maalis 23, 2023
Uoti Huotari pitää ruohonjuuritason työskentelyä todella suuressa arvossa. Kuva: Tiina Kumpumäki
Tämän viikon kulttuuripersoonamme on Uoti Huotari, joka toimii Oulun Tähtisirkuksella puheenjohtajana, sirkusohjaajana sekä esiintyjänä. Sirkusalalle Uoti kertoo päätyneensä ensisijaisesti pitkän harrastustaustan kautta.
–Tie Ouluun oli löytyi ehkä sattuman kautta, kun määräaikainen työsuhteeni fysioterapeuttina kehitysvamma-alalla oli päättymässä, ja silloinen Tähtisirkuksen taiteellinen johtaja Anna-Kaisa Järvi oli toista kautta tästä kuullut. Hän päätti sitten kysyä minua ohjaajaksi sirkukselle.
Mitä sinulle kuuluu nyt ja minkä parissa työskentelet?
Puuhailen tällä hetkellä useiden lasten ja aikuisten ryhmien kevätesitysten parissa Oulun Tähtisirkuksella, teen esitystä keilojen kontaktijongleerausta hyödyntäen, ja käyn Simossa vetämässä koululaisille viikottaista sirkuskerhoa. Pidän tällaista ruohonjuuritason työskentelyä suuressa arvossa.
Mitä kulttuuri-ilmastonmuutos merkitsee sinulle?
Se herättää miettimään millaista muutosta kulttuurikentällä Oulussa tarvitaan. Se on ihan terve lähtökohta pohtia asioita, että miten niitä voi muutoksen kautta parantaa. Toki tässä on vedetty yhteys kulttuurin ja ilmastonmuutoksen välillä. Kysymys on myös siitä, miten kulttuurin avulla voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen tai siihen liittyviin asenteisiin ja uskomuksiin.
Millaista on työskennellä kulttuurin alalla Pohjois-Suomessa?
Työ itsessään on pääsääntöisesti todella antoisaa, mutta rahoitus on tuskaista. Ehkä näen kuitenkin tärkeimpänä tehtävänä sen, että kulttuuritekemiseen osallistuvien ihmisten näkökulmat, kannat ja kyky ajatella asioita eri kannoilta kehittyy. Kulttuuri antaa arvoa ihmiselämälle, ja luo merkityksellisyyden kokemuksia – näitä asioita ei raha anna.
Miltä Oulu2026-alue näyttää tällä hetkellä?
Kulttuurikenttä on kirjava ja omaleimainen, erityisesti kun katsotaan koko aluetta, eikä vain Oulun kaupunkia. Yhteys luontoon on pohjoisessa luontaisesti syvä.
Miten uskot kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavat Pohjoiseen Suomeen?
En usko kovin tittelin merkitykseen, mutta koko hanke tuo näkyvyyttä ja rahaa alueen kulttuurikentälle. Jos hanke toimii oikein, rahoitus mahdollistaa uusien asioiden luomista, ja suuntautuu siten, että siitä pääsee osalliseksi mahdollisimman moni. Uskon, että jossain määrin näin käykin, mutta tämä ei valitettavasti ole itsestäänselvyys.
Miltä Oulu2026-alue näyttää vuonna 2026? Ja mitä toivoisit erityisesti näkeväsi juhlavuotena?
Sirkuksen harrastuskentän toivoisin olevan hyvissä voimissa.
Mitä kulttuuri ja musiikki sinulle merkitsee?
Kulttuuri on ihmisen toimintaa, sitä ei kannata liikaa määritellä mitä se saa olla. Se kuitenkin luo merkityksiä.
Miten vietät vapaa-aikaasi?
Soittelen kitaraa, rapsuttelen koiraa, ohjelmoin ja sivistän itseäni.
Pieni Ystäväkirjakysely:
Mikä on lempivuodenaikasi?
Kesä ja kaikki sen ympärillä.
Entä lempiruokasi?
Lasagne.
Mikä on sinulle tärkein paikka Oulussa?
