fbpx

Oulu2026-kulttuuripersoona: Sana

Sanna Rönnberg eli artisti Sana.

Sana kertoo olevansa livekokoonpanonsa kanssa valmis isoille lavoille.

Tämän viikon kulttuuripersoonamme on Sanna Rönnberg, joka tunnetaan paremmin nimellä Sana, jolla hän on tehnyt musiikkia jo vuodesta 2005 alkaen. Sanna kertoo, että haaveet uravalinnasta iskostuivat pikku-Sannan päähän jo seitsemän ikäisenä, kun radiosta kuului jenkkiräppiä.

–Rytminen puhemusiikki herätti mielenkiinnon ja vei lopulta mukanaan. Silloin päätin, että minusta tulee isona räppäri.

Vaikka Sannan seuraavat vuodet menivätkin muiden harrastusten parissa, kouluvihot täyttyivät tasaisesti riimeistä ja 15-vuotiaana hän päätyi kaverinsa kautta sattumalta studiolle ja siitä matka alkoi.

–Alkuvuosina se oli sellaista päiväkirjamaista vuodatusta, johon purin teini-iän suruja ja omaa pahaa oloani. Valitettavasti ongelmaksi koitunut alkoholin käyttö hankaloitti tekemistä ja vei lopulta elämästäni vuosikymmen. Lopetin alkoholin käytön vuonna 2015 ja aloitin tavoitteellisen ja ammattimaisen musiikin tekemisen 2017 tuottajani Vesa Lappalaisen kanssa.

 Sanna on kiitollinen, ettei Intohimo musiikkia kohtaan ei koskaan hävinnyt vaikeimpinakaan aikoina. Lappalaisen kanssa Sanna lähti kehittämään musiikkia ja viemään sitä popimpaan suuntaan.

–Olen aina halunnut olla artisti, koska yksinkertaisesti rakastan musiikkia ja sen esittämistä.

Aitojen tunteiden ja tarinoiden välittäminen sekä vaiettujenkin asioiden esille nostaminen on tärkeää Sannalle. Tummanpuhuva musiikki yhdistelee modernia poppia ja räppiä suorapuheisilla teksteillä.

Monet voivat muistaa Sannan X Factor Suomi 2018 -ohjelmasta, toiset Happoradion Aki Tykin kanssa tehdystä duosta ja jotkut taas kiusaamisen vastaisista somepostauksista tai avoimuudesta voitetun alkoholiongelman suhteen.

–Pyrin musiikkini ohella auttamaan ihmisiä omien kokemuksieni kautta. En häpeä niitä, vaan käännän ne voimavaroiksi.

Mitä sinulle kuuluu juuri nyt? Millä tavoin vietät vapaa-aikaasi?

Nyt on ollut aika kiireistä, kun uudistimme livekokoonpanoa rumpali Juho Mikkosen ja kitaristi Sami Perttusen voimin. Kappaleet saivat uusia sovituksia ja kääntyivät vahvasti rockin puolelle  Lisäksi olemme tehneet tanssijoideni Aino Mykrän ja Krisse Pakarisen kanssa konevetoista showta, jolla lähdemme lämppäämään 50 Centin Suomen kiertueelle. Meidän show’mme on nyt ihan valmis isoille lavoille, ja tuntuu hyvältä ensimmäistä kertaa ikinä todeta, että myös minä olen siihen oikeasti valmis.

Liveshow’n hiomisen lisäksi olen tehnyt uutta musiikkia, josta olen todella fiiliksissä. Toimin omakustanteena, joten musiikin tekemisen ohella vastaan kaikesta muustakin itse, eikä ylimääräistä aikaa juurikaan ole. Harva ymmärtää miten paljon työtä artistius oikeasti vaatii. Musiikkipainotteisessa arjessani nautin suuresti neljän kissani seurasta ja ulkoilusta, sekä näin syksyllä kynttilöistä ja tosi-tv-tarjonnasta.

Mitä kantava teemamme, kulttuuri-ilmastonmuutos, merkitsee sinulle?

Avoimuuden lisääntymistä, mahdollisuuksia ja tukea, sekä rohkeutta ja vapautta rikkoa rajoja ja toteuttaa itseään omalla tavallaan. Musiikissa, kuten kaikessa taiteessa on mieletön voima. Se auttaa meitä yli kriisien, se antaa meille voimaa ja energiaa. Me muusikot ja taiteilijat laitamme koko meidän sielumme siihen, ja me omakustanteena toimivat laitamme vielä rahammekin. Se taideteos, omalla kohdallani kappale, on kuin lapsi; sitä kantaa mukanaan ja lopulta se syntyy ja lähtee maailmalle. Sitten sen kasvua ja kehitystä seuraa suurella rakkaudella ja ylpeydellä, ja sille toivoo kirkasta tulevaisuutta, onnea ja menestystä. Aina näin ei kuitenkaan ole, eikä kappale tavoita kuuntelijoita. Pienemmillä tekijöillä ei ole resursseja nostaa teostaan esille, ja moni lahjakkuus jää pimentoon tästä syystä.

Toivon, että kulttuuri-ilmastonmuutos toisi meille pienemmillekin tekijöille enemmän mahdollisuuksia, näkyvyyttä ja tukea kotikaupungiltamme ja sen asukkailta, jotta yhä useampi taiteilija voisi toteuttaa itseään täältä käsin. Ajan myötä Oulu saattaisi houkuttaa asuinpaikkana myös uusia tekijöitä.

Minkälaista on toimia kulttuurin ja kulttuurin alalla Pohjois-Suomessa? Millaisena näet Oulu2026-alueen tällä hetkellä?

Olen lähtöisin Espoosta, mutta asunut Oulussa yli puolet elämästäni. Rakastan Oulua ja nautin olostani täällä, mutta rehellisesti sanottuna musiikkiuran luominen täältä ei ole ollut helppoa. On kuitenkin ollut ilahduttavaa huomata, miten kulttuuritoiminta on saanut Oulussa uutta tuulta purjeisiin. Tuntuu, että musiikkitapahtumia on nyt järjestetty huomattavasti aiempaa enemmän ja paikallisia kykyjä nostettu esiintyjälistoille. Vielä kun yleisö lähtisi aktiivisemmin ja avoimin mielin katsomaan myös paikallista osaamista. Meillä on Oulussa niin paljon ihan mielettömän lahjakkaita tekijöitä, jotka todella ansaitsevat tulla nähdyiksi ja kuulluiksi!

