fbpx

Oulu2026-kulttuuripersoona: Maria Oiva & Kristina Junttila

Kivellä istumassa Maria Oiva ja Kristina Junttila.

Maria Oiva (vas.) ja Kristina Junttila valmistelevat Oulu2026-ohjelmaan teosta Kävelyn tiellä. Kuva: Jamie Michael Bivard

Juttusarjassamme on tällä kertaa kaksi kulttuuripersoonaa: norjalais-suomalainen performanssitaiteilija Kristina Junttila sekä esitystaiteilija Maria Oiva.

He tuovat vuonna 2026 Oulun Sanginjoelle esityksen Kävelyn tiellä / Walking within the Frame, jossa teknologia, luonto ja ihminen kohtaavat. Projekti toteutetaan yhteistyössä interaktiivisia karttapalveluita kehittävät Zoneatlas-yrityksen kanssa. Ensimmäinen osa projektista toteutettiin Helsingissä.

“Se tulee olemaan Oulussa erilainen, koska paikkakin on eri. Tämä on paikkasensitiivinen esitys ja aiheet siihen nousevat nimenomaan siitä paikasta. Konsepti on kuitenkin sama, yleisö kävelee kännykän kanssa luonnossa, mutta sisältö tulee kehittymään paljon”, Junttila kertoo.

Projektissa taiteilijat tutkivat suhdetta ihmisen, puhelimen ja luonnon välillä. Junttilan mukaan he ovat jo päässeet sisälle siihen, mikä on ihmisen ja puhelimen välinen suhde. Nyt he haluavat syventyä vielä enemmän luonnon roolin tässä valmiiksi kompleksisessa suhteessa.

“Teknologian kanssa työskentely vaatii aikaa. Tässä esityksessä esimerkiksi täytyy kehittää infrastruktuuri: miten tehdään esitys digitaalisen karttapalvelun pohjalle ja miten teknisen applikaation kanssa tehdään vuorovaikutuksessa taidetta. Osa sisällöstä on myös tämän sovelluksen kliininen kehittäminen, ja siihen pitää löytää oma rytmi ja kieli”, Oiva lisää.

Kerro hiukan itsestäsi?

Kristina: Teen töitä teatterin ja kuvataiteen välimaailmassa. Asun yleensä Norjan Tromssassa, mutta tällä hetkellä Helsingissä tämän projektin tiimoilta. Taiteilijan lisäksi olen opettaja ja olen väitellyt tohtoriksi esitystaide-pedagogiikasta taiteellisen tutkimuksen kautta. Minulla on koira ja kolme lasta, ja olen heidän kanssaan paljon ulkona. Olen kiinnostunut siitä, miten maailmaa voisi muuttaa taiteen avulla, miten luoda vallankumousta taiteen avulla, mutta siihen on hankalaa löytää vastaus.

Maria: Asun Helsingissä ja olen esitystaiteilija sekä teatteriohjaaja. Teen töitä kotimaassa ja kansainvälisesti. Työskentelen pääasiassa uusien esitysmuotojen kanssa, kokemusesitysten piirissä. Taiteessa minua kiinnostavat valtasuhteet, jotka näyttäytyvät elämässäni ja työssäni monella tavalla. Taide on vaikuttamisen keinona niin sanotusti tehotonta nopeissa käänteissä, mutta jotenkin uskon taiteen välttämättömyyteen. Taide on sellainen reflektiopinta, joka ravitsee ihmisen sielua ja ruumista. Taiteesta saa uskoa ja toivoa siihen vallankumoukseen.

Mitä kulttuuri merkitsee sinulle?

Kristina: Se on paikka, missä voi kehittyä itse, ja missä ihmiset voivat olla luovia ja luoda maailmaa. Maailma ei ole valmiiksi luotu, vaan me voimme luoda sitä yhdessä. Kulttuuri on sitä, miten me olemme olemassa täällä maailmassa ja olemme niin paljon muutakin. Se on tunteita, ei pelkkiä ajatuksia, se vaikuttaa koko ihmiseen ja maailmaan.