Tähtisirkuksen harjoitussali.
Lähtisitkö lomalle aurinkorannalle vai pohjoiseen tunturiin?
Tykkään sekä auringonpaisteesta, että tuntureista.
Suklaa vai lakritsi?
Suklaa ehdottomasti.
Minkä kirjan luit tai kuuntelit viimeksi?
Kokonaan luin viimeksi Pekka Valtosen Hullun keisarin hovissa, joka kertoo 1600-luvun itä-Euroopasta, mutta sen jälkeen on tullut luettua osioita vähän eri alan kirjoista: Sahrmann, Shirley: Diagnosis and Treatment of Movement Impairment Syndromes ja Hertling D., Kessler, M.: Management of Common Musculoskeletal Disorders.
Oulun Tähtisirkus
Aiemmat kulttuuripersoonat
maalis 15, 2023
Kuva: Virve Saaranen.
Tämän viikon kulttuuripersoonamme on kirjailija, sanataideohjaaja ja yhteisötaiteilija Timo Harju. Sanataideohjaus johti Timon työskentelemään erityisryhmien kanssa, etenkin lastensuojelussa ja vanhustenhoidossa, mikä johti hänet erilaisiin monitaiteellisiin yhteistötaideprojekteihin.
–Rakkaudesta lukemiseen ja kirjoittamiseen hylkäsin aikoinaan ajatuksen historian opettajan urasta, jota varten olin opiskellut. Sen sijaan tungin mukaan perustamaan sanataidekoulua ja ohjaamaan sanataidetta Turussa vuonna 2006.
Turun titteli Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuonna 2011 oli Timolle aika ratkaiseva. Hän kertoo miettineensä sitä ennen, olisiko mahdollista työllistyä taiteen sekatyöläisenä.
–Uskaltaisinko? Kulttuuripääkaupunkivuonna olisin voinut täystyöllistää parikin Timo Harjua. Oli niin paljon vapaan kentän projekteja, joihin minua pyydettiin ja joihin olisi voinut tunkea. Ja tietysti meillä oli meidän oma runomuotokuvahanke.
Timo oppi tuona aikana täysipäiväiseksi ammattilaiseksi silloin ja se on kantanut siitä lähtien. Ouluun Timo muutti vuoden 2012 lopussa.
–Löysin hyviä yhteisöjä, joissa tehdä töitä, erityisesti Valveen sanataidekoulun ja yhteisötaidetta kehittävän kulttuuriosuuskunta ILMEen.
Mitä sinulle kuuluu nyt ja minkä parissa työskentelet?
Aloitan juuri puolivuotista apurahakautta Suomen kulttuurirahaston tuella. Viimeistelen romaania ja kirjoitan uutta runokokoelmaa. Lisäksi kahdenkeskisen taiteen festivaalimme Kehä tulee taas syyskuussa, ja tuotan sitä. Valmistelen myös ILMEen jännittävää Oulu2026-hanketta.
Mitä kulttuuri-ilmastonmuutos merkitsee sinulle?
Ensiksi ajatukseni painottavat sanaa ilmastonmuutos. Taiteilijat ottavat ilmastonmuutoksen ja luontokadon tosissaan. Tehdään enemmän taidetta, jossa huomioidaan myös muut lajit ja tämä meidän ainut planeetta. Samalla ihmisyyttä tehdään uudeksi ja se on vähän pelottavaa ja valtavan kiehtovaa. Toinen ajatus painottaa sanaa kulttuuri. Ajattelen että taiteen arvostus tulee nousemaan Oulun alueella Useampi ihminen pystyy kokemaan sanan taide omakseen. Yhteisötaide ja monet kulttuuripääkaupunkivuoden projektit, joissa taidetta viedään lähemmäs arkea, vaikuttavat siihen.
Millaista on työskennellä kulttuurin alalla Pohjois-Suomessa?
Toiveikasta. Tulevaisuudellista. Yhteisöllistä.
Miltä Oulu2026-alue näyttää tällä hetkellä?
