elo 24, 2022
Merja Satulehto uskoo, että kulttuuripääkaupunkihanke antaa valtaisan buustin koko Pohjois-Suomelle, ei vain Oululle.
Tämän viikon kulttuuripersoonamme on yrittäjä ja Tanssikeskus Citydancen toimitusjohtaja ja itsensä ensisijaiseksi tanssiopettajaksi itsensä mieltävä, Merja Satulehto. Kansallisella huipputasolla tanssissa kilpaillut ja Suomea kansainvälisissä tanssiurheilukisoissa edustanut Merja haaveili nuorempana elämästä maalla.
–Minustahan piti tulla maatilan emäntä! Lapsuudessa ja nuoruudessa vierailin paljon sukulaisten maatiloilla ja autoinkin tilojen töissä. Ehkä sellainen pienoinen haave oli tuolloin elämisestä maaseudulla. No, se haave vaihtui historian opettajaan jossakin vaiheessa, kun jo olin aktiivisesti tanssiurheilussa kiinni. Silloinkaan en vielä tullut ajatelleeksi, että pitkäaikaisesta harrastuksesta voisi tulla työ.
Vuonna 1984 Merja siirtyi tanssiurheilun puolella ammattilaiseksi ja ryhtyi myös valmentamaan muita oman uran ohella. Työ jatkui tanssiurheilun parissa hänen muuttaessa takaisin Ouluun 1991, jonka rinnalla lähti kasvamaan myös vasta perustettu Tanssikeskus Citydance.
–Tässäpä se on reipas 30 vuotta kulunut. Tanssista on tullut harrastuksen lisäksi työ ja elämäntapa. Olen toiminut niin tanssinopettajana, koreografina, tanssijana ja tanssituomarina sekä myös tapahtumajärjestäjänä, tanssikilpailujen johtajana ja kilpailunvalvojana, juontajana ja kouluttanutkin tulevia tanssituomareita.
Merja kertoo aina nauttineensa kilpailemisen lisäksi esiintymisestä, jota hän kertoo kaipaavansa edelleen. Monet esimerkiksi tanssiteatteriproduktiot ovat olleet Merjalle mieluisia kokemuksia, ja näyttämön lumon vietäväksi hän voisi vielä heittäytyä. Hienoja kokemuksia Merja kertoo olleen myös tv:n eri tanssiohjelmat Tanssii Tähtien kanssa sekä Dance, joissa hän pääsi työskentelemään tuomarina hyödyntäen laajaa tanssitaustaansa.
–Valitettavasti aktiiviset tanssinopettajavuodet on jääneet hallinnollisten tehtävien jalkoihin, vaikka toki jonkin verran sitäkin työtä vielä teen.
Nykyään Merjan työn pääpaino on Citydancen toiminnan vetämisessä, ja aikaa vievät myös toiminta Suomen Tanssiurheiluliiton ja Finnish Dance Organization FDO ry:n hallituksissa. Lisäksi hän kiertää edelleen paljon tuomaroimassa sekä kansallisia että kansainvälisiä tanssikilpailuja.
Mitä sinulle kuuluu juuri nyt? Millä tavoin vietät vapaa-aikaasi?
Nautin elokuun yllättävistä helteistä, joten oikein hyvää kuuluu! Oulussa ollessani kesällä perinteeksi on jo muodostunut Oulun ympäriajo vaihteettomalla mummoskilla, pysähdellen Oulujoen pohjoispuolen ja eteläpuolen eri uimarannoilla välillä virkistäytymässä. Se on leppoisaa ajanvietettä ja maisemat jaksavat puhutella aina vaan. Oulu on niin kaunis ja monipuolinen kesäkaupunki!
Muutoin kesäisin nautin kotimaan matkailusta ja talvellakin toki hiihtoreissut kuuluvat asiaan. Vapaa-aika ja työ ovat osin limittyneet yhteen, mutta ehkä siihen ihan oikeaan vapaa-aikaan kuuluu leffat ja sarjat, ehdottomasti kirjat – ja ihan oikeat sellaiset. Kirjahylly on pullollaan erityisesti scifi- ja fantasiakirjallisuutta. Teatteri, tanssiteatteri ja musikaalit kuuluvat elämään, mutta ovatko ne työhön liittyvä pakko vai vapaa-ajan nautinto?
Matkustan myös paljon työni puolestakin ulkomailla ja vaikka kannan huolta ilmastonmuutoksesta, yritän tehdä mahdollisimman ekologisia valintoja matkustukseni suhteen.
Mitä kantava teemamme, kulttuuri-ilmastonmuutos, merkitsee sinulle?
Kulttuuri-ilmastonmuutos on valtava teema, johon toivon ajatuksella jokaisen oululaisen paneutuvan. Teema on monisyinen ja laaja, sen sisäistäminen on ehdoton edellytys kaupunkimme ilmapiirin muutokselle, yhteistyölle kohti parempaa elinympäristöä sekä myös vastakohtien mukanaan tuomien etujen hyödyntämiselle. Sitä Oulu ja me oululaiset tarvitsemme.
Minulle henkilökohtaisesti se tarkoittaa yksinkertaisimmillaan monella tasolla eläväistä ja virkeää kaupunkiympäristöä; paikkaa, jossa ihmisen on hyvä olla ja elää!
Minkälaista on toimia kulttuurin ja tanssin alalla Pohjois-Suomessa? Millaisena näet Oulu2026-alueen tällä hetkellä?
Tanssikeskus Citydance on yli 30 vuotta toiminut yksityinen tanssikoulu. Jo pitkä toimintahistoriakin kertoo, että oululaiset ovat meidät löytäneet ja arvostavat tekemäämme työtä pohjoisen tanssin ja tanssikulttuurin eteen. Oulussa tanssinharrastamisella on vahvat perinteet ja sen lisäksi meillä Oulussa on vahva yhteistyön ja keskinäisen arvostuksen kulttuuri eri tanssilajien ja -toimijoiden välillä. Samankaltaista tanssin yhtenäistä kenttää vasta opetellaan muualla Suomessa.