Miltä Oulu2026-alueella näyttää ja tuntuu vuonna 2026? Miten uskot kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavan pohjoiseen Suomeen?

Toivon tittelin olevan alkusoittoa pysyville vaikutuksille Oulun ja koko pohjoisen kulttuurikehitykseen ja toimijoiden väliseen yhteistyöhön, jolla nostetaan esille monipuolisesti paikallista osaamista. Uskon tittelin vauhdittavan matkailualaa ja tuovan elinvoimaa pohjoiseen.

Toivottavasti jo aiemmin, mutta viimeistään kulttuuripääkaupungissa vuonna 2026 alkaa uusi ajanjakso, jolloin tuodaan enemmän kulttuuria kaupunkikuvaan, kannustetaan ja tuetaan toisia, sekä annetaan kulttuurialan toimijoille tasapuolisesti mahdollisuuksia oman osaamisen esilletuomiseen ja kehittämiseen.

Omalla kohdallani näen Oulu2026 suurena mahdollisuutena saada musiikkiani esille, verkostoitua ja olla osana tekemässä meidän kulttuuripääkaupunkiamme.

Mitä kulttuuri ja musiikki sinulle itsellesi merkitsee?

Elän ja hengitän sitä. Se on voimaa ja valoa, se on tuskaa ja kyyneliä. Se on koko elämäni. Se on kaikki mitä minulla on, enkä tiedä mitä tekisin ilman musiikkia.

Miten Oulu voisi parantaa kulttuurin ja urheilun tuottajien asemaa?

Rahoituksella ja auttamalla tekijöitä löytämään sopivia yhteistyötahoja, tarjoamalla näkyvyyttä ja mahdollisuuksia, sekä olemalla kiinnostunut toimijoista. Meillä on valtavasti potentiaalisia taiteilijoita, jotka tarvitsevat tukea ja kannustusta. Joskus se riittää, että joku muukin uskoo ja tarjoaa apua – oli se apu mitä vain. Pahinta on jäädä yksin.

Mitkä ovat ammatilliset haaveesi tulevaisuudessa?

Unelmoin säännöllisestä keikkailusta bändini kanssa ja tietenkin isommista lavoista. Toivon musiikkini antavan ihmisille voimaa yhä isommassa mittakaavassa, joten toivottavasti musiikkini päätyy myös radiotaajuuksille ja sitä kautta yhä useamman kuuntelijan sydämeen.

Kuva: Tuuli Nikki


Sanamusic
Tuuli Nikki photography

Aiemmat kulttuuripersoonat

Oulu2026-kulttuuripersoona: Taija Jyrkäs

Taija Jyrkäs taustallaan Kukka-Maria Rosenlund teos.

Taija Jyrkäs Kukka-Maria Rosenlund White Horse -teoksen vierellä.

Tämän viikon kulttuuripersoonamme on Pohjoisen valokuvakeskuksen tuottaja Taija Jyrkäs. Taija on valmistunut kuva-artesaaniksi sekä Oulun ammattikorkeakoulusta medianomiksi. Hän on lisäksi toiminut monissa kulttuurihankkeissa.

– Ajattelin, että kuvataitelijan työ on taloudellisesti niin epävarmaa, että taiteilijaa minusta ei taida tulla ja hain lavastajakouluun. Pääsin kuitenkin Oulun ammattikorkeakouluun medianomi-opintoihin kiinni ja pääsin sitä kautta KulttuuriKauppilaan Iihin työharjoitteluun ja olin siellä kesätuottajana Iin Art Biennaalissa.

KulttuuriKauppilan jälkeen Taija on tehnyt tuottajan ja koordinaattorin töitä. Pohjoiseen valokuvakeskukseen hän tuli helmikuussa 2020, juuri ennen pandemian alkua. Pandemia sulki myös Pohjoisen valokuvakeskuksen ovet ja näyttelyt siirtyivät verkkoon.

Työnsä parhaaksi puoleksi Taija kertoo mahdollisuuden työskennellä taiteilijoiden kanssa.

–Se on isoin inspiroiva asia ja jokainen taiteilija on niin erilainen. Nyt suunnittelemme tulevia näyttelyitä uuden viiden taiteilijan kanssa ja se on aina tietynlainen oppimisprosessi.

Tällä hetkellä isossa galleriassa on seitsemän näyttelyä vuoden aikana ja pienemmässä kuukauden kuvat- tilassa näyttelyitä on 11. Lisäksi heillä on kolme aluenäyttelyä, Oulunsalo Soi- festivaaleilla, Muhoksen Koivu ja Tähti -kulttuurikeskuksessa ja Tyrnävän kirjastossa.

–Nyt olen suunnittelemassa vuoden valokuvataidekirjan finalistien näyttelyä ja huomaan, että intohimoni lavastamiseen tulee esille. Pystyn esittämään erilaisia ripustusvaihtoehtoja ja uskon, että kaikki omat taitoni tukevat nykyistä työtäni hyvin.

Taija kertoo inspiroituvansa nykytanssista ja Pirjo Yli-Maunulan huikeista immersiivisistä teoksista.

–Tykkään siitä, että lavastetaan tila ja laitetaan ihminen kulkemaan sen keskellä.

Mitä sinulle kuuluu nyt? Mitä teet vapaa-ajallasi?

Juuri avatun näyttelyn jälkeen voin hetken huokaista. Joskus on pidempiä päiviä ja sitten täytyy osata myös ottaa hieman rennommin. Ostin tänä kesänä moottoripyörän ja se on uusi harrastukseni. Vein juuri moottoripyörän talvisäilytyshalliin ja olen jäsenenä tallissa, niin moottoripyöräkulttuuri on nyt osa arkea ja minua. Minulla ei aiemmin ole ollut juurikaan harrastuksia niin tämä on nyt uusi aluevaltaus, joka tuntuu mukavalta. Talvella rakennan ja muokkaan pyörää ensi kesää varten.

