huhti 9, 2024
Yhdenvertainen Oulu2026 -hanke edistää taide- ja kulttuuriorganisaatioiden yhdenvertaisuutta vahvistamalla heidän strategiatyötään.
Kajaanin taidemuseo osallistuu hankkeen pilottiin, jonka tavoitteena on arvioida ja päivittää taidemuseon saavutettavuussuunnitelmaa sekä kehittää uutta osallisuuden toimintamallia.
“Uskomme vahvasti strategiatyöhön, joka tukee yhdenvertaisuuden kehittämistä taide- ja kulttuuritoimijoiden jokapäiväisessä työssä. Siksi näemme erittäin tärkeänä, että yksi piloteistamme keskittyy yhdenvertaisuussuunnitteluun”, sanoo hankkeen projektipäällikkö Anna Litewka-Anttolainen.
“Yhdenvertaisuussuunnitelma on hieno työkalu, johon jokaisen työntekijän on mahdollisuus osallistua. Näin työntekijöiden osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen tulee osaksi osana organisaation yhdenvertaisuustyötä.”
“Tämä edellyttää, että suunnitelmien luomiseen ja arviointiin osallistuvat johtoryhmien lisäksi kaikki työntekijät, ja jokainen työyhteisön jäsen tietää, mikä on hänen roolinsa yhdenvertaisuussuunnitelman toteuttamisessa. Tärkeintä on, että suunnitelma on koko ajan läsnä työntekijöiden arjessa”, Litewka-Anttolainen korostaa.
Koko henkilökunta mukana muutoksessa
Kajaanin taidemuseo on laatinut saavutettavuussuunnitelman vuosille 2017 – 2022. Prosessissa olivat mukana Kulttuuria kaikille -palvelun asiantuntijat Outi Salonlahti ja Sari Salovaara. Suunnitelman toimenpiteitä työstettiin kolmessa työpajassa, joihin osallistui koko taidemuseon henkilöstö.
Nyt yhteistyössä Yhdenvertainen Oulu2026 -hankkeen kanssa pilotoidaan suunnitelman arviointia ja päivittämistä. Kajaanin taidemuseo on hyvä esimerkki siitä, että osallisuus Oulu2026-kulttuuriohjelmassa voi olla kulttuuripalvelun kehittämistä kulttuuri-ilmastonmuutoksen tavoittein.
“Olemme olemassa kävijöitä varten ja haluamme tehdä taidemuseon saavutettavammaksi jokaiselle”, sanoo museonjohtaja Pirjo Immonen.
Kulttuurihyvinvointi voi tapahtua vain, kun ihminen pääsee osallistumaan kulttuurin tekijänä tai kokijana. Tähänkin saavutettavuustyö tähtää.
“Henkilökuntamme on innostunut, ja kaikki työntekijät ovat mukana tekemässä yhdessä muutoksia arkityössä”, Immonen iloitsee.
“Olemme nyt päivittämässä saavutettavuussuunnitelmaamme niin, että saamme konkretiaa käytäntöön”, museonjohtaja Pirjo Immonen sanoo.
Koko taidemuseon työyhteisö eli Ulla Härkönen, Pirjo Immonen, Kaisu Korhonen, Minna Kärki, Lassi Niiranen, Jukka Nissinen, Maija Räihä osallistui kahteen työpajaan. Vetäjinä toimivat Yhdenvertainen Oulu2026 -hankkeen projektipäällikkö Anna Litewka-Anttolainen ja koordinaattori Minna Härkönen.
Konkreettisia tekoja, jotta museo palvelisi aidosti kaikkia
Ensimmäisessä työpajassa arvioitiin edellisen suunnitelman vaikuttavuutta. Työskentelyssä käytimme vaikutusketju-työkalua, joka edesauttoi tietoista muutoksen arviointia, eli sitä millä tavalla suunnitelma on vaikuttanut saavutettavuuden, moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden tilaan.
Tärkeintä oli saada sekä konkreettista tietoa että kaikkien taidemuseon työntekijöiden ymmärrystä siitä, millä tavalla organisaatio pystyi saavuttamaan asetetut tavoitteet ja mitkä toimenpiteet olivat vaikuttavimpia tavoitteiden saavuttamisen kannalta.