Täällä on hyviä ihmisiä ja paljon tilaa ihmisten välillä. Paljon luontoa ja kivoja kahviloita. Taiteella ei ole vielä sitä asemaa, mikä sillä voisi olla, mutta olemme menossa hyvään suuntaan.
Miten uskot kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavat Pohjoiseen Suomeen?
Uskon, että se ihan oikeasti vaikuttaa. Ounastelen, että tänne kasvaa lisää nuoria taiteen ammattilaisia. Vapaan kentän organisaatiot vahvistuvat. Taide juurtuu ihmisten arkeen ja kasvaa esiin yllättävistä paikoista.
Miltä Oulu2026-alue näyttää vuonna 2026? Ja mitä toivoisit erityisesti näkeväsi juhlavuotena 2026?
Vaikka tärkeintä on toimijoiden ammatillistuminen ja pitkäkestoiset hankkeet niin kieltämättä odotan myös ihan vain niitä vuoden kestäviä taidebileitä. Että tapahtuu kaikkea jännittävää, johon voi osallistua yleisönä. Kaupunki on liikkeellä.
Mitä kulttuuri sinulle merkitsee?
Elämän tarkoituksen kysymistä, löytämistä, hukkaamista ja löytämistä uudelleen.
Miten vietät vapaa-aikaasi?
Olen perheen kanssa. Autan läksyissä, hoputan harrastuksiin, pyöräilen koko ajan paikasta toiseen, myöhästyn, teen ruokaa ja siivoan. Onneksi myös tanssin lasteni kanssa (ja tanssin muutenkin) ja luen paljon kirjoja. Olen löytänyt itseni myös jalkapallokentän laidalta kahden lapseni joukkueen huoltajana, mikä on ollut yllättävä ja ilahduttava kulttuuri-ilmastonmuutos.
Pieni Ystäväkirjakysely:
Mikä on lempivuodenaikasi?
Talvi, pakkanen ja lumi.
Entä lempiruokasi?
Nokkosletut
Mikä on sinulle tärkein paikka Oulussa?
Kesän sauna Tuiran uimarannalla.
Lähtisitkö lomalle aurinkorannalle vai pohjoiseen tunturiin?
Oi, tunturiin!
Suklaa vai lakritsi?
Tärkeää on ottaa yksi isohko puraisu lakritsia ja yksi suklaapala yhtä aikaa suuhun.
Minkä kirjan luit tai kuuntelit viimeksi?
Anna Jäderlundin runoteoksen Syvä rakkaus ei ketään
Aiemmat kulttuuripersoonat
Timo Harju
helmi 10, 2023
Tuomo Heikkiselle kirjallisuus on elämäntapa. Kuva: Tero Kyllönen
Tämän viikon kulttuuripersoonamme on Oulun Kirjailijaseuran toiminnanjohtaja Tuomo Heikkinen. Aiemmin Tuomo on työskennellyt kirjallisuuden läänintaiteilijana Taiteen edistämiskeskuksessa. Koska läänintaiteilijan kausi on aina määräaikainen, Tuomo halusi luoda läänintaiteilijakautensa alusta asti jotain, joka jää elämään kauden jälkeenkin.
–Kauteni aikana perustettiin Oulun Kirjailijaseura ry. Kun työni läänintaiteilijana päättyi, Oulun Kirjallisuusseura palkkasi minut toiminnanjohtajaksi.
Mitä sinulle kuuluu juuri nyt? Millä tavoin vietät vapaa-aikaasi?
Juuri nyt kuuluu oikein hyvää. Vapaa-ajalla kirjoitan, luen, lenkkeilen ja saunon. Tykkään matkustaa. Huudan Mieskuoro Huutajissa. Opiskelen kevään ajan Oulun avoimessa yliopistossa elokuva- ja televisiokäsikirjoittamista.
Mitä kantava teemamme, kulttuuri-ilmastonmuutos, merkitsee sinulle?
