loka 5, 2022
Tämän viikon kulttuuripersoonamme on Oulu Sinfonian ylikapellimestari, Rumon Gamba. Aiemmin hän on toiminut Norrlands Operanin pääkapellimestarina, Aalborgin sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina, sekä Islannin sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina ja musiikillisena johtajana. Hän johtaa säännöllisesti BBC:n orkestereita, ja on esiintynyt useita kertoja BBC Proms -festivaalilla. Hän sanoo nimensä olevan hieman epätavallinen englantilaismiehelle.
–Etunimi on harvinainen Cornishista ja toinen nimi on Italialainen.
Elämän mittainen musiikin soittaminen ja opiskelu ovat johtaneet Rumonin siihen, missä hän nyt on. Nuoresta sellon opiskelijasta Yliopiston musiikkitutkinnon ja orkesterinjohdon tutkinnon jälkeen hän on johtanut lukemattomia orkestereita ympäri maailmaa viimeiset 25 vuotta.
Minkä parissa työskentelet tällä hetkellä?
Matkustan paljon vierailevana johtaja orkestereissa, yleensä viikon kerrallaan. Suurin projektini on kuitenkin tällä hetkellä ylikapellimestarina toimiminen täällä Oulussa. Valvon orkesterin ja muusikoiden taiteellista näkökulmaa ja suunnittelen ja rakennan kiinnostavaa ohjelmaa yleisölle, jotta he tuntisivat vetoa konsertteihimme ja tulisivat osaksi sitä, mitä yritämme tehdä.
Mitä kulttuuri-ilmastonmuutos sinulle merkitsee?
Ammatissani puhumme aina “esteiden murtamisesta”. Teemme meille tärkeästä työstä merkityksellisestä ja inspiroivaa aivan kaikille.
Sumennetaan ne erotteluviivat, eikä anneta minkään lokeroitua.
Millaisena näet Oulun ja Pohjois-Suomen?
Rakastan Oulun energiaa ja täällä ihmiset sekoittuvat hienosti iästä ja kulttuurista riippumatta keskenään. Ihmiset vaikuttanut erittäin avarakatseisilta ja ovat avoimia kokeilemaan erilaisia asioita. Pidän siitä, kuinka kaupunki tuntuu viihtyvän omassa nahassaan eikä se vilkuile liiaksi etelään.
Miten Oulu näyttäytyy sinulle vuonna 2026?
Se näyttää mahdollisuuksien vuorelta. Toivottavasti laajentuneelta ja korkeammalta versiolta siitä, mitä se nyt on ja vielä enemmän verkostoituneelta. Ei erillisiä saaria, vaan kaikki yhdistyvät keskenään ja ruokkivat toisiaan.
Jos mietit Oulua vierailijan ja turistin näkökulmasta, mitä haluaisit kokea täällä?
Luulen, että haluaisin kokea jotain erinlaista verrattuna siihen mistä tulen. Luonto, maaseudun tyhjyys ja veden läheisyys, paikallinen ruoka ja paikallinen kansankulttuuri ovat asioita, joita haluaisin kokea.
Mitä teet mielelläsi vapaa-alalla Oulussa?
Kävelen ja juoksen luonnon kauniissa paikoissa missä ei ole ketään ympärillä, ja nautin hiljaisuudesta.
Mitä kulttuuri ja musiikki merkitsevät sinulle?
Minut on rakennettu musiikista ja kulttuurista. Se on syvällä DNA:ssani ja se vaikuttaa miten elän elämääni ja kuka minä olen ihmisenä. Mitä kohti menen, mitä tunnen ja mikä vetoaa minuun, se vaikuttaa päätöksiini ja siihen mihin suuntaan menen. Toivon, että kaikki voisivat tuntea yhtä syvää yhteyttä johonkin.
Mitkä on ovat tulevaisuuden suunnitelmasi ja toiveesi?
Etsin aina tapoja, joilla syventää suhdettani musiikkiin ja muusikoihin ja kuinka kommunikoida mahdollisimman monelle ihmiselle ilman sanoja, vain musiikilla.
Kuva: Oulu Sinfonia
Aiemmat kulttuuripersoonat
Oulu Sinfonia
syys 19, 2022
Tämän viikon kulttuuripersoonamme on tulevana lauantaina Jäähyväiset Suppiloille-musiikkitapahtuman kruunaava oululaislähtöinen kokeellinen äänitaidekollektiivi Transistori, joka on erikoistunut soittamaan rakennuksia, rakenteita ja romua.
Jo alun perin Transistori jäsentyi enemmän hetkessä syntyvästä soittamisesta kuin perinteikkäämmät bänditouhut, joita jokainen on omalla tahollaan myös tehnyt. Ryhmä koostuu nykyään monien eri alojen ammattilaisista: on tapahtumatuottajia, rakennusalan ammattilaisia, kielenkääntäjää ja monenlaista tekijää, mutta kaikki ovat enemmän tai vähemmän muusikkoja ja kulttuurin ystäviä.
–Kaikki olemme jossain elämämme vaiheessa asuneet Oulussa, jossa kollektiivi alun perin 2000-luvun vaihteessa syntyi, Aki Latvamäki ja Jaakko Jokipii sanovat.
Uusia muistoja ja inspiraatiota kaaoksesta
Tulevaisuudessa Transistori aikoo jatkaa erikoistumistaan rakennusten soittamisessa pidemmälle.
–Olemme jo pitkällä oman genremme, “emergentin transformaatiorituaalin” kehittämisessä, ja aiomme viedä sitä määrätietoisesti eteenpäin, Jaakko lisää.
