Oulu2026-kulttuuripersoona: Maria Oiva & Kristina Junttila

syys 22, 2023

Maria Oiva (vas.) ja Kristina Junttila valmistelevat Oulu2026-ohjelmaan teosta Kävelyn tiellä. Kuva: Jamie Michael Bivard

Juttusarjassamme on tällä kertaa kaksi kulttuuripersoonaa: norjalais-suomalainen performanssitaiteilija Kristina Junttila sekä esitystaiteilija Maria Oiva.

He tuovat vuonna 2026 Oulun Sanginjoelle esityksen Kävelyn tiellä / Walking within the Frame, jossa teknologia, luonto ja ihminen kohtaavat. Projekti toteutetaan yhteistyössä interaktiivisia karttapalveluita kehittävät Zoneatlas-yrityksen kanssa. Ensimmäinen osa projektista toteutettiin Helsingissä.

“Se tulee olemaan Oulussa erilainen, koska paikkakin on eri. Tämä on paikkasensitiivinen esitys ja aiheet siihen nousevat nimenomaan siitä paikasta. Konsepti on kuitenkin sama, yleisö kävelee kännykän kanssa luonnossa, mutta sisältö tulee kehittymään paljon”, Junttila kertoo.

Projektissa taiteilijat tutkivat suhdetta ihmisen, puhelimen ja luonnon välillä. Junttilan mukaan he ovat jo päässeet sisälle siihen, mikä on ihmisen ja puhelimen välinen suhde. Nyt he haluavat syventyä vielä enemmän luonnon roolin tässä valmiiksi kompleksisessa suhteessa.

“Teknologian kanssa työskentely vaatii aikaa. Tässä esityksessä esimerkiksi täytyy kehittää infrastruktuuri: miten tehdään esitys digitaalisen karttapalvelun pohjalle ja miten teknisen applikaation kanssa tehdään vuorovaikutuksessa taidetta. Osa sisällöstä on myös tämän sovelluksen kliininen kehittäminen, ja siihen pitää löytää oma rytmi ja kieli”, Oiva lisää.

Kerro hiukan itsestäsi?

Kristina: Teen töitä teatterin ja kuvataiteen välimaailmassa. Asun yleensä Norjan Tromssassa, mutta tällä hetkellä Helsingissä tämän projektin tiimoilta. Taiteilijan lisäksi olen opettaja ja olen väitellyt tohtoriksi esitystaide-pedagogiikasta taiteellisen tutkimuksen kautta. Minulla on koira ja kolme lasta, ja olen heidän kanssaan paljon ulkona. Olen kiinnostunut siitä, miten maailmaa voisi muuttaa taiteen avulla, miten luoda vallankumousta taiteen avulla, mutta siihen on hankalaa löytää vastaus.

Maria: Asun Helsingissä ja olen esitystaiteilija sekä teatteriohjaaja. Teen töitä kotimaassa ja kansainvälisesti. Työskentelen pääasiassa uusien esitysmuotojen kanssa, kokemusesitysten piirissä. Taiteessa minua kiinnostavat valtasuhteet, jotka näyttäytyvät elämässäni ja työssäni monella tavalla. Taide on vaikuttamisen keinona niin sanotusti tehotonta nopeissa käänteissä, mutta jotenkin uskon taiteen välttämättömyyteen. Taide on sellainen reflektiopinta, joka ravitsee ihmisen sielua ja ruumista. Taiteesta saa uskoa ja toivoa siihen vallankumoukseen.

Mitä kulttuuri merkitsee sinulle?

Kristina: Se on paikka, missä voi kehittyä itse, ja missä ihmiset voivat olla luovia ja luoda maailmaa. Maailma ei ole valmiiksi luotu, vaan me voimme luoda sitä yhdessä. Kulttuuri on sitä, miten me olemme olemassa täällä maailmassa ja olemme niin paljon muutakin. Se on tunteita, ei pelkkiä ajatuksia, se vaikuttaa koko ihmiseen ja maailmaan.