Käytän jälleen kerran tilaisuuden hyväkseni ja nostan esille ne eväät, jotka pitävät Oulun pinnalla vahvana tanssikaupunkina: laaja tanssinharrastekenttä moninaisine toimijoineen, tanssinopettajien ammatillinen koulutus Oulun ammattikorkeakoululla ja myös taiteellisen työn tekemisen mahdollisuuksia tanssin ammattilaisille tarjoavat eri yhteisöt kuten mm. Jojo- Oulun tanssin keskus ja Flow Productions.
Jos jotain hyvää koronassa, niin vähän jo lokeroiduttuamme taas koloihimme, korona muistutti, kuinka arvokasta on verkostoitua ja saada vertaistukea oman toiminta-alueen sisällä – me tanssitoimijat löysimme taas toisemme uudelleen koronan kurittaessa kaikkien toimintaa. Tällä hetkellä toki kaikkien toiminnassa näkyy ja tuntuu koronan vaikutukset – toiminta ei ole noussut vielä koronaa edeltävälle tasolle. Ihmiset eivät harmillisesti ole palanneet tanssi- ja liikuntaharrastuksiin entisissä määrin – toki sama ilmiö näkyy monella kulttuuriin liittyvällä alalla! Siinä meillä kaikilla siis työsarkaa ja samalla toki on katsottava tulevaan ja mietittävä miten tanssi näyttäytyy vuonna 2026 Oulussa.
Itse koen kuitenkin, että Pohojosessa on heleppo toimia. Ihimiset on suoria ja reiluja ja keskinäinen kommunikaatio toimii. Kaupunki on myös sopivan kokoinen, ei liian iso eikä pieni.
Miltä Oulu2026-alueella näyttää ja tuntuu vuonna 2026? Miten uskot kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavan pohjoiseen Suomeen?
Kulttuuripääkaupunkihanke antaa valtaisan buustin koko Pohjois-Suomelle, ei vain Oululle. Kaikki odotamme varmasti mitä kulttuuripääkaupunkititteli tuo meille oululaisille, miten se näkyy tavallisessa arjessa ja kaupunkimme infrassa ja kulttuurissa. Itse odotan mielenkiinnolla millaisen turistiryntäyksen se tuo Suomeen ja pohjoiseen – toivottavasti sellaisen, jonka avulla pohjoinen pysyy elinkelpoisena ja asuttuna kun töitä piisaa vaikkapa turistien myötä!
Paska kaupunni, Oulumme, nähdään tämän prosessin myötä toivottavasti uusin silmin. Silmin, jotka löytävät myös ne hienot asiat, mitä meillä on. Luonto. Ihmiset. Vahva omaleimainen ja monitasoinen kulttuurielämä, joka vain tästä kirkastuu!
Mitä kulttuuri ja tanssi sinulle itsellesi merkitsee?
Kulttuuri kaikkinensa on elämyksiä ja sielun ruokaa – tarpeellista elämän eliksiiriä! Tanssi taas on luontainen tapa ilmaista itseäni ja keho on tottunut liikkeeseen – sitä se kaipaa ja tarvitsee.
Miten Oulu voisi parantaa kulttuurin ja urheilun tuottajien tai käyttäjien asemaa?
Rahasta on kaikilla pulaa, myös varmasti kaupungillakin, joten sitä virttä en aloita. Ehkäpä hyvä tapa olisi Oulun toimia yhdistävänä tekijänä kulttuurin ja urheilun tuottajien ja myös mahdollisten tukijoiden välillä. Saattaa erilaisia toimijoita yhteen ja avata ennakkoluulottomasti silmiä uudenlaiselle yhteistyölle.
Kuva: Harri Tarvainen
Tanssikeskus Citydance
Aiemmat kulttuuripersoonat
elo 17, 2022
Tämän viikon kulttuuripersoonamme on oululainen kitarapop bändi, The Southgates. Bändi on ollut koossa reilun vuoden verran ja vaikka bändi sai alkunsa keväällä 2021, idea bändin perustamisesta syntyi jo edellistalvena, kun Eeli, Valle ja ex-rumpali Veikka puhuivat Facetimessä etäopiskelun aikana.
–Keväällä 2021 päädyttiin ensimmäistä kertaa jammailemaan Eelille.Silloin aloimme myös tekemään ensimmäisiä omia kappaleita.
Kokoonpano muuttui muutamaan otteeseen 2021 loppuvuoden aikana, kun olli Holmi liittyi ensin yhtyeeseen ja nykyinen kokoonpano vakiintui, kun Eelin veli, Aapo liittyi myös porukkaan. Eeli, Valle ja Aapo ovat myös aiemmin soittaneet The Smiths cover-yhtyeessä, jossa kemia alkoi syntymään.
–Alun perin kiinnostus samantyyliseen musiikkiin sai Eelin ja Vallen perustamaan yhteisen bändin.
Bändin nykyisen kokoonpanon muodostavat Eeli Rautio (laulu ja kitara), Valle Forsman (kitara), Olli Holmi (basso) ja Aapo Rautio (rummut). Yhtye on päässyt jo esiintymään kuluneen kesän aikana isoissa tapahtumissa, muten Maakisessa Martinniemessä, Pikipopissa, Qstockissa ja Hiukkafesteillä.
Mitä yhtyeelle kuuluu juuri nyt? Millä tavoin vietätte vapaa-aikaa?
Yhtye voi juuri nyt erinomaisesti. Ollaan toistaiseksi parhaassa kunnossa ja biisit kuulostavat paremmalta kuin koskaan aiemmin. Ensimmäisen virallisen singlen myötä ollaan saatu erinomainen pöhinä päälle ja odotetaan innolla, että päästään julkaisemaan uutta musiikkia. Keikoilla on ollut hauskaa ja se on välittynyt sekä bändistä että yleisöstä. Vapaa-ajalla tykätään tehdä monenlaisia asioita esimerkiksi kuunnella musiikkia, katsoa elokuvia ja nähdä kavereita. Rentoutuminen on varmasti se olennaisin asia. Toki myös pohditaan uusien biisien sävellyksiä, sovituksia ja sanoituksia vapaa-ajalla.
Mitä kantava teemamme, kulttuuri-ilmastonmuutos, merkitsee teille?