Jäähyväiset Suppiloille esityksestä Aki uskoo tulevan ikimuistoinen tapahtuma, jota muistellaan vanhoina pappoina ja Jaakko odottaa uuden sivun kääntöä siiloille, Transistorille kuin myös oululaiselle kulttuurivuoteen valmistautumiselle. Lauri Sallamo odottaa tapahtumasta nyökkäystä kohti menneitä ja tähyilyä kohti tulevaa. Pekka Heinonen odottaa jonkin liikahtavan.
–Odotan pääseväni hetkeksi iri arjesta, olevani yhtä tilan, äänen ja kanssasoittajien ja -ihmettelijöiden kanssa, Pekka kertoo.
Inspiraationsa kokoonpano saa monista eri asioista. Jaakko ja Lauri kertoivat saavansa myös inspiraatiota Akista sekä muista Transistorin soittajista. Aki kertoi kaaoksen toimivan hänen inspiraationaan ja Pekalle siihen kuuluu myös dissonanssi, erilaiset säröt, värit ja kuluneet pinnat. Sekä myös ihmiset.
Kiireinen syksy
Kulunut syksy on ollut kokoonpanolle matkailun ja tapahtumien myötä kiireinen. Bändille kuuluvan hyvää ja 17 vuoden tauon jälkeen keikkaa pukkaa. Pekka kertoo aloittaneensa juuri kesälomansa ja on nauttinut perinteisen Kimblen pelaamisesta poikansa kanssa. Vajaa-aika hänellä kuluu musiikin parissa.
Vaikka työt vievät suurimman osan ajasta, Lauri kertoo mukaan mahtuvan myös paljon teatteria ja musiikkia. Jaakko on Laurin kanssa samoilla linjoilla, ja kertoo perheellisen koti- ja työrintaman perushommien lisäksi aikaa jäävän myös mielenkiintoisille projekteille, kuten tulossa olevalle siilokeikalle.
–Pandemian pahimmat vaikutukset kulttuurille ovat väistyneet, ainakin hetkeksi, ja joka paikassa tuntuu juuri nyt tapahtuvan jotain, Aki sanoo.
Kulttuuri-ilmastonmuutoksella toivotaa lisää satsauksia taiteelle
Lauri sanoo, että kulttuuri tuottaa ei-aineellista, henkistä pääomaa ja sitä kautta hyvinvointia. Positiivinen kulttuuri-ilmastonmuutos tarkoittaisi hänelle entistä parempia edellytyksiä taiteen tekemiselle asenteiden parantumisen ja taloudellisen tuen lisääntymisen kautta. Jaakko näkee Oulussa paljon mahdollisuuksia positiivisille muutoksille kulttuurialan suhteen.
–Suurin haaste on tietenkin saada suuret massat toimimaan ja kuluttamaan uudella tavalla, aivan kuten ilmastonmuutoksen toiminnankin suhteen, Jaakko kertoo.
Tulevan kulttuuripääkaupunkihankkeen Pekka toivoo tuovan satsauksia myös taiteen aloille, jotka Oulussa usein mielletään puuhasteluksi. Hän toivoo hankkeen olevan myös mahdollisuus itse taiteilijoille, joista herkimpiä tämä takapajuinen ja kilpailuhenkinen kulttuuriympäristö on jo lamauttanut.
–Oulussa kulttuuri-ilmastonmuutos tarkoittanee, että karavaanareilla ajelu jää vähemmälle, ja jääkiekkokausi on taas alkamassa :P, Pekka lisää.
Omaleimainen Oulu
Aki kertoo, että Oulu2026-hanke on tuonut alueelle paljon vireyttä ja se näkyy ennen kaikkea ihmisten innostumisena uusista mahdollisuuksista. Hän lisää, että innostuksesta huolimatta, Pohjois-Suomi on maantieteellisesti kaukana kaikesta ja irrallaan etelän kulttuuritodellisuudesta.
–Meitä tuntuu olevan vaikea huomioida alan mediassa ja keikalle etelään on pitkä matka, mitä ei aina muisteta keikkapalkkioissa, Aki toteaa.
–Toisaalta Oulusta on aina lähdetty siten saman tien kauemmas Eurooppaan ja maailmalle, kun jotain on keksitty, eikä eletty sen toivossa, että Etelä-Suomessa ymmärrettäisiin jotain siitä, Jaakko lisää.
Elämä maailman perukalla, minne sivistys saapuu usein viiveellä, tekee Pekan mukaan Oulusta hyvin omaleimaisen ympäristön innovaatioille ja omaperäisyydelle. Hän lisää, että se on myös iso haaste taiteen tekijöille löytää sopivaa yleisöä, foorumia, ja ympäristöä, tai sitä omaa marginaalia, jossa kasvaa ja kukoistaa. Ympäristön haasteet voivat ohjata monen tekijän polun toisaalle etsimään vastaanottimia ja- ottajia. Pekan mielestä Oulun seudulta ja pohjoisesta löytyy kuitenkin paljon upeita ihmisiä ja paikkoja, minkä vuoksi hänen omat polut ovat kierrelleet ja jääneet näihin maisemiin ja tunnelmiin.
–Täällä tarvitaan erityistä sinnikkyyttä ja päättäväisyyttä, jotta tekemiselle saa valettua uuden pohjan kerta toisensa jälkeen, Pekka sanoo.
Lauri uskoo monimuotoiseen kulttuuritoimintaan ja hänestä tuntuu, että Oulun alueella monimuotoinen kulttuuritoimintaa on kuplinut jo kauan pinnan alla. Hänestä Oulu2026 kannustaa tuomaan sitä kaikkea esille, ja hän toivoo kulttuurin pääsevän hankkeen kautta pysyvästi näkyvämpään ja arvostetumpaan asemaan kaupungissamme sekä lähiseudulla.