Maria: Yksinkertaisesti haluaisin sanoa, että kulttuuri on edellytys hyvään elämään. Ja ajattelen, että sen pitää olla hyvää mahdollisimman monelle. Taiteilijana se on itselle tapa olla maailmassa, taide merkitsee minulle niin paljon henkilökohtaisesti, se on minun työtäni. Mutta myös ihmisenä on taiteen ympäröimänä oleminen tärkeää. Näen, että se on sitä kaikille, sillä taiteen kautta ihmisyyden moniäänisyys näyttäytyy. Sillä on maailmaa ja ihmisyyttä liikuttava voima.

Millaisia ovat kulttuuriin liittyvät haaveesi?

Maria: Tällä hetkellä ja tässä maailman tilanteessa haaveeni ovat sellaisia, että kulttuuri pysyisi hengissä ja sen arvo nähtäisiin, että sillä olisi elintilaa. Länsimaisissa yhteiskunnissa kulttuurin elossa pysymisen edellytyksenä on se, että taidetta tehdään työnä. On hurja ajatus, että työskentelymahdollisuudet häviävät, koska se tarkoittaa, että kulttuuri häviää ikään kuin marginaaliin yhteiskunnassa. Haaveena ja toiveena on, että ei tarvitsisi miettiä, että voidaanko me tehdä taidetta työnä tulevaisuudessa. Että sivistysyhteiskunta säilyisi meillä ja maailmalla yleisesti. Mutta elämme sellaista aikaa, että se kaikki on vaarassa.

Kristina: Haaveena on myös se, että kulttuuri leviäisi enemmän. Tulisi uusia juttuja, joita  emme emme ole vielä nähneet, ja uusia tapoja organisoida tätä alaa. Pelkään sitä, että kulttuuria ja taidetta aletaan lokeroida, että on joku tietty ajatus siitä, mitä sen pitää olla ja että instituutiot määrittävät sen ja antavat rahoitusta sen mukaan.

Mitä ajatuksia Oulu2026-alue herättää tällä hetkellä?

Kristina: Olen pohjoisesta kotoisin ja isäni on Oulusta. Kun asun Norjassa, yritän aina ajatella, että Helsinki ja etelä eivät ole keskipiste, vaan se voi olla myös pohjoisessa. Menen hiukan varovaisin varpain sinne, koska se ei ole kotikaupunkini, mutta on hienoa, että saan mennä uuteen paikkaan tekemään, varsinkin tällainen tilasensitiivinen teos. Hienoa, että meihin luotetaan ja saamme tehdä sen. Haluan myös tutustua siihen, millainen suhde luontoon on jo olemassa Oulussa. Residenssimme alkaa jo vuonna 2025, joten saamme rauhassa tutustua tuohon suhteeseen.

Maria: Nuorin siskoni asuu Oulussa, ja hänen kauttaan Oulu on jonkin verran tuttu. Pohjois-Pohjanmaan luonto on hieno. Oululainen kulttuuri on jännittävää, koska se on outo itselleni. Eri alueillahan on erilainen vire, oma persoonallinen vibansa. Kulttuurikaupunkina Oulu on jo minusta näyttävä, esimerkiksi Oulun teatterissa tehdään laajalla spektrillä teatteria, erilaisia yhteistyöprojekteja ja myös marginaalisempia projekteja. Olin Lumo-valofestivaalin aikaan Oulussa ja sekin oli upea kokemus. Kesäkaupunkina Oulu on ihana, talvella olen ollut siellä vähemmän. Innolla odotan, että pääsen työskentelemään siellä.

Minkälaisia ajatuksia kulttuuripääkaupunkivuosi 2026 herättää?

Maria: Ensinnäkin on aina hyvä, että jotain massiivista tapahtuu jossain muualla kuin Helsingissä. Se on lähtökohtaisesti tosi hieno juttu. Toivon, että ihmiset eri puolilta Suomea lähtisivät katsomaan ja kokemaan niitä asioita mitä Oulussa vuonna 2026 tapahtuu. Näkisivät sen merkityksen ja lähtisivät liikkeelle. Paikallisuus on näissä kulttuuripääkaupunkijutuissa pääasia eikä taide, mitä voisi tehdä missä tahansa. Vaan että se on aina suhteessa paikkaan, missä ollaan.