Maria: Yksinkertaisesti haluaisin sanoa, että kulttuuri on edellytys hyvään elämään. Ja ajattelen, että sen pitää olla hyvää mahdollisimman monelle. Taiteilijana se on itselle tapa olla maailmassa, taide merkitsee minulle niin paljon henkilökohtaisesti, se on minun työtäni. Mutta myös ihmisenä on taiteen ympäröimänä oleminen tärkeää. Näen, että se on sitä kaikille, sillä taiteen kautta ihmisyyden moniäänisyys näyttäytyy. Sillä on maailmaa ja ihmisyyttä liikuttava voima.

Millaisia ovat kulttuuriin liittyvät haaveesi?

Maria: Tällä hetkellä ja tässä maailman tilanteessa haaveeni ovat sellaisia, että kulttuuri pysyisi hengissä ja sen arvo nähtäisiin, että sillä olisi elintilaa. Länsimaisissa yhteiskunnissa kulttuurin elossa pysymisen edellytyksenä on se, että taidetta tehdään työnä. On hurja ajatus, että työskentelymahdollisuudet häviävät, koska se tarkoittaa, että kulttuuri häviää ikään kuin marginaaliin yhteiskunnassa. Haaveena ja toiveena on, että ei tarvitsisi miettiä, että voidaanko me tehdä taidetta työnä tulevaisuudessa. Että sivistysyhteiskunta säilyisi meillä ja maailmalla yleisesti. Mutta elämme sellaista aikaa, että se kaikki on vaarassa.

Kristina: Haaveena on myös se, että kulttuuri leviäisi enemmän. Tulisi uusia juttuja, joita  emme emme ole vielä nähneet, ja uusia tapoja organisoida tätä alaa. Pelkään sitä, että kulttuuria ja taidetta aletaan lokeroida, että on joku tietty ajatus siitä, mitä sen pitää olla ja että instituutiot määrittävät sen ja antavat rahoitusta sen mukaan.

Mitä ajatuksia Oulu2026-alue herättää tällä hetkellä?

Kristina: Olen pohjoisesta kotoisin ja isäni on Oulusta. Kun asun Norjassa, yritän aina ajatella, että Helsinki ja etelä eivät ole keskipiste, vaan se voi olla myös pohjoisessa. Menen hiukan varovaisin varpain sinne, koska se ei ole kotikaupunkini, mutta on hienoa, että saan mennä uuteen paikkaan tekemään, varsinkin tällainen tilasensitiivinen teos. Hienoa, että meihin luotetaan ja saamme tehdä sen. Haluan myös tutustua siihen, millainen suhde luontoon on jo olemassa Oulussa. Residenssimme alkaa jo vuonna 2025, joten saamme rauhassa tutustua tuohon suhteeseen.

Maria: Nuorin siskoni asuu Oulussa, ja hänen kauttaan Oulu on jonkin verran tuttu. Pohjois-Pohjanmaan luonto on hieno. Oululainen kulttuuri on jännittävää, koska se on outo itselleni. Eri alueillahan on erilainen vire, oma persoonallinen vibansa. Kulttuurikaupunkina Oulu on jo minusta näyttävä, esimerkiksi Oulun teatterissa tehdään laajalla spektrillä teatteria, erilaisia yhteistyöprojekteja ja myös marginaalisempia projekteja. Olin Lumo-valofestivaalin aikaan Oulussa ja sekin oli upea kokemus. Kesäkaupunkina Oulu on ihana, talvella olen ollut siellä vähemmän. Innolla odotan, että pääsen työskentelemään siellä.

Minkälaisia ajatuksia kulttuuripääkaupunkivuosi 2026 herättää?

Maria: Ensinnäkin on aina hyvä, että jotain massiivista tapahtuu jossain muualla kuin Helsingissä. Se on lähtökohtaisesti tosi hieno juttu. Toivon, että ihmiset eri puolilta Suomea lähtisivät katsomaan ja kokemaan niitä asioita mitä Oulussa vuonna 2026 tapahtuu. Näkisivät sen merkityksen ja lähtisivät liikkeelle. Paikallisuus on näissä kulttuuripääkaupunkijutuissa pääasia eikä taide, mitä voisi tehdä missä tahansa. Vaan että se on aina suhteessa paikkaan, missä ollaan.