Mitä kulttuuri-ilmastonmuutos sinulle merkitsee?

Näen sen aika vahvasti kaupunkistrategiana, että muutetaan tätä paska kaupunni leimaa mikä kaupungilla on sellaiseksi mukavaksi ja hyväksi. Meillä on nyt vähän pessimistinen mentaliteetti täällä kaupungissa. Toiveikkuus tulee yhtenä mieleen, mitä haluaisin lisää tänne. Todella monet ovat kuitenkin ylpeitä Oulusta ja sitä pitäisi vain tuoda enemmän esille. Ja toivon, että näen tulevaisuudessa enemmän yltiöoptimismia kuin pessimismiä.

Odotan taiteen ja teknologian yhdistymistä. Se on edelleen poikkeuksellinen juttu, vaikka tuntuu, että sitä on tehty jo vuosia. Taiteen rahoitus on hyvin erilaista, mitä ehkä teknologia vaatii. Taitelijat tekevät todella pienellä rahalla hirveän määrän töitä ja jos heidän pitäisi saada siihen lisäksi joku koodari työpariksi niin koodari vaatii aivan erilaisia summia tekemästään työstä. Meidän täytyisi saada sellainen rahoitusmomentti, joka mahdollistaisi taiteilijoiden ja esimerkiksi koodareiden yhteistyön. Syntyisi sellainen yhteisymmärrys siitä, mihin kaikkeen se koodi muokkautuisi ja miten taitelijat voisivat hyödyntää sitä.

Millaisena näet Oulu2026-alueen tällä hetkellä?

Nyt on poikkeuksellisen hyvä tilanne, etenkin taiteilijoiden työtilojen suhteen. Esimerkiksi Kulttuurikasarmin alue on aivan poikkeuksellinen taiteilijoiden keskus. On mahtavaa, että sen on nyt ostanut yksityinen porukka, joka huolehtii tiloista. Sen kaltaisia tiloja tarvitaan, jotka ovat edullisia, tarpeeksi tilavia ja ehkä hieman syrjässä, jotta siellä voi bänditkin treenata täysillä ja rauhassa. Keskusta-alueen kehittyminen aiheuttaa sitä, että paljon edullisia kulttuurille sopivia tiloja lähtee pois. Toivon kovasti, että Pikisaaren alue kehittyisi paljon ja että hinnat pysyisivät matalana.

Oululla on mahtavat työhuonevähennykset taitelijoille, vaikka ne ovatkin tällä hetkellä aina nimellisiä. Kuitenkin se on suunta mitä tuen ja sitäkin tulisi nostaa.

Miltä Oulussa näyttää juhlavuotena 2026?

Minun mielestäni yksi Oulun mahtavampia tapahtumia on Lumo-valofestivaali. Jotenkin kuvittelen, että se on sellaista sitten 2026 koko ajan. Ajattelen, että tulemme näkemään isoja kansainvälisiä tuotantoja, jotka ovat kaikkien saavutettavissa ja ne tulevat tapahtumaan julkisissa tiloissa. Ihmiset joutuvat pakostakin törmäämään taiteeseen jossain kohtaa kaduilla kulkiessaan.

Mitä toivot, että titteli tuo Oululle ja alueen kulttuurille?

Toivon, että Oulukin tulisi tunnetuksi sen myötä kulttuurikaupunkina. Nyt olemme edelleen teknologiasta tunnettuja. Uskon tittelin tuovan lisää vetovoimaa alueelle. Ja niin kuin hanke onkin räätälöity elinvoimahankkeeksi. Ihmiset, jotka tulevat tänne työn perässä, kaipaavat vapaa-aikaansa elävyyttä ja tekemistä, alasta riippumatta. Alueen täytyy olla viihtyisä ihmisille. Taide ja kulttuuri ovat keinoja, millä kaupungin saa eläväksi ja mieluisaksi. Taidetta tarjoamalla haluamme kohottaa ihmisten mieliä ilman, että kenenkään tarvitsee käyttää rahaa arjesta irtautumiseen tai uuden kokemiseen.

Miten kulttuuritoimijoiden asemaa voisi parantaa?

Saavutettavuudesta puhutaan paljon. Valveen uusi ilme on julkaistu ja siltikin on paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä mikä on kulttuuritalo Valve eivätkä he tiedä, että täällä on ilmaiset näyttelytilat ja me olemme joka päivä auki. Näyttelyt ovat päivittäin kymmenestä kahdeksaan auki ja täysin ilmaiseksi yleisölle. Pienellä vaivalla pystyttäisiin tuomaan tämänhetkisiä kulttuuripalveluita esille.

Mitä kulttuuri merkitsee sinulle?

Tämä on elämäntapa minulle. Onhan tämä aika poikkeuksellista elämää, jota elän, kun pääsen työskentelemään taitelijoiden kanssa tällaisessa yhteisössä. Minusta on myös ihanaa, että lähipiiriini kuuluu ihmisiä, jotka eivät työskentele kulttuurialalla. Käyn paljon kulttuuritapahtumissa myös vapaa-ajalla ja tietenkin se on tällä alalla jo velvoitekin, että käyn. Olen menossa Venetsian Biennaaliin ja odotan sitä kovasti ja innolla.

Millaisia tulevaisuuden haaveita sinulla on?

Olen mukana kuntapolitiikassa ja nyt eduskuntavaaleissa olen mukana ensi keväänä. Vaatimattomasti ajatuksenani on tulla kulttuuriministeriksi ja saada titteli vielä taide -ja kulttuuriministeriksi. Sellainen pieni tavoite minulla on.

Kysyimme Taijalta myös, miten päästä mukaan kulttuurialan toimintaan.

Kulttuurialalla tehdään paljon vapaaehtoistyötä ja se on äärimmäisen tärkeää, jotta tapahtumat toteutuvat. Esimerkiksi Oulun Musiikkivideofestivaalit on mahtava paikka startata tällainen vapaaehtoistoiminta. Voi mennä katsomaan millainen tuotanto on ja monet festivaalit tarvitsevat vapaaehtoistyöntekijöitä. Samalla pääset seuraamaan itse festivaaleja. Se on yksi matalan kynnyksen tapa aloittaa ja tutustua kulttuurialaan.


