huhti 23, 2024
Kurkistus kulttuuriohjelmaan on sarja, jossa nimensä mukaisesti kurkistetaan Euroopan kulttuuripääkaupungin tuleviin tapahtumiin ja ohjelmiin. Sarja antaa pieniä pilkahduksia tulevasta ja kertoo mielenkiintoisista tekijöistä.
Monitaiteellinen konsepti Oulu Dance Hack on tuonut yhteen tanssia ja teknologiaa jo yhdeksän vuoden ajan. Oulu Dance Hackin takana on TaikaBox, joka yhteistyössä paikallisten teknologiayritysten, ympäri maailmaa saapuvien tanssitaiteilijoiden sekä muiden monialaisten tahojen kanssa tutkii rohkeasti taiteen ja teknologian välistä suhdetta.
TaikaBox on saanut alkunsa jo vuonna 2010 Walesissa, kun tanssija Tanja Råman ja taiteilija John Collingswood (kuvassa) päättivät virallistaa pitkään jatkuneen yhteistyönsä. Syntyi yhdistys, joka on matkannut vuosien saatossa Cardiffista Ouluun. Råman toimii tällä hetkellä TaikaBoxin taiteellisena johtajana, koreografina ja tanssijana, Collingswood vastaa muun muassa teknisestä puolesta. Mukana toiminnassa on myös viestintää hoitava Pasi Pirttiaho.
“Me kutsumme taiteilijoita ympäri maailman Ouluun työskentelemään kokeellisesti kanssamme studiossa. Mukana on lisäksi teknologiaa ja paikallisia teknologiayrityksiä”, Collingswood summaa Oulu Dance Hackin perusperiaatteen.
Råman lisää ajatuksiaan monialaisesta yhteistyöstä:
“Taiteilijoina olemme olleet hyvin kiinnostuneita siitä, mitä mahdollisuuksia teknologia antaa taiteentekemiseen. Oulu Dance Hackia tehdessämme olemme tajunneet sen, että taiteilijoiden kanssa työskentely antaa myös yrityksille paljon.”
Dance Hackeja on pyritty järjestämään noin yksi per vuosi. Vuonna 2024 yhteistyökumppaneina toimivat unkarilainen Central Europe Dance Theatre sekä romanialainen Developing Art, jotka saapuvat toukokuussa tutustumaan Oulu Dance Hackiin ja vievät mukanaan ainekset järjestää omat Dance Hackit Bukarestissa ja Budapestissa myöhemmin samana vuonna.
Miten Oulu Dance Hack edistää kulttuuri-ilmastonmuutosta?
John: Oulu nähdään teknologiakeskuksena, jossa insinöörit ratkovat spesifejä ongelmiaan. Haluamme rohkaista muutokseen tuomalla taiteilijoita mukaan tähän insinööriympäristöön tavallaan sekoittamaan pakkaa ja löytämään uudenlaisia, luovia ratkaisuja. Toivomme, että taiteen ja teknologian yhdistämisellä olisi pitkäaikaisia vaikutuksia siihen miten Oulu toimii ja siihen miten teknologiayritykset ovat kytköksissä Ouluun.
Tanja: Me edistämme kulttuuri-ilmastonmuutosta työskentelemällä yhdessä teknologiayritysten kanssa ja tämän käytännön yhteistyön kautta tavoitteenamme on muuttaa ihmisten asenteita ja auttaa heitä löytämään uusia tapoja tehdä asioita. Lisäksi haluamme auttaa luomaan uusia innovaatioita eri aloille, ei pelkästään taiteen saralla vaan myös yrityspuolella.
Mitä on odotettavissa tulevina vuosina?
John: Suunnitelmamme on laajentaa vielä suuremmalle alueelle. Ehkä vielä muutama kaupunki Euroopan sisällä voisi järjestää oman Dance Hackinsa sen pohjalta, mitä me täällä Oulussa olemme kehittäneet. Vuonna 2026 aiomme tuoda näissä muissa Dance Hackeissä tuotettuja esityksiä Ouluun osaksi Festival of Augmented Dancen ohjelmista.
Miltä pohjoinen alue tulee näyttämään?