Se merkitsee sitä, että asioita tehdään uudella tavalla. Se voi olla esimerkiksi sitä, että viedään kulttuuria paikkoihin, joissa sitä ei normaalisti ole, tai tehdään yhteistyötä toimijoiden kanssa, jotka tavallisesti eivät ole tekemisissä kulttuurin kanssa.
Minkälaista on toimia kulttuurin alalla Pohjois-Suomessa? Millaisena näet Oulu2026-alueen tällä hetkellä?
Oulussa on hyvä tekemisen meininki. Kaupungin kulttuurilaitosten lisäksi monet toimijat järjestävät monipuolista toimintaa. Oulun kirjailijaseura muun muassa järjestää kirjallisuustapahtumia ja jakaa vuosittain Botnia-kirjallisuuspalkinnon. Rahoitusta olisi hyvä olla enemmän. Valtakunnallista näkyvyyttä on vaikea saada. On hienoa, että niin monet alueen kunnat ovat lähteneet mukaan Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoteen, joka on kerran elämässä -tilaisuus.
Miltä Oulu2026-alueella näyttää ja tuntuu vuonna 2026? Miten uskot kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavan pohjoiseen Suomeen?
Uskon, että tulossa on upea vuosi, joka tarjoaa valtavasti hienoja ylämyksiä, tapahtumia sekä esityksiä. Kulttuuria on paljon myös sellaisissa paikoissa, missä sitä ei yleensä ole ollut. Syntyy uudenlaista yhteistyötä ja uusia toimintatapoja. Toiminta jatkuu ja kehittyy vielä pitkään vuoden 2026 jälkeen. Kulttuuripääkaupunkititteli lisää alueen matkailua varsinkin vuonna 2026.
Mitä kulttuuri ja kirjallisuus sinulle itsellesi merkitsee?
Kirjallisuus on minulle elämäntapa. Luen ja kirjoitan joka päivä. Kuuntelen paljon musiikkia ja käyn keikoilla sekä festivaaleilla. Käyn katsomassa myös elokuvia sekä teatteria. Kulttuuri antaa elämyksiä, joiden aikana unohtaa ympäröivän maailman. Esimerkiksi hyvää kirjaa lukiessa haluaa vain tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu.
Miten Oulu voisi parantaa kulttuurin ja urheilun tuottajien tai käyttäjien asemaa?
Rahallinen tuki on keskeisintä, koska ilman rahaa ei voida esimerkiksi maksaa palkkoja tai vuokria. Oulun tulisi panostaa kulttuurin rahoitukseen erityisesti nyt, kun kulttuuripääkaupunkivuosi on tulossa. Monissa tutkimuksissa on selvinnyt, että kulttuuriin panostettu euro tuo alueelle monta euroa takaisin esimerkiksi sitä kautta, kun tapahtumiin saapuvat turistit majoittuvat hotelleissa tai syövät ravintoloissa. Oulun kulttuurikumppanit on hyvä toimintamalli ja sitä tulisi laajentaa. Kulttuurikumppanuus auttaa suunnittelemaan ja kehittämään toimintaa pitkäjänteisesti tuleville vuosille. Kaupungin tiloja olisi hyvä saada nykyistä laajemmin eri toimijoiden käyttöön. Yhteistyötä Oulun kulttuurilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa tulisi kehittää. Urheilupuolesta en osaa sanoa. Käyn niin harvoin urheilutapahtumissa.
Mitkä ovat ammatilliset haaveesi tulevaisuudessa?
Pidän työstäni Oulun kirjailijaseurassa ja odotan innolla tulevaa Euroopan kulttuuripääkaupunkivuotta ja kaikkea mitä siihen liittyy. Kirjoitan ensimmäistä romaaniani. Pitkän tähtäimen tavoitteeni on kirjoittaa monta kirjaa.