Kristina: Vaikutus on aina suurempi, jos aletaan rakentaa siitä, missä ollaan ja paikalliset taiteilijat ja yhteisöt ovat mukana. Toivoisin, että vaikka kulttuuripääkaupunkivuosi tuo mukanaan myös isoja taiteilijoita, niin rakennettaisiin myös siitä, mitä jo on. Silloin sillä on varmasti vaikutusta pohjoiseen ja Suomen taide-elämään. Kun elän samankokoisessa kaupungissa, niin olen huomannut, että taide-elämä muuttaa paljon enemmän, jos sitä kehitetään jo olemassa olevasta yhdessä eikä kilpailla toisia vastaan.

Oulu2026-kulttuuripersoona: Anne-Maria Haapala

elo 28, 2023

Hailuotolainen Anne-Maria Haapala uskoo kulttuuripääkaupunkivuoden lisäävän hyvinvointia ja taloudellista elinvoimaa koko alueella. Kuva: Aino Väänänen

Tämänkertainen kulttuuripersoonamme on Anne-Maria Haapala, hailuotolainen käsikirjoittaja ja ohjaaja, joka toimii päivätyökseen Oulun ammattikorkeakoulun viestintäjohtajana. Hän on lisäksi Oulu2026:n tiimoilta Hailuodon tiimin puheenjohtaja ja on vastannut alusta asti sen toiminnasta pitkälti taiteilijoista koostuvan tiimin kanssa. Hän on myös mukana toteuttamassa Hailuotoon tulevaa ArtAR-konseptimuseota, joka ylläpitää kansainvälisesti merkittävän hailuotolaisen luontotaiteilijan Anni Rapinojan elämäntyötä.

“Galleriana toimii koko saari ja on siinä mielessä hienoa olla mukana luomassa tällaista nykytaiteen alustaa juuri Hailuotoon”, Haapala sanoo.

Haapala käsittelee taiteessaan yhteiskunnallisia ja suuria teemoja, kuten yhdenvertaisuus, häpeän kokemus, ihmisten henkinen pahoinvointi ja sen seuraukset. Esimerkiksi kirkoissa esitetty näyttämöteos Musta Morsian ottaa vahvasti kantaa yhdenvertaisen avioliiton puolesta. Teosta on esitetty muun muassa Helsingin ja Tampereen tuomiokirkoissa, ja se on saanut huomiota valtakunnallisissa medioissa. Kulttuuri onkin Haapalan mukaan väline herättää keskustelua ja koskettaa muita.

Mitä kulttuuri merkitsee sinulle?
Kulttuuri on antanut minulle valtavan paljon. Se auttaa minua ymmärtämään elämää ja maailmaa, ja sitä kautta itseäni sekä muita. Se on opettanut minua ymmärtämään erilaisuutta ja auttanut löytämään uusia näkökulmia. Se on tuonut paljon erilaisia tasoja ja sävyjä elämään ja tuo niitä jatkuvasti. Se merkitsee minulle vapautta olla minä, se on osa minun identiteettiäni. Kulttuurin liittyy myös vahva kokemus yhteisöllisyydestä.

Mitä työstät nyt ja millaisia ovat kulttuuriin liittyvät haaveesi?
Toivon, että voisin keskittyä käsikirjoittamiseen, tällä hetkellä on paljon työn alla. Olen tehnyt kantaaottavaa teatteria ja niissä teemoissa jatkan. Esitysformaattina voisi toki olla teatterin lisäksi myös vaikkapa dokumentti tai lyhytelokuva. Tällä hetkellä käsikirjoitan Merilintu-teosta, joka saa ensi-iltansa Hailuodon Musiikkipäivillä ensi vuonna. Se on paikkasidonnainen teos tanssijalle, näyttelijöille ja muusikolle. Teoksen kantavina teemoina ovat ihmisen yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemus, mutta myös kokemus yhteisöllisyydestä ja sen mahdollisuuksista. Toivon, että Merilintu nostaisi keskustelun siitä, miten tärkeää olisi, että yleinen ilmapiiri muuttuisi itsetuntoa ja elämänuskoa tukevaksi kaikille ihmisille.

