marras 2, 2022
Jari-Pekka Haataja ja Rosa Uusitalo toivottavat kaikki 18 vuotta täyttäneet oluista kiinnostuneet henkilöt tervetulleiksi mukaan Oulun Olutseuran toimintaan.
Tämän viikon kulttuuripersoonamme, tai pikemminkin kulttuuriseura, on Oulun Olutseura ry. Olutseura on toiminut pohjoissuomalaisen olutkulttuurin puolesta jo yli 30 vuotta. Oulun Olutseura on perustettu 1989 ja se on yksi Suomen suurimpia ja aktiivisimpia olutseuroja. Kulttuurikysymyksiimme vastavat tällä kertaa yhdessä seuran puheenjohtaja Rosa Uusitalo ja varapuheenjohtaja Jari-Pekka Haataja.
Rosa ja Jari-Pekka kertovat seuralle kuuluvan hyvää. Jäsenkortin kuluvalle vuodelle lunastaneita on parisen sataa ja jäsenet asuvat pääsääntöisesti Oulun alueella, mutta kauempanakin majailevia kuuluu seuraan.
Seurassa puuhastellaan oluen valmistamisen ja maistelun parissa, retkeillään oman kaupungin alueella ja kauempana sekä järjestetään muun muassa biljardi- ja keilausturnauksia. Rosa ja Jari-Pekka kertovat, että yhdistyksen jäsenet viestittelevät ahkerasti yhteisissä WhatsApp-ryhmissä ja kirjoittavat arvioita älypuhelinten olutsovelluksiin.
–Aina jostain paikallisesta pubista löytyy seurakaveri.
Oulun Olutseura edistää, tukee ja kehittää olutkulttuuria Pohjois-Suomessa. Seuran toimintaan pääsee mukaan kaikki 18 vuotta täyttäneet alueen olutkulttuurista ja siihen liittyvästä toiminnasta kiinnostuneet henkilöt. Seura järjestää erilaisia tapahtumia ympäri vuoden. Pääsääntöisesti joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina seura järjestää kaikille avoimen jäsenillan oululaisessa olutravintolassa. Jäseniltojen ohjelma vaihtelee ja seura järjestää myös retkiä niin lähelle kuin kauemmaskin.
–Järjestämme suomalaisen saunan päivän retkeä, suomalaisen oluen päivän tapahtumia, talkoita Suuret Oluet – Pienet Panimot -tapahtumassa, panimo- ja ruoanlaittokursseja sekä olutmaisteluita. Pyrimme siis pitämään toimintaamme vireänä ympäri vuoden ja toimintakalenterimme on nähtävissä Oulun Olutseuran nettisivuilla.
Kulttuuri-ilmastonmuutoksen merkitys seuralle
Parivaljakko kertoo Oulun seudun olevan elinvoimainen alue paikallisille yrittäjille, kuten pienpanimoille ja käsityöläisoluita tarjoaville ravintoloitsijoille.
–Oulussa on paljon pienpanimoita suhteutettuna koko maan tasolla, mutta paikallisten oluiden yhdistäminen paikalliseen lähiruokaan ja yhteismarkkinointi voisi olla yksi kehityskohteista.
Millaista on toimia kulttuurin alalla Pohjois-Suomessa?
Oulussa on mielestämme kohtuulliset edellytykset toimia olutkulttuurin alalla. Esimerkiksi Suuret Oluet – Pienet Panimot -tapahtuma on vakiinnuttanut paikkansa Oulussa Elokuun lopussa.
Miltä Oulu 26 alueella näyttää ja tuntuu vuonna 2026?
Seuramme toiminta jatkuu vireänä ja pyrimme kehittämään toimintaamme ahkerasti. Mielellämme olisimme mukana myös kulttuuripääkaupunkitapahtumassa. Oulu2026 -nimikko-olut olisi hieno lisä kulttuuritarjontaan.
Mitä kulttuuri teille merkitsee?