Kulttuuripääkaupungin keskustaan elämää
Kulttuuripääkaupunkihankkeen Aki toivoo erityisesti tekevän pysyvää muutosta keskustan alueelle, joka kertoo tällä hetkellä karua tarinaa. Hänestä alue näyttää ja tuntuu nyt reilusti huonommalta kuin viisi vuotta sitten. Keskustan näivettyminen, keikkapaikkojen vähentyminen ja kuntosalin ilmestyminen kaupungin keskustan näyttävimpään ytimeen kertoo Akin mukaan hyvin tilanteesta.
–Titteli ei vaikuta niin paljoa kuin sen ympärillä tapahtuva rahoitustoiminta ja kannustava ilmapiiri, joka on ollut upeaa seurattavaa. Kulttuuri on jo vuosia mennyt enemmän maan alle, mikä ei välttämättä ole huono asia, mutta elävöittää näin vähemmän keskustan aluetta, joka olisi tärkeää saada takaisin henkiin, Aki sanoo.
Jaakko uskoo, että juhlavuosi tulee nostamaan nimenomaan omaleimaisen, paikallisen taide- ja kulttuuritoiminnan määrää ja laatua. Hän uskoo, että perinteisten oopperoiden ja muiden tämän kaltaisten kulttuuritapahtumien lisäksi todellinen muutos piilee omaleimaisessa tekemisessä. Vuonna 2026 Pekka toivoo kulttuuritekijöillä olevan enemmän töitä ja kenties myös työpaikkoja, joista maksetaan ihan oikeaa palkkaa. Hän uskoo tittelin edesauttavan tähän skenaarioon päätymistä ja muistuttaakin, etteä raha ja mahdollisuudet menevät helposti hukkaan, jos kulttuuripääkaupunkihankkeiden ja -projektien toteuttajiksi valikoituu enemmän rahasta kuin taiteesta innostuvat tahot.
–Niin voi usein käydä, kun rummutetaan kuinka paljon pääomaa alueelle nyt virtaa. Ainakin tekijöillä, kuten myös Oulun kaupungilla, on hetken ajan taas yksi mahdollisuus päästä ja tuoda taidettaan ja pohjoispohjalaista kulttuuria esille, Pekka lisää.
Rikas kulttuuri
Jaakko kuvailee, että kulttuuri on ihmiskunnan kollektiivisen tietoisuuden ilmentymä ja Laurille kulttuuri merkitsee yhteisen merkityksen luomista.
–Kulttuuri on yhteisön ja yhteiselon edellytys siinä missä yhteinen kielikin. Mitä kirjavampaa, sitä rikkaampaa ja riittoisampaa, Pekka sanoo.
Kulttuuri on yksi perustarpeista ja uusia rahoitusmuotoja kaivataan
Pekan mielestä tuottajien ja käyttäjien asemaa voisi parantaa suhtautumalla kulttuuriin kuten muihinkin ihmisarvoisen elämän perustarpeisiin, kuten sähköön, veteen, ravintoon, jääkiekkoon ja niin edelleen. Erilaisia rahoitusmalleja voisi kokeilla Jaakon mielestä rohkeammin. Esimerkiksi toimijoiden pääomittaminen ja kokeilujen rahoitus. Hän nostaa esiin myös kulttuuritoimijoiden valmentamisen ja työnohjauksellisen tuen tarpeen, joka mahdollistaisi parempaa kulttuurielämää ja alalla viihtyvyyttä. Halpojen ja helposti saavutettavien harjoitustilojen puute ja keikkapaikkojen vähenemiseen pitäisi Akin mielestä kiinnittää huomiota, sillä molempia tarvittaisiin lisää.
–Kulttuuri on sitä mitä se syö, ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi sitä täytyy ruokkia monipuolisesti, Pekka lisää.
Oululaisuus on yhtä kuin me
Oululaiset ovat Akin mukaan parhaimmillaan hulluja ja heittäytyvät tekemään kaikenlaista outoa, kuten Transistorikin. Jaakko kuvailee oululaisia Suomen japanilaisiksi ja Pekalle oululaisuus kuvaa häntä itseään.
–Oululaisuus olen minä, kuten kaikki muutkin, jotka erehtyvät ajoittain nauttimaan ympäröivästä ilmapiiristä ja ilmastosta, Pekka.
Kuva: Jukkis Määttä.
Factum Foundation järjestää yhteistyössä Oulu2026:n kanssa ilmaisen ulkoilmatapahtuman Alvar Aallon ikonisessa Toppilan siilossa 24. syyskuuta Ulkoilmatapahtuma on osa Oulu2026 Villisti Kaupunki-ohjelmateemaa.
“JÄÄHYVÄISET SUPPILOILLE” –musiikkitapahtuma alkaa paikallisten DJ- sekä audiovisuaalisten artistien esityksillä klo 16:00 alkaen AaltoSiilon pihalla. Ilta huipentuu lyömäsoitinyhtye Transi
storin esitykseen siilon sisäpuolella, joka striimataan ulos yleisölle suurelle LED-näytölle. Tapahtumaa voi myös seurata Facebookin livessä klo 16-21.
Tapahtuman aikataulu 24.9.2022
klo 16-19 DJ’t: Crash Doom, Miha, Otilia
klo 19-20 Audiovisuaalinen esitys Ohmudog
klo 20-21 Transistori
Transistori jäsenet: Jukkis Määttä, Jaakko Jokipii, Pekka Heinonen, Lauri Sallamo, Aki Latvamäki ja Jaakko Niemelä. Äänitekniikasta vastaa Mikko Pohjola ja Lauri Sukanen
Tapahtumaa voi seurata paikan päällä suurelta LED-näytöltä sekä etänä
Oulu2026 Facebookissa.