Kristina: Vaikutus on aina suurempi, jos aletaan rakentaa siitä, missä ollaan ja paikalliset taiteilijat ja yhteisöt ovat mukana. Toivoisin, että vaikka kulttuuripääkaupunkivuosi tuo mukanaan myös isoja taiteilijoita, niin rakennettaisiin myös siitä, mitä jo on. Silloin sillä on varmasti vaikutusta pohjoiseen ja Suomen taide-elämään. Kun elän samankokoisessa kaupungissa, niin olen huomannut, että taide-elämä muuttaa paljon enemmän, jos sitä kehitetään jo olemassa olevasta yhdessä eikä kilpailla toisia vastaan.

Kulttuuripääkaupunkivuodella merkittävät vaikutukset Liettuan Kaunasissa

2,4 miljoonaa vierasta, keskusta-alueen upea muutos, asuntojen arvon nousu, identiteetin vahvistuminen – muutama nosto viime vuoden kulttuuripääkaupungista Kaunasista – kaupungista, joka on kokenut todellisen muutoksen kulttuuripääkaupunkivuotensa kautta.

Kulttuuripääkaupunkivuoden suunnittelulle lähtötilanne oli haastava, mutta mielenkiintoinen: 300 000 asukkaan kaupungilla oli historian taakkaa toisesta maailmansodasta, eikä sitä ei osattu arvostaa perintönä. Kaunasissa päätettiin aloittaa kulttuuriohjelman rakentaminen haasteiden tunnistamisen kautta. Nyt voidaan todeta, että kokonaisuus onnistui erinomaisesti ja sen avulla onnistuttiin saavuttamaan muutos: Asukkaiden ylpeys kotikaupungistaan vahvistui ja kulttuurin merkitys heille on muuttunut suureksi. Asuntojen hinnat ovat nousseet selvästi, ja alueen arvostus kasvanut.

Lukuja Kaunasin kulttuuripääkaupunkivuodelta 2022

  • Budjetti 32 miljoonaa euroa
  • 3 isoimman tapahtuman (Myth Trilogy: Grand Events Programme) budjetti 4,4 miljoonaa euroa, kävijämäärä 376 000
  • Yhteensä 3 000 tapahtumaa 421 eri paikassa, kokonaiskävijämäärä lähes 2,4 miljoonaa
  • 258 000 matkailijaa majoitettuna, suurin osa Saksasta ja Italiasta sekä naapurimaista Puolasta, Latviasta ja Virosta.

Kustannustaso Liettuassa on Suomea alhaisempi ja keskipalkka tällä hetkellä 1 900 €.

Vapaaehtoiset ja nuoret suurissa rooleissa

Vapaaehtoisten rooli oli tärkeä Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden onnistumisessa. Kaunasin ohjelmaa toteuttamassa oli noin 1 500 vapaaehtoista. Oulu2026 on aloittanut oman vapaaehtoistyön rakentamisen.

Kaunasilla oli hieno nuorten ohjelma Kaunas Challenge, joka käynnistyi jo muutamia vuosia ennen kulttuuripääkaupunkivuotta. Ohjelmassa oli mukana aktiivisia nuoria, jotka suunnittelivat ja toteuttivat ohjelmaa muille nuorille. Heidän piti hakeutua mukaan, minkä avulla heidät saatiin sitoutumaan toimintaan. Nuorilla oli oma kokoontumispaikka, jonka he itse remontoivat mieleisekseen. Nuorten toteuttamia ohjelmia olivat muun muassa Randai (Arvet), jossa otettiin kantaa nuorten mielenterveyteen kuvien ja tarinoiden kautta. Puota puolestaan oli runoprojekti, jonka parissa valmistuneita runoja esitettiin muun muassa paikallisbusseissa. Nuoret valmistivat myös omaa Mass Identity -lehteä sekä järjestivät muotinäytöksiä ja festivaaleja.

Yhteisöprojekti Fluxus Labas edisti yhteisöllisyyttä ja alueen toimintaa. Toiminnassa oli mukana 17 agenttia, jotka huolehtivat laajan toteutusalueen ihmisten äänen kuulumisesta. Kaunas2022 tiimille oli selkeää, että koko alueen ääni piti kuulla, koska usein kaupungeissa ja niiden ulkopuolella on erilaiset toimintatavat ja ”ääni”. Agentit kohtasivat ihmisiä ja järjestivät paikallisten kanssa ohjelmaa, kuten konsertteja takapihoille ja puistoihin, jo vuodesta 2019 alkaen. Suurin festivaali Fluxus on muodostunut pysyväksi juhlaksi, johon jokainen voi osallistua pukeutumalla niin loistokkaasti kuin haluaa.