Millaista on toimia kulttuurin saralla Pohjois-Suomessa?
Pohjoisen tekijöillä on älyttömän paljon rohkeutta ja uskallusta kokeilla. Täältä löytyy myös kykyä yhteistyöhön. Samaan aikaan on paljon haasteita, koska täällä päättäjiltä puuttuu ymmärrystä siitä, että kulttuuriin sijoittaminen tuottaa sen moninkertaisesti takaisin. Kulttuuri nähdään menoeränä.

Mitä kulttuuri-ilmastonmuutos merkitsee sinulle?
Mielestäni taiteen tehtävä ei ole olla kaunista, eikä edes ymmärrettävää ja se sama pätee kulttuuri-ilmastonmuutokseen. Toivoisin, että se toisi uusia ja rohkeita näkökulmia ja sitä kautta loisi pohjaa suuremmalle ja syvemmälle muutokselle, eikä koitettaisi rajata niin tarkasti, että mikä esitys sopisi mihinkin genreen, lokaatioon tai formaattiin.

Millaisena näet Oulu2026-alueen tällä hetkellä?
On hienoa, ettei alue rajoitu vain Oulun kaupunkiin. Me täällä ympärillä rikastutamme kokonaisuutta. On ehkä kliseistä sanoa näin, mutta yhdessä olemme enemmän. Uskon, että erilaisina toimijoina ja lokaationa me herätämme mielenkiintoa kansainvälisesti. Toivoisin, että löytyisi vielä rohkeutta ja kykyä rahoittaa tätä toimintaa, jotta kulttuuri saataisiin tälle alueelle osaksi kaikkien ihmisten elämää.

Miten Oulu2026-alueella voisi parantaa kulttuurin tuottajien ja käyttäjien asemaa?
Toivoisin, että kulttuurin rooli kyettäisiin näkemään inhimillistä ja taloudellista hyvinvointia lisäävänä. Kulttuurirahoituksessa pitäisi puhua tukien sijaan investoinneista tulevaisuuteen ja yhteiseen hyvään. Ajattelen, että kulttuuriin investoinnin myötä ammattimainen tuottaminen lisääntyy, ja jos tälle halutaan jatkumoa, pitäisi pystyä lisäämään nimenomaan ammattimaista toimintaa. Kulttuurin käyttäjän näkökulmasta tällainen myös lisää tarjontaa ja mahdollisuuksia kokea kulttuuria uusilla tavoilla.

Miten uskot kulttuuripääkaupunkivuoden vaikuttavan pohjoiseen Suomeen?
Uskon sen tuovan uusia tuulia ja uudenlaista energiaa. Hyvinvointia ja taloudellista elinvoimaa koko alueelle. Uskon vahvasti, että olemme entistäkin kiinnostavampi tutustumiskohde.

Miltä toivot alueella näyttävän vuonna 2026?
Toivon, että opimme tekemään enemmän yhdessä. Yhdessä niin, että osataan vahvistaa dialogia ja taiteen keinoin annamme erilaisille ajatuksille sijaa. Toivon, että tulemme näkemään monialaisia, rajoja ylittäviä tilaisuuksia ja tapahtumia, sekä tapoja tehdä ja kokea. Mutta lisäksi toivoisin, että meille jäisi myös pysyvää toimintaa, se olisi sitä todellista kulttuuri-ilmastonmuutosta.

Oulu2026-kulttuuripersoona: Tiina Härkönen

huhti 20, 2023

Tiina Härköselle kulttuurin tasavertainen saavutettavuus on erityisen tärkeää.

Tämän viikon kulttuuripersoonamme on muusikko, musiikkipedagogi ja laulaja, Tiina Härkönen. Tiina kertoo tiensä nykyhetkeen olleen mutkainen, mutta ihan positiivisessa mielessä. Musiikkiharrastus alkoi viulun soitolla ja musiikkiluokalla opiskellessa.

–Yläasteella lauluopinnot alkoivat kiinnostaa ja hakeuduin laulutunneille. Olen ollut kova jännittäjä ja sen kanssa olen joutunut tekemään paljon töitä. Ensimmäiset lauluesiintymiset olen pitänyt äidille omassa huoneessa, tosin äiti ei saanut katsoa eikä kommentoida – kuunnella vaan.