Tapahtumapaikka:
AALTOSIILO, Alvar Aallon katu 5, 90520 Oulu
Tapahtuma on maksuton.
Facebook-tapahtuma
Aiemmat kulttuuripersoonat
syys 7, 2022
Jarmo Sanni Luttiselle kulttuuri on aina läsnä.
Tämän viikon kulttuuripersooninamme on rock-pariskunta, Kuun Pimeä Puoli -yhtyeen perustajajäsenet, Jarmo ja Sanni Luttinen. Pariskunta kertoo elävänsä omanlaista arkeaan keikkojen, biisien tekemisen ja muiden töiden ehdoilla. Oman bänditoiminnan lisäksi Jarmo tekee niin äänentoisto kuin myös jamien vetäjän töitä ja Sanni toimii Oulun Teatterilla järjestäjä-kuiskaajana.
–Kulttuuri on siis läsnä meillä koko ajan.
Luttiset ovat keikkailleet yhdessä yli 10 vuotta eri kokoonpanoilla.
–Perustimme Kuun Pimeä Puoli -yhtyeen, kun meillä alkoi syntymään omia biisejä, jotka eivät sopineet muiden bändiemme pirtaan.
Mitä teille kuuluu juuri nyt? Millä tavoin vietätte vapaa-aikaa?
Julkaisemme materiaalia tasaiseen tahtiin, ja kuluneena kesänä olemme päässeet vihdoin myös keikoille. Livenä musiikki on parhaimmillaan ja se on koko homman suola. Meillä syntyy biisejä juuri tällä hetkellä paljon. Kolmas albumi on tekeillä pikkuhiljaa. Pariskuntana tekemisessä on se antoisa puoli, että meillä molemmilla on samat tavoitteet ja unelmat, joita saamme jakaa ja elää yhdessä. Musan tekeminen ei rajoitu keikoille, treenikselle ja studioon vaan se elää tavalla tai toisella keskusteluissa pitkin päivää aamukahvilta iltalenkille. Vietämme melkeinpä kaiken vapaa-aikaamme yhdessä, näemme ystäviä ja käymme katsomassa muiden keikkoja aina kun se on mahdollista.
Mitä kantava teemamme, kulttuuri-ilmastonmuutos, merkitsee teille?
Kulttuuri-ilmastonmuutos merkitsee meille sitä, että musiikintekijöinä saamme mahdollisuuksia ja tukea. Toivomme ihmisten ottavan meidät pienemmätkin tekijät avoimin mielin vastaan. Kaupungissamme on aivan valtavasti upeaa kulttuuria tarjolla laidasta laitaan. Haasteena on saada ihmiset liikkeelle ja tietoiseksi kaikesta tarjonnasta. Kulttuuritapahtumat ruokkivat sekä yleisöä että tekijäänsä. Siinä on kyse vuorovaikutuksesta ja sielun ravinnosta – siksi se, että yleisö löytää kulttuurin pariin, on kulttuurin elinehto.
Kulttuurin kuluttajina toivomme, että kulttuuri ja taide olisi tarjolla yhä isommin ja näkyvämmin kaupunkikuvassa.
Minkälaista on toimia kulttuurin alalla Pohjois-Suomessa? Millaisena näette Oulu2026-alueen tällä hetkellä?
Tällä hetkellä meillä yhtyeenä on omat haasteemme Oulussa. Kuuntelijamme ovat suoratoistopalveluiden tilastojen perusteella enimmäkseen Etelä-Suomen alueella. Myös keikkamahdollisuudet Oulussa (ja toki muuallakin) on pienemmille tekijöille vähäiset ja toisaalta teettää todella paljon töitä päästä omakustanne-bändinä vaikkapa pääkaupunkiseudulle keikkailemaan.
Toiveissa olisi saada yhteistyön avulla eväitä edetä ihmisten tietoisuuteen. Näemme Oulu2026 -alueen tällä hetkellä toiveikkaana mahdollisuutena meille, jotka tuotamme kulttuuria ja taidetta omakustanteisesti, puhtaasti rakkaudesta musiikkiin, rakkaudesta kulttuuriin ja ylypiästi oululaisena.
Miltä Oulu2026-alueella näyttää ja tuntuu vuonna 2026? Miten uskotte kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavan pohjoiseen Suomeen?
Vuosi 2026 näkyy jo nyt meidän näkökulmasta kaupungissamme kutkuttelevana kulttuuri-pöyhintänä. Kaupungissamme ollaan pöyhimässä pinnan alta eri tekijöitä näkyviin, nostetaan esiin niitäkin, jotka ovat jääneet aiemmin isompien tekijöiden varjoon. Uskomme, että vuonna 2026 me olemme päässeet
pisteeseen, jossa Oulun alueen laaja kulttuuritarjonta on värikkäästi esillä, ja kannamme kulttuuripääkaupunki-titteliä ylpeästi ja yhdessä kannustaen toinen toisiamme, kulttuurin tuottajina ja kokijoina.
Mitä kulttuuri teille merkitsee?
Meille kulttuuri on elämää. Elämme sitä työssämme ja vapaa-ajassa. Kulttuuri saa aikaan tunteita, keskustelua, uusia näkökulmia, syvempiä ihmissuhteita. Korona-aikana kulttuurin merkitys iskeytyi tajuntaan monelle, kun yhtäkkiä kaikki olikin peruttu. Olimme todella iloisia, kun alalla ryhdyttiin tuottamaan striimi-tapahtumia ja toki halusimme järjestää sellaisia itsekin. Onneksi striimaus on jäänyt tavaksi myös koronasulkujen jälkeen – näin kulttuuri on myös heidän saavutettavissa, jotka eivät syystä tai toisesta pääse tapahtumaan paikan päälle. Kulttuuri kuuluu kaikille ja meidän kulttuurin tekijöinä on tärkeää miettiä, miten ihan jokaisen ihmisen olisi mahdollista nauttia siitä.
