Tämän viikon kulttuuripersoonamme on Pyhäjoelta kotoisin oleva ja Oulun kaupungin viestintä- ja tapahtumaryhmässä tapahtuma- ja markkinointipäällikkönä työskentelevä Jarkko Halunen. Jarkko kertoo asuneensa Oulussa yli puolet elämästään ja Oulun kaupungin tapahtumayksikkö on ollut hänen työkotinsa vuodesta 2013 asti. Musiikki on ollut aina tärkeä osa Jarkon elämää.
–Olen aloittanut soittamisen lapsena musiikkiopistossa viululla ja klassisella kitaralla. Siirryin bändihommiin jo nuorena.
Ouluun Jarkko muutti vuoden 1996 lopulla ja hän aloitti sosiaalialan ammattikorkeakouluopinnot seuraavana vuonna. Kolmisen vuotta myöhemmin hän valmistui sosionomiksi ja työskenteli sen jälkeen lastensuojelun sekä huume- ja päihdetyön maailmassa.
–Aloin opiskella työn ohessa mediatuottajaksi 2001, järkkäilin harrastuksena musiikkitapahtumia ja ajauduin vähitellen vetämään musiikki- ja kulttuurialan kehittämishankkeita Oulun kaupungille.
Jarkolla on myös iso rooli Lumo Light Festival -tapahman järjestämisessä ja suunnittelussa. Lumo Light Festival on osa Oulu2026 Vastakohtien voima-teemaa ja Dark Matters-ohjelmalinjaa. Light Matters-ohjelma keskittyy valon ja pimeyden vaihteluun eri vuodenaikoina. Se tutkii valon merkitystä ja ulottuvuuksia niin ihmisten kuin luonnnonkin kannalta. Valotaidefestivaali tulee olemaan vuonna 2026 osa Euroopan kulttuuripääkaupungin avajais- ja loppujuhlallisuuksia.
Mitä sinulle kuuluu nyt?
En haluaisi vastata, että kiirettä pitelee, mutta kiirettä pitelee. Viime vuosi oli todella hektinen
tapahtumayksikössä. Oli rekrytointeja ja monenlaista uudistumista. Omat suuremmat tapahtumat
sijoittuvat vuoden loppupuoliskolle, mikä on aina aika kuluttavaa, mutta tietysti myös tosi antoisaa. Nyt on
vuosi aluillaan ja tehdään monenlaista valmistelevaa työtä.
Mitä kulttuuri-ilmastonmuutos merkitsee sinulle?
Monia asioita, esimerkiksi avarakatseisuuden lisääntymistä, uusien mahdollisuuksien huomioimista,
vanhasta irti päästämistä. Työroolissa se tarkoittaa erityisesti muutosta luutuneissa ajatustavoissa ja
toimintakulttuureissa. Kun on työskennellyt pitkään kaupungin organisaatiossa, huomaa aika ajoin
vellovansa omituisessa byrokratiahähmässä, jossa asiat etenevät hitaasti ja siihen oppii jopa mukautumaan,
vaikka periaatteessa vastustaakin kaikkea tahmeutta. Oma kärsivällisyys ei useimmiten riitä prosessien
läpikäymisen odotteluun.
Työni kautta koen siis suurta tarvetta kulttuuri-ilmastonmuutokselle juuri organisaation kollektiivisessa
ajattelutavassa ja julkisen organisaation toiminnan virtaviivaistamisessa suhteessa kulttuurin tekijöihin ja
eri ilmenemismuotoihin. Kaupungin tulee pystyä olemaan alusta, joka lähtökohtaisesti mahdollistaa eikä
estä. Kulttuuri-ilmastonmuutos tarkoittaa myös positiivisen ajattelun lisääntymistä, rohkeutta olla ylpeä omasta
tekemisestään ja ennakkoluulottomuutta hakea yhteyksiä ympäri Eurooppaa ja maailmaa.
Millaista on työskennellä kulttuurin alalla Pohjois-Suomessa?
Pidän työskentelemisestä kulttuurin alalla täällä. Täällä on hyvä ja välitön ilmapiiri tekijöiden kesken.
Olemme ihan omanlaisemme alue, jossa on paljon vahvuuksia: kovia omaleimaisia tekijöitä ja kupliva
alakulttuurikenttä. Meitä on historiassa kahlinnut etäisyys maailman (ja jopa Suomen) metropoleihin sekä
konservatiivinen ilmapiiri, jotka molemmat ovat myös olleet useille kulttuurintekijöille se asia, joka on
ajanut eteenpäin ja saanut aikaan hienoja avauksia.
Miltä Oulu2026-alue näyttää tällä hetkellä?