Tanja: Toivon todella, että kulttuuri-ilmastonmuutos antaa pohjoiselle pitkäaikaisen perinnön ja uskon, että Oulu2026 on vain ponnahduslauta tulevaisuutta varten. Haluaisin nähdä sen, että taide ja kulttuuri olisivat osa ihan kaikkea, kaikkia yhteiskunnan osa-alueita, jotta taide ja kulttuuri olisivat mukana rakentamassa talouskasvua, sosiaalista hyvinvointia ja ekologista kestävyyttä.
John: Oulu2026 voi toivottavasti näyttää ihmisille taiteen tärkeyden ja auttaa rakentamaan lujaa yhteyttä kulttuurin ja kaiken muun pohjoisessa tapahtuvan välille, jotta ihmiset näkevät kuinka tärkeää ja hyödyllistä kulttuuri on Oulun kaltaiselle paikalle. Asenteiden muutos on tärkeää.
Lue lisää Taikaboxin sivuilta englanniksi (avautuu uuteen välilehteen).
joulu 8, 2023
Kurkistus kulttuuriohjelmaan on sarja, jossa nimensä mukaisesti kurkistetaan Euroopan kulttuuripääkaupungin tuleviin tapahtumiin ja ohjelmiin. Sarja antaa pieniä pilkahduksia tulevasta ja kertoo mielenkiintoisista tekijöistä.
Rohkeutta, hyviä kohtaamisia ja asenteiden muutosta – Hyvän mielen talo ry:n Voice the Taboo antaa äänen mielenterveydelle ja tarttuu pelottomasti kulttuuri-ilmaston tärkeisiin aiheisiin. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Solja Peltovuori kertoo, että projektissa tullaan käsittelemään tabuinakin pidettyjä aiheita toiminnallisilla ja osallistavilla tempauksilla vuoden 2026 aikana.
“Toivomme, että kaupunkilaiset tulisivat kohtaamaan kanssamme ihmisiä, jotka ovat kokeneet esimerkiksi mielenterveyden haasteita. Haluamme saattaa ihmisiä myös sellaisten aiheiden äärelle, joihin liittyy jonkinlaista stigmaa”, Peltovuori kertoo.
Miten hanke edistää kulttuuri-ilmastonmuutosta?
Ihmiset ovat joskus valikoivia sen suhteen, miten he vastaanottavat tietoa. Usein käy niin, että kun henkilöllä on syntynyt mielikuva jostain asiasta, niin sen jälkeen vastaanotetaan vain sellaista tietoa, joka vahvistaa omaa käsitystä aiheesta. Tämän vuoksi asennemuutosta on mielestäni vaikeaa tehdä pelkästään puhumalla – siihen vaaditaan kohtaamisia. Tarkoituksemme on, että yleisö pääsisi näkemään, miten ihmisillä voi olla paljonkin voimavaroja osallistua ja olla aktiivinen, sairauksista riippumatta.
Mitä hankkeen tiimoilta on odotettavissa tulevina vuosina?
Ajattelemme niin, että tuleva kulttuuripääkaupunkivuosi on yhden juhlavuoden sijaan pidemmän aikavälin prosessi. Vuonna 2024 Hyvän mielen talo juhlii 35-juhlavuottaan, ja tulemme sen tiimoilta järjestämään pienimuotoista juhlintaa koko vuoden ajan. Haluamme ylläpitää toimintamme kulttuurihyvinvointia tukevia keinoja ja menetelmiä, joiden tiimoilta järjestämme muun muassa erilaisia pop up -tapahtumia. Toivomme, että innostamme sellaisia ihmisiä mukaan toimintaan, jotka haluavat kokea uutta, ottaa riskejä ja testata uusia luovia asioita.
Miltä pohjoinen alue näyttää vuonna 2026?
Ryhmäpaineet ovat varsinkin nuorten keskuudessa valitettavan vahvoja. Toivon Oulun kulttuuripääkaupunkivuodelle yhdenvertaisuutta ja hauskuutta siinä mielessä, että näkisimme ympärillämme kaiken sen hyvän, mikä syntyy ihmisten erilaisuudesta. Haluan tulevalta sellaista ilmapiiriä, jossa kaikki saavat olla sellaisia, kuin ovat.
Hyvän mielen talon toimintaan voit tutustua yhdistyksen verkkosivuilla tästä linkistä.
marras 2, 2023
Kurkistus kulttuuriohjelmaan on sarja, jossa nimensä mukaisesti kurkistetaan Euroopan kulttuuripääkaupungin tuleviin tapahtumiin ja ohjelmiin. Sarja antaa pieniä pilkahduksia tulevasta ja kertoo mielenkiintoisista tekijöistä.