Kaunasin kulttuuripääkaupunkivuoden toteutukseen ja tuloksiin voi tutustua tarkemmin Kaunas2022-verkkosivuilla.

Tuiran Oulu2026-seinämaalauksen julkistamisjuhla perjantaina

Uusi seinämaalaus on valmistunut Oulun Tuiraan osana Euroopan kulttuuripääkaupungin Oulu2026-kulttuuriohjelmaa. Teoksen valmistumista juhlistetaan seinämaalauksen luona perjantaina 22. syyskuuta klo 18 osoitteessa Valtatie 54.

Ilana Pichon työskenteli Tuirassa noin kolmen viikon ajan. Osoitteessa Valtatie 54 sijaitsevan teoksen julkistamisjuhla on 22.9. klo 18. Kuva: Juha Niemelä

Tuira äänestettiin tämän vuoden Oulu2026-seinämaalauksen toteutuspaikaksi kaikille oululaisille avoimessa yleisöäänestyksessä. Teoksen taiteilijaksi valittiin kanadalainen Ilana Pichon vuonna 2022 järjestetyn globaalin portfoliohaun pohjalta, johon osallistui 530 taiteilijaa 64 maasta.

Pichon aloitti kolmiviikkoisen työskentelynsä Oulussa tutustumalla Tuiraan ja alueen ihmisiin. Teosta suunniteltaessa järjestettiin asukastapaaminen Tuirakas-asukastuvalla ja työpaja Kisakentän päiväkodissa. Teoksen lähtökohdaksi valikoitui lämmin vastaanotto, jonka taiteilija kohtasi saapuessaan yhteisöön. Maalauksen raikkaat värit on poimittu ympäristöstä ja abstraktit muodot kävelyteistä, jotka johtavat pihoille ja asuintalojen sisäänkäynneille eri puolilla Tuiraa.

”Tuirassa on vahvaa yhteisöllistä tekemisen meininkiä. Asukkaiden aktiivisuus ei jäänyt äänestykseen teoksen sijainnista, vaan myös suunnitteluvaiheeseen on osallistuttu ja taiteilijaa teoksen parissa jututettu sankoin joukoin. Tuiralaiset ovat ylpeitä asuinalueestaan ja toivat sen projektissamme esille, mikä heijastuu nyt kauniina taideteoksena katukuvassa, kaikkien nähtävänä”, iloitsee Oulu2026:n osallisuuskoordinaattori Mirja Syrjälä.

Kaikille avoimessa julkistamisjuhlassa perjantaina kuvataiteilija Ilana Pichon kertoo teoksen toteutuksesta ja kokemuksistaan Tuirassa työskentelystä. Oulun kaupungin yhteisötoiminnan ja Tuirakas-asukastuvan järjestämässä juhlassa on myös musiikkiesityksiä sekä mehu- ja pannaritarjoilu. Tervetuloa!

Teos on osa Kaupunkitaiteesta iloa arkeen -projektia, jota toteuttaa Upeart. Lue lisää projektista.

Lisätietoja medialle:

Upeart
+358 50468 6521
press(at)upeart.com

Kurkistus kulttuuriohjelmaan: Ilmakitaransoiton MM-kisojen kehittäminen

Kurkistus kulttuuriohjelmaan on sarja, jossa nimensä mukaisesti kurkistetaan Euroopan kulttuuripääkaupungin tuleviin tapahtumiin ja ohjelmiin. Sarja antaa pieniä pilkahduksia tulevasta ja kertoo mielenkiintoisista tekijöistä.

Kuvassa Pia Alatorvinen

 

Rockia, räiskyvää energiaa ja suuria tunteita – niitä jos jotain löytyy Ilmakitaransoiton MM-kisoista. Elokuussa järjestettävä perinteikäs tapahtuma on kansainvälisestikin tunnettu spektaakkeli, jonka tiimoilta kokoonnutaan kisakatsomoihin ympäri maailman. Oulun juhlaviikkojen toiminnanjohtaja Pia Alatorvinen kertoo, että Ilmakitaransoiton MM-kisojen kehittämishankkeella halutaan entisestään vahvistaa tapahtuman vuorovaikutteisuutta ja yhteyksiä maailmalle.

”Haluamme tulevina vuosina kehittää lähetysten yhteisöllistä tunnetta ja tuoda vielä enemmän näkyville sen, miten ihmiset kokoontuvat maailmanlaajuisesti ilmakitaransoiton ilosanoman äärelle virtuaalisin keinoin”, Alatorvinen kertoo.

Maailmanlaajuinen suora lähetys on ollut tärkeä osa tapahtumaa jo pidemmän aikaa. Katsojat ovat kokoontuneet yhdessä maailmanrauhan äärelle nauttimaan lajista ja kisahuumasta jo vuodesta 1999 saakka.

”Vuonna 2026 tavoitteena on järjestää kilpailun lopussa tapahtuva yhteissoitto samanaikaisesti ympäri maailman”, toiminnanjohtaja jatkaa.

Miten hanke edistää kulttuuri-ilmastonmuutosta?

Ilmakitaraa soitetaan maailmanrauhan saavuttamiseksi, sillä ilmakitara kädessä ei voi tarttua aseeseen. Rauhan asialla oleva tapahtuma on siis kulttuuri-ilmastonmuutoksen ytimessä. Kuljemme käsi kädessä yhteyksien luomisen ja eri kansojen välisen ystävyyden luomisessa. Ilmakitaransoiton MM-kisat ovat myös Euroopan kulttuuripääkaupungille oiva vipuvarsi maailman mediaan, jonka avulla myös muu Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmisto pääsee median tietoisuuteen rajojemme ulkopuolella.

Mitä hankkeen tiimoilta on odotettavissa tulevina vuosina?

Tulevaisuudessa kisakatsomot ja live-lähetykset tulevat varmasti kasvamaan ja teknistä puolta pyritään kehittämään niin, että yleisö saadaan tekniikan keinoin mukaan lähetykseen ympäri maailman. Haluamme testata erilaisia tapoja päästä eurooppalaisten kahvipöytäkeskusteluihin ja jakaa muille oppia, miten siinä onnistutaan. Ilmakitara on mahtava keskustelun aihe; näkymättömän instrumentin soittaminen on niin kummallinen konsepti. Ihmiset matkustavat ympäri maailman tuhansia kilometrejä Ouluun soittamaan ilmakitaraa 60 sekuntia. Se toimii keskusteluissa hyvänä jäänrikkojana, jonka avulla on mahtavaa lähteä viemään oululaista meininkiä maailmalle.

Miltä pohjoinen alue näyttää vuonna 2026?

Yhtenäiseltä ja kovaääniseltä sillä tavalla, että mukana on monenlaista, mutta me kaikki olemme toisistamme ylpeitä ja tehdään yhteistyötä. Ilmakitaransoiton MM-kisojen osalta vuosi 2026 näyttää vielä enemmän oululaiselta välittäen yleisölleen entistäkin enemmän oululaisuutta. Meille on tärkeää, että oululainen mentaliteetti tulisi maailmalla tutummaksi.

Rahoitusinfo 28.9.

Tervetuloa Rahoitusinfoon koskien Suomen Kulttuurirahaston apurahoja

Järjestämme Oulun kaupungin kulttuuripalveluiden kanssa rahoitusinfon torstaina 28. syyskuuta klo 9–10. Oulu2026-alueelle suunnatussa infossa kuullaan ajankohtaista tietoa Suomen Kulttuurirahaston keskusrahaston apurahoista sekä maakuntarahastojen toiminnasta. Paikalla Oulussa on SKR:n Pohjois-Pohjanmaan rahaston asiamies Jari Sivonen. Tilaisuudessa tehdään ajankohtaiskatsaus myös muihin rahoituslähteisiin.

Rahoitusinfo on suunnattu sekä yksityishenkilöille että yhteisöille, jotka harkitsevat apurahan hakemista Suomen Kulttuurirahastolta. Suomen Kulttuurirahasto myöntää lokakuun (10.–31.10.2023) haussa apurahoja tieteelliseen ja taiteelliseen työskentelyyn sekä hankkeisiin ja hankintoihin. Maakuntarahastojen seuraava hakuaika puolestaan on ensi vuoden alussa.