Aiemmat kulttuuripersoonat

Pohjoinen valokuvakeskus

Oulu2026- Kulttuuripersoona: Rumon Gamba

Rumon Gamba, Oulu Sinfonian ylikapellimestari

Tämän viikon kulttuuripersoonamme on Oulu Sinfonian ylikapellimestari, Rumon Gamba. Aiemmin hän on toiminut Norrlands Operanin pääkapellimestarina, Aalborgin sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina, sekä Islannin sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina ja musiikillisena johtajana. Hän johtaa säännöllisesti BBC:n orkestereita, ja on esiintynyt useita kertoja BBC Proms -festivaalilla. Hän sanoo nimensä olevan hieman epätavallinen englantilaismiehelle.

–Etunimi on harvinainen Cornishista ja toinen nimi on Italialainen.

Elämän mittainen musiikin soittaminen ja opiskelu ovat johtaneet Rumonin siihen, missä hän nyt on. Nuoresta sellon opiskelijasta Yliopiston musiikkitutkinnon ja orkesterinjohdon tutkinnon jälkeen hän on johtanut lukemattomia orkestereita ympäri maailmaa viimeiset 25 vuotta.

Minkä parissa työskentelet tällä hetkellä?

Matkustan paljon vierailevana johtaja orkestereissa, yleensä viikon kerrallaan. Suurin projektini on kuitenkin tällä hetkellä ylikapellimestarina toimiminen täällä Oulussa. Valvon orkesterin ja muusikoiden taiteellista näkökulmaa ja suunnittelen ja rakennan kiinnostavaa ohjelmaa yleisölle, jotta he tuntisivat vetoa konsertteihimme ja tulisivat osaksi sitä, mitä yritämme tehdä.

Mitä kulttuuri-ilmastonmuutos sinulle merkitsee?

Ammatissani puhumme aina “esteiden murtamisesta”. Teemme meille tärkeästä työstä merkityksellisestä ja inspiroivaa aivan kaikille.
Sumennetaan ne erotteluviivat, eikä anneta minkään lokeroitua.

Millaisena näet Oulun ja Pohjois-Suomen?

Rakastan Oulun energiaa ja täällä ihmiset sekoittuvat hienosti iästä ja kulttuurista riippumatta keskenään. Ihmiset vaikuttanut erittäin avarakatseisilta ja ovat avoimia kokeilemaan erilaisia asioita. Pidän siitä, kuinka kaupunki tuntuu viihtyvän omassa nahassaan eikä se vilkuile liiaksi etelään.

Miten Oulu näyttäytyy sinulle vuonna 2026?

Se näyttää mahdollisuuksien vuorelta. Toivottavasti laajentuneelta ja korkeammalta versiolta siitä, mitä se nyt on ja vielä enemmän verkostoituneelta. Ei erillisiä saaria, vaan kaikki yhdistyvät keskenään ja ruokkivat toisiaan.

Jos mietit Oulua vierailijan ja turistin näkökulmasta, mitä haluaisit kokea täällä?

Luulen, että haluaisin kokea jotain erinlaista verrattuna siihen mistä tulen. Luonto, maaseudun tyhjyys ja veden läheisyys, paikallinen ruoka ja paikallinen kansankulttuuri ovat asioita, joita haluaisin kokea.

Mitä teet mielelläsi vapaa-alalla Oulussa?

Kävelen ja juoksen luonnon kauniissa paikoissa missä ei ole ketään ympärillä, ja nautin hiljaisuudesta.

Mitä kulttuuri ja musiikki merkitsevät sinulle?

Minut on rakennettu musiikista ja kulttuurista. Se on syvällä DNA:ssani ja se vaikuttaa miten elän elämääni ja kuka minä olen ihmisenä. Mitä kohti menen, mitä tunnen ja mikä vetoaa minuun, se vaikuttaa päätöksiini ja siihen mihin suuntaan menen. Toivon, että kaikki voisivat tuntea yhtä syvää yhteyttä johonkin.

Mitkä on ovat tulevaisuuden suunnitelmasi ja toiveesi?

Etsin aina tapoja, joilla syventää suhdettani musiikkiin ja muusikoihin ja kuinka kommunikoida mahdollisimman monelle ihmiselle ilman sanoja, vain musiikilla.

Kuva: Oulu Sinfonia


Aiemmat kulttuuripersoonat

Oulu Sinfonia

Oulu2026-kulttuuripersoona: Transistori

Tämän viikon kulttuuripersoonamme on tulevana lauantaina Jäähyväiset Suppiloille-musiikkitapahtuman kruunaava oululaislähtöinen kokeellinen äänitaidekollektiivi  Transistori, joka on erikoistunut soittamaan rakennuksia, rakenteita ja romua.

Jo alun perin Transistori jäsentyi enemmän hetkessä syntyvästä soittamisesta kuin perinteikkäämmät bänditouhut, joita jokainen on omalla tahollaan myös tehnyt. Ryhmä koostuu nykyään monien eri alojen ammattilaisista: on tapahtumatuottajia, rakennusalan ammattilaisia, kielenkääntäjää ja monenlaista tekijää, mutta kaikki ovat enemmän tai vähemmän muusikkoja ja kulttuurin ystäviä.

–Kaikki olemme jossain elämämme vaiheessa asuneet Oulussa, jossa kollektiivi alun perin 2000-luvun vaihteessa syntyi, Aki Latvamäki ja Jaakko Jokipii sanovat.

Uusia muistoja ja inspiraatiota kaaoksesta

Tulevaisuudessa Transistori aikoo jatkaa erikoistumistaan rakennusten soittamisessa pidemmälle.

–Olemme jo pitkällä oman genremme, “emergentin transformaatiorituaalin” kehittämisessä, ja aiomme viedä sitä määrätietoisesti eteenpäin, Jaakko lisää.

Jäähyväiset Suppiloille esityksestä Aki uskoo tulevan ikimuistoinen tapahtuma, jota muistellaan vanhoina pappoina ja Jaakko odottaa uuden sivun kääntöä siiloille, Transistorille kuin myös oululaiselle kulttuurivuoteen valmistautumiselle. Lauri Sallamo odottaa tapahtumasta nyökkäystä kohti menneitä ja tähyilyä kohti tulevaa. Pekka Heinonen odottaa jonkin liikahtavan.