Itseluottamusta alkoi löytymään ja sitä myöten lukioaikana keikat toisen muusikon, Petri Kuuselan kanssa. Oulun konservatoriolle Tiina pääsi toisella yrittämällä ja sielä hän opiskeli itsensä muusikoksi.

–Se on ollut varmasti sellainen voimaannuttava ja identiteettiä vahvistava koulu.

Konservatoriolla opiskellessa Tiina kertoo heränneensä siihen, että hän oikeasti osaa ja todella haluaa tehdä musiikkia. Muusikon koulutuksen jälkeen hän pääsi opiskelemaan musiikkipedagogiksi Oulun ammattikorkeakouluun ja puolessa välissä opintoja hän vaihtoi koulua Helsingin Metropolialle, josta hän valmistui 2019. Tiina opiskeli lisäksi itsensä vielä nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi. Suomessa sijaitsevat musiikkikoulut ovat Tiinan mielestä hyviä ja opetus niissä on laadukasta. Hän toivoisi kuitenkin oppilaitoksissa tuettavan enemmän sitä, että jo opiskeluvaiheessa saisi kokemuksia alan työelämästä.

–Yhtyetoimintaa olen tehnyt koko opiskelujen ajan, joten häitä ja juhlia on tullut kierrettyä ympäri Suomen. Kyllä kai sitä tässä kohtaa voi sanoa, että olen tehnyt tosi paljon töitä sen eteen, että olen nyt tässä – tällaisella koulutustaustalla, työkokemuksella ja rautaisella ammattitaidolla. Päättäväisesti ja pitkäjänteisesti olen hakenut omaa suuntaa ja pyrkinyt tekemään ja toteuttamaan asioita jotka koen tärkeiksi.

Oman alan puolestapuhuja

Tiina muistuttaa, että kulttuuri on sitä mitä me jätämme perimänä tuleville sukupolville, ja sen tasavertainen saavutettavuus tulisi turvata kaikille. Tiina lisää, että taidetta ei tulisi rajoittaa eikä eriarvoistaa, etenkään päättäjien käsissä.

–Kulttuurin tarkoitus ei ole olla hyödyke. Jokainen kokee kulttuurin eri tavalla pohjaten sitä omiin kokemuksiinsa ja se on todella arvokasta. Taiteella on myös iso merkitys niin kuntoutukseen kuin ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiinkin.

Taide herää eloon yhteisöllisyydestä ja Tiinakin kertoo nauttivansa erityisen paljon siitä, kun saa olla vuorovaikutuksessa yleisön kanssa.

–Taiteella ja kulttuurilla voi välittää tunteiden lisäksi arvoja. Myös kulttuurialan pitää voida kehittyä ja muuttua yhteiskunnan mukana, ja sitä tulisi tukea jatkossakin.

Mitä sinulle kuuluu nyt ja minkä parissa työskentelet?

Juuri nyt valmistaudun kiireiseen työkesään. Työstän oman yrityksen “laulustudio Taival” käytännön järjestelyjä. Pian ammattilaisen laulunopetusta on tarjolla myös Haukiputaalla! Työn alla on myös uusi bändiprojekti sekä mielessä tietysti tulevan kesän hääkeikkarupeama The Luxus Deluxe -yhtyeellä. Kesällä työskentelen myös ravintola Bootissa ja olen hakenut töitä nuorisotyön parista. Kuten voi huomata, elanto koostuu monista eri töistä ja välillä pitää tehdä muitakin kuin oman alan töitä. Tulevaisuudelta toivon, että saan työskennellä koulutustani vastaavissa töissä. Tällä hetkellä työstän osa-alueita, joiden toivon tulevaisuudessa vievän uraani siihen suuntaan mihin haluan. Unelmana olisi tehdä töitä musiikin ja nuorisotyön parissa.

Mitä kulttuuri-ilmastonmuutos merkitsee sinulle?