Kulttuuri-ilmastonmuutos näkyy meille useiden uusien mahdollisuuksien ja resurssien ilmenemisenä. Lisääntyvät musiikkitapahtumat poikivat meille keikkoja ja sitä kautta myös uutta yleisöä.
Minkälaista on toimia kulttuurin alalla Pohjois-Suomessa? Millaisena näette Oulu2026-alueen tällä hetkellä?
Vaikea sanoa koko Pohjois-Suomen puolesta, koska olemme toimineet lähinnä Oulun alueella. Oulussa otetaan uusi kulttuuri hyvin vastaan ja on helppo löytää samankaltaisia ihmisiä. Oulu on hyvä kohtaamispaikka ja kulttuuriin suhtaudutaan melko positiivisesti. Oulussa annetaan hyvin mahdollisuuksia erilaisille taiteilijoille mikä on positiivista. Mahdollisuuksia edetä taiteen kanssa on myös Pohjois-Suomessa.
Miltä Oulu2026-alueella näyttää ja tuntuu vuonna 2026? Miten uskotte kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavan pohjoiseen Suomeen?
Uskomme, että uusia taitelijoita on runsaasti ja kulttuuri kukoistaa kaupungissa parhaimmillaan. Se näyttäytynee useilla tapahtumilla ja kaupunki-ilmeen piristymisellä. Titteli tulee toivottavasti lisäämään alueen kiinnostavuutta tarjoamalla uusia mahdollisuuksia kulttuurialalle. Tämä edesauttaisi taiteilijoiden pysymistä alueella ja tekemään Oulusta ja Pohjois-Suomesta yhden isoimmista keskuksista kulttuuritoiminnalle Suomessa. Titteli tuonee myös kansainvälistä väriä Ouluun.
Mitä kulttuuri teille merkitsee?
Kulttuuri on meille lähestulkoon kaikki kaikessa. Sillä tavoin kaupunkikulttuuri ja taide värittävät elämäämme päivittäin. Päivät kuluvat musiikin ympärillä ja esimerkiksi Oulun kaupunkikulttuuri ja lähialueet inspiroivat musiikkiamme. Kirjoitamme lauluja paljolti omasta näkökulmastamme, ja Oulun ympäristö ja kulttuuri luo helposti ideoita uudelle musiikille.
Miten Oulu voisi parantaa kulttuurin ja urheilun tuottajien tai käyttäjien asemaa?
Toki parannettavaa on vielä paljon, mutta asiat kehittyvät varmasti ajan myötä. Uusi tapahtumakeskus olisi tärkeä saada Ouluun. Isojen urheilu- ja kulttuuritapahtumien myötä kaupunkiin saataisiin uudenlaista eloa. Nuoren kulttuurin esilletuontia voitaisiin vielä kehittää.
The Southgaten Facebook
Aiemmat kulttuuripersoonat
elo 10, 2022
Petri Kuuselalle musiikki on itseilmaisukeino.
Tämän viikon kulttuuripersoonamme on oululainen kitaristi, musiikkituottaja, lauluntekijä ja pedagogi, Petri Kuusela. Petri kertoo saaneensa jo nuorena poikana edellytykset muodostaa musiikin kuuntelemiseen, soittamiseen -ja tekemiseen positiivinen ja eheyttävä suhde.
–Yläasteella kavereiden kanssa jammailu antoi ensimmäisiä viitteitä siitä, kuinka yhdessä soittaminen ja vuorovaikuttaminen voi tuntua sanoja syvemmältä kommunikaatiolta.
Musiikista ammatin tekeminen ei ollut Petrille itseisarvo alussa, vaan hän päätyi lukion jälkeen hakemaan kohtalaisen impulsiivisesti Oulun konservatorioon opiskelemaan muusikon ammattitutkintoa, pääaineenaan kitara.
–Aloitin opiskelut pääosin itseoppineella taustalla ilman mitään kosketusta tai tietotaitoa musiikkialasta. Opiskeluaikana opin siis paljon keskeisiä vuorovaikutustaitoja luovalla alalla toimimiseen.
Petri kertoo samojen sosiaalisten herkkyyden mallien pätevän koko taide- ja kulttuurialalla vuorovaikuttamisessa. Konservatorion opintojen aikana musiikin soittamisesta ja harjoittelemisesta alkoi tulla Petrille kokopäivätyö ja tuona aikana hän sai paljon merkityksellisiä ystäviä ja kanssasoittajia.
–Olen ollut lapsesta asti kiinnostunut siitä, miten äänitteitä tehdään ja kuinka yksittäinen soitin tai sen äänen väri voi vaikuttaa kappaleeseen ja sen välittämään tunteeseen.
Valmistuttuaan konservatoriosta vuonna 2014, Petri tapasi Tanja Torvikosken, jonka kanssa hän alkoi kirjoittamaan omaa musiikkia, ja he pian perustivat yhdessä yhtyeen nimeltä Lanai. Yhtyeen esikoisalbumi julkaistiin maaliskuussa 2019 ja tuon studioalbumin tekoprosessi toimi Petrille itseopiskelumuotoisena korkeakouluna musiikkituottajuuteen, sovittamiseen, säveltämiseen ja studioäänittäjyyteen.
–Albumin tekeminen alusta loppuun pääosin kahdestaan yhdisti myös paljon lankoja musiikin tekemiseen liittyvän, varsin kiehtovan myytin ympäriltä. Lanain ohella olen päässyt tekemään viime vuosina yhteistyötä monien hienojen artistien- ja musiikintekijöiden kanssa äänitteillä, kuten esimerkiksi: Stepa, Rob Moose, Tommi Kalenius, Peltokurki, Lauri Peisterä, Dimi Salo, Edu Kettunen, Eereka ja monia muita.
Nykyisin Petri nauttii musiikkituottajuuden, kitaristina toimimisen ja oman musiikin tekemisen välillä tasapainoilusta. Hän kokee, että vaihtelu pitää hänet liikkumassa eteenpäin ja, että eri osa-alueet ruokkivat inspiraatiota. Tyypillinen työpäivä Petrillä pitää sisällään joko studiosessioita, keikkoja, palavereita, biisinkirjoitusta tai jonkinlaista sekametelisopan kaikista edellämainituista.