–Odotan pääseväni hetkeksi iri arjesta, olevani yhtä tilan, äänen ja kanssasoittajien ja -ihmettelijöiden kanssa, Pekka kertoo.

Inspiraationsa kokoonpano saa monista eri asioista. Jaakko ja Lauri kertoivat saavansa myös inspiraatiota Akista sekä muista Transistorin soittajista. Aki kertoi kaaoksen toimivan hänen inspiraationaan ja Pekalle siihen kuuluu myös dissonanssi, erilaiset säröt, värit ja kuluneet pinnat. Sekä myös ihmiset.

Kiireinen syksy

Kulunut syksy on ollut kokoonpanolle matkailun ja tapahtumien myötä kiireinen. Bändille kuuluvan hyvää ja 17 vuoden tauon jälkeen keikkaa pukkaa. Pekka kertoo aloittaneensa juuri kesälomansa ja on nauttinut perinteisen Kimblen pelaamisesta poikansa kanssa. Vajaa-aika hänellä kuluu musiikin parissa.

Vaikka työt vievät suurimman osan ajasta, Lauri kertoo mukaan mahtuvan myös paljon teatteria ja musiikkia. Jaakko on Laurin kanssa samoilla linjoilla, ja kertoo perheellisen koti- ja työrintaman perushommien lisäksi aikaa jäävän myös mielenkiintoisille projekteille, kuten tulossa olevalle siilokeikalle.

–Pandemian pahimmat vaikutukset kulttuurille ovat väistyneet, ainakin hetkeksi, ja joka paikassa tuntuu juuri nyt tapahtuvan jotain, Aki sanoo.

Kulttuuri-ilmastonmuutoksella toivotaa lisää satsauksia taiteelle

Lauri sanoo, että kulttuuri tuottaa ei-aineellista, henkistä pääomaa ja sitä kautta hyvinvointia. Positiivinen kulttuuri-ilmastonmuutos tarkoittaisi hänelle entistä parempia edellytyksiä taiteen tekemiselle asenteiden parantumisen ja taloudellisen tuen lisääntymisen kautta. Jaakko näkee Oulussa paljon mahdollisuuksia positiivisille muutoksille kulttuurialan suhteen.

–Suurin haaste on tietenkin saada suuret massat toimimaan ja kuluttamaan uudella tavalla, aivan kuten ilmastonmuutoksen toiminnankin suhteen, Jaakko kertoo.

Tulevan kulttuuripääkaupunkihankkeen Pekka toivoo tuovan satsauksia myös taiteen aloille, jotka Oulussa usein mielletään puuhasteluksi. Hän toivoo hankkeen olevan myös mahdollisuus itse taiteilijoille, joista herkimpiä tämä takapajuinen ja kilpailuhenkinen kulttuuriympäristö on jo lamauttanut.

–Oulussa kulttuuri-ilmastonmuutos tarkoittanee, että karavaanareilla ajelu jää vähemmälle, ja jääkiekkokausi on taas alkamassa :P, Pekka lisää.

Omaleimainen Oulu

Aki kertoo, että Oulu2026-hanke on tuonut alueelle paljon vireyttä ja se näkyy ennen kaikkea ihmisten innostumisena uusista mahdollisuuksista. Hän lisää, että innostuksesta huolimatta, Pohjois-Suomi on maantieteellisesti kaukana kaikesta ja irrallaan etelän kulttuuritodellisuudesta.

–Meitä tuntuu olevan vaikea huomioida alan mediassa ja keikalle etelään on pitkä matka, mitä ei aina muisteta keikkapalkkioissa, Aki toteaa.

–Toisaalta Oulusta on aina lähdetty siten saman tien kauemmas Eurooppaan ja maailmalle, kun jotain on keksitty, eikä eletty sen toivossa, että Etelä-Suomessa ymmärrettäisiin jotain siitä, Jaakko lisää.

Elämä maailman perukalla, minne sivistys saapuu usein viiveellä, tekee Pekan mukaan Oulusta hyvin omaleimaisen ympäristön innovaatioille ja omaperäisyydelle. Hän lisää, että se on myös iso haaste taiteen tekijöille löytää sopivaa yleisöä, foorumia, ja ympäristöä, tai sitä omaa marginaalia, jossa kasvaa ja kukoistaa. Ympäristön haasteet voivat ohjata monen tekijän polun toisaalle etsimään vastaanottimia ja- ottajia. Pekan mielestä Oulun seudulta ja pohjoisesta löytyy kuitenkin paljon upeita ihmisiä ja paikkoja, minkä vuoksi hänen omat polut ovat kierrelleet ja jääneet näihin maisemiin ja tunnelmiin.

–Täällä tarvitaan erityistä sinnikkyyttä ja päättäväisyyttä, jotta tekemiselle saa valettua uuden pohjan kerta toisensa jälkeen, Pekka sanoo.

Lauri uskoo monimuotoiseen kulttuuritoimintaan ja hänestä tuntuu, että Oulun alueella monimuotoinen kulttuuritoimintaa on kuplinut jo kauan pinnan alla. Hänestä Oulu2026 kannustaa tuomaan sitä kaikkea esille, ja hän toivoo kulttuurin pääsevän hankkeen kautta pysyvästi näkyvämpään ja arvostetumpaan asemaan kaupungissamme sekä lähiseudulla.

Kulttuuripääkaupungin keskustaan elämää

Kulttuuripääkaupunkihankkeen Aki toivoo erityisesti tekevän pysyvää muutosta keskustan alueelle, joka kertoo tällä hetkellä karua tarinaa. Hänestä alue näyttää ja tuntuu nyt reilusti huonommalta kuin viisi vuotta sitten. Keskustan näivettyminen, keikkapaikkojen vähentyminen ja kuntosalin ilmestyminen kaupungin keskustan näyttävimpään ytimeen kertoo Akin mukaan hyvin tilanteesta.