Romanikulttuurin markkinat, jossa on jokaiselle katsojalle jotakin. Näin kuvailee projektipäällikkö Katariina Lillqvist Marakni-projektia, jonka tarkoituksena on saattaa ihmisiä yhteen erilaisten romanikulttuuria käsittelevien tapahtumien merkeissä. Ydinajatuksena on tuoda Ouluun tuulahduksia maailmalta edistäen kulttuurien keskinäistä kanssakäymistä.
“Pyrimme siihen, että Marakni olisi osallistava ja yhteisöllinen projekti. Haluamme tuoda kansainvälisten romanifestivaalien tunnelmaa tänne pohjoiseen luoden koko perheelle sopivia tapahtumia kulttuuria juhlistaen”, Lillqvist kertoo.
Miten hanke edistää kulttuuri-ilmastonmuutosta?
Olen seurannut huolissani Suomen kulttuuri-ilmaston painumista pakkasen puolelle jo pidemmän aikaa. Tänä syksynä olen sydän syrjälläni lukenut opiskelijamielenosoituksista ja hyvin oudoiksi muuttuneista rasismi- ja maahanmuuttokeskusteluista. Mielestäni kulttuuri-ilmasto ei näytä kovin valoisalta romanikulttuurinkaan suhteen ja toivon, että Marakni tuo tullessaan Oulun seudulle uudenlaisia tuulia.
Mitä hankkeen tiimoilta on odotettavissa tulevina vuosina?
Projektin tiimoilta järjestettiin juuri ensimmäinen tapahtuma Pikisaaressa Hailuodon Panimon Mallassaunalla. Taiteilija Hilja Grönfors esitti haitaristi Kiureli Sammallahden kanssa perinteisiä romanilauluja. Samalla julkaisimme Oi ruusuni -kirjan, joka sisältää 30 nuotinnettua vanhaa romanilaulua. Kirja on meille tärkeä virstanpylväs, sillä Hilja on kerännyt useiden vuosien ajan yli kolmesataa lähes unohtunutta romanilaulua kokoelmaksi, jota pääsemme nyt raottamaan yleisölle kirjan avulla.
Meillä on myös hieno kokoelma romanipitsejä, jotka näkevät päivänvalon Raskasta pitsiä -työnimellä kulkevassa näyttelyssä. Helena Grönforsin kuratoima retrospektiivinen näyttely sisältää satoja pitsiesineitä ja tarinoita, jotka viemme esille myöhemmin myös maailmalle. Aiheen tiimoilta kootaan Oulujoen ylittävä pitsisilta, ja tulevaisuudessa siirrämme sillan myös muihin Euroopan kulttuuripääkaupunkeihin.
Vuosi 2026 tuo tullessaan projektimme huipennuksen, suuren Marakni-festivaalin, jonne ystävämme ympäri maailman saapuvat soittamaan. Luvassa on myös romanielokuvien festivaali sekä romanikirjallisuuden ja -keittiön katsauksia. Aikamoinen markkinavuosi siis tulossa!
Miltä pohjoinen alue näyttää vuonna 2026?
Olen nyt jo hyvin innoissani tulevasta kulttuuripääkaupunkivuodesta, sillä olen projektin esivalmistelun aikana tutustunut itselleni täysin uusiin kohteisiin, kuten Liminkaan ja Pyhäjokeen. Toivon, että alueellemme tulee useita keskenään verkostoituneita paikkoja ja uskon, että muualta tuleville vieraille tämä näyttäytyy kiehtovana ja erikoisena.
syys 11, 2023
Kurkistus kulttuuriohjelmaan on sarja, jossa nimensä mukaisesti kurkistetaan Euroopan kulttuuripääkaupungin tuleviin tapahtumiin ja ohjelmiin. Sarja antaa pieniä pilkahduksia tulevasta ja kertoo mielenkiintoisista tekijöistä.
Rockia, räiskyvää energiaa ja suuria tunteita – niitä jos jotain löytyy Ilmakitaransoiton MM-kisoista. Elokuussa järjestettävä perinteikäs tapahtuma on kansainvälisestikin tunnettu spektaakkeli, jonka tiimoilta kokoonnutaan kisakatsomoihin ympäri maailman. Oulun juhlaviikkojen toiminnanjohtaja Pia Alatorvinen kertoo, että Ilmakitaransoiton MM-kisojen kehittämishankkeella halutaan entisestään vahvistaa tapahtuman vuorovaikutteisuutta ja yhteyksiä maailmalle.
