huhti 20, 2023

Tiina Härköselle kulttuurin tasavertainen saavutettavuus on erityisen tärkeää.
Tämän viikon kulttuuripersoonamme on muusikko, musiikkipedagogi ja laulaja, Tiina Härkönen. Tiina kertoo tiensä nykyhetkeen olleen mutkainen, mutta ihan positiivisessa mielessä. Musiikkiharrastus alkoi viulun soitolla ja musiikkiluokalla opiskellessa.
–Yläasteella lauluopinnot alkoivat kiinnostaa ja hakeuduin laulutunneille. Olen ollut kova jännittäjä ja sen kanssa olen joutunut tekemään paljon töitä. Ensimmäiset lauluesiintymiset olen pitänyt äidille omassa huoneessa, tosin äiti ei saanut katsoa eikä kommentoida – kuunnella vaan.
Itseluottamusta alkoi löytymään ja sitä myöten lukioaikana keikat toisen muusikon, Petri Kuuselan kanssa. Oulun konservatoriolle Tiina pääsi toisella yrittämällä ja sielä hän opiskeli itsensä muusikoksi.
–Se on ollut varmasti sellainen voimaannuttava ja identiteettiä vahvistava koulu.
Konservatoriolla opiskellessa Tiina kertoo heränneensä siihen, että hän oikeasti osaa ja todella haluaa tehdä musiikkia. Muusikon koulutuksen jälkeen hän pääsi opiskelemaan musiikkipedagogiksi Oulun ammattikorkeakouluun ja puolessa välissä opintoja hän vaihtoi koulua Helsingin Metropolialle, josta hän valmistui 2019. Tiina opiskeli lisäksi itsensä vielä nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi. Suomessa sijaitsevat musiikkikoulut ovat Tiinan mielestä hyviä ja opetus niissä on laadukasta. Hän toivoisi kuitenkin oppilaitoksissa tuettavan enemmän sitä, että jo opiskeluvaiheessa saisi kokemuksia alan työelämästä.
–Yhtyetoimintaa olen tehnyt koko opiskelujen ajan, joten häitä ja juhlia on tullut kierrettyä ympäri Suomen. Kyllä kai sitä tässä kohtaa voi sanoa, että olen tehnyt tosi paljon töitä sen eteen, että olen nyt tässä – tällaisella koulutustaustalla, työkokemuksella ja rautaisella ammattitaidolla. Päättäväisesti ja pitkäjänteisesti olen hakenut omaa suuntaa ja pyrkinyt tekemään ja toteuttamaan asioita jotka koen tärkeiksi.
Oman alan puolestapuhuja
Tiina muistuttaa, että kulttuuri on sitä mitä me jätämme perimänä tuleville sukupolville, ja sen tasavertainen saavutettavuus tulisi turvata kaikille. Tiina lisää, että taidetta ei tulisi rajoittaa eikä eriarvoistaa, etenkään päättäjien käsissä.
–Kulttuurin tarkoitus ei ole olla hyödyke. Jokainen kokee kulttuurin eri tavalla pohjaten sitä omiin kokemuksiinsa ja se on todella arvokasta. Taiteella on myös iso merkitys niin kuntoutukseen kuin ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiinkin.
Taide herää eloon yhteisöllisyydestä ja Tiinakin kertoo nauttivansa erityisen paljon siitä, kun saa olla vuorovaikutuksessa yleisön kanssa.
–Taiteella ja kulttuurilla voi välittää tunteiden lisäksi arvoja. Myös kulttuurialan pitää voida kehittyä ja muuttua yhteiskunnan mukana, ja sitä tulisi tukea jatkossakin.
Mitä sinulle kuuluu nyt ja minkä parissa työskentelet?
Juuri nyt valmistaudun kiireiseen työkesään. Työstän oman yrityksen “laulustudio Taival” käytännön järjestelyjä. Pian ammattilaisen laulunopetusta on tarjolla myös Haukiputaalla! Työn alla on myös uusi bändiprojekti sekä mielessä tietysti tulevan kesän hääkeikkarupeama The Luxus Deluxe -yhtyeellä. Kesällä työskentelen myös ravintola Bootissa ja olen hakenut töitä nuorisotyön parista. Kuten voi huomata, elanto koostuu monista eri töistä ja välillä pitää tehdä muitakin kuin oman alan töitä. Tulevaisuudelta toivon, että saan työskennellä koulutustani vastaavissa töissä. Tällä hetkellä työstän osa-alueita, joiden toivon tulevaisuudessa vievän uraani siihen suuntaan mihin haluan. Unelmana olisi tehdä töitä musiikin ja nuorisotyön parissa.