Mitä sinulle kuuluu juuri nyt? Millä tavoin vietät vapaa-aikaasi?
Minulle kuuluu tosi hyvää, kiitos kysymästä. Vietin viime viikon Pohjois-Suomessa mökillä lomaillen, jonka jälkeen soitin viikonloppuna soolokeikan Iin Kahvila Wanha Haminassa täydelle tuvalle. Nyt menen vielä viikoksi Norjan erämaahan kalastamaan. Kesä on ollut soittokeikkojen ja äänitetöiden osalta todella tiivistä ja monipuolista aikaa, joten mieli on pysynyt virkeänä. Loppukesään mahtuu vielä keikkoja, yhtyesoiton opetusta Oulun Konservatoriolla sekä äänitetöitä. Syksyn aion pyhittää pääosin luovalle työlle.
Rakastan Suomen luontoa ja pyrin ottamaan mahdollisimman paljon vapaapäivistäni irti luonnossa liikkumalla tai kalastamalla – minulle se on paras tapa saada mittasuhteita arjen keskellä mielessä pyörivään palettiin. Usein vapaalla soitan myös omaksi ilokseni kitaraa ja tapaan ystäviä. Lisäksi joskus on kiehtovaa syventyä tutkimaan musiikin eri ilmiöitä, siihen kun ei aika työn ohessa tahdo riittää.
Minkälaista on toimia kulttuurin alalla Pohjois-Suomessa? Millaisena näet Oulu2026-alueen tällä hetkellä?
Oulu näyttäytyy minulle tällä hetkellä raikkaana kaupunkina taiteentekijyyden, kulttuurin tarjonnan sekä kysynnän puolesta. Koronavuosien vaikutusta esittäviin taiteisiin on nähtävissä vielä paljon, mutta on ollut ilo huomata, että ainakin viimeisen viiden vuoden aikana Oulusta on noussut omaleimaisia kansainvälisen tason tekijöitä, jotka osaavat ja uskaltavat hyödyntää suomalaisuutta ja kulttuurillista perimäänsä artistina. Kaupungissa on (ja on tulossa lisää) sopivasti kilpailua myös liveklubien sekä laadukkaiden festivaalien osalta ja ehkä osin kulttuuripääkaupunki-hankkeen myötä myös pienempien tapahtumien ja järjestäjien luovat ideat ovat saaneet kannatusta ja tukea.
Mielestäni voi ajatella Oulussa olevan meneillään uusi aalto taiteentekijyydessä, jossa sekä musiikin, että muidenkin luovien alojen taiteilijat näkevät oululaisuuden arvona uudessa valossa niin historiallisesti, kuin maantieteellisestikin ja käyttävät sitä hyödykseen. Alueena Oulu on upea ja toivon, että jatkossa kykenemme ylläpitämään sekä suuntaamaan resursseja lisää oululaisen taiteen vientiin sekä yhteistyöhön ulkomaiden kanssa. Valtakunnallisesti toivoisin Oulun seudun näyttäytyvän vielä merkittävämpänä ja tasavertaisena alueena taiteen osalta esimerkiksi apurahoja myöntävien tahojen keskuudessa.
Miltä Oulu2026-alueella näyttää ja tuntuu vuonna 2026? Miten uskot kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavan pohjoiseen Suomeen?
2026 Oulussa tekijöiden keskuudessa vallitsee vapaa, toisiaan inspiroiva ja kannustava ilmapiiri, jossa korkeakulttuuri ja alakulttuurit voivat kukoistaa rinnakkain. Tätä edellyttää myös se, että järjestävät tahot ja kaupunki ymmärtävät investoida monimuotoisuuteen, ottavat riskejä ja tekevät tilaa sekä ruohonjuuritason kulttuuritoiminnalle, että myös suuren kokoluokan kulttuuritapahtumiin. Oulussa on myös nousevaa kulttuuriin keskittynyttä yrittäjyyttä, jonka uskon nostavan kulttuurituotannon tasoa ja lisäävän diversiteettiä vuoteen 2026 mennessä.
Kulttuuripääkaupunkitittelin myötä uskon, että pohjoisen Suomen arvoa rikkaana ja inspiroivana ympäristönä voidaan tehdä vielä näkyvämmäksi kansainvälisestikin. Kulttuuripääkaupunkihankkeen suuret linjat eivät välttämättä näy hetkessä, mutta suunta on oikea.
Mitä musiikki sinulle itsellesi merkitsee?
Minulle musiikki on itseilmaisukeino sekä tutkimusmatka, jossa myös muiden työ ja taide on loputon inspiraation lähde ja muistutus siitä, kuinka täydellisiä me kaikki ollaan omina itsenämme.
Miten Oulu voisi parantaa kulttuurin tuottajien tai käyttäjien asemaa?
Tarjoamalla rahoitusta, näkyvyyttä ja resursseja hankkeille, toimijoille ja tapahtumatuotantoon alkaen ruohonjuuritasolta aina paikallisen taiteen kansainvälistymisen tukemiseen saakka. Tämä voisi pitää sisällään myös eri taiteenalojen workshoppien, mestarikurssien ja kansainvälisten yhteisproduktioiden järjestämisen, joka tarjoaisi paikallisille taiteilijoille mahdollisuuksia verkostoitua ja jakaa osaamistaan. Laadukkaita ja kohtuuhintaisia harjoitus -ja työtiloja ei myöskään ole Oulussa liikaa, joten niiden resursoimisesta olisi varmasti hyötyä sekä tekijöille, että tuottajille.
Petrin Instagram
Aiemmat kulttuuripersoonat
Kuva: Jutta Juvonen
elo 1, 2022
Oulu Pride viikon kulttuuripersoonamme on kulttuurin monitoimityyppi ja Oulu Priden tuottaja, Martu Väisänen. Martu on myös ammattivalokuvaaja, taiteilija ja kulttuurin monitoimiottelija. Hän on Pikisaaren koulun kasvatti, sillä hän on opiskellut koulussa niin artesaani ompelijaksi kuin myös medianomi videokuvaajaksi.
