Tämän viikon kulttuuripersoonamme on kirjailija, sanataideohjaaja ja yhteisötaiteilija Timo Harju. Sanataideohjaus johti Timon työskentelemään erityisryhmien kanssa, etenkin lastensuojelussa ja vanhustenhoidossa, mikä johti hänet erilaisiin monitaiteellisiin yhteistötaideprojekteihin.
–Rakkaudesta lukemiseen ja kirjoittamiseen hylkäsin aikoinaan ajatuksen historian opettajan urasta, jota varten olin opiskellut. Sen sijaan tungin mukaan perustamaan sanataidekoulua ja ohjaamaan sanataidetta Turussa vuonna 2006.
Turun titteli Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuonna 2011 oli Timolle aika ratkaiseva. Hän kertoo miettineensä sitä ennen, olisiko mahdollista työllistyä taiteen sekatyöläisenä.
–Uskaltaisinko? Kulttuuripääkaupunkivuonna olisin voinut täystyöllistää parikin Timo Harjua. Oli niin paljon vapaan kentän projekteja, joihin minua pyydettiin ja joihin olisi voinut tunkea. Ja tietysti meillä oli meidän oma runomuotokuvahanke.
Timo oppi tuona aikana täysipäiväiseksi ammattilaiseksi silloin ja se on kantanut siitä lähtien. Ouluun Timo muutti vuoden 2012 lopussa.
–Löysin hyviä yhteisöjä, joissa tehdä töitä, erityisesti Valveen sanataidekoulun ja yhteisötaidetta kehittävän kulttuuriosuuskunta ILMEen.
Mitä sinulle kuuluu nyt ja minkä parissa työskentelet?
Aloitan juuri puolivuotista apurahakautta Suomen kulttuurirahaston tuella. Viimeistelen romaania ja kirjoitan uutta runokokoelmaa. Lisäksi kahdenkeskisen taiteen festivaalimme Kehä tulee taas syyskuussa, ja tuotan sitä. Valmistelen myös ILMEen jännittävää Oulu2026-hanketta.
Mitä kulttuuri-ilmastonmuutos merkitsee sinulle?
Ensiksi ajatukseni painottavat sanaa ilmastonmuutos. Taiteilijat ottavat ilmastonmuutoksen ja luontokadon tosissaan. Tehdään enemmän taidetta, jossa huomioidaan myös muut lajit ja tämä meidän ainut planeetta. Samalla ihmisyyttä tehdään uudeksi ja se on vähän pelottavaa ja valtavan kiehtovaa. Toinen ajatus painottaa sanaa kulttuuri. Ajattelen että taiteen arvostus tulee nousemaan Oulun alueella Useampi ihminen pystyy kokemaan sanan taide omakseen. Yhteisötaide ja monet kulttuuripääkaupunkivuoden projektit, joissa taidetta viedään lähemmäs arkea, vaikuttavat siihen.
Millaista on työskennellä kulttuurin alalla Pohjois-Suomessa?
Toiveikasta. Tulevaisuudellista. Yhteisöllistä.
Miltä Oulu2026-alue näyttää tällä hetkellä?
Täällä on hyviä ihmisiä ja paljon tilaa ihmisten välillä. Paljon luontoa ja kivoja kahviloita. Taiteella ei ole vielä sitä asemaa, mikä sillä voisi olla, mutta olemme menossa hyvään suuntaan.
Miten uskot kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavat Pohjoiseen Suomeen?
Uskon, että se ihan oikeasti vaikuttaa. Ounastelen, että tänne kasvaa lisää nuoria taiteen ammattilaisia. Vapaan kentän organisaatiot vahvistuvat. Taide juurtuu ihmisten arkeen ja kasvaa esiin yllättävistä paikoista.
Miltä Oulu2026-alue näyttää vuonna 2026? Ja mitä toivoisit erityisesti näkeväsi juhlavuotena 2026?
Vaikka tärkeintä on toimijoiden ammatillistuminen ja pitkäkestoiset hankkeet niin kieltämättä odotan myös ihan vain niitä vuoden kestäviä taidebileitä. Että tapahtuu kaikkea jännittävää, johon voi osallistua yleisönä. Kaupunki on liikkeellä.
Mitä kulttuuri sinulle merkitsee?
Elämän tarkoituksen kysymistä, löytämistä, hukkaamista ja löytämistä uudelleen.
Miten vietät vapaa-aikaasi?
Olen perheen kanssa. Autan läksyissä, hoputan harrastuksiin, pyöräilen koko ajan paikasta toiseen, myöhästyn, teen ruokaa ja siivoan. Onneksi myös tanssin lasteni kanssa (ja tanssin muutenkin) ja luen paljon kirjoja. Olen löytänyt itseni myös jalkapallokentän laidalta kahden lapseni joukkueen huoltajana, mikä on ollut yllättävä ja ilahduttava kulttuuri-ilmastonmuutos.
Pieni Ystäväkirjakysely:
Mikä on lempivuodenaikasi?
Talvi, pakkanen ja lumi.
Entä lempiruokasi?
Nokkosletut
Mikä on sinulle tärkein paikka Oulussa?
Kesän sauna Tuiran uimarannalla.
Lähtisitkö lomalle aurinkorannalle vai pohjoiseen tunturiin?
Oi, tunturiin!
Suklaa vai lakritsi?
Tärkeää on ottaa yksi isohko puraisu lakritsia ja yksi suklaapala yhtä aikaa suuhun.
Minkä kirjan luit tai kuuntelit viimeksi?
Anna Jäderlundin runoteoksen Syvä rakkaus ei ketään