Monet kulttuuritapahtumat ovat ennen kaikkea sosiaalista toimintaa. Musiikki, erilaiset sanataide-esitykset ja muun muassa erilaiset performanssit ravintoloissa sopivat yhdessä nautittavaksi hyvän oluen, ruoan ja seuran kanssa.
Miten Oulu voi parantaa kulttuurin tuottajien tai käyttäjien asemaa?
Esimerkiksi kaupungin virallisiin tilaisuuksiin, joissa on ruoka- ja juomatarjoilua, viinin rinnalle otettaisiin paikallisia pienpanimotuotteita. Erilaisille ruoille sopivia olutlaatuja on hyvin tarjolla. Samalla voidaan korostaa paikallisuutta myös tätä kautta. Viini ei meillä kasva, mutta ohra kasvaa ja vierre käy.
Oulun Olutseura ry toivottaa kaikki tervetulleiksi mukaan toimintaan!
Oulun Olutseura ry
Aiemmat kulttuuripersoonat
loka 20, 2022
Sana kertoo olevansa livekokoonpanonsa kanssa valmis isoille lavoille.
Tämän viikon kulttuuripersoonamme on Sanna Rönnberg, joka tunnetaan paremmin nimellä Sana, jolla hän on tehnyt musiikkia jo vuodesta 2005 alkaen. Sanna kertoo, että haaveet uravalinnasta iskostuivat pikku-Sannan päähän jo seitsemän ikäisenä, kun radiosta kuului jenkkiräppiä.
–Rytminen puhemusiikki herätti mielenkiinnon ja vei lopulta mukanaan. Silloin päätin, että minusta tulee isona räppäri.
Vaikka Sannan seuraavat vuodet menivätkin muiden harrastusten parissa, kouluvihot täyttyivät tasaisesti riimeistä ja 15-vuotiaana hän päätyi kaverinsa kautta sattumalta studiolle ja siitä matka alkoi.
–Alkuvuosina se oli sellaista päiväkirjamaista vuodatusta, johon purin teini-iän suruja ja omaa pahaa oloani. Valitettavasti ongelmaksi koitunut alkoholin käyttö hankaloitti tekemistä ja vei lopulta elämästäni vuosikymmen. Lopetin alkoholin käytön vuonna 2015 ja aloitin tavoitteellisen ja ammattimaisen musiikin tekemisen 2017 tuottajani Vesa Lappalaisen kanssa.
Sanna on kiitollinen, ettei Intohimo musiikkia kohtaan ei koskaan hävinnyt vaikeimpinakaan aikoina. Lappalaisen kanssa Sanna lähti kehittämään musiikkia ja viemään sitä popimpaan suuntaan.
–Olen aina halunnut olla artisti, koska yksinkertaisesti rakastan musiikkia ja sen esittämistä.
Aitojen tunteiden ja tarinoiden välittäminen sekä vaiettujenkin asioiden esille nostaminen on tärkeää Sannalle. Tummanpuhuva musiikki yhdistelee modernia poppia ja räppiä suorapuheisilla teksteillä.
Monet voivat muistaa Sannan X Factor Suomi 2018 -ohjelmasta, toiset Happoradion Aki Tykin kanssa tehdystä duosta ja jotkut taas kiusaamisen vastaisista somepostauksista tai avoimuudesta voitetun alkoholiongelman suhteen.
–Pyrin musiikkini ohella auttamaan ihmisiä omien kokemuksieni kautta. En häpeä niitä, vaan käännän ne voimavaroiksi.
Mitä sinulle kuuluu juuri nyt? Millä tavoin vietät vapaa-aikaasi?