Arvioinnin tavoitteena oli samalla tiedostaa, mitä työyhteisö on oppinut suunnitelman toteuttamisen aikana, ja millä tavoin tämä on kehittänyt taidemuseon kykyä edistää konkreettisesti organisaation saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta.
Toisessa työpajassa päivitettiin museon saavutettavuussuunnitelmaa vaikuttavuusarvioinnin pohjalta. Pohdimme myös organisaation yhdenvertaisuuden nykytilaa, toimenpiteiden uudistamisen tarpeita. Otimme huomioon sekä mahdollisia haasteita että realistisia keinoja aktiivisesti puuttua syrjintään ja edistää yhdenvertaista ja saavutettavaa museotoimintaa.
Työskentelyn tuloksena loimme saavutettavuussuunnitelman uuden toimenpidetaulukon vuosille 2024-2026. Kehittämistoimina pureudutaan esimerkiksi seuraaviin seikkoihin:
- Vahvistetaan yhteistyötä ja vuorovaikutusta kaupungin muiden kulttuurilaitosten kanssa
- Satsataan viestinnän ja näyttelytoiminnan selkokielisyyteen
- Lisätään yhteistyötä kotoutumiskoulutusten ja yhdistysten kanssa
- Viestitään Kajaanin taidemuseosta moninaisena työyhteisönä
- Jalkaudutaan tapahtumiin ja tilaisuuksiin
- Vahvistetaan entisestään työntekijöiden yhdenvertaisuusosaamista
“Käsittelimme tärkeitä asioita. Itse mietin niiden teknisiä ja käytännön toteutuksia”, toteaa Kajaanin taidemuseon opas-valvoja Lassi Niiranen.
Pilottitoteutuksen toisessa vaiheessa kehitetään Kajaanin taidemuseon kanssa uusi osallisuuden toimintamalli.
Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
huhti 8, 2024
Kirjoittaja on Oulu2026:n toiminnasta vastaavan Oulun kulttuurisäätiön toimitusjohtaja Piia Rantala-Korhonen.
Euroopan kulttuuripääkaupungit ovat vuoden 1992 jälkeen toteuttaneet yli 800 yhteistyöhanketta japanilaisten taiteilijoiden kanssa.
Yhteistyön on mahdollistanut japanilaisten suuryritysten vuonna 1992 perustama EU Japan Fest -organisaatio. Yritykset haluavat rakentaa kulttuuriyhteistyöllä siltoja Japanin ja eurooppalaisten kaupunkien välille. Kulttuurin avulla tutustutaan ja rakennetaan keskinäistä luottamusta, mikä on yritysten välisen yhteistyön edellytys.
EU Japan Festin jäsenet ovat japanilaisia suuryrityksiä, kuten Toyota, Hitachi, Mizuho, Mitsubishi, DNP ja Kikkoman. Organisaation avainhenkilönä ja pääsihteerinä on perustamisesta lähtien ollut herra Kogi. Hän on hoitanut tehtäväänsä vapaaehtoistyönä, kunnia-asiana on ollut käyttää kaikki yritysten antama rahoitus järjestön varsinaiseen tarkoitukseen.
Myös Suomen Tokion suurlähetystö ja Suomen Japanin instituutti ovat mukana yhteistyön rakentamisessa. Suomen Tokion suurlähettiläs Tanja Jääskeläinen osallistui maaliskuun lopulla Tokiossa EU Japan Festin komitean kokoukseen yhdessä Oulun kulttuurisäätiön toimitusjohtaja Piia Rantala-Korhosen ja yhteisöpäällikkö Heli Metsäpellon kanssa.
Eu Japan Festin kumppaneita kokoontui Tokioon maaliskuun lopussa.
Oulu2026 kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaan on tulossa kiehtovia japanilaisten taiteilijoiden toteuttamia teoksia ja elämyksiä. Useita oululaisia taiteilijoita on jo käynyt Japanissa EU Japan Festin rahoittamilla opintomatkoilla tutustumassa japanilaisiin yhteistyökumppaneihin.