–Minulla on jatkuva tarve kehittää itseäni muun muassa erilaisilla koulutuksilla ja kursseilla, joilla olenkin käynyt paljon.
Martu on työskennellyt paljon valokuvauksen parissa, elokuva- ja tv-tuotannoissa, mainosprojekteissa ja itsenäisenä ahertajana sekä myös yrittäjänä valokuvaajana. Hänelle on kertynyt vuosien saatossa todella laaja yhteistyöverkosto Oulussa eri alan toimijoihin, yrityksiin ja yhteisöihin, persooniin ja osaajiin.
–Se onkin suurin vahvuuteni juuri siinä, kun teen Oulu Priden tuottajan työtä. Periaatteeni ”ei kai se ole ku tehä”, kertoo paljon asenteestani.
Työelämän suuriakaan haasteita Martu ei pelkää, vaan hän kertoo tarttuvansa innolla aina uusiin mielenkiintoisiin työtehtäviin. Hänen suurin rakkautensa, valokuvaus, on ollut Martun elämässä mukana jo lapsuudesta saakka. Hän on kehittänyt valokuvauksen avulla muun muassa Tunnekuvia-menetelmää, jonka avulla hän on kuvannut ansiokkaasti satoja ihmisiä eri yhteisöissä.
Tällä hetkellä Martu työskentelee Oulu Priden tuottajana, hän tekee sosiaalista hyvinvointitaidetta muun muassa Osuuskunta Ilmeen kautta ja lisäksi hän opettaa junnuille animaatiota Oulun taidekoulussa.
–Pyrin omalla osaamisellani vaikuttamaan maailmaamme niin, että tämä olisi ihan meille kaikilla parempi paikka olla.
Mitä sinulle kuuluu juuri nyt? Millä tavoin vietät vapaa-aikaasi?
Vaikka Oulu Priden ohjelma on julki ja sen kasaaminen on ollut pääsääntöinen tehtäväni niin ei tuottaja kerkeä heinäkuussa vapaana olemaan. Asioiden organisointia, aikataulutusta, sähköposteihin ja mediahaastattelupyyntöihin vastaamista ja asioiden ohjeistamista myös uusille pridetekijöille. Rauhoitin heinäkuun työhommissa vain priden tekemiselle ja myös siihen, että pystyn pitämään vapaata, ainakin pitkien viikonloppujen merkeissä. Elokuun jälkeen alkaakin sitten taas muut kulttuurityöt, joita odotan niitä innolla!
Vapaa-aikaa vietän erityisen mielelläni kotosalla katsoen hyviä sarjoja, elokuvia ja nukkuen päiväunia! Käyn treenaamassa viikoittain kuntosalilla, ajelen Jopolla ja skootterilla pitkin kaupunkia ja ulkoilutan koiriani. Haaveilen että pääsisin joku hetki rakkaan harrastukseni aikidon pariin. Pyrin hieman maakuntamatkailemaan lähialueelle ja ainakin Oulun puistoihin ja silloin otan riippumaton mukaan ja hyvän kirjan kaveriksi. Tapaan myös ystäviäni, pyrin osallistumaan Oulun kulttuuritarjontaan ja näin imemään siitä iloa ja onnea elämään. Kirjasto ja varsinkin taidemuseo on minulle rakkaita paikkoja, sukkuloin sujuvasti myös eri kulttuuritapahtumissa ja olen vuosia käynyt katsomassa myös Flow:n näytöksiä, joista saan tunnetta mieleeni ja kehooni. Samalla kulttuurihäppeningeissä törmää toisiin ihaniin kulttuuri-ihmisiin <3 Vapaalla teen myös monenlaisia taidetestailuja, puran tarmoa käsitöihin muun muassa neulomalla, ompelemalla ja tekemällä ei niin korrekteja ristipistoja, pelaan lautapelejä, joka on yksi intohimoistani ja välillä yön pimeinä tunteita ja sateisina päivinä lajittelen legoja. Kesäyönä haistelen ilmaa parvekkeella, nautin upean pehmeästä valosta ja katselen nukkuvaa Heinäpäätä. Täällä Oulussa on hyvä olla, tää on mun kaupunki <3
Mitä kantava teemamme, kulttuuri-ilmastonmuutos, merkitsee sinulle?
Olen työskennellyt todella paljon hyvinvointitaiteen kentällä ja nähnyt miten taide voi auttaa ihmisiä. Miten se voi antaa sanat asioille, joita ei voi välttämättä puhua, mahdollisuuden itsensä etsimiseen ja oman identiteetin vahvistamiseen.
Näen että taide kuuluu kaikille, aivan kaikille ja meidän kulttuurityöntekijöiden pitää tehdä työtä sen eteen, että taide on helposti saavutettavissa joka elämänvaiheessa ja elämäntilanteessa. Kun työssäni olen konkreettisesti nähnyt miten taiteen avulla voi tehdä ihmiset näkyväksi niin se on hyvin merkityksellinen kokemus myös minulle taiteen tekijänä sekä kulttuurin mahdollistajana. Pyrin siihen, että jokaisella olisi turvallinen ilmapiiri olla olemassa ja siihen että jokaisen ääni tulisi kuuluviin. Työni Oulu Priden tuottajana tukee erinomaisesti tätä ajatusta. Ihmisoikeudet, oikeus olla ja näkyvä eivät kuulu vain etuoikeutetulle joukolle, vaan ne kuuluvat ihan kaikille. Ihmisoikeudet eivät ole mielipidekysymys. Kulttuuri tulee tätä näkyvyyttä ja olenkin pridentuottajana pyrkinyt vuosi vuodelta lisäämään kulttuurin ja taiteen näkyvyyttä myös pridellä. Näin moni minulle henkilökohtaisesti tärkeä asia yhdistyy myös tuottajan työssä. Näin asiat saavat toisistaan
voimaa, kulttuurin ja taiteen avulla voimme tukea myös ihmisen identiteettiä ja ihmisoikeuksia.
