Tämän viikon kulttuuripersoonamme on seitsemättä kertaa Raahen Rantajatseja luotsaava festivaalijohtaja Charles Gil. Suomeen Ranskan Lyonista vuonna 1995 muuttanut Charles kertoo käyneensä ensimmäisillä Raahen Rantajatseilla jo heti seuraavana vuonna, 1996. Silloin kolmekymppinen Charles sanoo ihastuneensa festivaaliin heti.
–Sen jälkeen olen käynyt Raahessa monta monituista kertaa.
Rantajatsit järjestetään 33. kerran 28–30.7. heinäkuuta ja Charles kertoo, että hänelle on suuri kunnia olla mukana järjestämässä tapahtumaa sitoutuneen ja ammattitaitoisen porukan kanssa.
Charles toimii myös Vapaat äänet- kiertuepäällikkönä. Ensimmäinen kiertue 1996 alkoi Raahesta. Siitä saakka hän on tuonut ranskalaista jazzia Suomeen ja rakentanut kulttuurisiltaa Suomen ja Ranskan välille. Vapaat äänet järjestävät vuosittain neljästä viiteen ranskalaista jazz-kiertuetta, ja Charles on vastuussa kiertueen rakentamisesta ja käytännön järjestelyistä.
–Minulle on erittäin tärkeää, että artisteilla on kotoisa olla ja kaikki asiat toimivat. Silloin artistit tuntevat olevansa tervetulleita ja haluavat antaa parhaansa ja yleisö saa nauttia.
Agentuuri edesauttaa myös suomalaisia muusikoita kehittämään kansainvälistä uraansa. Muun muassa yhteistyö saksofonisti Mikko Innasen kanssa on alkanut jo kaksikymmentä vuotta sitten. Vapaiden äänien ranskalaista jazzvientiä ovat olleet tukemassa alusta alkaen Ranskan kulttuuriministeriö sekä Ranskan instituutti.
Festivaalien monitoimimies on toiminut myös Pori Jazzien Ultra Music -sarjan taiteellisena tuottajana vuodesta 2003 aina vuoteen 2013 saakka. Lisäksi Gil hioo Slow Touring -konseptiaan etenkin Suomessa ja Baltian maissa.
Mitä sinulle kuuluu juuri nyt ja miten vietät vapaa-aikaasi?
Hyvää kuuluu, valmistaudun Rantajatseihin ja raudat ovat nyt kuumana. Festivaaleissa on paljon käytännön näkymätöntä työtä, kuten ruokahuolto, aikataulut ja logistiikka, joiden parissa kesä on mennyt.
yritän välillä hieman lomailla Inkoon saaristossa. Yritän järjestää arjen keskellä aina pientä vapaa-aikaa. Luen paljon ja uin ympäri vuoden avovedessä. Löysin uinnin jo ennen Suomeen muuttoa ja uidessa todella rentoudun. En juurikaan sauno, mutta kunnon savusaunassa tykkään käydä.
Mitä kantava teemamme, kulttuuri-ilmastonmuutos, merkitsee sinulle?
Olen aloittanut työskentelyn kiertueiden parissa jo vuonna 1987 Lyonissa ja kulkenut paljon maailmalla. Kyllästyin pistokeikkoihin ja pyrin välttämään turhaa kulkemista. En järjestä artisteille pistokeikkoja, vaan odotan ennemmin, että samalle alueelle tulee useampi keikka, jolloin matkustaminen kannattaa. Se on ekologisempaa ja myös parantaa kaikkien kiertue työntekijöiden artisteista valoteknikoiden työhyvinvointia.Jos en saa jotain artistia tänä vuonna sen vuoksi paikalle, voimme odottaa ensi vuoteen. Elämässä pitää osata luopua ja odottaa. Se, että odotamme yhtä tai kahta tiettyä artistia vuoden, ei tee kuluvasta vuodesta yhtään sen huonompaa.
Raahessa olemme kaikki samalla aaltopituudella emmekä halua kuormittaa maapalloa. Kestävän kehityksen asiat ovat mielessä ja ruokapuolella tarjoamme festareilla kasvisruokaa ja paikallista kalaa. Hankimme myös laitteiston läheltä, eli vältämme turhaa tavaroiden kuskaamista. Rantajatsit ovat artistilähtöinen ja kestävään kehitykseen tähtäävä festivaali.
Meillä on paljon innokkaita nuoria mukana toiminnassa ja yhdessä kokeneiden kanssa jaamme tietotaitoa eteenpäin.
Minkälaista on toimia kulttuurin alalla Pohjois-Suomessa ja millaisena näet Oulu2026-alueen tällä hetkellä?
Avoimuuden tärkeys on noussut pinnalle ja se edistää kulttuurin kehitystä. Kulttuuri on todella tärkeää nykyisessä maailmantilassa. Meidän täytyy miettiä mitä eri kulttuurit voivat tuoda meille ja mitä pohjoinen kulttuuri antaa muulle maailmalle. Koronan jälkeen meidän täytyy palauttaa kulttuurin tärkeys ja arvostus sille kuuluvalle tasolle ja palata yhteisöllisyyteen.
Olen käynyt paljon Oulussa kiertueilla ja minusta tuntuu, että Oulu on alkanut avautumaan entisestään. Oulun Musiikkijuhlat tekevät hyvää kulttuurin ekosysteemille ja teen mielelläni yhteistyötä oululaisten kanssa.
Miltä Oulu2026-alueella näyttää ja tuntuu vuonna 2026? Miten uskot kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavan pohjoiseen Suomeen?
Toivottavasti kulttuuri on noussut takaisin pinnalle. Artisteille on erittäin tärkeää päästä vuorovaikutukseen yleisön kanssa ja toivon, että niin tapahtuu myös vuonna 2026. Emmekä voi unohtaa koronan aikana tehtyjä virheitä kulttuurin alalla, meidän täytyy oppia niistä. Uskon, että Oulu tulee olemaan vieläkin avoimenpi kulttuuripääkaupunki ja se tuo myös kansainvälistä kiinnostusta ja mahdollisuuksia alueelle.
Ilman vapaaehtoistoimintaa ei olisi mitään tapahtumia, joten toivon, että tekemisen ilo ja yhteisöllisyys kantavat myös tulevaisuudessa.
Mitä kulttuuri sinulle itsellesi merkitsee?
Kulttuuri merkitsee minulle samaa kuin elämä. Se on elokuva, jonka katson, kirja, jonka luen, teatteriesitykset, jotka katson ja kaikki tanssi, musiikki ja laulu. Elämän merkitys häviää ilman kulttuuria. Sen ei tarvitse olla läsnä koko ajan, mutta sen pitäisi olla saatavilla. Se on elämyksiä ja myös urheilukulttuuri sisältyy kaikkeen kulttuuriin. Kulttuuri on yhtä kuin hyvinvointi.