Laajalta. Maantieteellisesti alue on varmaan vähintäänkin yksi laajimmista ellei laajin
kulttuuripääkaupunkialueista. Se on minusta vahvuus, vaikka saattaa yllättää monet vierailijat. On hienoa,
että koko maakunta on lähtenyt hankkeeseen mukaan.
Miten uskot kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavat Pohjoiseen Suomeen?
Kulttuurilla on nyt hyvät mahdollisuudet murtautua esiin entistä paremmin. Voimme nostaa
vahvuuksiamme suuren yleisön tietoisuuteen sekä vahvistaa asukkaiden yhteisöllisyyttä. Uskon, että
kulttuuripääkaupunkitittelin myötä syntyvät keskustelusäikeet voivat avata uusia näkökulmia ja yhteyksiä
kaikkien ihmisten välille, jotka uskaltautuvat heittäytyä mukaan. Kulttuuripääkaupunkititteli on vipuvarsi,
mutta paikalliset kulttuurintekijät ja asukkaat ovat tärkein voimavara, jolle tulee luoda mahdollisuuksia
kehittyä.
Miltä Oulu2026-alue näyttää vuonna 2026? Ja mitä toivoisit erityisesti näkeväsi juhlavuotena 2026?
Mistäpä sen tietää! Tässä on vielä monta vuotta aikaa. Tuntemamme maailma ja kulttuuri voi vaikka
tuhoutua tuossa ajassa. Toivoisin näkeväni yhdessä tekemistä uusien kumppanien kanssa – pieniä ja suuria
tapahtumia ja projekteja, jotka näkyvät pääkaupunkivuonna kaupungissa ja kurottavat myös
tulevaisuuteen.
Mitä kulttuuri sinulle merkitsee?
Se merkitsee kaikkea sitä, mitä me olemme. Se on sukupolvien ketju, tarinat, joista me ammennamme ja
joista meidät tunnetaan, toiminta, jota me päivittäin teemme selviytyäksemme ja tullaksemme siksi, mihin
pyrimme ja saadaksemme aikaan sen, mitä tavoittelemme. Se on myös kaikki ne epäonnistumiset, jotka
saavat meidät nuolemaan haavamme ja yrittämään uudelleen tai luovuttamaan. Ehkä se on elämän
tarkoitus. Oho.
Miten kulttuurin tuottajien asemaa voitaisiin kehittää Oulussa?
Tärkein asia on tunnistaa ja poistaa tekemisen esteitä. Yksi tärkeimmistä tehtävistä on nuorten esille
pääsyn mahdollisuuksien parantaminen. Meillä on tällä hetkellä aika heikosti paikkoja, joissa nuoret voivat
järjestää tapahtumia ja saada ensimmäisiä kokemuksia kulttuurin tuottamisesta.
Mitkä ovat ammatilliset tavoitteesi tulevaisuudessa?
En pidä itseäni kovinkaan tavoitteellisena, vaan luotan enemmän ”go with the flow” -ajatteluun. Toki
toivon, että voin omalla tekemiselläni tuottaa entistä säväyttävämpiä tapahtumia ja myös tarjota
oululaisille kulttuurintekijöille hyviä paikkoja päästä esille.
Miten vietät vapaa-aikaasi?
Lenkkipoluilla ja soittokämpällä pääsee parhaiten eroon arkikuonasta ja somen selailusta.
Ystäväkirjakysely
Mikä on lempivuodenaikasi?
Kesä. Nuorempana se oli talvi, mutta verenkiertoelimistön toiminta on nykyään selvästi heikentynyt.
Entä lempiruokasi?
Riippuu päivästä, mutta ikisuosikkini on itse tehty tulinen linssikeitto.
Mikä on sinulle tärkein paikka Oulussa?
Jokisuiston väylät.
Lähtisitkö lomalle aurinkorannalle vai pohjoiseen tunturiin?
Viittaan vuodenaikakysymykseen. Aurinko houkuttaa tällä hetkellä enemmän, mutta pelkkä rantaloikoilu ei
silti ihan omaan mentaliteettiin istu.
Suklaa vai lakritsi?
Suklaa
Minkä kirjan luit tai kuuntelit viimeksi?
Isaac Bashevis Singer: Moskatin Suku
Lumo-valofestivaalin ohjelmahaku vuodelle 2023 on nyt avoinna. Lumon erityisenä teemana on vuonna 2023 mielen hyvinvointi. Lumo kannustaa kaikkia hakijoita pohtimaan valon vaikutusta yksilöiden ja yhteisöjen henkiseen hyvinvointiin ja tuomaan sitä esille teosehdotuksissa. Hakuaikaa on 19.3.2023 saakka. Lumo-valofestivaali järjestetään pe-su 17.-19.11.2023 klo 16-22.