Yhteistyöaihiot liittyvät julkiseen taiteeseen, suomalais-japanilaiseen kuoroyhteistyöhön, musiikkiin, tanssiin, ikebanaan ja ruokakulttuuriin.
Piia Rantala-Korhonen
maalis 25, 2024
“Antirasismi on aktiivista tietoista ja strategista toimintaa rasismia vastaan. Taiteella ja kulttuurilla on voima vaikuttaa yhteiskunnallisiin muutoksiin. Siksi kulttuuritoimijoiden antirasistinen työote on olennainen edellytys kulttuuri-ilmastonmuutoksen toteuttamiselle.”
Näin totesi projektipäällikkö Anna Litewka-Anttolainen Yhdenvertainen Oulu2026 -hankkeesta puheenvuorossaan Antirasismi taide- ja kulttuurialalla -seminaarissa, joka järjestettiin Oulussa rasisminvastaisen viikon päätteeksi.
Oulun kaupungin hyvinvointijohtaja Pirjo Nikula toi esille, miten tärkeä rooli yhteiskunnan vastaanottavuudella on hyvien väestösuhteiden luomisen prosessia. Nikula pohti puheenvuorossaan, miten kotoutuminen edistää rasisminvastaisuutta.
Projektipäällikkö Mona Eid Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta selitti rasismiin liittyviä käsitteitä ja kertoi merkittävistä uusimmista tutkimustuloksista syrjintäkokemuksiin liittyen.
Teemme kulttuuri-ilmastonmuutosta yhdessä jo nyt
Johanna Tuukkanen, kulttuuripalvelupäällikkö ja kulttuuritalon johtaja, kertoi puheenvuorossaan, mitä antirasistinen työote tarkoittaa yleisten kulttuuripalveluiden toiminnassa. Hän korosti vahvasti, kuinka tärkeä on omien ajattelumallien ja työtapojen reflektointi, normikriittisyys sekä etuoikeuksien tunnistaminen.
Paras Rakas museo -hankkeen projektipäällikkö Karoliina Autere esitteli tärkeää työtä, jota Pohjois-Pohjanmaan museo tekee kohti moniäänisempää Oulua. Hän toi esiin, millä tavalla museo voi kannustaa kriittiseen ajatteluun ja aktiiviseen vaikuttamiseen.
Eda Öz, Karabukin yliopiston taideterapian professori, kertoi oman työn kokemuksia ja esimerkkejä sitä, miten taideterapia voi auttaa rasismin uhria.
Lopuksi maahanmuuttopäällikkö Arto Willman totesi, että yhteistyöllä edistämme rasisminvastaista työtä ja lisäämme tietoisuutta ja osaamista. Teemme yhdessä kulttuuri-ilmastunmuutosta jo nyt!
Projektipäällikkö Anna Litewka-Anttolainen puhumassa Antirasismi kulttuuri- ja taidealalla -seminaarissa BusinessaAsemalla Oulussa.
Seminaari järjestettiin perjantaina 23.3.2024 Oulun kaupungin monikulttuurikeskus Villa Victorin, International Housen ja Yhdenvertainen Oulu2026 -hankkeen yhteistyönä. Tilaisuuden tavoitteena oli tietoisuuden lisääminen ja hyvien käytänteiden jakaminen taide- ja kulttuuritoimijoiden antirasistisen työn tueksi.
Yhdenvertainen Oulu2026 -hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
maalis 22, 2024
Fanni Kuismin, Ronja Levä ja Johanna Polojärvi viettivät tammi-helmikuussa kolme viikkoa vapaaehtoisina Tartossa. Viron toiseksi suurin kaupunki Tartto on tämän vuoden Euroopan kulttuuripääkaupunki. Vapaaehtoisjakson aikana kaupungissa järjestettiin sekä kulttuuripääkaupunkivuoden avajaiset että iso nuorten juhla.
Fanni, Ronja ja Johanna kertoivat meille kokemuksistaan reissun jälkeen.
Mikä oli vapaaehtoisohjelman sisältö? Minkälainen ohjelma teillä oli?
Tartossa oli todella intensiivinen ohjelma! Etukäteen meillä oli tiedossa, että tehtävänämme oli suunnitella Youth Party yhdessä paikallisten nuorten kanssa. Alussa oli kuitenkin monta päivää perehdytystä, tutustumista, vierailuja, yhteisistä pelisäännöistä sopimista ja itsereflektiota ennen kuin päästiin itse asiaan.
Olimme kuvitelleet, että Youth Partyn kohderyhmänä olisi 18–30-vuotiaat nuoret ja paikan päällä selvisikin, että kyseessä oli 14–18-vuotiaiden nuorten klubitapahtuma. Tapahtuman paikka, aika, teema, esiintyjät ja useampi workshop oli jo päätetty ennen kuin me pääsimme mukaan tuotantoon. Tiukan aikataulun takia meidän tehtäväksemme jäi lähinnä tuoda ”international spice” tapahtumaan sekä suunnitella ja toteuttaa koristelut.
Loppujen lopuksi meidän kansainvälisten vapaaehtoisten panos oli isossa roolissa tapahtuman onnistumisen kannalta. Me toimme tapahtumaan turvallisemman tilan periaatteet, loimme visuaalit, vaikutimme ohjelman rakenteeseen ja koristelimme tilan teeman mukaisesti. Kaikki näytti viimeistellyltä, tapahtuman eri osista tuli selkeä kokonaisuus ja bileet olivat menestys. Paikalle odotettiin 800 nuorta, mutta sinne tuli jopa 1 000 nuorta laajalta alueelta!
Millaisia huomioita teitte Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden avajaisista?
Osallistuimme sekä Tarton avajaisiin että alueellisiin avajaisiin Põlvassa.
Avajaisten iltaan pitää panostaa. Pääshown seuraaminen kaukaa screeneiltä jätti hieman kylmäksi. Avajaisspektaakkelin jälkeen kahdessa eri paikassa oli elektronisen musiikin bileet, joihin porukka jakautui. Oli kiva, että Tartun pääaukiolla oli yhtäkkiä hullut reivit!
Oulussa kannattaa nostaa esiin alakulttuuria ja antaa paikallisille taiteilijoille mahdollisuuksia. Panostetaan valoihin, äänimaailmaan, screeneihin ja sellaisiin asioihin, että saadaan toimiva kokonaisuus. Ohjelma tulee rakentaa puitteiden ympärille.
Tartossa oli paljon Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoteen liittyvää merchandiceä ja se näkyi paikallisissa kaupoissa ja kahviloissa. Oli mm. limsaa, borssikeittoa, jäätelöä, Tartu2024-leivos sekä oma hieno vaatebrändi.
Mikä oli reissussa parasta?
Ihmiset, muut vapaaehtoiset ja porukan yhteishenki!
Tämä oli opettava kokemus ja kolmen viikon aikana teimme paljon itsereflektiota. Aluksi olimme että LOL, mutta se olikin tosi tarpeellista. Tunteita oli kaikenlaisia – hyviä, huonoja, uupumustakin – ja itsereflektio auttoi käsittelemään tunteita, odotuksia ja reissun motiiveja.
Olutmuseossa käynti oli kiva!
Ronja ja Johanna Youth Party -klubitapahtumassa Tartossa.
Mitä vinkkejä haluaisitte kertoa toisille nuorille, jotka harkitsevat kansainväliseen vapaaehtoisohjelmaan lähtemistä?
Ennen reissua ja sen alussa tulee paljon informaatiota. Kannattaa lukea kaikki tieto, vastata skarppina maileihin ja hoitaa aktiivisesti asiat kuntoon. Jos osallistujille järjestetään etukäteen etätapaaminen, kannattaa kysyä ne kaikki tyhmimmätkin kysymykset heti alkuunsa. Moni asia olisi jäänyt tietämättä, jos ei olisi itse kysynyt!
Kannattaa lähteä avoimin mielin, reissu on tosi intensiivinen, kun hyppäät moneksi viikoksi erilaiseen arkeen. Tarvitaan heittäytymiskykyä ja sopeutumista uusiin tilanteisiin.
Ei kannata olla huolissaan kielitaidosta etukäteen. Vapaaehtoiset keksivät omia ilmaisuja tai kertoivat eleillä, jos eivät tietäneet kaikkia sanoja. Kaikki strugglas (=kamppaili) jonkun verran kielitaidon kanssa, siinä ei ole mitään hävettävää. Ei kannata jäädä liikaa miettimään sitä.