Mitä kulttuuri-ilmastonmuutos merkitsee sinulle?
Erityisesti toiveikkuutta. Toivon että Pohjois-Suomessa ja tietysti erityisesti Oulussa edistetään taiteen tasavertaisuutta ja kulttuuri-ilmastonmuutoksen myötä taidetta viedään kaikille helposti saataville. Oulussa on upeita taiteentekijöitä ja olisi hienoa nähdä kuinka kaikilla olisi tasavertainen mahdollisuus tuoda taidettaan esille ja kaikkien saavutettavaksi.
Millaista on työskennellä kulttuurin alalla Pohjois-Suomessa?
Kyllähän se on haastavaa. Työmahdollisuuksia on aika vähän, suurin osa töistä täytyy itse mahdollistaa ja toteuttaa. Ideoita pukkaa jatkuvasti, mutta on vaikea löytää väyliä niiden toteuttamiseen. Usein se rahoitus on haasteena taiteen tekemiselle. Musiikilliset verkostot on kyllä hyvät ja mielestäni Oulussa on muusikkojen keskuudessa kannustava ilmapiiri. Pohjois-Suomessa omaa osaamista ei liikaa tyrkytetä, se on minusta ihanaa. Luotetaan siihen, että puskaradio toimii kun hommat hoitaa mallikkaasti. Ehkä tässä on myös kehittämisen paikka, jotta Pohjois-Suomen osaamista saadaan enemmän maanlaajuisesti näkyville.
Miltä Oulu2026-alue näyttää tällä hetkellä?
Toteutusalue on laaja ja siinä on mukana monta kaupunkia ja kuntaa. Täytyy kyllä silti sanoa rehellisesti että täällä Martinniemen perukoilla asuessa ei tule vastaan mitään tähän liittyvää.. Itse seuraan Oulu2026 nettisivuja suhteellisen aktiivisesti ja uskon että kyllä se näkyvyys tässä kasvaa ajan kanssa. Toivon, että koko alue ja sen tapahtumat tuovat asukkaille iloa ja kokemuksia – juuri sitä mitä vain taiteella voi välittää.
Miten uskot kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavat Pohjoiseen Suomeen?
Uskon, että Pohjois-Suomalaiset taiteen tekijät ja esittäjät pääsevät paremmin esille kun on rahoitusta. Toivon, että myös hankkeen jälkeen kulttuuritarjonta säilyy monimuotoisena ja laajana ja että sen saavutettavuutta arvostetaan jatkossakin mahdollistamalla taiteen tekemistä. Kun taidetta on enemmän tarjolla ja ihmiset voivat sitä hyödyntää, hyvinvointi lisääntyy. Titteli ja sen tuomat tapahtumat tuovat varmasti myös inspiraatiota ja rohkeutta tämän alueen taiteilijoille. Jos on tarpeeksi halua, mikä vaan onnistuu. Ehkäpä myös taiteenalojen välistä kuilua saadaan tasoitettua ja yhteistyötä kasvatettua.
Miltä Oulu2026-alue näyttää vuonna 2026? Ja mitä toivoisit erityisesti näkeväsi juhlavuotena?
Oulu2026 tuo alueelle yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Toivon, että jokainen saisi puhuttelevan ja ikimuistoisen taidekokemuksen vuoden aikana. Olisi mukavaa nähdä tarjolla uusia taiteellisia innovaatioita ja erityisesti odotan sitä, miten kaupungit ja kunnat hyödyntävät asukkaiden taiteellista ammattitaitoa. Tietysti odotan myös spektaakkelimaisia tapahtumia ja iloisia kohtaamisia.
Miten vietät vapaa-aikaasi?
Katson sarjoja tai luen kirjoja. Meillä on kanala, kaipa sekin lasketaan vapaa-ajan toiminnaksi.
Pieni Ystäväkirjakysely:
Mikä on lempivuodenaikasi?
Kevät. On ihanaa kun kaikki kiva on alkamassa ja kesä tulossa.
Entä lempiruokasi?
Sushi.
Mikä on sinulle tärkein paikka Oulussa?
Kyllä se on tori, sinne liittyy niin paljon mukavia muistoja ja torilla kokee parhaimmillaan sitä yhteisöllisyyden tunnetta. Sieltä saa makoisat mansikat ja metrilakut, unohtamatta kauppahallin kermaista lohisoppaa.
Lähtisitkö lomalle aurinkorannalle vai pohjoiseen tunturiin?
Tunturiin! Suomen tunturiin!
Suklaa vai lakritsi?
No suklaa.
Minkä kirjan luit tai kuuntelit viimeksi?
Minä en ole kuollut – Erik Engelv
Tiina Härkönen
Aiemmat kulttuuripersoonat
maalis 23, 2023

Uoti Huotari pitää ruohonjuuritason työskentelyä todella suuressa arvossa. Kuva: Tiina Kumpumäki
Tämän viikon kulttuuripersoonamme on Uoti Huotari, joka toimii Oulun Tähtisirkuksella puheenjohtajana, sirkusohjaajana sekä esiintyjänä. Sirkusalalle Uoti kertoo päätyneensä ensisijaisesti pitkän harrastustaustan kautta.
–Tie Ouluun oli löytyi ehkä sattuman kautta, kun määräaikainen työsuhteeni fysioterapeuttina kehitysvamma-alalla oli päättymässä, ja silloinen Tähtisirkuksen taiteellinen johtaja Anna-Kaisa Järvi oli toista kautta tästä kuullut. Hän päätti sitten kysyä minua ohjaajaksi sirkukselle.
Mitä sinulle kuuluu nyt ja minkä parissa työskentelet?
Puuhailen tällä hetkellä useiden lasten ja aikuisten ryhmien kevätesitysten parissa Oulun Tähtisirkuksella, teen esitystä keilojen kontaktijongleerausta hyödyntäen, ja käyn Simossa vetämässä koululaisille viikottaista sirkuskerhoa. Pidän tällaista ruohonjuuritason työskentelyä suuressa arvossa.
Mitä kulttuuri-ilmastonmuutos merkitsee sinulle?
Se herättää miettimään millaista muutosta kulttuurikentällä Oulussa tarvitaan. Se on ihan terve lähtökohta pohtia asioita, että miten niitä voi muutoksen kautta parantaa. Toki tässä on vedetty yhteys kulttuurin ja ilmastonmuutoksen välillä. Kysymys on myös siitä, miten kulttuurin avulla voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen tai siihen liittyviin asenteisiin ja uskomuksiin.
Millaista on työskennellä kulttuurin alalla Pohjois-Suomessa?
Työ itsessään on pääsääntöisesti todella antoisaa, mutta rahoitus on tuskaista. Ehkä näen kuitenkin tärkeimpänä tehtävänä sen, että kulttuuritekemiseen osallistuvien ihmisten näkökulmat, kannat ja kyky ajatella asioita eri kannoilta kehittyy. Kulttuuri antaa arvoa ihmiselämälle, ja luo merkityksellisyyden kokemuksia – näitä asioita ei raha anna.
Miltä Oulu2026-alue näyttää tällä hetkellä?
Kulttuurikenttä on kirjava ja omaleimainen, erityisesti kun katsotaan koko aluetta, eikä vain Oulun kaupunkia. Yhteys luontoon on pohjoisessa luontaisesti syvä.
Miten uskot kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavat Pohjoiseen Suomeen?
En usko kovin tittelin merkitykseen, mutta koko hanke tuo näkyvyyttä ja rahaa alueen kulttuurikentälle. Jos hanke toimii oikein, rahoitus mahdollistaa uusien asioiden luomista, ja suuntautuu siten, että siitä pääsee osalliseksi mahdollisimman moni. Uskon, että jossain määrin näin käykin, mutta tämä ei valitettavasti ole itsestäänselvyys.
Miltä Oulu2026-alue näyttää vuonna 2026? Ja mitä toivoisit erityisesti näkeväsi juhlavuotena?
Sirkuksen harrastuskentän toivoisin olevan hyvissä voimissa.
Mitä kulttuuri ja musiikki sinulle merkitsee?
Kulttuuri on ihmisen toimintaa, sitä ei kannata liikaa määritellä mitä se saa olla. Se kuitenkin luo merkityksiä.
Miten vietät vapaa-aikaasi?
Soittelen kitaraa, rapsuttelen koiraa, ohjelmoin ja sivistän itseäni.
Pieni Ystäväkirjakysely:
Mikä on lempivuodenaikasi?
Kesä ja kaikki sen ympärillä.
Entä lempiruokasi?
Lasagne.
Mikä on sinulle tärkein paikka Oulussa?
Tähtisirkuksen harjoitussali.
Lähtisitkö lomalle aurinkorannalle vai pohjoiseen tunturiin?
Tykkään sekä auringonpaisteesta, että tuntureista.
Suklaa vai lakritsi?
Suklaa ehdottomasti.
Minkä kirjan luit tai kuuntelit viimeksi?
Kokonaan luin viimeksi Pekka Valtosen Hullun keisarin hovissa, joka kertoo 1600-luvun itä-Euroopasta, mutta sen jälkeen on tullut luettua osioita vähän eri alan kirjoista: Sahrmann, Shirley: Diagnosis and Treatment of Movement Impairment Syndromes ja Hertling D., Kessler, M.: Management of Common Musculoskeletal Disorders.
Oulun Tähtisirkus
Aiemmat kulttuuripersoonat
maalis 15, 2023

Kuva: Virve Saaranen.
Tämän viikon kulttuuripersoonamme on kirjailija, sanataideohjaaja ja yhteisötaiteilija Timo Harju. Sanataideohjaus johti Timon työskentelemään erityisryhmien kanssa, etenkin lastensuojelussa ja vanhustenhoidossa, mikä johti hänet erilaisiin monitaiteellisiin yhteistötaideprojekteihin.
–Rakkaudesta lukemiseen ja kirjoittamiseen hylkäsin aikoinaan ajatuksen historian opettajan urasta, jota varten olin opiskellut. Sen sijaan tungin mukaan perustamaan sanataidekoulua ja ohjaamaan sanataidetta Turussa vuonna 2006.
Turun titteli Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuonna 2011 oli Timolle aika ratkaiseva. Hän kertoo miettineensä sitä ennen, olisiko mahdollista työllistyä taiteen sekatyöläisenä.
–Uskaltaisinko? Kulttuuripääkaupunkivuonna olisin voinut täystyöllistää parikin Timo Harjua. Oli niin paljon vapaan kentän projekteja, joihin minua pyydettiin ja joihin olisi voinut tunkea. Ja tietysti meillä oli meidän oma runomuotokuvahanke.
Timo oppi tuona aikana täysipäiväiseksi ammattilaiseksi silloin ja se on kantanut siitä lähtien. Ouluun Timo muutti vuoden 2012 lopussa.
–Löysin hyviä yhteisöjä, joissa tehdä töitä, erityisesti Valveen sanataidekoulun ja yhteisötaidetta kehittävän kulttuuriosuuskunta ILMEen.
Mitä sinulle kuuluu nyt ja minkä parissa työskentelet?
Aloitan juuri puolivuotista apurahakautta Suomen kulttuurirahaston tuella. Viimeistelen romaania ja kirjoitan uutta runokokoelmaa. Lisäksi kahdenkeskisen taiteen festivaalimme Kehä tulee taas syyskuussa, ja tuotan sitä. Valmistelen myös ILMEen jännittävää Oulu2026-hanketta.
Mitä kulttuuri-ilmastonmuutos merkitsee sinulle?
Ensiksi ajatukseni painottavat sanaa ilmastonmuutos. Taiteilijat ottavat ilmastonmuutoksen ja luontokadon tosissaan. Tehdään enemmän taidetta, jossa huomioidaan myös muut lajit ja tämä meidän ainut planeetta. Samalla ihmisyyttä tehdään uudeksi ja se on vähän pelottavaa ja valtavan kiehtovaa. Toinen ajatus painottaa sanaa kulttuuri. Ajattelen että taiteen arvostus tulee nousemaan Oulun alueella Useampi ihminen pystyy kokemaan sanan taide omakseen. Yhteisötaide ja monet kulttuuripääkaupunkivuoden projektit, joissa taidetta viedään lähemmäs arkea, vaikuttavat siihen.
Millaista on työskennellä kulttuurin alalla Pohjois-Suomessa?
Toiveikasta. Tulevaisuudellista. Yhteisöllistä.
Miltä Oulu2026-alue näyttää tällä hetkellä?
Täällä on hyviä ihmisiä ja paljon tilaa ihmisten välillä. Paljon luontoa ja kivoja kahviloita. Taiteella ei ole vielä sitä asemaa, mikä sillä voisi olla, mutta olemme menossa hyvään suuntaan.
Miten uskot kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavat Pohjoiseen Suomeen?
Uskon, että se ihan oikeasti vaikuttaa. Ounastelen, että tänne kasvaa lisää nuoria taiteen ammattilaisia. Vapaan kentän organisaatiot vahvistuvat. Taide juurtuu ihmisten arkeen ja kasvaa esiin yllättävistä paikoista.
Miltä Oulu2026-alue näyttää vuonna 2026? Ja mitä toivoisit erityisesti näkeväsi juhlavuotena 2026?
Vaikka tärkeintä on toimijoiden ammatillistuminen ja pitkäkestoiset hankkeet niin kieltämättä odotan myös ihan vain niitä vuoden kestäviä taidebileitä. Että tapahtuu kaikkea jännittävää, johon voi osallistua yleisönä. Kaupunki on liikkeellä.
Mitä kulttuuri sinulle merkitsee?
Elämän tarkoituksen kysymistä, löytämistä, hukkaamista ja löytämistä uudelleen.
Miten vietät vapaa-aikaasi?
Olen perheen kanssa. Autan läksyissä, hoputan harrastuksiin, pyöräilen koko ajan paikasta toiseen, myöhästyn, teen ruokaa ja siivoan. Onneksi myös tanssin lasteni kanssa (ja tanssin muutenkin) ja luen paljon kirjoja. Olen löytänyt itseni myös jalkapallokentän laidalta kahden lapseni joukkueen huoltajana, mikä on ollut yllättävä ja ilahduttava kulttuuri-ilmastonmuutos.
Pieni Ystäväkirjakysely:
Mikä on lempivuodenaikasi?
Talvi, pakkanen ja lumi.
Entä lempiruokasi?
Nokkosletut
Mikä on sinulle tärkein paikka Oulussa?
Kesän sauna Tuiran uimarannalla.
Lähtisitkö lomalle aurinkorannalle vai pohjoiseen tunturiin?
Oi, tunturiin!
Suklaa vai lakritsi?
Tärkeää on ottaa yksi isohko puraisu lakritsia ja yksi suklaapala yhtä aikaa suuhun.
Minkä kirjan luit tai kuuntelit viimeksi?
Anna Jäderlundin runoteoksen Syvä rakkaus ei ketään
Aiemmat kulttuuripersoonat
Timo Harju
maalis 9, 2023

Heikki Ruokankaalla on tällä hetkellä työn alla tulevan trio-albumini miksaukset ja keväällä hän tekee soolokitara-keikkoja ympäri Suomea. Kuva Anna-Katri Hänninen.
Tämän viikon kulttuuripersoonamme on oululainen kitaristi Heikki Ruokangas. Heikki tekee musiikkia pääasiassa avantgarde- sekä free-jazzin merkeissä. Hän suoritti lapsena musiikkiopintoja klassisella puolella ja siitä matka jatkui bändikuvioiden kautta rytmimusiikin ammattiopintoihin Ouluun ja Helsinkiin.
–Olen päätynyt soittamaan ja opettamaan kitaran soittoa ammatikseni aika tyypillistä ”harrastuksesta ammatti”-reittiä.
Opetustyöt Heikki aloitti jo erittäin varhaisessa vaiheessa ja opetustyö on kulkenut koko ajan taiteen tekemisen rinnalla. Avantgarde sekä free-jazz-musiikin pariin muusikko päätyi muun muassa klassisen musiikin, punkin, rockin sekä jazzin kautta.
–Avantgarde terminä ei rajaa tyyliä kovin tarkasti, joten se sopii kuvaamaan hyvin musiikkiani, jossa omakohtaisuus sekä suomalaisuus yhdistyvät mm. jazzista saatuihin vaikutteisiin.
Mitä sinulle kuuluu nyt ja minkä parissa työskentelet?
Mukavaa kiirettä. Tällä hetkellä minulla on suhteellisen paljon projekteja ja sopivassa suhteessa opetustyötä. Tulevan trio-albumini miksaukset on parhaillaan käynnissä ja keväällä teen soolokitara-keikkoja ympäri Suomea. Kevät on apurahahakemusten aikaa ja viikot tuntuu täyttyvän palavereista erinäisten hankkeiden tiimoilta. Sain juuri TAIKE:lta työskentelyrahaa kansainvälistymisen tukemiseksi ja vuosi 2023 ja 2024 on tarkoitus pyhittää kansainvälisten kontaktien vahvistamiseen sekä keikkailuun mahdollisimman monessa maassa. Keikkahommia kesälle ja syksylle suunnitellaan ja järjestellään paraikaa aktiivisesti. Hankin juuri kontrabasson ja olen harrastanut sen soittoa viime päivinä ahkerasti, kädet on jumissa.
Mitä kulttuuri-ilmastonmuutos merkitsee sinulle?
Kulttuuri-ilmastonmuutos merkitsee minulle ajattelu- ja toimintatapojen muutosta Oulussa sekä muualla pohjoisessa kulttuurin kentällä. Toivoisin kulttuuri-ilmastonmuutoksen vaikuttavan yleisesti ajatukseen siitä, että kulttuuria voi tehdä ammattimaisesti ja korkeatasoisesti myös Pohjois-Suomessa ja täältä käsin. Olisi ensisijaisen tärkeää saada tätä asennetta levitettyä päättäjiin, kulttuurialan oppilaitoksiin, opiskelijoihin sekä muihin toimijoihin, jotta osaaminen ja ammattitaito jäisi pohjoiseen, eikä valuisi etelään. Korkeatasoisia taiteilijoita pitäisi entistä paremmin sitouttaa pohjoiseen esimerkiksi apurahojen sekä erinäisten hankkeiden avulla. Osaamisen ajaminen etelään tulisi pysäyttää näillä keinoin ja saada muuttovirta kääntämään suuntaansa 180 astetta. Osaamisen pysyminen alueella mahdollistaisi monialaisemman taiteen ammattimaisen tekemisen pohjoisessa ja tekisi kulttuurielämästä rikkaampaa orgaanisesti sekä omavaraisesti. Taiteen kokemisen korostaminen taiteen ja kulttuurin ymmärtämisen sijaan voisi olla myös toivottua positiivista kulttuuri-ilmastonmuutosta. Taide on itseisarvo ja sen hyötyjä ei ole järkevää mitata rahassa. Tämän vuoksi myös esimerkiksi kulttuurialojen ammattiin tähtäävän koulutuksen tulisi olla osaamiskeskeistä, eikä talouden mittarilla mitattuna tuloskeskeistä.
Millaista on työskennellä kulttuurin alalla Pohjois-Suomessa?
Toimintaani on aina tuettu paikallisesti. Omassa lajissani koen, että esiintymispaikkoja on paljon ja marginaaliseen musiikkiin suhtaudutaan myötämielisesti niin konsertteja järjestävien tahojen, kuten myös yleisön puolelta. Itse olen aina ollut suhteellisen erakko taiteen tekemisen suhteen ja koen, että Oulu tarjoaa hyvät puitteet oman identiteetin löytämiseksi taiteilijana. Oulussa on tilaa hengittää ja kasvaa vapaasti kieroon.
Miltä Oulu2026-alue näyttää tällä hetkellä?
Mahdollisuuksia täynnä olevalta. Koen, että alueella on paljon potentiaalisia tekijöitä kulttuurin saralla ja oululaisten tekijöiden keskuudessa vallitsee ainakin minun mielikuvissani hyvä itsetunto omaa tekemistä kohtaan. Alue on myös todella laaja ja maantieteellisessä laajuudessa on varmasti paljon hyödynnettävissä olevaa potentiaalia.
Miten uskot kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavat Pohjoiseen Suomeen?
Toivon, että kulttuuripääkaupunkihankkeen projektit ja hankkeet tulevat rikastuttamaan Oulun kulttuuritarjontaa monipuolisesti ja pysyvästi myös hankkeen jälkeen. Uskon, että kaupungin kulttuuritarjonta tulee saamaan runsaasti kansainvälisiä sävyjä kulttuuripääkaupunkitittelin myötä.
Miltä Oulu2026-alue näyttää vuonna 2026? Ja mitä toivoisit erityisesti näkeväsi juhlavuotena?
Toivottavasti eloisalta sekä puoleensa vetävältä. Toivoisin näkeväni jotain yllättävää ja paljon puhtaasti taiteellisiin motiiveihin pohjautuvaa ilmaisua. Olisi kiva nähdä kulttuuri pysyvänä osana kaupunkikuvaa. Oulun taiteiden yö on hyvä esimerkki siitä, miten taidetta voi esitellä. Tällaista toimintaa voisi olla enemmän läpi vuoden pienemmässä mittakaavassa. Toivon näkeväni runsaasti marginaalisten ja kokeellisten taidemuotojen esille tuomista.
Mitä kulttuuri ja musiikki sinulle merkitsee?
Vapautta, elämäntapaa, irtiottoa, harrastusta sekä puuhailua.
Miten vietät vapaa-aikaasi?
Harrastan vapaa-ajallani muun muassa musiikkia, lukemista, avantouintia, lenkkeilyä sekä tv:n katsomista.
Pieni Ystäväkirjakysely:
Mikä on lempivuodenaikasi?
kesä
Entä lempiruokasi?
maksalaatikko
Mikä on sinulle tärkein paikka Oulussa?
Paha sanoa yksittäistä paikkaa, mutta esimerkiksi etelästä Ouluun palatessa Limingan peltojen avaruus edustaa minulle kotiinpaluuta ja kuvastaa laakeaa Oulun aluetta.
Lähtisitkö lomalle aurinkorannalle vai pohjoiseen tunturiin?
sekä että
Suklaa vai lakritsi?
suklaa
Minkä kirjan luit tai kuuntelit viimeksi?
John Williams: Stoner
Heikki Ruokangas
Aiemmat kulttuuripersoonat
helmi 25, 2023

Kuva: Vilma Töyräs
Our culture personality of the week is Valentino Tignanelli. He is a designer and architect. Valentino came to Oulu to study some years ago, graduated as an architect and now living between here and Europe. He got to know Oulu when he saw Peter Von Bagh´s movie Muisteja(2013) and its visual depiction of the city landscape and post industrial atmosphere heavily influenced his decision to pick Oulu over other parts of the world when he was choosing a place to do my Masters.
What projects are you working on now?
My main job in Oulu is being Project Manager, Designer and Cultural Producer for the Aalto Siilo: the process of renovation of the Alvar Aalto designed Meri-Toppila Silo into a climate change action audiovisual center.
The project is being carried on by the Factum Foundation, one of the most important archive conservation technologies organizations in the world, based in Madrid, with designs and plans by lead architect Charlotte Skene Catling from Skene Catling De La Peña studio,London. In September 2022, in collaboration with Oulu 2026 we organized our first event, called “Farewell to the hoppers”. More than a thousand people came to Meri-Toppila to enjoy a site-specific audiovisual production of several local artists that used the building as an urban-scaled music instrument.
Also, as a freelancer I am working on different design(graphic, industrial, audiovisual and architectural) related projects in Finland and Europe. For example, the last semester I designed a restaurant in Nice, France, worked in the production of a music video in Liguria, Italy for a Helsinki based creative agency and for a local Oulu business carried on a series of design studies for floating saunas. Design is a question of scale, not of format!
What does Culture Climate Change mean to you?
As in any new era of economic development, there is a correspondence between how the industrial activities are carried on and the way this is depicted in cultural productions. We now live in a world that knows about their resource limits and the impact of our economic system upon the earth as a whole, there is no way to negotiate that and culture is the natural vehicle to express this population’s concern. I think that Cultural Climate Change means to go beyond the pointing out of this problem and to embrace creative solutions in our daily life: creating an actual culture of sustainability, and not just responses in fear of armageddon-styled-catastrophic outcomes. Design practices can help a lot in inspiring society in the path to achievable sustainability, with real, coherent and organized actions displayed in different layers, scales, shapes, sizes, materials and sounds… and all that’s new and innovative.
What do you think about Oulu and North Finland?
Oulu is a frontier town. A fast growing urban sprawl, with an ambitious economic-political class and an important geographic location. There is a lot of empty space, both physically in the city plot, land and empty old buildings and in its different areas of business, management and culture. Historically, the city was always the gateway to the Northern parts of Scandinavia, and still is one of the most important cities just below the Arctic Circle. The future of the Arctic will realign the economic supply lines of several continents in the forthcoming years. North Finland is at the doorstep of this unstoppable movement of the human experience, and if in the following years Oulu can keep producing livable opportunities for International, Local and Regional talents to contribute to its growth the city could develop into an important global player.
How does Oulu look like to you in 2026?
I wish to see the city carry on a policy of re-use of old factories, warehouses and similar buildings. The number of empty, good quality, structures is astonishing. There is a tendency to tear down stuff and build brand new things. This must be stopped as it is one of the major contributions to climate change. I hope to see in the following years a change of attitude towards this, as construction is a mother business that affects all layers of the economic structure and will definitely change culture and the way we display and host activities around town. In addition, culture belongs to everybody and not only events in the center, places like Toppila, Tuira and other adjacent neighborhoods need to be an active part of the 2026 celebrations, with specific community projects and public space interventions.
If you think of Oulu and its region as a visitor, what would you like to experience while here?
Salmon Soup in Kauppahalli, coffee in Puistola, drinks at Sarkka, winter sunset in Pikisaari or summer sunrise in Ainolanpuisto.
What does culture mean to you?
Culture is the collective soul of society.
How do you spend your free-time?
I run and see friends and sometimes I run to see friends.
Friendly inquiry:
Your favorite season?
The one with first and last snow, whenever it comes and goes.
How about favorite food?
Pasta with any stuff from the sea.
Favorite place in Oulu?
Toppila river shore, Meri-Toppila´s post industrial alleys and any Kaurismäki-ish Iskelmä filled ambient dim lighted bars around town.
Would you go on vacation to the northern fells or the warmth of the south?
I like to see the sea, walk on little rocky islands, hear the Mediterranean blow and listen to the sound of cutlery clashing in busy canteens.
Chocolate or licorice?
Licorice filled Fazer chocolate balls
What is the last book you read?
Finished the A History of the world in 100 objects, by Neil Macgregor and The story of work by Jan Lucassen at the same time.
Aiemmat kulttuuripersoonat
helmi 10, 2023

Tuomo Heikkiselle kirjallisuus on elämäntapa. Kuva: Tero Kyllönen
Tämän viikon kulttuuripersoonamme on Oulun Kirjailijaseuran toiminnanjohtaja Tuomo Heikkinen. Aiemmin Tuomo on työskennellyt kirjallisuuden läänintaiteilijana Taiteen edistämiskeskuksessa. Koska läänintaiteilijan kausi on aina määräaikainen, Tuomo halusi luoda läänintaiteilijakautensa alusta asti jotain, joka jää elämään kauden jälkeenkin.
–Kauteni aikana perustettiin Oulun Kirjailijaseura ry. Kun työni läänintaiteilijana päättyi, Oulun Kirjallisuusseura palkkasi minut toiminnanjohtajaksi.
Mitä sinulle kuuluu juuri nyt? Millä tavoin vietät vapaa-aikaasi?
Juuri nyt kuuluu oikein hyvää. Vapaa-ajalla kirjoitan, luen, lenkkeilen ja saunon. Tykkään matkustaa. Huudan Mieskuoro Huutajissa. Opiskelen kevään ajan Oulun avoimessa yliopistossa elokuva- ja televisiokäsikirjoittamista.
Mitä kantava teemamme, kulttuuri-ilmastonmuutos, merkitsee sinulle?
Se merkitsee sitä, että asioita tehdään uudella tavalla. Se voi olla esimerkiksi sitä, että viedään kulttuuria paikkoihin, joissa sitä ei normaalisti ole, tai tehdään yhteistyötä toimijoiden kanssa, jotka tavallisesti eivät ole tekemisissä kulttuurin kanssa.
Minkälaista on toimia kulttuurin alalla Pohjois-Suomessa? Millaisena näet Oulu2026-alueen tällä hetkellä?
Oulussa on hyvä tekemisen meininki. Kaupungin kulttuurilaitosten lisäksi monet toimijat järjestävät monipuolista toimintaa. Oulun kirjailijaseura muun muassa järjestää kirjallisuustapahtumia ja jakaa vuosittain Botnia-kirjallisuuspalkinnon. Rahoitusta olisi hyvä olla enemmän. Valtakunnallista näkyvyyttä on vaikea saada. On hienoa, että niin monet alueen kunnat ovat lähteneet mukaan Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoteen, joka on kerran elämässä -tilaisuus.
Miltä Oulu2026-alueella näyttää ja tuntuu vuonna 2026? Miten uskot kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavan pohjoiseen Suomeen?
Uskon, että tulossa on upea vuosi, joka tarjoaa valtavasti hienoja ylämyksiä, tapahtumia sekä esityksiä. Kulttuuria on paljon myös sellaisissa paikoissa, missä sitä ei yleensä ole ollut. Syntyy uudenlaista yhteistyötä ja uusia toimintatapoja. Toiminta jatkuu ja kehittyy vielä pitkään vuoden 2026 jälkeen. Kulttuuripääkaupunkititteli lisää alueen matkailua varsinkin vuonna 2026.
Mitä kulttuuri ja kirjallisuus sinulle itsellesi merkitsee?
Kirjallisuus on minulle elämäntapa. Luen ja kirjoitan joka päivä. Kuuntelen paljon musiikkia ja käyn keikoilla sekä festivaaleilla. Käyn katsomassa myös elokuvia sekä teatteria. Kulttuuri antaa elämyksiä, joiden aikana unohtaa ympäröivän maailman. Esimerkiksi hyvää kirjaa lukiessa haluaa vain tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu.
Miten Oulu voisi parantaa kulttuurin ja urheilun tuottajien tai käyttäjien asemaa?
Rahallinen tuki on keskeisintä, koska ilman rahaa ei voida esimerkiksi maksaa palkkoja tai vuokria. Oulun tulisi panostaa kulttuurin rahoitukseen erityisesti nyt, kun kulttuuripääkaupunkivuosi on tulossa. Monissa tutkimuksissa on selvinnyt, että kulttuuriin panostettu euro tuo alueelle monta euroa takaisin esimerkiksi sitä kautta, kun tapahtumiin saapuvat turistit majoittuvat hotelleissa tai syövät ravintoloissa. Oulun kulttuurikumppanit on hyvä toimintamalli ja sitä tulisi laajentaa. Kulttuurikumppanuus auttaa suunnittelemaan ja kehittämään toimintaa pitkäjänteisesti tuleville vuosille. Kaupungin tiloja olisi hyvä saada nykyistä laajemmin eri toimijoiden käyttöön. Yhteistyötä Oulun kulttuurilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa tulisi kehittää. Urheilupuolesta en osaa sanoa. Käyn niin harvoin urheilutapahtumissa.
Mitkä ovat ammatilliset haaveesi tulevaisuudessa?
Pidän työstäni Oulun kirjailijaseurassa ja odotan innolla tulevaa Euroopan kulttuuripääkaupunkivuotta ja kaikkea mitä siihen liittyy. Kirjoitan ensimmäistä romaaniani. Pitkän tähtäimen tavoitteeni on kirjoittaa monta kirjaa.
Oulun Kirjailijaseura ry
Aiemmat kulttuuripersoonat