jaani Föhr