”Haluamme tulevina vuosina kehittää lähetysten yhteisöllistä tunnetta ja tuoda vielä enemmän näkyville sen, miten ihmiset kokoontuvat maailmanlaajuisesti ilmakitaransoiton ilosanoman äärelle virtuaalisin keinoin”, Alatorvinen kertoo.
Maailmanlaajuinen suora lähetys on ollut tärkeä osa tapahtumaa jo pidemmän aikaa. Katsojat ovat kokoontuneet yhdessä maailmanrauhan äärelle nauttimaan lajista ja kisahuumasta jo vuodesta 1999 saakka.
”Vuonna 2026 tavoitteena on järjestää kilpailun lopussa tapahtuva yhteissoitto samanaikaisesti ympäri maailman”, toiminnanjohtaja jatkaa.
Miten hanke edistää kulttuuri-ilmastonmuutosta?
Ilmakitaraa soitetaan maailmanrauhan saavuttamiseksi, sillä ilmakitara kädessä ei voi tarttua aseeseen. Rauhan asialla oleva tapahtuma on siis kulttuuri-ilmastonmuutoksen ytimessä. Kuljemme käsi kädessä yhteyksien luomisen ja eri kansojen välisen ystävyyden luomisessa. Ilmakitaransoiton MM-kisat ovat myös Euroopan kulttuuripääkaupungille oiva vipuvarsi maailman mediaan, jonka avulla myös muu Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmisto pääsee median tietoisuuteen rajojemme ulkopuolella.
Mitä hankkeen tiimoilta on odotettavissa tulevina vuosina?
Tulevaisuudessa kisakatsomot ja live-lähetykset tulevat varmasti kasvamaan ja teknistä puolta pyritään kehittämään niin, että yleisö saadaan tekniikan keinoin mukaan lähetykseen ympäri maailman. Haluamme testata erilaisia tapoja päästä eurooppalaisten kahvipöytäkeskusteluihin ja jakaa muille oppia, miten siinä onnistutaan. Ilmakitara on mahtava keskustelun aihe; näkymättömän instrumentin soittaminen on niin kummallinen konsepti. Ihmiset matkustavat ympäri maailman tuhansia kilometrejä Ouluun soittamaan ilmakitaraa 60 sekuntia. Se toimii keskusteluissa hyvänä jäänrikkojana, jonka avulla on mahtavaa lähteä viemään oululaista meininkiä maailmalle.
Miltä pohjoinen alue näyttää vuonna 2026?
Yhtenäiseltä ja kovaääniseltä sillä tavalla, että mukana on monenlaista, mutta me kaikki olemme toisistamme ylpeitä ja tehdään yhteistyötä. Ilmakitaransoiton MM-kisojen osalta vuosi 2026 näyttää vielä enemmän oululaiselta välittäen yleisölleen entistäkin enemmän oululaisuutta. Meille on tärkeää, että oululainen mentaliteetti tulisi maailmalla tutummaksi.
elo 2, 2023
Kurkistus kulttuuriohjelmaan on sarja, jossa nimensä mukaisesti kurkistetaan Euroopan kulttuuripääkaupungin tuleviin tapahtumiin ja ohjelmiin. Sarja antaa pieniä pilkahduksia tulevasta ja kertoo mielenkiintoisista tekijöistä.
Kaupunkitaide ottaa pintoja haltuun ympäri Oulua, kun näyttäviä seinämaalauksia toteutetaan vuosittain matkalla kohti Euroopan kulttuuripääkaupunkivuotta. Kaupunkitaiteesta iloa arkeen -hankkeen ydin on Upeartin taidekoordinaattori Yiorgos Fanariksen mukaan luoda julkista taidetta, joka puhuttelee ihmisiä niin paikallisesti kuin laajemminkin. Teosten tarkemmat sijainnit valikoituvat kaupunkilaisille avoimissa äänestyksissä. Valmiiden teosten ympärille on myös suunnitteilla erilaisia aktiviteetteja, kuten taidekierroksia ja kilpailuja, kulttuuripääkaupunkivuotena 2026.