Näin jo nuorena miten asioihin paneutuminen, kantaa ottaminen ja konkreettinen tekeminen saavat aikaan muutosta ja siitä onkin yli 25 kun olin mukana Oulun ensimmäisessä pridessä “vapareissa” vuonna 1997. Pitää olla rohkea, pitää olla reilu ja pitää osata puolustaa myös niiden oikeuksia, jotka eivät itse siihen pysty. Se on osa ihmisyyttä.
Minkälaista on toimia kulttuurin alalla Pohjois-Suomessa? Millaisena näet Oulu2026-alueen tällä hetkellä?
Oulussa on hyvä pöhinä ja siitä olen tyytyväinen, että aistin voimakkaasti yhdessä tekemisen ja yhteisöllisyyden ilmapiirin! Ihmiset ja yhteisöt innostuu rohkeasti yhteistyöstä, olkoot kyseessä
hyvinvointitaide tai Oulu Priden tekeminen. Laajojen ja jatkuvasti kasvavien kontaktieni avulla minun on helppo tehdä tätä työtä yhteisön ja yhteisen hyväksi. Toivon että Oulu2026 avautuu helposti myös niille, jotka eivät normaalisti taiteen pariin hakeudu ja minulle itselläni onkin siihen jo monta ideaa, miten kynnystä kulttuurin ja taiteen pariin voisi tehdä mahdollisimman matalaksi. Se on hyvä, että Oulu2026 on laajentunut myös muualle kuin pelkästään Oulun ydinkeskustaan, näin kulttuurin saavutettavuus on helpompaa – kulttuuri tulee ihmisten tykö <3
Miltä Oulu2026-alueella näyttää ja tuntuu vuonna 2026? Miten uskot kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavan pohjoiseen Suomeen?
Oulu2026-alueeseen mahtuu monen kokoiset -ja näköiset kulttuuri-taide-hyvinvointi-projektit! Toivon että taide ja kulttuuri solahtaa luontevasti osaksi ihmisten jokapäiväistä elämää ja näin
saavuttaa sen aseman mikä sille kuuluu: se tuottaa ja tuo hyvinvointia, työpaikkoja ja näin myös henkistä rikkautta Oulun alueelle. Näen tärkeänä sen, että me yhdessä kehitämme Oulua ja siihen on otettava mukaan kaikki toimijat ja osa-alueet. Myös ruohonjuuritason osaajat koska heillä on paljon näkemystä, intoa ja tekemisentarmoa.
Toivon että Oulu2026:ssa kehitetyt toimintamallit ja rakenteet jäävät olennaisena osana jatkumaan ja näin nostavat Oulun imagoa paikkana missä myös kulttuuritoimijoilla on helppo ja hedelmällinen toimia. Toivon että Oulu2026 tarjoaa meille kaikille helposti lähestyttäviä tiloja, tapahtumia ja ilmapiiriä. Meillä on upea kaupunki ja toivon että myös se monikerroksellisuus ja näin myös vanhat kulttuurilliset arvot voivat sopusoinnussa kulkea kaiken uuden ja upean kanssa.
Mitä kulttuuri sinulle itsellesi merkitsee?
Kulttuuri ja taide on suuri rakkaus, suurempia rakkauksia minulle. Se, että sain käyttööni kameran lapsena ja isäni kannusti minua kuvaamaan, ei ollut filmiaikana itsestäänselvyys kuitenkaan. Se miten pienenä ihmisenä pääsin kirjastoon kirjojen pariin, löysin sieltä yläasteella taide- ja varsinkin valokuvauskirjat. Se miten työskentelin nuorena 19-vuotiaana taidemuseossa ja rakastuin hiljaisiin,
rauhoittaviin näyttelysaleihin. Se asia miten taide on auttanut minua vaikeiden asioiden käsittelyssä, antanut näin konkreettisesti ymmärrystä taiteen syvästä merkityksestä ihmisyyden kannalta. Omakohtaisen kokemuksen, laajan koulutuksen ja jatkuvan sisällä olevan intohimon avulla olen löytänyt oman paikkani kulttuurikentällä: tuottajana, valokuvaajana, taitelijana ja kanssamatkustajana niille, jotka tarvitsevat kannustusta, apua ja rohkaisua oman tien löytämiseen.
Miten Oulu voisi parantaa kulttuurin tuottajien tai käyttäjien asemaa?
Tarjoamalla kohtaamispaikkoja-mahdollisuuksia, joissa muut tuottajat, kulttuurin osaajat voivat vaihtaa mielipiteitä, kokemuksia ja näin verkostoitua. Tuottaminen on kuitenkin välillä aika yksinäistä puuhaa ja olisi hienoa, jos kulttuurituottajat pääsisivät näin Oulun kaupungissa
verkostoitumaan, vaihtamaan kokemuksia ja näin parantamaan omaa ammattitaitoaan 🙂 Yhdessä olemme kuitenkin enemmän, yhdessä teemme meille kaikille parempia, turvallisempia tapahtumia ja kohtaamispaikkoja.
Oulu Pride
Aiemmat kulttuuripersoonat
heinä 26, 2022
Tämän viikon kulttuuripersoonamme on seitsemättä kertaa Raahen Rantajatseja luotsaava festivaalijohtaja Charles Gil. Suomeen Ranskan Lyonista vuonna 1995 muuttanut Charles kertoo käyneensä ensimmäisillä Raahen Rantajatseilla jo heti seuraavana vuonna, 1996. Silloin kolmekymppinen Charles sanoo ihastuneensa festivaaliin heti.
–Sen jälkeen olen käynyt Raahessa monta monituista kertaa.
Rantajatsit järjestetään 33. kerran 28–30.7. heinäkuuta ja Charles kertoo, että hänelle on suuri kunnia olla mukana järjestämässä tapahtumaa sitoutuneen ja ammattitaitoisen porukan kanssa.
Charles toimii myös Vapaat äänet- kiertuepäällikkönä. Ensimmäinen kiertue 1996 alkoi Raahesta. Siitä saakka hän on tuonut ranskalaista jazzia Suomeen ja rakentanut kulttuurisiltaa Suomen ja Ranskan välille. Vapaat äänet järjestävät vuosittain neljästä viiteen ranskalaista jazz-kiertuetta, ja Charles on vastuussa kiertueen rakentamisesta ja käytännön järjestelyistä.