–Titteli ei vaikuta niin paljoa kuin sen ympärillä tapahtuva rahoitustoiminta ja kannustava ilmapiiri, joka on ollut upeaa seurattavaa. Kulttuuri on jo vuosia mennyt enemmän maan alle, mikä ei välttämättä ole huono asia, mutta elävöittää näin vähemmän keskustan aluetta, joka olisi tärkeää saada takaisin henkiin, Aki sanoo.

Jaakko uskoo, että juhlavuosi tulee nostamaan nimenomaan omaleimaisen, paikallisen taide- ja kulttuuritoiminnan määrää ja laatua. Hän uskoo, että perinteisten oopperoiden ja muiden tämän kaltaisten kulttuuritapahtumien lisäksi todellinen muutos piilee omaleimaisessa tekemisessä. Vuonna 2026 Pekka toivoo kulttuuritekijöillä olevan enemmän töitä ja kenties myös työpaikkoja, joista maksetaan ihan oikeaa palkkaa. Hän uskoo tittelin edesauttavan tähän skenaarioon päätymistä ja muistuttaakin, etteä raha ja mahdollisuudet menevät helposti hukkaan, jos kulttuuripääkaupunkihankkeiden ja -projektien toteuttajiksi valikoituu enemmän rahasta kuin taiteesta innostuvat tahot.

–Niin voi usein käydä, kun rummutetaan kuinka paljon pääomaa alueelle nyt virtaa. Ainakin tekijöillä, kuten myös Oulun kaupungilla, on hetken ajan taas yksi mahdollisuus päästä ja tuoda taidettaan ja pohjoispohjalaista kulttuuria esille, Pekka lisää.

Rikas kulttuuri

Jaakko kuvailee, että kulttuuri on ihmiskunnan kollektiivisen tietoisuuden ilmentymä ja Laurille kulttuuri merkitsee yhteisen merkityksen luomista. 

–Kulttuuri on yhteisön ja yhteiselon edellytys siinä missä yhteinen kielikin. Mitä kirjavampaa, sitä rikkaampaa ja riittoisampaa, Pekka sanoo.

Kulttuuri on yksi perustarpeista ja uusia rahoitusmuotoja kaivataan

Pekan mielestä tuottajien ja käyttäjien asemaa voisi parantaa suhtautumalla kulttuuriin kuten muihinkin ihmisarvoisen elämän perustarpeisiin, kuten sähköön, veteen, ravintoon, jääkiekkoon ja niin edelleen. Erilaisia rahoitusmalleja voisi kokeilla Jaakon mielestä rohkeammin. Esimerkiksi toimijoiden pääomittaminen ja kokeilujen rahoitus. Hän nostaa esiin myös kulttuuritoimijoiden valmentamisen ja työnohjauksellisen tuen tarpeen, joka mahdollistaisi parempaa kulttuurielämää ja alalla viihtyvyyttä. Halpojen ja helposti saavutettavien harjoitustilojen puute ja keikkapaikkojen vähenemiseen pitäisi Akin mielestä kiinnittää huomiota, sillä molempia tarvittaisiin lisää.

–Kulttuuri on sitä mitä se syö, ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi sitä täytyy ruokkia monipuolisesti, Pekka lisää.

Oululaisuus on yhtä kuin me

Oululaiset ovat Akin mukaan parhaimmillaan hulluja ja heittäytyvät tekemään kaikenlaista outoa, kuten Transistorikin. Jaakko kuvailee oululaisia Suomen japanilaisiksi ja Pekalle oululaisuus kuvaa häntä itseään.

–Oululaisuus olen minä, kuten kaikki muutkin, jotka erehtyvät ajoittain nauttimaan ympäröivästä ilmapiiristä ja ilmastosta, Pekka.

Kuva: Jukkis Määttä.


Factum Foundation järjestää yhteistyössä Oulu2026:n kanssa ilmaisen ulkoilmatapahtuman Alvar Aallon ikonisessa Toppilan siilossa 24. syyskuuta  Ulkoilmatapahtuma on osa Oulu2026 Villisti Kaupunki-ohjelmateemaa.

“JÄÄHYVÄISET SUPPILOILLE” –musiikkitapahtuma alkaa paikallisten DJ- sekä audiovisuaalisten artistien esityksillä klo 16:00 alkaen AaltoSiilon pihalla. Ilta huipentuu  lyömäsoitinyhtye Transi

storin esitykseen siilon sisäpuolella, joka striimataan ulos yleisölle suurelle LED-näytölle. Tapahtumaa voi myös seurata Facebookin livessä klo 16-21.

Tapahtuman aikataulu 24.9.2022

klo 16-19  DJ’t: Crash Doom, Miha, Otilia

klo 19-20  Audiovisuaalinen esitys Ohmudog

klo 20-21  Transistori
Transistori jäsenet: Jukkis Määttä, Jaakko Jokipii, Pekka Heinonen, Lauri Sallamo, Aki Latvamäki ja Jaakko Niemelä. Äänitekniikasta vastaa Mikko Pohjola ja Lauri Sukanen

Tapahtumaa voi seurata paikan päällä suurelta LED-näytöltä sekä etänä

Oulu2026 Facebookissa.

Tapahtumapaikka:
AALTOSIILO, Alvar Aallon katu 5, 90520 Oulu

Tapahtuma on maksuton.

Facebook-tapahtuma


Aiemmat kulttuuripersoonat

Oulu2026-kulttuuripersoona: Jarmo ja Sanni Luttinen

Jarmo ja Sanni Luttinen

Jarmo Sanni Luttiselle kulttuuri on aina läsnä.

Tämän viikon kulttuuripersooninamme on rock-pariskunta, Kuun Pimeä Puoli -yhtyeen perustajajäsenet, Jarmo ja Sanni Luttinen. Pariskunta kertoo elävänsä omanlaista arkeaan keikkojen, biisien tekemisen ja muiden töiden ehdoilla. Oman bänditoiminnan lisäksi Jarmo tekee niin äänentoisto kuin myös jamien vetäjän töitä ja Sanni toimii Oulun Teatterilla järjestäjä-kuiskaajana.

–Kulttuuri on siis läsnä meillä koko ajan.

Luttiset ovat keikkailleet yhdessä yli 10 vuotta eri kokoonpanoilla.

–Perustimme Kuun Pimeä Puoli -yhtyeen, kun meillä alkoi syntymään omia biisejä, jotka eivät sopineet muiden bändiemme pirtaan.