Miten Oulu voisi parantaa kulttuurin ja urheilun tuottajien tai käyttäjien asemaa?
Oulussa on paljon aktiivisia toimijoita ja oma-aloitteisuutta. Ainakin meidän näkökulmastamme Oulun kaupunki tukee ja antaa tilaa kulttuurille ja urheilulle. Meillä on hyviä tiloja toteuttaa tapahtumia. Toivomme myös kaupunkilaisilta avointa ja kannustavaa asennetta. Vaatii todella paljon rohkeutta ja uskoa asiaansa lähteä rakentamaan tyhjästä esimerkiksi kulttuuritapahtumaa. Silti meillä niitä Oulussa syntyy koko ajan. Oulu tunnetaan maailmalla hienojen, erikoistenkin tapahtumien kautta (esimerkiksi vaikka ilmakitaran MM-kisat). Uusille tekijöillekin löytyy tilaa ja tilausta, mikäli puhallamme kaupunkina yhteen hiileen ja tuemme toisiamme.
Kuva: Jani Kakko
Kuun Pimeä Puoli Facebook
Aiemmat kulttuuripersoonat
elo 31, 2022
Tämän viikon kulttuuripersoonamme on itseään kulttuurialan sekatyöläiseksi tituleeraava Janne Nevala. Päivätyönään Janne toimii Limingan kunnan kirjasto- ja kulttuurijohtajana, jonka lisäksi hän kirjoittaa kirjoja ja lauluja.
–Päädyin alalle koska minua on aina kiinnostanut ja kiehtonut hyvä musiikki, kirjallisuus ja elämykset, jotka eri kulttuurin ja taiteen alat mahdollistavat.
Mitä sinulle kuuluu juuri nyt? Millä tavoin vietät vapaa-aikaasi?
Kuuluu oikein hyvää, kiitos! Töissä on ollut ja tulee syksyn aikana olemaan mielenkiintoisia juttuja, kuten elokuun puolessa välissä järjestetty Vilho Lampi-seminaari ja tulevana viikonloppuna järjestettävä lasten ja nuorten kirjallisuus- ja kuvitusfestivaali Limmi Fest. Lisäksi Konihauta-yhtyeemme julkaisi juuri Laiha poika -nimisen digisinglen ja kuudes romaanikin alkaa olla viimeistelyvaiheessa. Kierrän myös Viis laulua, viis kirjaa-esityksen kanssa. Näihin touhuihin vapaa-aikani aika pitkälle kuluu.
Mitä kantava teemamme, kulttuuri-ilmastonmuutos, merkitsee sinulle?
Toivon, että sillä olisi vaikutusta siihen, kuinka näemme ja arvostamme itseämme ja aluetta, jossa elämme. Kulttuuri on kautta aikojen haastanut ja kyseenalaistanut vallitsevia ajatus- ja toimintamalleja ja toiminut suunnannäyttäjänä. Päättäjien suuntaan toivoisin lisääntyvää näkemystä siitä, että hyvin toteutettu ja kestävä kulttuuritoiminta ei ole pelkkä kuluerä, vaan kilpailukykyä lisäävä investointi. Tärkeä tekijä siinä miksi kuntaamme halutaan tulla vierailulle tai ehkä jopa muuttaa.
Minkälaista on toimia kulttuurin alalla Pohjois-Suomessa? Millaisena näet Oulu2026-alueen tällä hetkellä?
Haastavaa ja hedelmällistä, kuten varmaan kaikkialla muuallakin. Alueemme on laajuudessaan ja erilaisuudessaan kiehtova sekoitus vanhaa ja modernia. Kulttuuri ei keskity pelkästään kaupunkikeskuksiin ja taajamiin, vaan hienoja asioita tapahtuu myös kylissä ja luonnossakin. Vanhoillisuudesta puhutaan, mutta raikkaita avauksia tapahtuu joka puolella.
Miltä Oulu2026-alueella näyttää ja tuntuu vuonna 2026? Miten uskot kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavan pohjoiseen Suomeen?
Toivon, että kehitys ei pysähtyisi vain hankkeeseen ja yhteen vuoteen, jonka aikana tapahtuu ihmeellisiä asioita, vaan kulttuuripääkaupunkivuosihanke toimisi alkulaukauksena pidemmälle jatkumolle. Toivon että pohjoisen Suomen mahdollisuudet nähtäisiin uudella tavalla, täällä on tilaa hengittää ja toimia, vieläpä kohtuuhintaisesti. Vaikkapa Limingasta löytyy upeita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita ja miljöitä, joita esimerkiksi elokuvateollisuus voi hyödyntää.
Mitä kulttuuri sinulle itsellesi merkitsee?
Tekemistä, kohtaamisia, huonosti nukuttuja öitä, närästystä, uteliaisuutta, iloa ja elämyksiä, joita ei oikein mistään muualta saa. Kulttuuri on valtavan suuri talo täynnä erilaisia huoneita. Kaikki huoneet eivät ole minua varten, mutta rohkeasti ovia avaamalla voin tutustua maailmoihin, joiden olemassaolosta en aiemmin tiennytkään.
Miten Oulu2026-alue voisi parantaa kulttuurin tuottajien tai käyttäjien asemaa?
Konkreettisesti tarjoamalla kulttuurin tuottajille työtilaisuuksia ja mahdollisuutta tuoda esille omaa osaamistaan Euroopan laajuisessa mittakaavassa. Käyttäjille se tarjoaa osallistumisen ja kokemisen mahdollisuuksia lähempänä. Aina ei tarvitse lähteä etelään kokeakseen jotakin elämää suurempaa.