Oulun Kirjailijaseura ry
Aiemmat kulttuuripersoonat
helmi 15, 2023
Jarkko Halusesta on hienoa, että koko maakunta on lähtenyt mukaan Oulu2026-hankkeeseen. Kuva: Harri Tarvainen
Tämän viikon kulttuuripersoonamme on Pyhäjoelta kotoisin oleva ja Oulun kaupungin viestintä- ja tapahtumaryhmässä tapahtuma- ja markkinointipäällikkönä työskentelevä Jarkko Halunen. Jarkko kertoo asuneensa Oulussa yli puolet elämästään ja Oulun kaupungin tapahtumayksikkö on ollut hänen työkotinsa vuodesta 2013 asti. Musiikki on ollut aina tärkeä osa Jarkon elämää.
–Olen aloittanut soittamisen lapsena musiikkiopistossa viululla ja klassisella kitaralla. Siirryin bändihommiin jo nuorena.
Ouluun Jarkko muutti vuoden 1996 lopulla ja hän aloitti sosiaalialan ammattikorkeakouluopinnot seuraavana vuonna. Kolmisen vuotta myöhemmin hän valmistui sosionomiksi ja työskenteli sen jälkeen lastensuojelun sekä huume- ja päihdetyön maailmassa.
–Aloin opiskella työn ohessa mediatuottajaksi 2001, järkkäilin harrastuksena musiikkitapahtumia ja ajauduin vähitellen vetämään musiikki- ja kulttuurialan kehittämishankkeita Oulun kaupungille.
Jarkolla on myös iso rooli Lumo Light Festival -tapahman järjestämisessä ja suunnittelussa. Lumo Light Festival on osa Oulu2026 Vastakohtien voima-teemaa ja Dark Matters-ohjelmalinjaa. Light Matters-ohjelma keskittyy valon ja pimeyden vaihteluun eri vuodenaikoina. Se tutkii valon merkitystä ja ulottuvuuksia niin ihmisten kuin luonnnonkin kannalta. Valotaidefestivaali tulee olemaan vuonna 2026 osa Euroopan kulttuuripääkaupungin avajais- ja loppujuhlallisuuksia.
Mitä sinulle kuuluu nyt?
En haluaisi vastata, että kiirettä pitelee, mutta kiirettä pitelee. Viime vuosi oli todella hektinen
tapahtumayksikössä. Oli rekrytointeja ja monenlaista uudistumista. Omat suuremmat tapahtumat
sijoittuvat vuoden loppupuoliskolle, mikä on aina aika kuluttavaa, mutta tietysti myös tosi antoisaa. Nyt on
vuosi aluillaan ja tehdään monenlaista valmistelevaa työtä.
Mitä kulttuuri-ilmastonmuutos merkitsee sinulle?
Monia asioita, esimerkiksi avarakatseisuuden lisääntymistä, uusien mahdollisuuksien huomioimista,
vanhasta irti päästämistä. Työroolissa se tarkoittaa erityisesti muutosta luutuneissa ajatustavoissa ja
toimintakulttuureissa. Kun on työskennellyt pitkään kaupungin organisaatiossa, huomaa aika ajoin
vellovansa omituisessa byrokratiahähmässä, jossa asiat etenevät hitaasti ja siihen oppii jopa mukautumaan,
vaikka periaatteessa vastustaakin kaikkea tahmeutta. Oma kärsivällisyys ei useimmiten riitä prosessien
läpikäymisen odotteluun.
Työni kautta koen siis suurta tarvetta kulttuuri-ilmastonmuutokselle juuri organisaation kollektiivisessa
ajattelutavassa ja julkisen organisaation toiminnan virtaviivaistamisessa suhteessa kulttuurin tekijöihin ja
eri ilmenemismuotoihin. Kaupungin tulee pystyä olemaan alusta, joka lähtökohtaisesti mahdollistaa eikä
estä. Kulttuuri-ilmastonmuutos tarkoittaa myös positiivisen ajattelun lisääntymistä, rohkeutta olla ylpeä omasta
tekemisestään ja ennakkoluulottomuutta hakea yhteyksiä ympäri Eurooppaa ja maailmaa.
Millaista on työskennellä kulttuurin alalla Pohjois-Suomessa?
Pidän työskentelemisestä kulttuurin alalla täällä. Täällä on hyvä ja välitön ilmapiiri tekijöiden kesken.