”Kaupunkilaisten aktivoiminen ja osallisuus ovatkin hankkeen ytimessä. Viime vuonna kaupunginosaäänestyksen voitti Rajakylä, jonne brittiläinen Eloise Gillow toteutti sitten hankkeen ensimmäisen teoksen. Tänä vuonna tiukan äänestyksen voitti viime vuonna toiseksi jäänyt Tuira. Tavoitteemme on tehdä korkeatasoista julkista taidetta ja teoksia, jotka puhuttelevat yhteisöjä ja ovat kiinnostavia vielä pitkänkin ajan päästä”, Fanaris kertoo.
Miten hankkeenne kytkeytyy Rohkeasti reunalla -teemaan?
Kun ajatellaan Oulua ja sen sijaintia maailmanlaajuisesta näkökulmasta, niin meillä on jo itsessään kiinnostava lähtökohta laajemmalle julkiselle taidehankkeelle. Kaupunkitaiteesta iloa arkeen -hankkeen ydin muodostuu Oulun eri kaupunginosiin toteutuvista seinämaalauksista, mutta hankkeen laajempi tavoite on koko Oulu2026-toteutusalueella.
Hankkeen puitteissa pohdimme mahdollisuuksia viedä julkista taidetta pienemmille ja harvemmin asutuille paikkakunnille sekä sitä, miten voimme tässä yhteydessä kehittää osallisuuden malleja. Koko kulttuuripääkaupunkihanke sekä siinä Oulun kanssa mukana olevat pohjoisen Suomen 38 kaupunkia ja kuntaa tarjoavat tähän poikkeuksellisen mahdollisuuden.
Miten hanke edistää kulttuuri-ilmastonmuutosta?
Kaupunkitaiteesta iloa arkeen -hankkeen ytimessä ovat paitsi kaupunkilaisten osallistaminen ja osallisuuden mallien kehittäminen, mutta myös julkisen taiteen aseman vahvistaminen. Hanke pyrkii nostamaan ihmisten kiinnostusta julkiseen taiteeseen myös laajemmin, kuin sen puitteissa toteutettavien teosten osalta.
Kaupunkikuva ja kulttuuriympäristö kehittyvät sosiaalisesti, kun tila demokratisoidaan ja yhteisöllisyyttä vahvistetaan jaetulla taidekokemuksella. Pääsymaksuton, julkisessa tilassa oleva taide on kaikkien koettavissa ja teoksista muodostuu alueidensa kiinnekohtia. Kaupunkitaiteesta iloa arkeen -hankkeen teokset jäävät osaksi yhteisöjä ja tuovat ihmisille iloa pitkään.
Mitä hankkeen tiimoilta on odotettavissa tulevina vuosina?
Yhteisöjä aktivoivaa, kiinnostavaa ja muutenkin jännittävää julkista taidetta. Hanke tuo taiteilijan yhteen paikallisten ihmisten kanssa, kun kutakin teosta toteuttava taiteilija muuttaa ensin toteutuspaikkakunnalle asumaan, jossa hän tutustuu paikalliseen yhteisöön ja alueen ihmisiin. Tämän kohtaamisen pohjalta taiteilijalle syntyy teosidea, joka sitten toteutetaan valitulle sijoituspaikalle.
Taiteilijavalintaraati tulee painottamaan teosten monipuolisuutta ja niiden keskinäistä erilaisuutta. Tämä takaa, että hankkeen puitteissa syntyvistä teoksista muodostuu kiinnostava kokonaisuus, joka valmistuessaan siirtyy osaksi Oulun taidemuseon julkisen taiteen kokoelmaa.
Ammattitaiteilijoille hanke avaa mahdollisuuden työllistyä merkittävään julkiseen taidehankkeeseen. Ensimmäiseen globaaliin taiteilijahakuumme vuonna 2022 osallistui 530 taiteilijaa noin 70 eri maasta. Suuren hakijamäärän vuoksi myös tämän vuoden taiteilija valitaan vuoden 2022 haun pohjalta. Jatkossa tulemme avaamaan uusia ja erilaisia taiteilijahakuja, joten myös taiteilijoiden kannattaa seurata meidän sekä Oulu2026:n kanavia.
Miltä pohjoinen alue näyttää vuonna 2026?
Toivoisin, että pohjoinen alue ja Oulu näyttävät sekä kuulostavat kulttuurin näkökulmasta ainutlaatuiselta. Alueelta, jossa taide, kulttuuri ja erilaiset tapahtumat inspiroivat ihmisiä ikään, sukupuoleen, kansallisuuteen ja sosiaaliseen asemaan katsomatta. Muulle maailmalle Oulu ja pohjoinen Suomi näyttäytyvät vuonna 2026 uniikkina paikkana, jolla on eksoottista ja luontaista vetovoimaa.