Limmi Fest
Koko kansan kirjakarnevaali 1.-3.9.2022
Alustava ohjelma:
TORSTAI 1.9.
19.00 TULIKUKKA-tulishow / Keskuspuisto
PERJANTAI 2.9.
13.00 Kirjailijavieraana Edu Kettunen / Limingan kirjasto
18.00 Iloiset Aapiskuvat, Akseli Klonkin lastenteatteri / Lakeustalon sali
20.00 Edu Kettunen ja Mika Kuokkanen / Liminganlahden luontokeskus
Liput: Tiketti.fi ja Limingan kirjasto
LAUANTAI 3.9. klo 11-15.30 LIMMIFEST
Lakeustalo ja Limingan kirjasto
Ohjelmassa muun muassa:
11:00 Karnevaalikulkue, parhaat asut palkitaan!
12:00 Kallo Collective: Hiekkalaatikko – nykysirkusesitys
13:00 Hannu ja Kerttu -lastenteatteri
14:00 Liikkuva laulureppu
15:00 Hannu ja Kerttu -lastenteatteri
Lisäksi:
Tuutikki Tolosen työpaja
Tatun ja Patun ihmekoje
Ulkoilmapakopeli
Parkour-työpajoja
MLL:n kasvomaalauspiste
Vohvelikahvila
Hattaraa ja ilmapalloja!
Ellei toisin mainita, ohjelmat ovat kaikille avoimia ja maksuttomia.
LimmiFestiin pääset myös lättähatulla Oulusta ja Kempeleestä.
Pohjois-Suomen Rautatieharrastajat ry liikennöi Oulusta Liminkaan ja takaisin museojunalla LimmiFestin aikaan lauantaina 3.9.
Tarkemmat aikataulut ja lippuhinnat löydät nettisivulta
http://www.elisanet.fi/porhaltaja/
Tutustu aiempiin kulttuuripersooniin
elo 24, 2022
Merja Satulehto uskoo, että kulttuuripääkaupunkihanke antaa valtaisan buustin koko Pohjois-Suomelle, ei vain Oululle.
Tämän viikon kulttuuripersoonamme on yrittäjä ja Tanssikeskus Citydancen toimitusjohtaja ja itsensä ensisijaiseksi tanssiopettajaksi itsensä mieltävä, Merja Satulehto. Kansallisella huipputasolla tanssissa kilpaillut ja Suomea kansainvälisissä tanssiurheilukisoissa edustanut Merja haaveili nuorempana elämästä maalla.
–Minustahan piti tulla maatilan emäntä! Lapsuudessa ja nuoruudessa vierailin paljon sukulaisten maatiloilla ja autoinkin tilojen töissä. Ehkä sellainen pienoinen haave oli tuolloin elämisestä maaseudulla. No, se haave vaihtui historian opettajaan jossakin vaiheessa, kun jo olin aktiivisesti tanssiurheilussa kiinni. Silloinkaan en vielä tullut ajatelleeksi, että pitkäaikaisesta harrastuksesta voisi tulla työ.
Vuonna 1984 Merja siirtyi tanssiurheilun puolella ammattilaiseksi ja ryhtyi myös valmentamaan muita oman uran ohella. Työ jatkui tanssiurheilun parissa hänen muuttaessa takaisin Ouluun 1991, jonka rinnalla lähti kasvamaan myös vasta perustettu Tanssikeskus Citydance.
–Tässäpä se on reipas 30 vuotta kulunut. Tanssista on tullut harrastuksen lisäksi työ ja elämäntapa. Olen toiminut niin tanssinopettajana, koreografina, tanssijana ja tanssituomarina sekä myös tapahtumajärjestäjänä, tanssikilpailujen johtajana ja kilpailunvalvojana, juontajana ja kouluttanutkin tulevia tanssituomareita.
Merja kertoo aina nauttineensa kilpailemisen lisäksi esiintymisestä, jota hän kertoo kaipaavansa edelleen. Monet esimerkiksi tanssiteatteriproduktiot ovat olleet Merjalle mieluisia kokemuksia, ja näyttämön lumon vietäväksi hän voisi vielä heittäytyä. Hienoja kokemuksia Merja kertoo olleen myös tv:n eri tanssiohjelmat Tanssii Tähtien kanssa sekä Dance, joissa hän pääsi työskentelemään tuomarina hyödyntäen laajaa tanssitaustaansa.
–Valitettavasti aktiiviset tanssinopettajavuodet on jääneet hallinnollisten tehtävien jalkoihin, vaikka toki jonkin verran sitäkin työtä vielä teen.
Nykyään Merjan työn pääpaino on Citydancen toiminnan vetämisessä, ja aikaa vievät myös toiminta Suomen Tanssiurheiluliiton ja Finnish Dance Organization FDO ry:n hallituksissa. Lisäksi hän kiertää edelleen paljon tuomaroimassa sekä kansallisia että kansainvälisiä tanssikilpailuja.
Mitä sinulle kuuluu juuri nyt? Millä tavoin vietät vapaa-aikaasi?
Nautin elokuun yllättävistä helteistä, joten oikein hyvää kuuluu! Oulussa ollessani kesällä perinteeksi on jo muodostunut Oulun ympäriajo vaihteettomalla mummoskilla, pysähdellen Oulujoen pohjoispuolen ja eteläpuolen eri uimarannoilla välillä virkistäytymässä. Se on leppoisaa ajanvietettä ja maisemat jaksavat puhutella aina vaan. Oulu on niin kaunis ja monipuolinen kesäkaupunki!