–Minulle on erittäin tärkeää, että artisteilla on kotoisa olla ja kaikki asiat toimivat. Silloin artistit tuntevat olevansa tervetulleita ja haluavat antaa parhaansa ja yleisö saa nauttia.
Agentuuri edesauttaa myös suomalaisia muusikoita kehittämään kansainvälistä uraansa. Muun muassa yhteistyö saksofonisti Mikko Innasen kanssa on alkanut jo kaksikymmentä vuotta sitten. Vapaiden äänien ranskalaista jazzvientiä ovat olleet tukemassa alusta alkaen Ranskan kulttuuriministeriö sekä Ranskan instituutti.
Festivaalien monitoimimies on toiminut myös Pori Jazzien Ultra Music -sarjan taiteellisena tuottajana vuodesta 2003 aina vuoteen 2013 saakka. Lisäksi Gil hioo Slow Touring -konseptiaan etenkin Suomessa ja Baltian maissa.
Mitä sinulle kuuluu juuri nyt ja miten vietät vapaa-aikaasi?
Hyvää kuuluu, valmistaudun Rantajatseihin ja raudat ovat nyt kuumana. Festivaaleissa on paljon käytännön näkymätöntä työtä, kuten ruokahuolto, aikataulut ja logistiikka, joiden parissa kesä on mennyt.
yritän välillä hieman lomailla Inkoon saaristossa. Yritän järjestää arjen keskellä aina pientä vapaa-aikaa. Luen paljon ja uin ympäri vuoden avovedessä. Löysin uinnin jo ennen Suomeen muuttoa ja uidessa todella rentoudun. En juurikaan sauno, mutta kunnon savusaunassa tykkään käydä.
Mitä kantava teemamme, kulttuuri-ilmastonmuutos, merkitsee sinulle?
Olen aloittanut työskentelyn kiertueiden parissa jo vuonna 1987 Lyonissa ja kulkenut paljon maailmalla. Kyllästyin pistokeikkoihin ja pyrin välttämään turhaa kulkemista. En järjestä artisteille pistokeikkoja, vaan odotan ennemmin, että samalle alueelle tulee useampi keikka, jolloin matkustaminen kannattaa. Se on ekologisempaa ja myös parantaa kaikkien kiertue työntekijöiden artisteista valoteknikoiden työhyvinvointia.Jos en saa jotain artistia tänä vuonna sen vuoksi paikalle, voimme odottaa ensi vuoteen. Elämässä pitää osata luopua ja odottaa. Se, että odotamme yhtä tai kahta tiettyä artistia vuoden, ei tee kuluvasta vuodesta yhtään sen huonompaa.
Raahessa olemme kaikki samalla aaltopituudella emmekä halua kuormittaa maapalloa. Kestävän kehityksen asiat ovat mielessä ja ruokapuolella tarjoamme festareilla kasvisruokaa ja paikallista kalaa. Hankimme myös laitteiston läheltä, eli vältämme turhaa tavaroiden kuskaamista. Rantajatsit ovat artistilähtöinen ja kestävään kehitykseen tähtäävä festivaali.
Meillä on paljon innokkaita nuoria mukana toiminnassa ja yhdessä kokeneiden kanssa jaamme tietotaitoa eteenpäin.
Minkälaista on toimia kulttuurin alalla Pohjois-Suomessa ja millaisena näet Oulu2026-alueen tällä hetkellä?
Avoimuuden tärkeys on noussut pinnalle ja se edistää kulttuurin kehitystä. Kulttuuri on todella tärkeää nykyisessä maailmantilassa. Meidän täytyy miettiä mitä eri kulttuurit voivat tuoda meille ja mitä pohjoinen kulttuuri antaa muulle maailmalle. Koronan jälkeen meidän täytyy palauttaa kulttuurin tärkeys ja arvostus sille kuuluvalle tasolle ja palata yhteisöllisyyteen.
Olen käynyt paljon Oulussa kiertueilla ja minusta tuntuu, että Oulu on alkanut avautumaan entisestään. Oulun Musiikkijuhlat tekevät hyvää kulttuurin ekosysteemille ja teen mielelläni yhteistyötä oululaisten kanssa.
Miltä Oulu2026-alueella näyttää ja tuntuu vuonna 2026? Miten uskot kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavan pohjoiseen Suomeen?
Toivottavasti kulttuuri on noussut takaisin pinnalle. Artisteille on erittäin tärkeää päästä vuorovaikutukseen yleisön kanssa ja toivon, että niin tapahtuu myös vuonna 2026. Emmekä voi unohtaa koronan aikana tehtyjä virheitä kulttuurin alalla, meidän täytyy oppia niistä. Uskon, että Oulu tulee olemaan vieläkin avoimenpi kulttuuripääkaupunki ja se tuo myös kansainvälistä kiinnostusta ja mahdollisuuksia alueelle.
Ilman vapaaehtoistoimintaa ei olisi mitään tapahtumia, joten toivon, että tekemisen ilo ja yhteisöllisyys kantavat myös tulevaisuudessa.
Mitä kulttuuri sinulle itsellesi merkitsee?
Kulttuuri merkitsee minulle samaa kuin elämä. Se on elokuva, jonka katson, kirja, jonka luen, teatteriesitykset, jotka katson ja kaikki tanssi, musiikki ja laulu. Elämän merkitys häviää ilman kulttuuria. Sen ei tarvitse olla läsnä koko ajan, mutta sen pitäisi olla saatavilla. Se on elämyksiä ja myös urheilukulttuuri sisältyy kaikkeen kulttuuriin. Kulttuuri on yhtä kuin hyvinvointi.
Raahen Rantajatsit
Aiemmat kulttuuripersoonat
heinä 20, 2022
Tämän viikon kulttuuripersoonamme on Kuhmon Kamarimusiikin toiminnanjohtaja Sari Rusanen. Sari kertoo päätyneensä festivaaleille ensin laskemaan taiteilijoiden palkkioita vuonn 1990, jonka jälkeen hän jäi koukkuun ja jatkoi talouspäälliköksi ja sitä kautta hallinto- ja talousjohtajaksi.