Mitä teille kuuluu juuri nyt? Millä tavoin vietätte vapaa-aikaa?

Julkaisemme materiaalia tasaiseen tahtiin, ja kuluneena kesänä olemme päässeet vihdoin myös keikoille. Livenä musiikki on parhaimmillaan ja se on koko homman suola. Meillä syntyy biisejä juuri tällä hetkellä paljon. Kolmas albumi on tekeillä pikkuhiljaa. Pariskuntana tekemisessä on se antoisa puoli, että meillä molemmilla on samat tavoitteet ja unelmat, joita saamme jakaa ja elää yhdessä. Musan tekeminen ei rajoitu keikoille, treenikselle ja studioon vaan se elää tavalla tai toisella keskusteluissa pitkin päivää aamukahvilta iltalenkille. Vietämme melkeinpä kaiken vapaa-aikaamme yhdessä, näemme ystäviä ja käymme katsomassa muiden keikkoja aina kun se on mahdollista.

Mitä kantava teemamme, kulttuuri-ilmastonmuutos, merkitsee teille?

Kulttuuri-ilmastonmuutos merkitsee meille sitä, että musiikintekijöinä saamme mahdollisuuksia ja tukea. Toivomme ihmisten ottavan meidät pienemmätkin tekijät avoimin mielin vastaan. Kaupungissamme on aivan valtavasti upeaa kulttuuria tarjolla laidasta laitaan. Haasteena on saada ihmiset liikkeelle ja tietoiseksi kaikesta tarjonnasta. Kulttuuritapahtumat ruokkivat sekä yleisöä että tekijäänsä. Siinä on kyse vuorovaikutuksesta ja sielun ravinnosta – siksi se, että yleisö löytää kulttuurin pariin, on kulttuurin elinehto.

Kulttuurin kuluttajina toivomme, että kulttuuri ja taide olisi tarjolla yhä isommin ja näkyvämmin kaupunkikuvassa.

Minkälaista on toimia kulttuurin alalla Pohjois-Suomessa? Millaisena näette Oulu2026-alueen tällä hetkellä?

Tällä hetkellä meillä yhtyeenä on omat haasteemme Oulussa. Kuuntelijamme ovat suoratoistopalveluiden tilastojen perusteella enimmäkseen Etelä-Suomen alueella. Myös keikkamahdollisuudet Oulussa (ja toki muuallakin) on pienemmille tekijöille vähäiset ja toisaalta teettää todella paljon töitä päästä omakustanne-bändinä vaikkapa pääkaupunkiseudulle keikkailemaan.

Toiveissa olisi saada yhteistyön avulla eväitä edetä ihmisten tietoisuuteen. Näemme Oulu2026 -alueen tällä hetkellä toiveikkaana mahdollisuutena meille, jotka tuotamme kulttuuria ja taidetta omakustanteisesti, puhtaasti rakkaudesta musiikkiin, rakkaudesta kulttuuriin ja ylypiästi oululaisena.

Miltä Oulu2026-alueella näyttää ja tuntuu vuonna 2026? Miten uskotte kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavan pohjoiseen Suomeen?

Vuosi 2026 näkyy jo nyt meidän näkökulmasta kaupungissamme kutkuttelevana kulttuuri-pöyhintänä. Kaupungissamme ollaan pöyhimässä pinnan alta eri tekijöitä näkyviin, nostetaan esiin niitäkin, jotka ovat jääneet aiemmin isompien tekijöiden varjoon. Uskomme, että vuonna 2026 me olemme päässeet

pisteeseen, jossa Oulun alueen laaja kulttuuritarjonta on värikkäästi esillä, ja kannamme kulttuuripääkaupunki-titteliä ylpeästi ja yhdessä kannustaen toinen toisiamme, kulttuurin tuottajina ja kokijoina.

Mitä kulttuuri teille merkitsee?

Meille kulttuuri on elämää. Elämme sitä työssämme ja vapaa-ajassa. Kulttuuri saa aikaan tunteita, keskustelua, uusia näkökulmia, syvempiä ihmissuhteita. Korona-aikana kulttuurin merkitys iskeytyi tajuntaan monelle, kun yhtäkkiä kaikki olikin peruttu. Olimme todella iloisia, kun alalla ryhdyttiin tuottamaan striimi-tapahtumia ja toki halusimme järjestää sellaisia itsekin. Onneksi striimaus on jäänyt tavaksi myös koronasulkujen jälkeen – näin kulttuuri on myös heidän saavutettavissa, jotka eivät syystä tai toisesta pääse tapahtumaan paikan päälle. Kulttuuri kuuluu kaikille ja meidän kulttuurin tekijöinä on tärkeää miettiä, miten ihan jokaisen ihmisen olisi mahdollista nauttia siitä.

Miten Oulu voisi parantaa kulttuurin ja urheilun tuottajien tai käyttäjien asemaa?

Oulussa on paljon aktiivisia toimijoita ja oma-aloitteisuutta. Ainakin meidän näkökulmastamme Oulun kaupunki tukee ja antaa tilaa kulttuurille ja urheilulle. Meillä on hyviä tiloja toteuttaa tapahtumia. Toivomme myös kaupunkilaisilta avointa ja kannustavaa asennetta. Vaatii todella paljon rohkeutta ja uskoa asiaansa lähteä rakentamaan tyhjästä esimerkiksi kulttuuritapahtumaa. Silti meillä niitä Oulussa syntyy koko ajan. Oulu tunnetaan maailmalla hienojen, erikoistenkin tapahtumien kautta (esimerkiksi vaikka ilmakitaran MM-kisat). Uusille tekijöillekin löytyy tilaa ja tilausta, mikäli puhallamme kaupunkina yhteen hiileen ja tuemme toisiamme.

Kuva: Jani Kakko

Kuun Pimeä Puoli Facebook


Aiemmat kulttuuripersoonat

Oulu2026-kulttuuripersoona: Janne Nevala

Limingan kirjasto- ja kulttuurijohtaja Janne Nevala.