Nyt on ollut aika kiireistä, kun uudistimme livekokoonpanoa rumpali Juho Mikkosen ja kitaristi Sami Perttusen voimin. Kappaleet saivat uusia sovituksia ja kääntyivät vahvasti rockin puolelle Lisäksi olemme tehneet tanssijoideni Aino Mykrän ja Krisse Pakarisen kanssa konevetoista showta, jolla lähdemme lämppäämään 50 Centin Suomen kiertueelle. Meidän show’mme on nyt ihan valmis isoille lavoille, ja tuntuu hyvältä ensimmäistä kertaa ikinä todeta, että myös minä olen siihen oikeasti valmis.
Liveshow’n hiomisen lisäksi olen tehnyt uutta musiikkia, josta olen todella fiiliksissä. Toimin omakustanteena, joten musiikin tekemisen ohella vastaan kaikesta muustakin itse, eikä ylimääräistä aikaa juurikaan ole. Harva ymmärtää miten paljon työtä artistius oikeasti vaatii. Musiikkipainotteisessa arjessani nautin suuresti neljän kissani seurasta ja ulkoilusta, sekä näin syksyllä kynttilöistä ja tosi-tv-tarjonnasta.
Mitä kantava teemamme, kulttuuri-ilmastonmuutos, merkitsee sinulle?
Avoimuuden lisääntymistä, mahdollisuuksia ja tukea, sekä rohkeutta ja vapautta rikkoa rajoja ja toteuttaa itseään omalla tavallaan. Musiikissa, kuten kaikessa taiteessa on mieletön voima. Se auttaa meitä yli kriisien, se antaa meille voimaa ja energiaa. Me muusikot ja taiteilijat laitamme koko meidän sielumme siihen, ja me omakustanteena toimivat laitamme vielä rahammekin. Se taideteos, omalla kohdallani kappale, on kuin lapsi; sitä kantaa mukanaan ja lopulta se syntyy ja lähtee maailmalle. Sitten sen kasvua ja kehitystä seuraa suurella rakkaudella ja ylpeydellä, ja sille toivoo kirkasta tulevaisuutta, onnea ja menestystä. Aina näin ei kuitenkaan ole, eikä kappale tavoita kuuntelijoita. Pienemmillä tekijöillä ei ole resursseja nostaa teostaan esille, ja moni lahjakkuus jää pimentoon tästä syystä.
Toivon, että kulttuuri-ilmastonmuutos toisi meille pienemmillekin tekijöille enemmän mahdollisuuksia, näkyvyyttä ja tukea kotikaupungiltamme ja sen asukkailta, jotta yhä useampi taiteilija voisi toteuttaa itseään täältä käsin. Ajan myötä Oulu saattaisi houkuttaa asuinpaikkana myös uusia tekijöitä.
Minkälaista on toimia kulttuurin ja kulttuurin alalla Pohjois-Suomessa? Millaisena näet Oulu2026-alueen tällä hetkellä?
Olen lähtöisin Espoosta, mutta asunut Oulussa yli puolet elämästäni. Rakastan Oulua ja nautin olostani täällä, mutta rehellisesti sanottuna musiikkiuran luominen täältä ei ole ollut helppoa. On kuitenkin ollut ilahduttavaa huomata, miten kulttuuritoiminta on saanut Oulussa uutta tuulta purjeisiin. Tuntuu, että musiikkitapahtumia on nyt järjestetty huomattavasti aiempaa enemmän ja paikallisia kykyjä nostettu esiintyjälistoille. Vielä kun yleisö lähtisi aktiivisemmin ja avoimin mielin katsomaan myös paikallista osaamista. Meillä on Oulussa niin paljon ihan mielettömän lahjakkaita tekijöitä, jotka todella ansaitsevat tulla nähdyiksi ja kuulluiksi!
Miltä Oulu2026-alueella näyttää ja tuntuu vuonna 2026? Miten uskot kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavan pohjoiseen Suomeen?
Toivon tittelin olevan alkusoittoa pysyville vaikutuksille Oulun ja koko pohjoisen kulttuurikehitykseen ja toimijoiden väliseen yhteistyöhön, jolla nostetaan esille monipuolisesti paikallista osaamista. