fbpx

Oulu2026 on jo nostanut esiin paljon bändejä Oulun seudulta – Moni on päässyt näyttämään kyntensä myös ulkomailla

Qstockin Oulu2026-lava on tärkeä osa alueellista musiikin kehittämisohjelmaa, jolla pyritään helpottamaan nuorten muusikoiden matkaa maailmalle.

Jo kymmenet yhtyeet ja artistit Oulun seudulta ovat ehtineet säestää Oulun matkaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2026. Monet ovat päässeet esiintymään myös muualla Suomessa ja ulkomailla kulttuuripääkaupunkivuoteen liittyvissä tapahtumissa.

Monenlaista musiikkia tekijöineen on nostettu esiin erityisesti Linnansaaren Oulu2026-lavalla, joka on kuulunut Qstock-musiikkifestivaalin ohjelmistoon kesästä 2022 lähtien.

”Viime vuonna lavalle haki 80 ja tänä vuonna jo 164 esiintyjää, joista kymmenkunta valittiin mukaan. Joukkoon mahtui taas sekä uusia tulokkaita että vähän kokeneempiakin tekijöitä lukuisista eri musiikkigenreistä”, vastaava tuottaja Henri Turunen Oulun kulttuurisäätiöstä kertoo.

Turunen toivoo, että jatkossa yhä useampi täkäläinen muusikko innostuu pyrkimään mukaan.

”Haku ensi kesän Oulu2026-lavalle alkaa taas ensi vuoden alussa, ja vuoden 2026 laajempi ohjelmakartta tarkentuu vasta tuonnempana”, Turunen muistuttaa.

”Kannattaa ehdottomasti ottaa meihin yhteyttä ja laittaa tietoa bändistä, etenkin jos myös mahdolliset keikat muualla Euroopassa kiinnostavat.”

 

Listoilla jo 200 bändiä

 

Oulu2026-lava on osa alueellista musiikkialan kehittämishanketta, jota Oulun kulttuurisäätiö kumppaneineen on jo vuosia edistänyt työnimellä MC Oulu.

Nuorille muusikoille ja musiikkibisneksen toimijoille suunnatun mentorointiohjelman tavoitteena on helpottaa artistien nousua pohjoisesta kohti kansainvälisiä kenttiä.

Avoimet haut pääsymaksuttomalle Linnansaaren lavalle ovat auttaneet löytämään innokkaita esiintyjiä myös moniin muihin tapahtumiin Oulussa ja muissa Oulu2026-alueen kunnissa.

”Meillä on nyt niin sanotusti listoilla 200 bändiä, jotka haluavat olla mukana, jos tarjolle tulee esiintymismahdollisuuksia Oulu2026-toiminnan kautta. Niistä nelisenkymmentä onkin jo erilaisia keikkoja Suomessa ja ulkomailla saanut”, Turunen toteaa.

”Samalla nämä esiintyjät tavallaan toimivat Oulu2026-lähettiläinä, jotka promotoivat Oulua ja kulttuuripääkaupunkivuotta sekä kertovat tarinaamme maailmalla. Toivottavasti myös kasvatamme edes muutamia uusia tähtiä, jotka nousevat suuremman yleisön tietoisuuteen.”

Henri Turunen tuntee Oulun musiikkipiirit. ”Aika hyvin sitä myös tunnistaa, millaiset esiintymispaikat erilaisille bändeile ja artisteille parhaiten sopivat”, Turunen tuumaa.

Turunen muistuttaa, että juhlavuonna 2026 Oulussa ja sen kymmenissä kumppanikunnissa järjestetään tuhansia erilaisia kulttuuritapahtumia.

”Niissä tarvitaan paljon musiikkia monenlaisille lavoille. Myös yritykset ja järjestöt kaipaavat esiintyjiä omiin tapahtumiinsa.”

 

Näytön paikkoja ja kokemusta

Osa bändeistä ja artisteista on päässyt Oulu2026:n kautta mukaan myös tärkeisiin showcase-tapahtumiin, joissa erityisesti uudet musiikintekijät esittäytyvät ohjelmatoimistoille, festivaalijärjestäjille ja muille alan päättäjille.

Oulu2026-lavalta tuttuja oululaisbändejä on ollut mukana esimerkiksi Music x Media -tapahtumassa Tampereella, EU-päivän tapahtumassa Helsingissä ja Tallinn Music Week -festivaalilla Virossa.

”Euroviisuistakin tutun Blind Channelin kanssa olemme käyneet maailmankuululla South By Southwest -festivaalilla Yhdysvalloissa, jossa bändi on jo muutenkin keikkaillut paljon”, Henri Turunen kertoo.

Myös tiivis yhteistyö muiden Euroopan kulttuuripääkaupunkien kanssa on poikinut esiintymismahdollisuuksia ulkomailla.

”Esimerkiksi tämänvuotinen kulttuuripääkaupunki Tartto on tuonut artisteja Virosta Ouluun, ja meiltä on lähtenyt esiintyjiä sinne. Bändit ovat saaneet näytön paikkoja ja arvokasta kokemusta siitä, millaista toisessa maassa on esiintyä”, Turunen toteaa.

Hän huomauttaa, ettei Oulun kulttuurisäätiö toki ole mikään keikkatoimisto, eikä esiintyjiä haalita Oulu2026-sateenvarjon alle rahalla.

”Lähinnä autamme järjestelyissä ja matkakuluissa, myös yhdessä muiden kulttuuripääkaupunkien kanssa. Maailmalle lähteminen kun ei ole ihan halpaa.”

 

Sattumallakin on aina osansa

Turusen mukaan Oulun seudulla on paljon bändejä ja laaja harrastajakenttä. Oulusta löytyy myös hyviä studioita ja monenlaisia keikkapaikkoja.

”Treenitilojenkin suhteen ollaan aika hyvällä tasolla. Esimerkiksi Hiukkavaarassa, Välivainiolla ja Toppilassa niitä on nyt paljonkin, mutta tilanne vaihtelee, kun vanhoja rakennuksia puretaan”, Turunen toteaa.

”Oulussa on tosi hyvä meininki ja omat, aktiiviset piirinsä varmaan jokaisessa musiikkigenressä. Täällä on sopivasti toimintakenttää monenlaisen musiikin tekemiseen.”

Turunen myöntää, että Oulun sijainti kaukana pääkaupunkiseudun musiikkipiireistä ja -teollisuudesta tuo omat haasteensa pohjoisen bändeille.

”Täältä on vaikeampi nousta esille, vaikka netti ja some ovat helpottaneet sitä puolta. Tietyssä vaiheessa rahaakin tarvitaan, mutta vieläkin tärkeämpiä ovat oikeat verkostot ja riittävä tietotaito”, Turunen arvioi.

”Tuurilla ja sattumallakin on aina osansa, mutta usein lahjakkuus ja ahkeruus palkitaan. Artistipolkuja on monenlaisia, eivätkä kaikki edes jahtaa mainetta ja mammonaa. Monet ovat tyytyväisiä, kun he pääsevät tekemään musiikkia ja esittämään sitä muille.”

 

 

Henri Turunen

  • Oulaistelaislähtöinen medianomi (YAMK) Henri Turunen on perehtynyt musiikkiin muun muassa muusikkona, musiikkitoimittajana ja musiikkivideoiden ohjaajana.
  • Hän on toiminut satojen keikkojen sekä lukuisten klubien ja festivaalien järjestäjänä. Hänellä on kaksi omaakin bändiä, jotka keikkailevat muutamia kertoja vuodessa.
  • Turunen on myös Oulun elävän musiikin yhdistys Rotos ry:n entinen monivuotinen puheenjohtaja, joka on toiminut yhdistyksessä aktiivisesti jo kymmenkunta vuotta.
  • Kulttuuriradio Oulussa häntä voi kuulla Rotosherrat-ohjelmassa, joka ruotii erityisesti indiemusiikkia.
  • Oulun kulttuurisäätiön leipiin Turunen tuli tuottajaksi vuonna 2019. Ennen sitä hän työskenteli projektikoordinaattorina Oulun Tapahtumien Hubissa.
  • Oulu2026-projektissa Turusen vastuulla on ennen kaikkea vuoden 2026 musiikkisisältöjen sekä taiteen ja teknologian projektien tuotanto.
Henri Turunen
Slow Fall Oulu2026-lavalla kesällä 2023. Kuvassa (vas.) Heikki Kakko (kitara), Lasse Launimaa (koskettimet) ja Markus Taipale (laulu).

”Qstockin keikka oli tosi tärkeä”

Vuonna 2016 perustettu oululainen metallibändi Slow Fall on ehtinyt julkaista jo kaksi albumia, mutta ulkomaisille areenoille yhtye harppasi vasta viime keväänä.

Melodista death metalia soittavan kuusikon vauhti alkoi kiihtyä viimeistään kesällä 2023, jolloin yhtye pääsi esiintymään Qstockin Oulu2026-lavalla.

”Qstock oli meille tosi hyvä juttu ja yksi merkittävimmistä keikoistamme. Sen jälkeen kaikki toimintamme on ollut nousujohteisempaa, ja keikkamyyntikin on auennut uudella tavalla”, Slow Fallin kosketinsoittaja Lasse Launimaa, 35, sanoo.

”Ranskalais-ruotsalainen keikkamyyjämmekin arvioi, että esiintyminen Qstockissa toi bändille uskottavuutta. Siihen mennessä emme vielä olleet keikkailleet isoilla lavoilla.”

”Bändihommissa parasta on keikkailu. Ja onhan se mahtavaa, että saamme tehdä hyvässä kaveriporukassa juuri sellaista musiikkia kuin haluamme”, Slow Fallin kosketinsoittaja Lasse Launimaa sanoo.


Launimaan mukaan nykypäivänä on myös tärkeää kyetä näyttämään videoilla, että bändin keikoilla on paljon porukkaa ja hyvä meininki.

”Qstockissa sekin onnistui. Lisäksi esiintyminen kotikaupungin suurimmilla festareilla oli meille symbolisesti tosi arvokas asia.”

Kansainvälistymisessä yhtyettä auttoi myös saksalainen levy-yhtiö. Tänä vuonna Slow Fall on esiintynyt Saksassa, Ranskassa, Belgiassa ja Tšekissä yhteensä 16 kertaa.

”Pääosa niistä oli klubikeikkoja, mutta esiinnyimme myös isoilla festareilla Saksassa ja Ranskassa. Siellä kävijöitä oli jopa 15 000–40 000 päivässä”, Launimaa kertoo.

”Suomalainen metallimusiikki voi hyvin, ja fanikulttuuri on vireää. Erityisesti ulkomailla on ollut melko uskomatonta huomata, että keikkoja tullaan katsomaan pitkienkin matkojen päästä.”
Slow Fallin kosketinsoittaja Lasse Launimaa

Musiikintekijöiden keskinäinen kilpailu huomiosta on koko ajan kovaa myös kotimaassa.

”Kyllä se vaatii paljon työtä ja pitkäjänteistä omistautumista. Pelkkä musiikin julkaiseminen ei välttämättä kiinnosta ketään. Keikkoja on hankalaa saada ilman nimeä ja yhteistyökumppaneita”, Launimaa sanoo.

”Mutta jostainhan sitä on lähdettävä, ja pitää vain jaksaa yrittää. Me olemme aina uskoneet musiikkiimme ja sen voimaan, emmekä ole saaneet mitään ilmaiseksi.”

Toista levyä tehdessään Slow Fall nappasi levytyssopimuksen Saksasta pitkälle hiotun demonauhan avulla.

”Pian sen jälkeen saimme myös keikkamyyntidiilin ja perustimme osuuskunnan, joka on helpottanut bändin talouden pyörittämistä”, Launimaa sanoo.

”Nyt työstämme kolmatta albumia, joka on tarkoitus julkaista ensi keväänä. Sitä ennen julkaisemme useita sinkkuja musiikkivideoiden kera.”

Jatkossa bändin tavoitteena on tehdä jatkuvasti uutta musiikkia ja keikkailla ahkerasti sekä Suomessa että ulkomailla.

”Varovasti haaveilemme Euroopan ulkopuolisistakin keikoista, mutta sitä ennen saamme varmasti tahkota nykyisissä ympyröissä vielä useamman albumin verran”, Launimaa sanoo.

”Tuskin tästä meille koskaan leipätyötä tulee, mutta uskomme, että bändillä on vielä paljon saavutettavaa ja potentiaalia kasvaa.”


Seuraa Instagramissa
: @slowlyfallen

Junnan musiikissa pohjoismainen kansanperinne yhdistyy elektroniseen tanssimusiikkiin. ”Etsimme ja kokeilemme koko ajan mitä törkeimpiä yhdistelmiä. Jos ne herättävät meissä riemua, olemme oikeilla jäljillä”, Anna Haaraoja sanoo.

Junna musisoi tosissaan, muttei vakavissaan

Elektrofolkia eli kansanteknoa soittava oululaisduo Junna kipusi Oulu2026-lavalle kesällä 2023. Kansanmusiikin, runonlaulannan ja elektronisen tanssimusiikin intohimoinen yhdistelmä yllätti ja ihastutti.

Tänä vuonna laulaja-viulisti Anna Haaraoja ja konemuusikko Juha Seppänen ovat esiintyneet Euroopan kulttuuripääkaupunkeihin liittyvissä tapahtumissa myös Helsingin Narinkkatorilla ja Ranskan Bourgesissa.

”Kun haimme mukaan Oulu2026-lavalle, ilmaisimme tahtomme edustaa pohjoista kulttuuria ja Oulun kulttuuripääkaupunkivuotta. Sen jälkeen tuli myös näitä muita mahdollisuuksia esiintyä”, kokeneena pelimanninakin tunnettu Haaraoja kertoo.

Junnalle keikka Qstockissa on osoittautunut muutoinkin merkittäväksi.

”Olihan se meille tärkeä promotilaisuus, jonka vaikutus on ollut ihan kiistaton. Keikkamme kiinnostavat yhä useampia, ja myös seuraajamäärät verkkosivuillamme sekä somessa ovat kasvaneet”, Juha Seppänen toteaa.

”Esimerkiksi Helsingissä oli paljon sellaista porukkaa, joka oli odottanut meitä kuin kuuta nousevaa. Kaikki Oulu2026-keikat ovat myös olleet niin ammattimaisesti järjestettyjä, että olemme hyvillä mielin voineet keskittyä omaan tekemiseemme”, Haaraoja sanoo.

”Junna tekee musiikkia tosissaan, muttei vakavissaan. Ydinajatuksena on pitää hauskaa ja välittää sitä hauskuutta myös muille.”
Junnan laulaja-viulisti Anna Haaraoja

Ranskassa kävi selväksi, että musiikki todellakin on yleismaailmallinen kieli, joka yhdistää kaikkia ihmisiä rajoista riippumatta.

”Ihan samalla tavalla yleisö nautti ja tanssi, vaikka lauloimme suomeksi, ruotsiksi ja viroksi. Samat biisit, joista Suomessa tykätään, olivat suosittuja myös siellä”, Haaraoja sanoo.

”Kyse oli jostain suuremmasta, ei vain kielestä ja kulttuurista. Jos lauloin vaikka taivaan linnuista, teema tunnistettiin ja olennaiset asiat välittyivät, vaikkei yleisö ymmärtänyt kieltä.”

Sekä Haaraoja että Seppänen ovat eläneet ja hengittäneet musiikkia pienestä pitäen. Nyt molemmat ovat paitsi muusikoita, myös musiikin tuottamiseen erikoistuneita medianomeja.

Päivä- ja leipätyöksi Junna ei ainakaan vielä ole laajentunut, mutta muutoin duo ja sen musiikki ovat kaksikolle kaikki kaikessa.

”Kaikki tekemisemme liittyy jollain tavalla uraamme muusikkoina. Kun kudon joskus sukkia, niihinkin tulee Junnan logo ja genreen sopivat teemat. Vapaa-ajan käsitettä emme edes tunne”, Haaraoja sanoo.

”Haasteita riittää ja kilpailukin on kovaa. Varmaan jokaisen musiikintekijän pysyminen alalla vaatii tosi paljon motivaatiota, tahtoa ja ammattimaisuutta.”

Junna haluaa tulla tunnetuksi Suomessa ja ulkomailla. Parhaillaan pari työstää toista albumiaan, joka julkaistaan näillä näkymin ensi keväänä. Suunnitteilla on myös kiertue Japanissa lähivuosina.

”Viiden vuoden päästä olemme varmaan julkaisseet kolmannenkin albumin, ja keikkailemme ympäri Eurooppaa. Ja totta kai olemme silloin jo esiintyneet myös Euroviisuissa”, Seppänen arvioi.

Lisätietoa
junna.fi

Seuraa Instagramissa
@junnawave

 

 

Oulu2026-kulttuuripersoona: Uoti Huotari

Uoti Huotari pitää ruohonjuuritason työskentelyä todella suuressa arvossa. Kuva: Tiina Kumpumäki

Tämän viikon kulttuuripersoonamme on Uoti Huotari, joka toimii Oulun Tähtisirkuksella puheenjohtajana, sirkusohjaajana sekä esiintyjänä. Sirkusalalle Uoti kertoo päätyneensä ensisijaisesti pitkän harrastustaustan kautta.

–Tie Ouluun oli löytyi ehkä sattuman kautta, kun määräaikainen työsuhteeni fysioterapeuttina kehitysvamma-alalla oli päättymässä, ja silloinen Tähtisirkuksen taiteellinen johtaja Anna-Kaisa Järvi oli toista kautta tästä kuullut. Hän päätti sitten kysyä minua ohjaajaksi sirkukselle.

Mitä sinulle kuuluu nyt ja minkä parissa työskentelet?

Puuhailen tällä hetkellä useiden lasten ja aikuisten ryhmien kevätesitysten parissa Oulun Tähtisirkuksella, teen esitystä keilojen kontaktijongleerausta hyödyntäen, ja käyn Simossa vetämässä koululaisille viikottaista sirkuskerhoa. Pidän tällaista ruohonjuuritason työskentelyä suuressa arvossa.

Mitä kulttuuri-ilmastonmuutos merkitsee sinulle?

Se herättää miettimään millaista muutosta kulttuurikentällä Oulussa tarvitaan. Se on ihan terve lähtökohta pohtia asioita, että miten niitä voi muutoksen kautta parantaa. Toki tässä on vedetty yhteys kulttuurin ja ilmastonmuutoksen välillä. Kysymys on myös siitä, miten kulttuurin avulla voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen tai siihen liittyviin asenteisiin ja uskomuksiin.

Millaista on työskennellä kulttuurin alalla Pohjois-Suomessa?

Työ itsessään on pääsääntöisesti todella antoisaa, mutta rahoitus on tuskaista. Ehkä näen kuitenkin tärkeimpänä tehtävänä sen, että kulttuuritekemiseen osallistuvien ihmisten näkökulmat, kannat ja kyky ajatella asioita eri kannoilta kehittyy. Kulttuuri antaa arvoa ihmiselämälle, ja luo merkityksellisyyden kokemuksia – näitä asioita ei raha anna.

Miltä Oulu2026-alue näyttää tällä hetkellä?

Kulttuurikenttä on kirjava ja omaleimainen, erityisesti kun katsotaan koko aluetta, eikä vain Oulun kaupunkia. Yhteys luontoon on pohjoisessa luontaisesti syvä.

Miten uskot kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavat Pohjoiseen Suomeen?

En usko kovin tittelin merkitykseen, mutta koko hanke tuo näkyvyyttä ja rahaa alueen kulttuurikentälle. Jos hanke toimii oikein, rahoitus mahdollistaa uusien asioiden luomista, ja suuntautuu siten, että siitä pääsee osalliseksi mahdollisimman moni. Uskon, että jossain määrin näin käykin, mutta tämä ei valitettavasti ole itsestäänselvyys.

Miltä Oulu2026-alue näyttää vuonna 2026? Ja mitä toivoisit erityisesti näkeväsi juhlavuotena?

Sirkuksen harrastuskentän toivoisin olevan hyvissä voimissa.

Mitä kulttuuri ja musiikki sinulle merkitsee?

Kulttuuri on ihmisen toimintaa, sitä ei kannata liikaa määritellä mitä se saa olla. Se kuitenkin luo merkityksiä.

Miten vietät vapaa-aikaasi?

Soittelen kitaraa, rapsuttelen koiraa, ohjelmoin ja sivistän itseäni.


Pieni Ystäväkirjakysely:

Mikä on lempivuodenaikasi?

Kesä ja kaikki sen ympärillä.

Entä lempiruokasi?

Lasagne.

Mikä on sinulle tärkein paikka Oulussa?

Tähtisirkuksen harjoitussali.

Lähtisitkö lomalle aurinkorannalle vai pohjoiseen tunturiin?

Tykkään sekä auringonpaisteesta, että tuntureista.

Suklaa vai lakritsi?

Suklaa ehdottomasti.

Minkä kirjan luit tai kuuntelit viimeksi?

Kokonaan luin viimeksi Pekka Valtosen Hullun keisarin hovissa, joka kertoo 1600-luvun itä-Euroopasta, mutta sen jälkeen on tullut luettua osioita vähän eri alan kirjoista: Sahrmann, Shirley: Diagnosis and Treatment of Movement Impairment Syndromes ja Hertling D., Kessler, M.: Management of Common Musculoskeletal Disorders.


Oulun Tähtisirkus

Aiemmat kulttuuripersoonat

Oulu2026-kulttuuripersoona: Timo Harju

Kuva: Virve Saaranen.

Tämän viikon kulttuuripersoonamme on kirjailija, sanataideohjaaja ja yhteisötaiteilija Timo Harju. Sanataideohjaus johti Timon työskentelemään erityisryhmien kanssa, etenkin lastensuojelussa ja vanhustenhoidossa, mikä johti hänet erilaisiin monitaiteellisiin yhteistötaideprojekteihin.

–Rakkaudesta lukemiseen ja kirjoittamiseen hylkäsin aikoinaan ajatuksen historian opettajan urasta, jota varten olin opiskellut. Sen sijaan tungin mukaan perustamaan sanataidekoulua ja ohjaamaan sanataidetta Turussa vuonna 2006.

Turun titteli Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuonna 2011 oli Timolle aika ratkaiseva. Hän kertoo miettineensä sitä ennen, olisiko mahdollista työllistyä taiteen sekatyöläisenä.

–Uskaltaisinko? Kulttuuripääkaupunkivuonna olisin voinut täystyöllistää parikin Timo Harjua. Oli niin paljon vapaan kentän projekteja, joihin minua pyydettiin ja joihin olisi voinut tunkea. Ja tietysti meillä oli meidän oma runomuotokuvahanke.

Timo oppi tuona aikana täysipäiväiseksi ammattilaiseksi silloin ja se on kantanut siitä lähtien. Ouluun Timo muutti vuoden 2012 lopussa.

–Löysin hyviä yhteisöjä, joissa tehdä töitä, erityisesti Valveen sanataidekoulun ja yhteisötaidetta kehittävän kulttuuriosuuskunta ILMEen.

Mitä sinulle kuuluu nyt ja minkä parissa työskentelet?

Aloitan juuri puolivuotista apurahakautta Suomen kulttuurirahaston tuella. Viimeistelen romaania ja kirjoitan uutta runokokoelmaa. Lisäksi kahdenkeskisen taiteen festivaalimme Kehä tulee taas syyskuussa, ja tuotan sitä. Valmistelen myös ILMEen jännittävää Oulu2026-hanketta.

Mitä kulttuuri-ilmastonmuutos merkitsee sinulle?

Ensiksi ajatukseni painottavat sanaa ilmastonmuutos. Taiteilijat ottavat ilmastonmuutoksen ja luontokadon tosissaan. Tehdään enemmän taidetta, jossa huomioidaan myös muut lajit ja tämä meidän ainut planeetta. Samalla ihmisyyttä tehdään uudeksi ja se on vähän pelottavaa ja valtavan kiehtovaa. Toinen ajatus painottaa sanaa kulttuuri. Ajattelen että taiteen arvostus tulee nousemaan Oulun alueella Useampi ihminen pystyy kokemaan sanan taide omakseen. Yhteisötaide ja monet kulttuuripääkaupunkivuoden projektit, joissa taidetta viedään lähemmäs arkea, vaikuttavat siihen.

Millaista on työskennellä kulttuurin alalla Pohjois-Suomessa?

Toiveikasta. Tulevaisuudellista. Yhteisöllistä.

Miltä Oulu2026-alue näyttää tällä hetkellä?

Täällä on hyviä ihmisiä ja paljon tilaa ihmisten välillä. Paljon luontoa ja kivoja kahviloita. Taiteella ei ole vielä sitä asemaa, mikä sillä voisi olla, mutta olemme menossa hyvään suuntaan.

Miten uskot kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavat Pohjoiseen Suomeen?

Uskon, että se ihan oikeasti vaikuttaa. Ounastelen, että tänne kasvaa lisää nuoria taiteen ammattilaisia. Vapaan kentän organisaatiot vahvistuvat. Taide juurtuu ihmisten arkeen ja kasvaa esiin yllättävistä paikoista.

Miltä Oulu2026-alue näyttää vuonna 2026? Ja mitä toivoisit erityisesti näkeväsi juhlavuotena 2026?

Vaikka tärkeintä on toimijoiden ammatillistuminen ja pitkäkestoiset hankkeet niin kieltämättä odotan myös ihan vain niitä vuoden kestäviä taidebileitä. Että tapahtuu kaikkea jännittävää, johon voi osallistua yleisönä. Kaupunki on liikkeellä.

Mitä kulttuuri sinulle merkitsee?

Elämän tarkoituksen kysymistä, löytämistä, hukkaamista ja löytämistä uudelleen.

Miten vietät vapaa-aikaasi?

Olen perheen kanssa. Autan läksyissä, hoputan harrastuksiin, pyöräilen koko ajan paikasta toiseen, myöhästyn, teen ruokaa ja siivoan. Onneksi myös tanssin lasteni kanssa (ja tanssin muutenkin) ja luen paljon kirjoja. Olen löytänyt itseni myös jalkapallokentän laidalta kahden lapseni joukkueen huoltajana, mikä on ollut yllättävä ja ilahduttava kulttuuri-ilmastonmuutos.


Pieni Ystäväkirjakysely:

Mikä on lempivuodenaikasi?

Talvi, pakkanen ja lumi.

Entä lempiruokasi?

Nokkosletut

Mikä on sinulle tärkein paikka Oulussa?

Kesän sauna Tuiran uimarannalla.

Lähtisitkö lomalle aurinkorannalle vai pohjoiseen tunturiin?

Oi, tunturiin!

Suklaa vai lakritsi?

Tärkeää on ottaa yksi isohko puraisu lakritsia ja yksi suklaapala yhtä aikaa suuhun.

Minkä kirjan luit tai kuuntelit viimeksi?

Anna Jäderlundin runoteoksen Syvä rakkaus ei ketään


Aiemmat kulttuuripersoonat

Timo Harju

Oulu2026-kulttuuripersoona: Tuomo Heikkinen

Tuomo Heikkiselle kirjallisuus on elämäntapa. Kuva: Tero Kyllönen

Tämän viikon kulttuuripersoonamme on Oulun Kirjailijaseuran toiminnanjohtaja Tuomo Heikkinen. Aiemmin Tuomo on työskennellyt kirjallisuuden läänintaiteilijana Taiteen edistämiskeskuksessa. Koska läänintaiteilijan kausi on aina määräaikainen, Tuomo halusi luoda läänintaiteilijakautensa alusta asti jotain, joka jää elämään kauden jälkeenkin.
–Kauteni aikana perustettiin Oulun Kirjailijaseura ry. Kun työni läänintaiteilijana päättyi, Oulun Kirjallisuusseura palkkasi minut toiminnanjohtajaksi.

Mitä sinulle kuuluu juuri nyt? Millä tavoin vietät vapaa-aikaasi?

Juuri nyt kuuluu oikein hyvää. Vapaa-ajalla kirjoitan, luen, lenkkeilen ja saunon. Tykkään matkustaa. Huudan Mieskuoro Huutajissa. Opiskelen kevään ajan Oulun avoimessa yliopistossa elokuva- ja televisiokäsikirjoittamista.

Mitä kantava teemamme, kulttuuri-ilmastonmuutos, merkitsee sinulle?

Se merkitsee sitä, että asioita tehdään uudella tavalla. Se voi olla esimerkiksi sitä, että viedään kulttuuria paikkoihin, joissa sitä ei normaalisti ole, tai tehdään yhteistyötä toimijoiden kanssa, jotka tavallisesti eivät ole tekemisissä kulttuurin kanssa.

Minkälaista on toimia kulttuurin alalla Pohjois-Suomessa? Millaisena näet Oulu2026-alueen tällä hetkellä?

Oulussa on hyvä tekemisen meininki. Kaupungin kulttuurilaitosten lisäksi monet toimijat järjestävät monipuolista toimintaa. Oulun kirjailijaseura muun muassa järjestää kirjallisuustapahtumia ja jakaa vuosittain Botnia-kirjallisuuspalkinnon. Rahoitusta olisi hyvä olla enemmän. Valtakunnallista näkyvyyttä on vaikea saada. On hienoa, että niin monet alueen kunnat ovat lähteneet mukaan Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoteen, joka on kerran elämässä -tilaisuus.

Miltä Oulu2026-alueella näyttää ja tuntuu vuonna 2026? Miten uskot kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavan pohjoiseen Suomeen?

Uskon, että tulossa on upea vuosi, joka tarjoaa valtavasti hienoja ylämyksiä, tapahtumia sekä esityksiä. Kulttuuria on paljon myös sellaisissa paikoissa, missä sitä ei yleensä ole ollut. Syntyy uudenlaista yhteistyötä ja uusia toimintatapoja. Toiminta jatkuu ja kehittyy vielä pitkään vuoden 2026 jälkeen. Kulttuuripääkaupunkititteli lisää alueen matkailua varsinkin vuonna 2026.

Mitä kulttuuri ja kirjallisuus sinulle itsellesi merkitsee?

Kirjallisuus on minulle elämäntapa. Luen ja kirjoitan joka päivä. Kuuntelen paljon musiikkia ja käyn keikoilla sekä festivaaleilla. Käyn katsomassa myös elokuvia sekä teatteria. Kulttuuri antaa elämyksiä, joiden aikana unohtaa ympäröivän maailman. Esimerkiksi hyvää kirjaa lukiessa haluaa vain tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Miten Oulu voisi parantaa kulttuurin ja urheilun tuottajien tai käyttäjien asemaa?

Rahallinen tuki on keskeisintä, koska ilman rahaa ei voida esimerkiksi maksaa palkkoja tai vuokria. Oulun tulisi panostaa kulttuurin rahoitukseen erityisesti nyt, kun kulttuuripääkaupunkivuosi on tulossa. Monissa tutkimuksissa on selvinnyt, että kulttuuriin panostettu euro tuo alueelle monta euroa takaisin esimerkiksi sitä kautta, kun tapahtumiin saapuvat turistit majoittuvat hotelleissa tai syövät ravintoloissa. Oulun kulttuurikumppanit on hyvä toimintamalli ja sitä tulisi laajentaa. Kulttuurikumppanuus auttaa suunnittelemaan ja kehittämään toimintaa pitkäjänteisesti tuleville vuosille. Kaupungin tiloja olisi hyvä saada nykyistä laajemmin eri toimijoiden käyttöön. Yhteistyötä Oulun kulttuurilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa tulisi kehittää. Urheilupuolesta en osaa sanoa. Käyn niin harvoin urheilutapahtumissa.

Mitkä ovat ammatilliset haaveesi tulevaisuudessa?

Pidän työstäni Oulun kirjailijaseurassa ja odotan innolla tulevaa Euroopan kulttuuripääkaupunkivuotta ja kaikkea mitä siihen liittyy. Kirjoitan ensimmäistä romaaniani. Pitkän tähtäimen tavoitteeni on kirjoittaa monta kirjaa.

Oulun Kirjailijaseura ry

Aiemmat kulttuuripersoonat

Oulu2026-kulttuuripersoona: Jarkko Halunen

Jarkko Halusesta on hienoa, että koko maakunta on lähtenyt mukaan Oulu2026-hankkeeseen. Kuva: Harri Tarvainen

Tämän viikon kulttuuripersoonamme on Pyhäjoelta kotoisin oleva ja Oulun kaupungin viestintä- ja tapahtumaryhmässä tapahtuma- ja markkinointipäällikkönä työskentelevä Jarkko Halunen. Jarkko kertoo asuneensa Oulussa yli puolet elämästään ja Oulun kaupungin tapahtumayksikkö on ollut hänen työkotinsa vuodesta 2013 asti. Musiikki on ollut aina tärkeä osa Jarkon elämää.

–Olen aloittanut soittamisen lapsena musiikkiopistossa viululla ja klassisella kitaralla. Siirryin bändihommiin jo nuorena.

Ouluun Jarkko muutti vuoden 1996 lopulla ja hän aloitti sosiaalialan ammattikorkeakouluopinnot seuraavana vuonna. Kolmisen vuotta myöhemmin hän valmistui sosionomiksi ja työskenteli sen jälkeen lastensuojelun sekä huume- ja päihdetyön maailmassa.

–Aloin opiskella työn ohessa mediatuottajaksi 2001, järkkäilin harrastuksena musiikkitapahtumia ja ajauduin vähitellen vetämään musiikki- ja kulttuurialan kehittämishankkeita Oulun kaupungille.

Jarkolla on myös iso rooli Lumo Light Festival -tapahman järjestämisessä ja suunnittelussa. Lumo Light Festival on osa Oulu2026 Vastakohtien voima-teemaa ja Dark Matters-ohjelmalinjaa. Light Matters-ohjelma keskittyy valon ja pimeyden vaihteluun eri vuodenaikoina. Se tutkii valon merkitystä ja ulottuvuuksia niin ihmisten kuin luonnnonkin kannalta. Valotaidefestivaali tulee olemaan vuonna 2026 osa Euroopan kulttuuripääkaupungin avajais- ja loppujuhlallisuuksia.

Mitä sinulle kuuluu nyt?

En haluaisi vastata, että kiirettä pitelee, mutta kiirettä pitelee. Viime vuosi oli todella hektinen
tapahtumayksikössä. Oli rekrytointeja ja monenlaista uudistumista. Omat suuremmat tapahtumat
sijoittuvat vuoden loppupuoliskolle, mikä on aina aika kuluttavaa, mutta tietysti myös tosi antoisaa. Nyt on
vuosi aluillaan ja tehdään monenlaista valmistelevaa työtä.

Mitä kulttuuri-ilmastonmuutos merkitsee sinulle?

Monia asioita, esimerkiksi avarakatseisuuden lisääntymistä, uusien mahdollisuuksien huomioimista,
vanhasta irti päästämistä. Työroolissa se tarkoittaa erityisesti muutosta luutuneissa ajatustavoissa ja
toimintakulttuureissa. Kun on työskennellyt pitkään kaupungin organisaatiossa, huomaa aika ajoin
vellovansa omituisessa byrokratiahähmässä, jossa asiat etenevät hitaasti ja siihen oppii jopa mukautumaan,
vaikka periaatteessa vastustaakin kaikkea tahmeutta. Oma kärsivällisyys ei useimmiten riitä prosessien
läpikäymisen odotteluun.
Työni kautta koen siis suurta tarvetta kulttuuri-ilmastonmuutokselle juuri organisaation kollektiivisessa
ajattelutavassa ja julkisen organisaation toiminnan virtaviivaistamisessa suhteessa kulttuurin tekijöihin ja
eri ilmenemismuotoihin. Kaupungin tulee pystyä olemaan alusta, joka lähtökohtaisesti mahdollistaa eikä
estä. Kulttuuri-ilmastonmuutos tarkoittaa myös positiivisen ajattelun lisääntymistä, rohkeutta olla ylpeä omasta
tekemisestään ja ennakkoluulottomuutta hakea yhteyksiä ympäri Eurooppaa ja maailmaa.

Millaista on työskennellä kulttuurin alalla Pohjois-Suomessa?

Pidän työskentelemisestä kulttuurin alalla täällä. Täällä on hyvä ja välitön ilmapiiri tekijöiden kesken.
Olemme ihan omanlaisemme alue, jossa on paljon vahvuuksia: kovia omaleimaisia tekijöitä ja kupliva
alakulttuurikenttä. Meitä on historiassa kahlinnut etäisyys maailman (ja jopa Suomen) metropoleihin sekä
konservatiivinen ilmapiiri, jotka molemmat ovat myös olleet useille kulttuurintekijöille se asia, joka on
ajanut eteenpäin ja saanut aikaan hienoja avauksia.

Miltä Oulu2026-alue näyttää tällä hetkellä?

Laajalta. Maantieteellisesti alue on varmaan vähintäänkin yksi laajimmista ellei laajin
kulttuuripääkaupunkialueista. Se on minusta vahvuus, vaikka saattaa yllättää monet vierailijat. On hienoa,
että koko maakunta on lähtenyt hankkeeseen mukaan.

Miten uskot kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavat Pohjoiseen Suomeen?

Kulttuurilla on nyt hyvät mahdollisuudet murtautua esiin entistä paremmin. Voimme nostaa
vahvuuksiamme suuren yleisön tietoisuuteen sekä vahvistaa asukkaiden yhteisöllisyyttä. Uskon, että
kulttuuripääkaupunkitittelin myötä syntyvät keskustelusäikeet voivat avata uusia näkökulmia ja yhteyksiä
kaikkien ihmisten välille, jotka uskaltautuvat heittäytyä mukaan. Kulttuuripääkaupunkititteli on vipuvarsi,
mutta paikalliset kulttuurintekijät ja asukkaat ovat tärkein voimavara, jolle tulee luoda mahdollisuuksia
kehittyä.

Miltä Oulu2026-alue näyttää vuonna 2026? Ja mitä toivoisit erityisesti näkeväsi juhlavuotena 2026?

Mistäpä sen tietää! Tässä on vielä monta vuotta aikaa. Tuntemamme maailma ja kulttuuri voi vaikka
tuhoutua tuossa ajassa. Toivoisin näkeväni yhdessä tekemistä uusien kumppanien kanssa – pieniä ja suuria
tapahtumia ja projekteja, jotka näkyvät pääkaupunkivuonna kaupungissa ja kurottavat myös
tulevaisuuteen.

Mitä kulttuuri sinulle merkitsee?

Se merkitsee kaikkea sitä, mitä me olemme. Se on sukupolvien ketju, tarinat, joista me ammennamme ja
joista meidät tunnetaan, toiminta, jota me päivittäin teemme selviytyäksemme ja tullaksemme siksi, mihin
pyrimme ja saadaksemme aikaan sen, mitä tavoittelemme. Se on myös kaikki ne epäonnistumiset, jotka
saavat meidät nuolemaan haavamme ja yrittämään uudelleen tai luovuttamaan. Ehkä se on elämän
tarkoitus. Oho.

Miten kulttuurin tuottajien asemaa voitaisiin kehittää Oulussa?

Tärkein asia on tunnistaa ja poistaa tekemisen esteitä. Yksi tärkeimmistä tehtävistä on nuorten esille
pääsyn mahdollisuuksien parantaminen. Meillä on tällä hetkellä aika heikosti paikkoja, joissa nuoret voivat
järjestää tapahtumia ja saada ensimmäisiä kokemuksia kulttuurin tuottamisesta.

Mitkä ovat ammatilliset tavoitteesi tulevaisuudessa?

En pidä itseäni kovinkaan tavoitteellisena, vaan luotan enemmän ”go with the flow” -ajatteluun. Toki
toivon, että voin omalla tekemiselläni tuottaa entistä säväyttävämpiä tapahtumia ja myös tarjota
oululaisille kulttuurintekijöille hyviä paikkoja päästä esille.

Miten vietät vapaa-aikaasi?

Lenkkipoluilla ja soittokämpällä pääsee parhaiten eroon arkikuonasta ja somen selailusta.

Ystäväkirjakysely

Mikä on lempivuodenaikasi?
Kesä. Nuorempana se oli talvi, mutta verenkiertoelimistön toiminta on nykyään selvästi heikentynyt.

Entä lempiruokasi?
Riippuu päivästä, mutta ikisuosikkini on itse tehty tulinen linssikeitto.

Mikä on sinulle tärkein paikka Oulussa?
Jokisuiston väylät.

Lähtisitkö lomalle aurinkorannalle vai pohjoiseen tunturiin?
Viittaan vuodenaikakysymykseen. Aurinko houkuttaa tällä hetkellä enemmän, mutta pelkkä rantaloikoilu ei
silti ihan omaan mentaliteettiin istu.

Suklaa vai lakritsi?
Suklaa

Minkä kirjan luit tai kuuntelit viimeksi?
Isaac Bashevis Singer: Moskatin Suku


Lumo Light Festival

Lumo-valofestivaalin ohjelmahaku vuodelle 2023 on nyt avoinna. Lumon erityisenä teemana on vuonna 2023 mielen hyvinvointi. Lumo kannustaa kaikkia hakijoita pohtimaan valon vaikutusta yksilöiden ja yhteisöjen henkiseen hyvinvointiin ja tuomaan sitä esille teosehdotuksissa. Hakuaikaa on 19.3.2023 saakka. Lumo-valofestivaali järjestetään pe-su 17.-19.11.2023 klo 16-22.

Pokkisenväylän alikulku
Toteutus: Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksikkö, Valaistussuunnittelun koulutuksen opiskelijat ja OSAaValo-hanke (ESR)

Aiemmat kulttuuripersoonat