Reissu oli opettava kokemus ja osallistujilla voi olla erilaisia motiiveja lähteä mukaan reissuun. Jos esimerkiksi kaipaa rohkeutta olla sosiaalisempi, se on hyvä syy lähteä mukaan!
Kansainvälinen vapaaehtoisohjelma toteutettiin Euroopan Solidaarisuusjoukot -ohjelmalla, jossa osallistujille maksettiin matkat, majoitus, ruoka ja pieni taskuraha. Useissa Euroopan kulttuuripääkaupungeissa toteutetaan kansainvälistä vapaaehtoistoimintaa ja Oulun kulttuurisäätiö välittää näistä tietoa eteenpäin. Näillä näkymin Tarttoon on tulossa elokuussa 2024 toinen kansainvälinen vapaaehtoisten ohjelma.
maalis 21, 2024
Pyhäjärvellä on aloitettu kaikille avoin kahvilatoiminta, joka kutsuu ei-suomenkielistä väestöä ja paikallisia löytämään uusia tuttavuuksia, hälventämään ennakkoluuloja ja juurtumaan paikkakunnalle.
Pyhäjärvellä, Pohjois-Pohjanmaan ja Oulu2026-alueen eteläisimmässä osassa, kahvitellaan kevätkaudella kansainvälisissä tunnelmissa. Kaupungin kulttuuripalvelut, kotoutumispalvelut ja evankelis-luterilainen seurakunta ovat käynnistäneet kaikille avoimen, matalan kynnyksen kahvilatoiminnan, jolla pyritään tavoittamaan paikkakunnan ei-suomenkielistä väestöä.
Kohtaamispaikalla kerran kuussa kokoontuvassa kahvilassa Pyhäjärvelle muuttaneet eri kulttuurien edustajat voivat esitellä kotimaataan ja kulttuurinsa erityispiirteitä. Tavoitteena on olohuonetoiminta, jossa syntyy uusia tuttavuuksia, hälvennetään ennakkoluuloja ja autetaan paikkakunnalle juurtumisessa.
Kulttuuripalvelujen näkökulmasta on arvokasta tunnistaa kuntalaisten tarpeita ja toiveita sekä vahvistaa heidän innokkuuttaan osallistua kulttuuritoimintaan. Muualta tulleilla on myös tietoja ja taitoja, joille on mahdollista tarjota foorumi kansainvälisen kahvilatoiminnan puitteissa.
Jutellessa suomen kielen taito vahvistuu. Kahvilassa on turistu jo suomalaisesta ja filippiiniläisestä elämänmenosta paikallisen ruuan – adobon ja karjalanpiirakoiden – kyydittämänä. On hämmästelty ananaskuituvaatteita ja ihasteltu kansantanssien osaamisen määrää. Kun kotiin on yhdeksän tuhatta kilometriä, videopuhelut ovat arjessa tärkeitä.
Kahvilan aikataulu on ajoitettu vuorotyötä tekevien osallistujien mukaan. Toimintamallia haetaan palvelemaan mahdollisimman laajaa osallistujajoukkoa ja jo parin kahvilakerran jälkeen on ollut ilo huomata, että toiminnalle on tarvetta.
Anzela ja Volodymyr Kunievin mielestä on mielenkiintoista tutustua eri kulttuureihin ja uusiin ihmisiin sekä oppia muiden maiden tapoja ja heidän kulttuuriinsa liittyviä asioita. He ovat iloisia, kun tulivat mukaan helmikuun kahvilaan ja aikovat käydä jatkossakin. Pyhäjärvelle on lyhyen ajan sisällä saapunut väestöä ainakin Filippiineiltä, Ukrainasta, Dubaista, Venäjältä, Kolumbiasta ja Etiopiasta.
Kansainvälinen kahvila on yksi Yhdenvertainen Oulu2026 –hankkeen piloteista.