Erityisesti toiveikkuutta. Toivon että Pohjois-Suomessa ja tietysti erityisesti Oulussa edistetään taiteen tasavertaisuutta ja kulttuuri-ilmastonmuutoksen myötä taidetta viedään kaikille helposti saataville. Oulussa on upeita taiteentekijöitä ja olisi hienoa nähdä kuinka kaikilla olisi tasavertainen mahdollisuus tuoda taidettaan esille ja kaikkien saavutettavaksi.

Millaista on työskennellä kulttuurin alalla Pohjois-Suomessa?

Kyllähän se on haastavaa. Työmahdollisuuksia on aika vähän, suurin osa töistä täytyy itse mahdollistaa ja toteuttaa. Ideoita pukkaa jatkuvasti, mutta on vaikea löytää väyliä niiden toteuttamiseen. Usein se rahoitus on haasteena taiteen tekemiselle. Musiikilliset verkostot on kyllä hyvät ja mielestäni Oulussa on muusikkojen keskuudessa kannustava ilmapiiri. Pohjois-Suomessa omaa osaamista ei liikaa tyrkytetä, se on minusta ihanaa. Luotetaan siihen, että puskaradio toimii kun hommat hoitaa mallikkaasti. Ehkä tässä on myös kehittämisen paikka, jotta Pohjois-Suomen osaamista saadaan enemmän maanlaajuisesti näkyville.

Miltä Oulu2026-alue näyttää tällä hetkellä?

Toteutusalue on laaja ja siinä on mukana monta kaupunkia ja kuntaa. Täytyy kyllä silti sanoa rehellisesti että täällä Martinniemen perukoilla asuessa ei tule vastaan mitään tähän liittyvää.. Itse seuraan Oulu2026 nettisivuja suhteellisen aktiivisesti ja uskon että kyllä se näkyvyys tässä kasvaa ajan kanssa. Toivon, että koko alue ja sen tapahtumat tuovat asukkaille iloa ja kokemuksia – juuri sitä mitä vain taiteella voi välittää.

Miten uskot kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavat Pohjoiseen Suomeen?

Uskon, että Pohjois-Suomalaiset taiteen tekijät ja esittäjät pääsevät paremmin esille kun on rahoitusta. Toivon, että myös hankkeen jälkeen kulttuuritarjonta säilyy monimuotoisena ja laajana ja että sen saavutettavuutta arvostetaan jatkossakin mahdollistamalla taiteen tekemistä. Kun taidetta on enemmän tarjolla ja ihmiset voivat sitä hyödyntää, hyvinvointi lisääntyy. Titteli ja sen tuomat tapahtumat tuovat varmasti myös inspiraatiota ja rohkeutta tämän alueen taiteilijoille. Jos on tarpeeksi halua, mikä vaan onnistuu. Ehkäpä myös taiteenalojen välistä kuilua saadaan tasoitettua ja yhteistyötä kasvatettua.

Miltä Oulu2026-alue näyttää vuonna 2026? Ja mitä toivoisit erityisesti näkeväsi juhlavuotena?

Oulu2026 tuo alueelle yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Toivon, että jokainen saisi puhuttelevan ja ikimuistoisen taidekokemuksen vuoden aikana. Olisi mukavaa nähdä tarjolla uusia taiteellisia innovaatioita ja erityisesti odotan sitä, miten kaupungit ja kunnat hyödyntävät asukkaiden taiteellista ammattitaitoa. Tietysti odotan myös spektaakkelimaisia tapahtumia ja iloisia kohtaamisia.

Miten vietät vapaa-aikaasi?

Katson sarjoja tai luen kirjoja. Meillä on kanala, kaipa sekin lasketaan vapaa-ajan toiminnaksi.

Pieni Ystäväkirjakysely:

Mikä on lempivuodenaikasi?

Kevät. On ihanaa kun kaikki kiva on alkamassa ja kesä tulossa.

Entä lempiruokasi?

Sushi.

Mikä on sinulle tärkein paikka Oulussa?

Kyllä se on tori, sinne liittyy niin paljon mukavia muistoja ja torilla kokee parhaimmillaan sitä yhteisöllisyyden tunnetta. Sieltä saa makoisat mansikat ja metrilakut, unohtamatta kauppahallin kermaista lohisoppaa.