Tilaisuus järjestetään Oulu2026:n tiloissa (Torikatu 18, katutaso) sekä etänä Teamsin välityksellä. Paikan päällä osallistujamäärä on rajallinen. Valitse ilmoittautumisen yhteydessä, osallistutko tilaisuuteen paikan päällä vai etänä. Paikan päällä osallistuvilla on halutessaan mahdollisuus kysyä omia kysymyksiä SKR:n edustajalta tilaisuuden jälkeen.

Ilmoittaudu tilaisuuteen viimeistään maanantaina 25. syyskuuta tästä linkistä.

LISÄTIEDOT
Projektipäällikkö Hanna Jakku, 050 3468 537, hanna.jakku (a) ouka.fi
Osallisuuskoordinaattori Mirja Syrjälä, 040 502 9633, mirja.syrjala (a) oulu2026.eu

Ensimmäinen Kesäyön kattaus ihastutti

Yhteisöllinen ruokatapahtuma Kesäyön kattaus järjestettiin ensimmäistä kertaa 17. elokuuta. Tapahtuma onnistui hyvin, ja oululaiset ottivat yhteisöllisen ruokatapahtuman vastaan positiivisella uteliaisuudella. Osa pöydän ääreen tulleista kertoi odottaneensa tällaista tapahtumaa jo pitkään! Kesäyön kattaus oli kaikille avoin ja maksuton tapahtuma.

Ruokatapahtuma Mannerheimin puistossa Oulussa

Martti ja Anne osallistuivat yhteisölliseen ruokatapahtumaan ensimmäistä kertaa. Kesäyön kattaus oli heille mukava startti Oulun Taiteiden Yön runsaan tarjonnan pariin. Kuva: Topi Paananen.

Arctic Food Lab -tiimimme toi Mannerheimin puistoon 24-metrisen pöydän valkoisine liinoineen Oulun Taiteiden Yönä. Kaupunkilaiset kutsuttiin pöydän ääreen itse valmistettujen tai ravintolasta napattujen herkkujen kera. Tarjolla oli myös maistiaisia yhteistyökumppaneilta. Tapahtuman rento ja mukava tunnelma sai kehuja. Tapahtumaa siivitti Oulun Taiteiden Yön ohjelma ja päälavalla soi mukava musiikki. Puiston laidalla kansanmusiikin jukeboksi eli Rällän ihastuttava Meiju-asuntovaunu Arctic Food Lab -kattauksineen tarjosi vieraille ainutlaatuisen kokemuksen.

Projektipäällikkö Niina Keränen Arctic Food Labilta kertoo, että inspiraatiota ja oppia pitkän pöydän ruokailutapahtumaan on haettu Kaunasista, Liettuasta ja Veszprem-Balatonista. Toteutukset kaupungeissa ovat olleet hyvinkin erilaiset, ja tärkein oppi oli lähteä matalalla kynnyksellä järjestämään ja testaamaan tapahtumaa, jotta löytyy juuri Ouluun ja oululaisille sopiva toteutustapa. Kesäyön kattaus tulee saamaan jatkoa ja olemaan yksi ruokaan liittyvistä päätapahtumista kulttuuripääkaupunkivuoden 2026 aikana.

Perhe ruokailemassa puistossa pöydän ääressä.

Onni, Johanna ja Helmi tykkäsivät uuden yhteisöllisen tapahtuman tunnelmasta. Helmi toivoi Ouluun erityisesti lisää vastaavia tapahtumia, joissa aikuiset ja lapset viihtyvät yhdessä. Kuva: Topi Paananen.

 

Tapahtumassa maistiaisia yleisölle tarjosivat Kujalan tila, ODL kahvila Helmi, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, Nuorten Työpajat – Lounasravintola Makoisa, Yrttiaitta Saarento sekä Oulun Suomi-Venäjä-seura.

Arctic Food Lab -ohjelmakokonaisuus esittelee vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungin Oulun ja pohjoisen alueen ruokakulttuuria; ainutlaatuisia raaka-aineita ja monipuolista ruokaperinnettämme – sekä myös uusia tuulia.