Olemme ihan omanlaisemme alue, jossa on paljon vahvuuksia: kovia omaleimaisia tekijöitä ja kupliva
alakulttuurikenttä. Meitä on historiassa kahlinnut etäisyys maailman (ja jopa Suomen) metropoleihin sekä
konservatiivinen ilmapiiri, jotka molemmat ovat myös olleet useille kulttuurintekijöille se asia, joka on
ajanut eteenpäin ja saanut aikaan hienoja avauksia.
Miltä Oulu2026-alue näyttää tällä hetkellä?
Laajalta. Maantieteellisesti alue on varmaan vähintäänkin yksi laajimmista ellei laajin
kulttuuripääkaupunkialueista. Se on minusta vahvuus, vaikka saattaa yllättää monet vierailijat. On hienoa,
että koko maakunta on lähtenyt hankkeeseen mukaan.
Miten uskot kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavat Pohjoiseen Suomeen?
Kulttuurilla on nyt hyvät mahdollisuudet murtautua esiin entistä paremmin. Voimme nostaa
vahvuuksiamme suuren yleisön tietoisuuteen sekä vahvistaa asukkaiden yhteisöllisyyttä. Uskon, että
kulttuuripääkaupunkitittelin myötä syntyvät keskustelusäikeet voivat avata uusia näkökulmia ja yhteyksiä
kaikkien ihmisten välille, jotka uskaltautuvat heittäytyä mukaan. Kulttuuripääkaupunkititteli on vipuvarsi,
mutta paikalliset kulttuurintekijät ja asukkaat ovat tärkein voimavara, jolle tulee luoda mahdollisuuksia
kehittyä.
Miltä Oulu2026-alue näyttää vuonna 2026? Ja mitä toivoisit erityisesti näkeväsi juhlavuotena 2026?
Mistäpä sen tietää! Tässä on vielä monta vuotta aikaa. Tuntemamme maailma ja kulttuuri voi vaikka
tuhoutua tuossa ajassa. Toivoisin näkeväni yhdessä tekemistä uusien kumppanien kanssa – pieniä ja suuria
tapahtumia ja projekteja, jotka näkyvät pääkaupunkivuonna kaupungissa ja kurottavat myös
tulevaisuuteen.
Mitä kulttuuri sinulle merkitsee?
Se merkitsee kaikkea sitä, mitä me olemme. Se on sukupolvien ketju, tarinat, joista me ammennamme ja
joista meidät tunnetaan, toiminta, jota me päivittäin teemme selviytyäksemme ja tullaksemme siksi, mihin
pyrimme ja saadaksemme aikaan sen, mitä tavoittelemme. Se on myös kaikki ne epäonnistumiset, jotka
saavat meidät nuolemaan haavamme ja yrittämään uudelleen tai luovuttamaan. Ehkä se on elämän
tarkoitus. Oho.
Miten kulttuurin tuottajien asemaa voitaisiin kehittää Oulussa?
Tärkein asia on tunnistaa ja poistaa tekemisen esteitä. Yksi tärkeimmistä tehtävistä on nuorten esille
pääsyn mahdollisuuksien parantaminen. Meillä on tällä hetkellä aika heikosti paikkoja, joissa nuoret voivat
järjestää tapahtumia ja saada ensimmäisiä kokemuksia kulttuurin tuottamisesta.
Mitkä ovat ammatilliset tavoitteesi tulevaisuudessa?
En pidä itseäni kovinkaan tavoitteellisena, vaan luotan enemmän ”go with the flow” -ajatteluun. Toki
toivon, että voin omalla tekemiselläni tuottaa entistä säväyttävämpiä tapahtumia ja myös tarjota
oululaisille kulttuurintekijöille hyviä paikkoja päästä esille.
Miten vietät vapaa-aikaasi?
Lenkkipoluilla ja soittokämpällä pääsee parhaiten eroon arkikuonasta ja somen selailusta.
Ystäväkirjakysely
Mikä on lempivuodenaikasi?
Kesä. Nuorempana se oli talvi, mutta verenkiertoelimistön toiminta on nykyään selvästi heikentynyt.
Entä lempiruokasi?
Riippuu päivästä, mutta ikisuosikkini on itse tehty tulinen linssikeitto.
Mikä on sinulle tärkein paikka Oulussa?
Jokisuiston väylät.
Lähtisitkö lomalle aurinkorannalle vai pohjoiseen tunturiin?
Viittaan vuodenaikakysymykseen. Aurinko houkuttaa tällä hetkellä enemmän, mutta pelkkä rantaloikoilu ei
silti ihan omaan mentaliteettiin istu.
Suklaa vai lakritsi?
Suklaa
Minkä kirjan luit tai kuuntelit viimeksi?
Isaac Bashevis Singer: Moskatin Suku
Lumo Light Festival
Lumo-valofestivaalin ohjelmahaku vuodelle 2023 on nyt avoinna. Lumon erityisenä teemana on vuonna 2023 mielen hyvinvointi. Lumo kannustaa kaikkia hakijoita pohtimaan valon vaikutusta yksilöiden ja yhteisöjen henkiseen hyvinvointiin ja tuomaan sitä esille teosehdotuksissa. Hakuaikaa on 19.3.2023 saakka. Lumo-valofestivaali järjestetään pe-su 17.-19.11.2023 klo 16-22.
Pokkisenväylän alikulku
Toteutus: Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksikkö, Valaistussuunnittelun koulutuksen opiskelijat ja OSAaValo-hanke (ESR)
Aiemmat kulttuuripersoonat
marras 16, 2022
Satu Alajoki on toiminut nykyisessä tehtävässään toiminnanjohtajana jo vuosikymmenen,
Tämän viikon kulttuuripersoonamme on oululainen lastenkirjailija ja Oulun Taiteilijaseura -63 ry:n toiminnanjohtaja Satu Alajoki. Satu kertoo, että kirjoittaminen ja taide eri muodoissa ovat olleet hänelle aina tärkeitä.
–Opiskelin Oulun yliopistossa laajasti kulttuuria, kuten kirjallisuutta, taidehistoriaa ja elokuvatutkimusta. Opiskelin myös journalistiikkaa ja tein toimittajan töitä.
Valmistuttuaan Satu työllistyi kulttuurialalle ja lehtiin kirjoittaminen jäi. Fiktion kirjoittaminen ei kuulunut hänen suunnitelmiinsa, mutta hän kertoo sen olevan mukavaa vastapainoa lapsiperhearjelle ja päivätyölle.
–Ensimmäinen saturomaanini Valon sankari ilmestyi vuonna 2017 ja toinen kirjani Kadonnut aurinko vuotta myöhemmin.
Toiminnanjohtajan työn Satu kertoo olevan luovaa – uuden ideointia, toiminnan kehittämistä ja ongelmanratkaisua. Hän kertoo, että taitelijaseurassa on kova eteenpäin menemisen meninki ja töitä tehdään kovalla sykkeellä ja suurella sydämellä.
–Ehkä juuri työn monipuolisuuden takia olen viihtynyt nykyisessä tehtävässäni pidempään kuin työssä aloittaessani ajattelin.
Mitä sinulle kuuluu juuri nyt? Millä tavoin vietät vapaa-aikaasi?
Minulla tuli hiljattain kymmenen vuotta täyteen taiteilijaseuran toiminnanjohtajana. Se tuntuu hämmästyttävältä. Milloin aika alkoi kulua näin nopeasti? Juhlistin merkkipaalua lomailemalla Lontoossa. Matkailu on mielipuuhaani, mutta sen verran harvinaista, että seuraavaa reissua odottaa aina malttamattomana.
Tunnustaudun sohvaperunaksi. Arki-iltoina viihdyn suoratoistopalvelujen ja kirjallisuuden äärellä. Viikonloppuisin rentoudun akvaariota huoltamalla ja ”käymällä jossain” eli milloin missäkin tapahtumassa. En harrasta tosissani mitään vaan olen höntsäilijä.
Mitä kantava teemamme, kulttuuri-ilmastonmuutos, merkitsee sinulle?
Taide saa rönsytä vapaammin kaupunkitilassa ja yllättää paikoissa, joissa sitä ei ajattele kohtaavansa. Kulttuuri-ilmastonmuutos merkitsee myös asennemuutosta. Toivon, että oululaiset ovat viimeistään kulttuuripääkaupunkivuoden myötä ylpeitä alueen kulttuuritarjonnasta. On ihan kukkua, että täällä ”ei tapahdu mitään”. Kannustan kokeilemaan ennakkoluulottomasti itselle uusia taidemuotoja.
Minkälaista on toimia kulttuurin alalla Pohjois-Suomessa? Millaisena näet Oulu2026-alueen tällä hetkellä?
Moni asia on meillä hyvin. Koen, että Oulussa pienempienkin kulttuuritoimijoiden ääni kuuluu ja heitä myös kuunnellaan esimerkiksi kunnan kulttuuritoimessa. Oulu2026-alue on ilahduttavan laaja ja pidän ehdottomana rikkautena, että mukana on Oulun lisäksi myös pienempiä kuntia.
Valtakunnallisella tasolla pohjoinen Suomi on edelleen epätasa-arvoisessa asemassa etelään nähden, mikä näkyy valtion rahoituksessa, medianäkyvyydessä ja ehkä myös arvostuksessa. Toivon, että myös muualla nähdään, kuinka korkeatasoista taidetta täällä tehdään. Usein kuulee sanottavan, että Oulu on kovin kaukana. Aivan kuin matka Helsingistä Ouluun olisi jotenkin pitempi kuin Oulusta Helsinkiin.
Miltä Oulu2026-alueella näyttää ja tuntuu vuonna 2026? Miten uskot kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavan pohjoiseen Suomeen?
Taide ja kulttuuri säteilee kaikkien elämään ja tuo hymyn ankeimmankin mörrimöykyn kasvoille. Alueen asukkaat ovat ansaitusti ylpeitä kotikuntansa kulttuuritarjonnasta ja ilmapiiristä. Alueen houkuttelevuus kasvaa myös muiden silmissä. Täällä on hyvä elää ja käymään kannattaa tulla kauempaakin. Pohjoinen houkuttelee myös lisää taiteen tekijöitä.
Mitä kulttuuri sinulle itsellesi merkitsee?
Musiikki ja tanssiminen tuntuu kehossa ja menee tunteisiin. Kirjallisuus antaa ajattelemisen aiheita, ruokkii oivalluksia ja vie toisiin maailmoihin. Esittävä taide eri muodoissaan on usein jonkin uuden kohtaamista. Kuvataide antaa tilaa omalle tulkinnalle ja sisäiselle taidekokemukselle. Tarvitsen niitä kaikkia. Taide merkitsee minulle uusia kokemuksia ja haluan yllättyä taiteen äärellä. En katso trailereita tai halua tietää ennakkoon liikaa esityksestä tai näyttelystä, jota menen katsomaan
Miten Oulu voisi parantaa kulttuurin tuottajien tai käyttäjien asemaa?
Kaupunki on tärkeä yhteistyökumppani ja kulttuuritoiminnan mahdollistaja Oulussa. Taidesisältöjen lisäksi tarvitaan myös pysyviä ja tilapäisiä tiloja. Kaupunki myy pois monia tarpeettomiksi jääneitä rakennuksia, joista osa voisi sopia kulttuuritoimintaan. Vapaan kentän toimijoilla ei yleensä ole rahaa niitä ostaa saati kunnostaa, mutta heillä olisi tarve ja halu puhaltaa rakennuksiin uutta henkeä. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaita tiloja kunnostamalla ja toimijoille vuokraamalla saataisiin kaupunkiin uusia kulttuuripalveluita.
Kuva: Sanja-Kaisa Nuortimo
Oulun taiteilijaseura -63 ry
Aiemmat kulttuuripersoonat