Tämän viikon kulttuuripersoonamme on itseään kulttuurialan sekatyöläiseksi tituleeraava Janne Nevala. Päivätyönään Janne toimii Limingan kunnan kirjasto- ja kulttuurijohtajana, jonka lisäksi hän kirjoittaa kirjoja ja lauluja.

–Päädyin alalle koska minua on aina kiinnostanut ja kiehtonut hyvä musiikki, kirjallisuus ja elämykset, jotka eri kulttuurin ja taiteen alat mahdollistavat.

Mitä sinulle kuuluu juuri nyt? Millä tavoin vietät vapaa-aikaasi?

Kuuluu oikein hyvää, kiitos! Töissä on ollut ja tulee syksyn aikana olemaan mielenkiintoisia juttuja, kuten elokuun puolessa välissä järjestetty Vilho Lampi-seminaari ja tulevana viikonloppuna järjestettävä lasten ja nuorten kirjallisuus- ja kuvitusfestivaali Limmi Fest. Lisäksi Konihauta-yhtyeemme julkaisi juuri Laiha poika -nimisen digisinglen ja kuudes romaanikin alkaa olla viimeistelyvaiheessa. Kierrän myös Viis laulua, viis kirjaa-esityksen kanssa. Näihin touhuihin vapaa-aikani aika pitkälle kuluu.

Mitä kantava teemamme, kulttuuri-ilmastonmuutos, merkitsee sinulle?

Toivon, että sillä olisi vaikutusta siihen, kuinka näemme ja arvostamme itseämme ja aluetta, jossa elämme. Kulttuuri on kautta aikojen haastanut ja kyseenalaistanut vallitsevia ajatus- ja toimintamalleja ja toiminut suunnannäyttäjänä. Päättäjien suuntaan toivoisin lisääntyvää näkemystä siitä, että hyvin toteutettu ja kestävä kulttuuritoiminta ei ole pelkkä kuluerä, vaan kilpailukykyä lisäävä investointi. Tärkeä tekijä siinä miksi kuntaamme halutaan tulla vierailulle tai ehkä jopa muuttaa. 

Minkälaista on toimia kulttuurin alalla Pohjois-Suomessa? Millaisena näet Oulu2026-alueen tällä hetkellä?

Haastavaa ja hedelmällistä, kuten varmaan kaikkialla muuallakin. Alueemme on laajuudessaan ja erilaisuudessaan kiehtova sekoitus vanhaa ja modernia. Kulttuuri ei keskity pelkästään kaupunkikeskuksiin ja taajamiin, vaan hienoja asioita tapahtuu myös kylissä ja luonnossakin. Vanhoillisuudesta puhutaan, mutta raikkaita avauksia tapahtuu joka puolella. 

Miltä Oulu2026-alueella näyttää ja tuntuu vuonna 2026? Miten uskot kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavan pohjoiseen Suomeen?

Toivon, että kehitys ei pysähtyisi vain hankkeeseen ja yhteen vuoteen, jonka aikana tapahtuu ihmeellisiä asioita, vaan kulttuuripääkaupunkivuosihanke toimisi alkulaukauksena pidemmälle jatkumolle. Toivon että pohjoisen Suomen mahdollisuudet nähtäisiin uudella tavalla, täällä on tilaa hengittää ja toimia, vieläpä kohtuuhintaisesti. Vaikkapa Limingasta löytyy upeita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita ja miljöitä, joita esimerkiksi elokuvateollisuus voi hyödyntää. 

Mitä kulttuuri sinulle itsellesi merkitsee?

Tekemistä, kohtaamisia, huonosti nukuttuja öitä, närästystä, uteliaisuutta, iloa ja elämyksiä, joita ei oikein mistään muualta saa. Kulttuuri on valtavan suuri talo täynnä erilaisia huoneita. Kaikki huoneet eivät ole minua varten, mutta rohkeasti ovia avaamalla voin tutustua maailmoihin, joiden olemassaolosta en aiemmin tiennytkään. 

Miten Oulu2026-alue voisi parantaa kulttuurin tuottajien tai käyttäjien asemaa?

Konkreettisesti tarjoamalla kulttuurin tuottajille työtilaisuuksia ja mahdollisuutta tuoda esille omaa osaamistaan Euroopan laajuisessa mittakaavassa. Käyttäjille se tarjoaa osallistumisen ja kokemisen mahdollisuuksia lähempänä. Aina ei tarvitse lähteä etelään kokeakseen jotakin elämää suurempaa.

Limmi Fest

Koko kansan kirjakarnevaali 1.-3.9.2022

Alustava ohjelma:

TORSTAI 1.9.
19.00 TULIKUKKA-tulishow /  Keskuspuisto

PERJANTAI 2.9.
13.00 Kirjailijavieraana Edu Kettunen / Limingan kirjasto
18.00 Iloiset Aapiskuvat, Akseli Klonkin lastenteatteri /  Lakeustalon sali
20.00 Edu Kettunen ja Mika Kuokkanen / Liminganlahden luontokeskus
Liput: Tiketti.fi ja Limingan kirjasto 

LAUANTAI 3.9.  klo 11-15.30 LIMMIFEST
Lakeustalo ja Limingan kirjasto
Ohjelmassa muun muassa:

11:00 Karnevaalikulkue, parhaat asut palkitaan!
12:00 Kallo Collective: Hiekkalaatikko – nykysirkusesitys
13:00 Hannu ja Kerttu -lastenteatteri
14:00 Liikkuva laulureppu
15:00 Hannu ja Kerttu -lastenteatteri
Lisäksi:
Tuutikki Tolosen työpaja
Tatun ja Patun ihmekoje
Ulkoilmapakopeli
Parkour-työpajoja
MLL:n kasvomaalauspiste
Vohvelikahvila
Hattaraa ja ilmapalloja!

Ellei toisin mainita, ohjelmat ovat kaikille avoimia ja maksuttomia.

LimmiFestiin pääset myös lättähatulla Oulusta ja Kempeleestä.
Pohjois-Suomen Rautatieharrastajat ry liikennöi Oulusta Liminkaan ja takaisin museojunalla LimmiFestin aikaan lauantaina 3.9.
Tarkemmat aikataulut ja lippuhinnat löydät nettisivulta
http://www.elisanet.fi/porhaltaja/


Tutustu aiempiin kulttuuripersooniin