Maaliskuun teemana on karjalainen kulttuuri. Huhtikuussa on luvassa osallisuustyöpaja kahvilan väelle ja päättäjille. Toukokuun tapaaminen on koko kaupungin yhteinen taidepolun avajaistapahtuma, jossa kuljetaan luontoreitillä ja nautitaan esityksistä. Taidepolkua tekemään on kutsuttu koko kaupunkiyhteisö Luontoreittejä taiteeseen -teeman hengessä. Taidetta polulle tehtäneen myös kansainvälisen kahvilan puitteissa.
Kahvittelemassa Anzela ja Volodymyr Kuniev sekä Nadja Haatainen sylissään Mark.
Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
tammi 3, 2024
Kirjoittaja on Oulu2026:n toiminnasta vastaavan Oulun kulttuurisäätiön toimitusjohtaja Piia Rantala-Korhonen.
Oulu2026 kulttuuripääkaupunkivuoden alkuun on aikaa enää kaksi vuotta! Aikaisempien kulttuuripääkaupunkien kokemusten perusteella tiedämme, että edessä ovat kiireisimmät valmisteluvuodet.
Vuoden 2026 aikana Oulu ja 39 kumppanikuntaa täyttyvät tuhansista kulttuuritapahtumista, kävijöitä odotamme vuoden aikana pari miljoonaa. Tapahtumat tuovat yrityksille uusia asiakkaita ja työllistävät monien alojen ammattilaisia. Onnistunut kulttuuripääkaupunkivuosi lisää koko seudun elinvoimaa.
Yhdessä koettu kulttuuri yhdistää ihmisiä ja rakentaa keskinäistä luottamusta. Tämä sosiaalinen pääoma auttaa meitä selviämään tulevaisuuden haasteista – yhdessä pystymme mihin vain!
Kulttuuriohjelmaan on jo valittu reilut 100 tuotantoa, joiden tekijät ovat paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä huippuja. Tarjonta on niin runsasta, että tapahtumia toteutetaan yllättävissä ja kiinnostavissa paikoissa perinteisten kulttuurilaitosten lisäksi. Valtaosa ohjelmasta tulee olemaan maksutonta.
Ohjelmaa täydennetään syksyllä 2024 avautuvan Me olemme kulttuuria – Vi är kultur -ohjelmahaulla. Toivotamme kaikki alueen asukkaat tervetulleiksi mukaan rakentamaan vuoden 2026 kulttuuriohjelmaa. Alueen yritysten kanssa rakennetaan yhteistyötä, josta hyötyvät niin kulttuuriohjelma kuin yrityksetkin.
Ohjelmatyössä pannaan uusi vaihde päälle, kun isojen tuotantojen suunnitelmat tarkentuvat ja niissä siirrytään tuotantovaiheeseen. Viestintä ja markkinointi laajenevat vähitellen koko Eurooppaan. Teemme yhteistyötä Euroopassa sijaitsevien Suomen suurlähetystöjen ja kulttuuri-instituuttien kanssa saadaksemme laajaa näkyvyyttä kulttuuriohjelmalle.
Vuoden 2024 aikana saadaan jo maistiaisia tulevasta. Ensi kesänä valmistuu uusi seinämaalaus Myllyojalle ja Oulu2026-lavalla loistavat tulevat tähdet. Makuseikkailu tarjoaa syyskuussa gastronomisia elämyksiä pikkurahalla. Marraskuu levittäytyy valon kuukautena koko laajalle Oulu2026-yhteistyöalueelle.
Meitä kaikkia tarvitaan vuoden 2026 onnistuneessa toteutuksessa! Tänä vuonna käynnistyy vapaaehtoisohjelma, jonka kautta jokaiselle tarjoutuu itseä kiinnostavia tapoja olla mukana kulttuuriohjelman toteutuksessa. Nyt on oikea aika opetella katsomaan omaa kotiseutua rakkaudella ja kertoa muualla asuville kaikesta siitä ainutkertaisesta, mitä täällä Euroopan pohjoisella reunalla voi nähdä ja kokea.
Helmikuussa valitaan maallemme uusi tasavallan presidentti. Hänelle lähtee välittömästi vaalien tuloksen varmistuttua kutsu tammikuun 2026 Oulu2026-avajaisiin.
Kenet sinä aiot kutsua mukaan avajaisiin?