–Lopulta otin vastaan toiminnanjohtajan tittelin.
Toiminnanjohtaja kertoo Kuhmon Kamarimusiikin olevan hänen suuri intohimonsa ja elämäntehtävä. Oman työnsä ohessa hän toimii aktiivisesti myös matkailu- ja kulttuurisektorilla. suomen festivaalien kattojärjestössä, Finland Festivalssissa hän katsoo koko festivaalikenttää hallituksestä käsin ja hän toimii myös hallituksen varapuheenjohtajana.
–Kuhmo-Suomussalmi-matkailuyhdistyksessä teen töitä 60 muun alueen luonto-, kulttuuri- ja matkailutoimijan kanssa Wild Taiga -tuotemerkin alla.
Mitä sinulle kuuluu juuri nyt? Millä tavoin vietät vapaa-aikaasi?
Kiitos, fiilis on loistava. Kuhmon 52. Kamarimusiikki on käynnissä ja tämä on jokavuotinen kohokohtani. Maailman kaunein musiikki soi metsin ja järvien keskellä Kuhmossa. Mukana on yli 100 taiteilijaa ja lähes 100 kurssilaista, organisaatiossa yli 250 henkilöä. Festivaalijuna kulkee iloisena eteenpäin.
Vapaa-aikana nautin niin kulttuurista kuin luonnosta sekä perheen ja ystävien seurasta. Luen, käyn kulttuuritilaisuuksissa, retkeilen ja melon. Luvassa on festivaalin jälkeen lomaviikko omalla mökillä Hyrynsalmella meloen ja retkeillen ja sen jälkeen on patikointiviikko Itävallan Alpeilla.
Mitä kantava teemamme, kulttuuri-ilmastonmuutos, merkitsee sinulle?
Kulttuuri-ilmastonmuutos merkitsee rohkeutta tehdä asioita omaperäisellä tavalla.
Kuhmon Kamarimusiikki on mielestäni jo syntyessään 1970 omalta osaltaan ollut tekemässä kulttuuri-ilmastonmuutosta. Festivaali tuotiin Kuhmoon luonnon keskelle kauaksi suurkaupunkien melusta ja saasteesta. Taiteilijat eivät esiintyneet frakeissa niin kuin siihen aikaan perinteisesti tehtiin, vaan avojaloin, shortseissa ja hellemekoissa. Kuhmossa keskityttiin vain musiikkiin ja musiikin tekemiseen. Sama perinne on jatkunut. Taiteellinen visiomme on, että festivaali on edelleen jatkossakin omaperäinen, kansainvälinen, vuosittain uudistuva ja ajankohtainen. Teemojen vaihtumisella vuosittain pidämme tästä visiosta huolta. Uudet taiteelliset johtajat Minna Pensola ja Antti Tikkanen ovat tuomassa myös uuden tuulahduksen. Rohkeus merkitsee muun muassa koti- ja kansainvälisiä yhteisiä produktioita, tilaussävellyksiä yksin ja yhdessä muiden toimijoiden kanssa sekä poikkitaiteellisia virityksiä.
Minkälaista on toimia kulttuurin alalla Pohjois-Suomessa? Millaisena näet Oulu2026-alueen tällä hetkellä?
Huippukivaa! Kulttuuri on meidän alueemme voimavara. Kuhmossa olemme määrittäneet koko kaupungin yhteisiksi brändivahvuuksiksi metsän, musiikin, Kalevalan sekä yhteisöllisen elämäntavan, jossa arvostetaan hyvän jakamista, osaamista ja laatua. Matkailullisesti alueen vahvuudet on linjattu kulttuuriin ja luontoon ja ennen kaikkea niiden yhdistämiseen.
Miltä Oulu2026-alueella näyttää ja tuntuu vuonna 2026? Miten uskot kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavan pohjoiseen Suomeen?
Oulu2026 yhdistää Oulun ja 33 lähialueen kuntaa ja kaupunkia yhteisen agendan äärelle. Kulttuuri-ilmastonmuutos räjäyttää koko alueen uudenlaisiin kulttuurisiin esilletuloihin ja yhdessä tekemiseen. Vuosi 2026 on tärkeä, mutta yhtä tärkeitä ovat matka kohden kulttuuripääkaupunkivuotta sekä toiminta sen jälkeen.
Mitä kulttuuri sinulle itsellesi merkitsee?
Ei ole elämää ilman kulttuuria. Kulttuuri on elämän suola, mansikat, sokeri ja jokapäiväinen vesi. Kulttuuri kasvattaa, tuo työtä, luon henkistä hyvinvointia, antaa tunteille palon… Mitä hyvää kulttuuri ei tekisi?
Miten Oulu voisi parantaa kulttuurin tuottajien tai käyttäjien asemaa?
Oulu on nostanut hienosti kaupungin strategian keskiöön kulttuuri-ilmastonmuutoksen. Jokaisen Oulu2026-yhteistyössä olevan kunnan ja kaupungin tulisi nostaa kulttuuri yhdeksi tärkeäksi strategiseksi kärjekseen, jos se ei jo ole siellä.
Toivon myös, että kulttuurin rahoitukseen tullaan kiinnittämään huomioita. Lipputulot ovat tärkeitä, mutta kulttuurin tekemiseen tarvitaan myös julkisia tukia. Tällä hetkellä Finland Festival -ketjun tapahtumien rahoitus on valtion budjetissa 5 miljoonaa euroa. Se on vain 1 euro per suomalainen, mikä on vähän. Rahoitus tulisi saada nousemaan prosenttiin valtion budjetista eli vuoteen 2027 mennessä 7 miljoonaan euroon.
Oulu voi parantaa kulttuurin tuottajien ja käyttäjien asemaa vahvistamalla kulttuurin statusta, turvaamalla sekä perus- että riskirahoitusta kulttuurintoimijoille, antamalla tiloja/rakentamalla uusia tiloja toimijoiden käyttöön. Tärkeintä on asenne. Jos kulttuuri on voimavara, sen eteen tehdään varmasti kaikki mahdollinen.
Kuva: Stefan Bremer
Tutustu muihin kulttuuripersooniin
Kuhmon Kamarimusiikki