Lähtisitkö lomalle aurinkorannalle vai pohjoiseen tunturiin?

Tunturiin! Suomen tunturiin!

Suklaa vai lakritsi?

No suklaa.

Minkä kirjan luit tai kuuntelit viimeksi?

Minä en ole kuollut – Erik Engelv

Tiina Härkönen

Aiemmat kulttuuripersoonat

Oulu2026-kulttuuripersoona: Heikki Ruokangas

maalis 9, 2023

Heikki Ruokankaalla on tällä hetkellä työn alla tulevan trio-albumini miksaukset ja keväällä hän tekee soolokitara-keikkoja ympäri Suomea. Kuva Anna-Katri Hänninen.

Tämän viikon kulttuuripersoonamme on oululainen kitaristi Heikki Ruokangas. Heikki tekee musiikkia pääasiassa avantgarde- sekä free-jazzin merkeissä. Hän suoritti lapsena musiikkiopintoja klassisella puolella ja siitä matka jatkui bändikuvioiden kautta rytmimusiikin ammattiopintoihin Ouluun ja Helsinkiin.

–Olen päätynyt soittamaan ja opettamaan kitaran soittoa ammatikseni aika tyypillistä ”harrastuksesta ammatti”-reittiä.

Opetustyöt Heikki aloitti jo erittäin varhaisessa vaiheessa ja opetustyö on kulkenut koko ajan taiteen tekemisen rinnalla. Avantgarde sekä free-jazz-musiikin pariin muusikko päätyi muun muassa klassisen musiikin, punkin, rockin sekä jazzin kautta.

–Avantgarde terminä ei rajaa tyyliä kovin tarkasti, joten se sopii kuvaamaan hyvin musiikkiani, jossa omakohtaisuus sekä suomalaisuus yhdistyvät mm. jazzista saatuihin vaikutteisiin.   

Mitä sinulle kuuluu nyt ja minkä parissa työskentelet? 

Mukavaa kiirettä. Tällä hetkellä minulla on suhteellisen paljon projekteja ja sopivassa suhteessa opetustyötä. Tulevan trio-albumini miksaukset on parhaillaan käynnissä ja keväällä teen soolokitara-keikkoja ympäri Suomea. Kevät on apurahahakemusten aikaa ja viikot tuntuu täyttyvän palavereista erinäisten hankkeiden tiimoilta. Sain juuri TAIKE:lta työskentelyrahaa kansainvälistymisen tukemiseksi ja vuosi 2023 ja 2024 on tarkoitus pyhittää kansainvälisten kontaktien vahvistamiseen sekä keikkailuun mahdollisimman monessa maassa. Keikkahommia kesälle ja syksylle suunnitellaan ja järjestellään paraikaa aktiivisesti. Hankin juuri kontrabasson ja olen harrastanut sen soittoa viime päivinä ahkerasti, kädet on jumissa. 

Mitä kulttuuri-ilmastonmuutos merkitsee sinulle? 

Kulttuuri-ilmastonmuutos merkitsee minulle ajattelu- ja toimintatapojen muutosta Oulussa sekä muualla pohjoisessa kulttuurin kentällä. Toivoisin kulttuuri-ilmastonmuutoksen vaikuttavan yleisesti ajatukseen siitä, että kulttuuria voi tehdä ammattimaisesti ja korkeatasoisesti myös Pohjois-Suomessa ja täältä käsin. Olisi ensisijaisen tärkeää saada tätä asennetta levitettyä päättäjiin, kulttuurialan oppilaitoksiin, opiskelijoihin sekä muihin toimijoihin, jotta osaaminen ja ammattitaito jäisi pohjoiseen, eikä valuisi etelään. Korkeatasoisia taiteilijoita pitäisi entistä paremmin sitouttaa pohjoiseen esimerkiksi apurahojen sekä erinäisten hankkeiden avulla. Osaamisen ajaminen etelään tulisi pysäyttää näillä keinoin ja saada muuttovirta kääntämään suuntaansa 180 astetta. Osaamisen pysyminen alueella mahdollistaisi monialaisemman taiteen ammattimaisen tekemisen pohjoisessa ja tekisi kulttuurielämästä rikkaampaa orgaanisesti sekä omavaraisesti. Taiteen kokemisen korostaminen taiteen ja kulttuurin ymmärtämisen sijaan voisi olla myös toivottua positiivista kulttuuri-ilmastonmuutosta. Taide on itseisarvo ja sen hyötyjä ei ole järkevää mitata rahassa. Tämän vuoksi myös esimerkiksi kulttuurialojen ammattiin tähtäävän koulutuksen tulisi olla osaamiskeskeistä, eikä talouden mittarilla mitattuna tuloskeskeistä.  