Lue lisää vuoden 2023 seinämaalauksesta
Lue lisää vuoden 2022 seinämaalauksesta
kesä 21, 2023
Kurkistus kulttuuriohjelmaan on sarja, jossa nimensä mukaisesti kurkistetaan Euroopan kulttuuripääkaupungin tuleviin tapahtumiin ja ohjelmiin. Sarja antaa pieniä pilkahduksia tulevasta ja kertoo mielenkiintoisista tekijöistä.
Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden lähestyessä Meri-Toppilassa sijaitseva entinen hakesiilo herätetään uudelleen henkiin Factum Foundation -säätiön luotsaaman projektin tiimoilta. Tarkoituksena on restauroida rakennus maailmanluokan monitoimitilaksi erilaisia näyttelyitä ja yleisötapahtumia varten. AaltoSiilo -projektin myötä katedraalimainen betonirakennus muuntautuu tieteen ja kulttuurin keskukseksi luoden alueelle uniikin kokonaisuuden Alvar Aallon ikonisesta arkkitehtuurista ja 3D-teknologiasta.
Hankkeen projektipäällikkö Valentino Tignanelli kertoo, että siilon tiloissa tullaan järjestämään aktiivisesti tapahtumia vuosittain jo ennen itse kulttuuripääkaupunkivuotta.
“Ensimmäinen siilolla järjestämämme tilaisuus oli Jäähyväiset suppiloille, jossa Transistori-kollektiivi käytti rakennuksen sisätiloissa olevia elementtejä soittimina, mikä sai tilan toimimaan omana instrumenttinaan. Viimeisin tapahtuma, Screaming Duende, yhdisti flamencomestari Israel Galvánin ja Huutajat-kuoron. Arvostamme taiteilijoiden ja rakennuksen vuorovaikutusta ja toivomme, että siilo olisi aina siellä järjestettävien tapahtumien ykköstähti”, Tignanelli kuvailee.
Miten AaltoSiilo kytkeytyy Villisti kaupunki -teemaan?
“Näemme villiyden eräänlaisena symbolina. Se on jotain, mikä on kadonnut ja täytyy mielestämme luoda uudestaan. Villisti kaupunki -teema kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmassa luo uutta suhdetta siihen, mitä pidämme villinä ja luonnollisena. AaltoSiilo on osaltaan mukana tässä murroksessa.”
Miten AaltoSiilo edistää kulttuuri-ilmastonmuutosta?
“Arkkitehtuurisesta näkökulmasta on tärkeää, miten siilon kaltaisen betonirakennuksen kunnostamisella säästetään saman verran päästöjä, jota menisi uuden kerrostalokorttelin rakentamiseen. Oulu on täynnä betonirakennuksia, ja haluamme näyttää työllämme esimerkkiä vastaavanlaisten rakennusten käyttämisestä säästämällä ja kunnostamalla tämän kulttuuriperinnöllisesti merkittävän siilon.”
Mitä AaltoSiilon tiimoilta on odotettavissa tulevina vuosina?
“Olemme suunnittelemassa siilon alakertaan 200 henkilölle tarkoitettua yleisötilaa, jonka lisäksi tilaan asettuu vertikaalisesti uteliaisuuden audiovisuaalinen kabinetti alimmasta kerroksesta kohti rakennuksen korkeinta huippua. Kyseessä on oman aikakautensa ikoninen maamerkki, jonne toivomme mukaan niin näyttelyitä kuin live-esiintyjiäkin.”
Miltä pohjoinen alue näyttää vuonna 2026?
“Toivon todella, että kulttuuripääkaupunkivuodesta jää kaupunkiin jotain materiaalisestikin näkyvää – kuten esimerkiksi tämä siilo. Toivon, että kulttuuripääkaupunkivuoden tiimoilta perustetut yritykset ja organisaatiot jatkavat toimintaansa vielä tärkeän juhlavuoden jälkeenkin. Uskon Oulun kulttuurimaiseman muuttuvan merkittävästi vuoden 2026 seurauksena.”
Lue lisää ja seuraa projektia:
AaltoSiilo.com
Instagram.com/aaltosiilo