Muutoin kesäisin nautin kotimaan matkailusta ja talvellakin toki hiihtoreissut kuuluvat asiaan. Vapaa-aika ja työ ovat osin limittyneet yhteen, mutta ehkä siihen ihan oikeaan vapaa-aikaan kuuluu leffat ja sarjat, ehdottomasti kirjat – ja ihan oikeat sellaiset. Kirjahylly on pullollaan erityisesti scifi- ja fantasiakirjallisuutta. Teatteri, tanssiteatteri ja musikaalit kuuluvat elämään, mutta ovatko ne työhön liittyvä pakko vai vapaa-ajan nautinto?
Matkustan myös paljon työni puolestakin ulkomailla ja vaikka kannan huolta ilmastonmuutoksesta, yritän tehdä mahdollisimman ekologisia valintoja matkustukseni suhteen.
Mitä kantava teemamme, kulttuuri-ilmastonmuutos, merkitsee sinulle?
Kulttuuri-ilmastonmuutos on valtava teema, johon toivon ajatuksella jokaisen oululaisen paneutuvan. Teema on monisyinen ja laaja, sen sisäistäminen on ehdoton edellytys kaupunkimme ilmapiirin muutokselle, yhteistyölle kohti parempaa elinympäristöä sekä myös vastakohtien mukanaan tuomien etujen hyödyntämiselle. Sitä Oulu ja me oululaiset tarvitsemme.
Minulle henkilökohtaisesti se tarkoittaa yksinkertaisimmillaan monella tasolla eläväistä ja virkeää kaupunkiympäristöä; paikkaa, jossa ihmisen on hyvä olla ja elää!
Minkälaista on toimia kulttuurin ja tanssin alalla Pohjois-Suomessa? Millaisena näet Oulu2026-alueen tällä hetkellä?
Tanssikeskus Citydance on yli 30 vuotta toiminut yksityinen tanssikoulu. Jo pitkä toimintahistoriakin kertoo, että oululaiset ovat meidät löytäneet ja arvostavat tekemäämme työtä pohjoisen tanssin ja tanssikulttuurin eteen. Oulussa tanssinharrastamisella on vahvat perinteet ja sen lisäksi meillä Oulussa on vahva yhteistyön ja keskinäisen arvostuksen kulttuuri eri tanssilajien ja -toimijoiden välillä. Samankaltaista tanssin yhtenäistä kenttää vasta opetellaan muualla Suomessa.
Käytän jälleen kerran tilaisuuden hyväkseni ja nostan esille ne eväät, jotka pitävät Oulun pinnalla vahvana tanssikaupunkina: laaja tanssinharrastekenttä moninaisine toimijoineen, tanssinopettajien ammatillinen koulutus Oulun ammattikorkeakoululla ja myös taiteellisen työn tekemisen mahdollisuuksia tanssin ammattilaisille tarjoavat eri yhteisöt kuten mm. Jojo- Oulun tanssin keskus ja Flow Productions.
Jos jotain hyvää koronassa, niin vähän jo lokeroiduttuamme taas koloihimme, korona muistutti, kuinka arvokasta on verkostoitua ja saada vertaistukea oman toiminta-alueen sisällä – me tanssitoimijat löysimme taas toisemme uudelleen koronan kurittaessa kaikkien toimintaa. Tällä hetkellä toki kaikkien toiminnassa näkyy ja tuntuu koronan vaikutukset – toiminta ei ole noussut vielä koronaa edeltävälle tasolle. Ihmiset eivät harmillisesti ole palanneet tanssi- ja liikuntaharrastuksiin entisissä määrin – toki sama ilmiö näkyy monella kulttuuriin liittyvällä alalla! Siinä meillä kaikilla siis työsarkaa ja samalla toki on katsottava tulevaan ja mietittävä miten tanssi näyttäytyy vuonna 2026 Oulussa.
Itse koen kuitenkin, että Pohojosessa on heleppo toimia. Ihimiset on suoria ja reiluja ja keskinäinen kommunikaatio toimii. Kaupunki on myös sopivan kokoinen, ei liian iso eikä pieni.
Miltä Oulu2026-alueella näyttää ja tuntuu vuonna 2026? Miten uskot kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavan pohjoiseen Suomeen?
Kulttuuripääkaupunkihanke antaa valtaisan buustin koko Pohjois-Suomelle, ei vain Oululle. Kaikki odotamme varmasti mitä kulttuuripääkaupunkititteli tuo meille oululaisille, miten se näkyy tavallisessa arjessa ja kaupunkimme infrassa ja kulttuurissa. Itse odotan mielenkiinnolla millaisen turistiryntäyksen se tuo Suomeen ja pohjoiseen – toivottavasti sellaisen, jonka avulla pohjoinen pysyy elinkelpoisena ja asuttuna kun töitä piisaa vaikkapa turistien myötä!
Paska kaupunni, Oulumme, nähdään tämän prosessin myötä toivottavasti uusin silmin. Silmin, jotka löytävät myös ne hienot asiat, mitä meillä on. Luonto. Ihmiset. Vahva omaleimainen ja monitasoinen kulttuurielämä, joka vain tästä kirkastuu!
Mitä kulttuuri ja tanssi sinulle itsellesi merkitsee?
Kulttuuri kaikkinensa on elämyksiä ja sielun ruokaa – tarpeellista elämän eliksiiriä! Tanssi taas on luontainen tapa ilmaista itseäni ja keho on tottunut liikkeeseen – sitä se kaipaa ja tarvitsee.
Miten Oulu voisi parantaa kulttuurin ja urheilun tuottajien tai käyttäjien asemaa?