Millaista on työskennellä kulttuurin alalla Pohjois-Suomessa? 

Toimintaani on aina tuettu paikallisesti. Omassa lajissani koen, että esiintymispaikkoja on paljon ja marginaaliseen musiikkiin suhtaudutaan myötämielisesti niin konsertteja järjestävien tahojen, kuten myös yleisön puolelta. Itse olen aina ollut suhteellisen erakko taiteen tekemisen suhteen ja koen, että Oulu tarjoaa hyvät puitteet oman identiteetin löytämiseksi taiteilijana. Oulussa on tilaa hengittää ja kasvaa vapaasti kieroon.   

Miltä Oulu2026-alue näyttää tällä hetkellä? 

Mahdollisuuksia täynnä olevalta. Koen, että alueella on paljon potentiaalisia tekijöitä kulttuurin saralla ja oululaisten tekijöiden keskuudessa vallitsee ainakin minun mielikuvissani hyvä itsetunto omaa tekemistä kohtaan. Alue on myös todella laaja ja maantieteellisessä laajuudessa on varmasti paljon hyödynnettävissä olevaa potentiaalia.  

Miten uskot kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavat Pohjoiseen Suomeen? 

Toivon, että kulttuuripääkaupunkihankkeen projektit ja hankkeet tulevat rikastuttamaan Oulun kulttuuritarjontaa monipuolisesti ja pysyvästi myös hankkeen jälkeen. Uskon, että kaupungin kulttuuritarjonta tulee saamaan runsaasti kansainvälisiä sävyjä kulttuuripääkaupunkitittelin myötä. 

Miltä Oulu2026-alue näyttää vuonna 2026? Ja mitä toivoisit erityisesti näkeväsi juhlavuotena? 

Toivottavasti eloisalta sekä puoleensa vetävältä. Toivoisin näkeväni jotain yllättävää ja paljon puhtaasti taiteellisiin motiiveihin pohjautuvaa ilmaisua. Olisi kiva nähdä kulttuuri pysyvänä osana kaupunkikuvaa. Oulun taiteiden yö on hyvä esimerkki siitä, miten taidetta voi esitellä. Tällaista toimintaa voisi olla enemmän läpi vuoden pienemmässä mittakaavassa. Toivon näkeväni runsaasti marginaalisten ja kokeellisten taidemuotojen esille tuomista.   

Mitä kulttuuri ja musiikki sinulle merkitsee? 

Vapautta, elämäntapaa, irtiottoa, harrastusta sekä puuhailua.  

Miten vietät vapaa-aikaasi?

Harrastan vapaa-ajallani muun muassa musiikkia, lukemista, avantouintia, lenkkeilyä sekä tv:n katsomista.  

Pieni Ystäväkirjakysely: 

Mikä on lempivuodenaikasi? 

kesä 

Entä lempiruokasi? 

maksalaatikko  

Mikä on sinulle tärkein paikka Oulussa? 

Paha sanoa yksittäistä paikkaa, mutta esimerkiksi etelästä Ouluun palatessa Limingan peltojen avaruus edustaa minulle kotiinpaluuta ja kuvastaa laakeaa Oulun aluetta. 

Lähtisitkö lomalle aurinkorannalle vai pohjoiseen tunturiin? 

sekä että 

Suklaa vai lakritsi? 

suklaa 

Minkä kirjan luit tai kuuntelit viimeksi? 

John Williams: Stoner

Heikki Ruokangas

Aiemmat kulttuuripersoonat