Rahasta on kaikilla pulaa, myös varmasti kaupungillakin, joten sitä virttä en aloita. Ehkäpä hyvä tapa olisi Oulun toimia yhdistävänä tekijänä kulttuurin ja urheilun tuottajien ja myös mahdollisten tukijoiden välillä. Saattaa erilaisia toimijoita yhteen ja avata ennakkoluulottomasti silmiä uudenlaiselle yhteistyölle.
Kuva: Harri Tarvainen
Tanssikeskus Citydance
Aiemmat kulttuuripersoonat
elo 17, 2022
Tämän viikon kulttuuripersoonamme on oululainen kitarapop bändi, The Southgates. Bändi on ollut koossa reilun vuoden verran ja vaikka bändi sai alkunsa keväällä 2021, idea bändin perustamisesta syntyi jo edellistalvena, kun Eeli, Valle ja ex-rumpali Veikka puhuivat Facetimessä etäopiskelun aikana.
–Keväällä 2021 päädyttiin ensimmäistä kertaa jammailemaan Eelille.Silloin aloimme myös tekemään ensimmäisiä omia kappaleita.
Kokoonpano muuttui muutamaan otteeseen 2021 loppuvuoden aikana, kun olli Holmi liittyi ensin yhtyeeseen ja nykyinen kokoonpano vakiintui, kun Eelin veli, Aapo liittyi myös porukkaan. Eeli, Valle ja Aapo ovat myös aiemmin soittaneet The Smiths cover-yhtyeessä, jossa kemia alkoi syntymään.
–Alun perin kiinnostus samantyyliseen musiikkiin sai Eelin ja Vallen perustamaan yhteisen bändin.
Bändin nykyisen kokoonpanon muodostavat Eeli Rautio (laulu ja kitara), Valle Forsman (kitara), Olli Holmi (basso) ja Aapo Rautio (rummut). Yhtye on päässyt jo esiintymään kuluneen kesän aikana isoissa tapahtumissa, muten Maakisessa Martinniemessä, Pikipopissa, Qstockissa ja Hiukkafesteillä.
Mitä yhtyeelle kuuluu juuri nyt? Millä tavoin vietätte vapaa-aikaa?
Yhtye voi juuri nyt erinomaisesti. Ollaan toistaiseksi parhaassa kunnossa ja biisit kuulostavat paremmalta kuin koskaan aiemmin. Ensimmäisen virallisen singlen myötä ollaan saatu erinomainen pöhinä päälle ja odotetaan innolla, että päästään julkaisemaan uutta musiikkia. Keikoilla on ollut hauskaa ja se on välittynyt sekä bändistä että yleisöstä. Vapaa-ajalla tykätään tehdä monenlaisia asioita esimerkiksi kuunnella musiikkia, katsoa elokuvia ja nähdä kavereita. Rentoutuminen on varmasti se olennaisin asia. Toki myös pohditaan uusien biisien sävellyksiä, sovituksia ja sanoituksia vapaa-ajalla.
Mitä kantava teemamme, kulttuuri-ilmastonmuutos, merkitsee teille?
Kulttuuri-ilmastonmuutos näkyy meille useiden uusien mahdollisuuksien ja resurssien ilmenemisenä. Lisääntyvät musiikkitapahtumat poikivat meille keikkoja ja sitä kautta myös uutta yleisöä.
Minkälaista on toimia kulttuurin alalla Pohjois-Suomessa? Millaisena näette Oulu2026-alueen tällä hetkellä?
Vaikea sanoa koko Pohjois-Suomen puolesta, koska olemme toimineet lähinnä Oulun alueella. Oulussa otetaan uusi kulttuuri hyvin vastaan ja on helppo löytää samankaltaisia ihmisiä. Oulu on hyvä kohtaamispaikka ja kulttuuriin suhtaudutaan melko positiivisesti. Oulussa annetaan hyvin mahdollisuuksia erilaisille taiteilijoille mikä on positiivista. Mahdollisuuksia edetä taiteen kanssa on myös Pohjois-Suomessa.
Miltä Oulu2026-alueella näyttää ja tuntuu vuonna 2026? Miten uskotte kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavan pohjoiseen Suomeen?
Uskomme, että uusia taitelijoita on runsaasti ja kulttuuri kukoistaa kaupungissa parhaimmillaan. Se näyttäytynee useilla tapahtumilla ja kaupunki-ilmeen piristymisellä. Titteli tulee toivottavasti lisäämään alueen kiinnostavuutta tarjoamalla uusia mahdollisuuksia kulttuurialalle. Tämä edesauttaisi taiteilijoiden pysymistä alueella ja tekemään Oulusta ja Pohjois-Suomesta yhden isoimmista keskuksista kulttuuritoiminnalle Suomessa. Titteli tuonee myös kansainvälistä väriä Ouluun.
Mitä kulttuuri teille merkitsee?
Kulttuuri on meille lähestulkoon kaikki kaikessa. Sillä tavoin kaupunkikulttuuri ja taide värittävät elämäämme päivittäin. Päivät kuluvat musiikin ympärillä ja esimerkiksi Oulun kaupunkikulttuuri ja lähialueet inspiroivat musiikkiamme. Kirjoitamme lauluja paljolti omasta näkökulmastamme, ja Oulun ympäristö ja kulttuuri luo helposti ideoita uudelle musiikille.
Miten Oulu voisi parantaa kulttuurin ja urheilun tuottajien tai käyttäjien asemaa?
Toki parannettavaa on vielä paljon, mutta asiat kehittyvät varmasti ajan myötä. Uusi tapahtumakeskus olisi tärkeä saada Ouluun. Isojen urheilu- ja kulttuuritapahtumien myötä kaupunkiin saataisiin uudenlaista eloa. Nuoren kulttuurin esilletuontia voitaisiin vielä kehittää.
The Southgaten Facebook
Aiemmat kulttuuripersoonat
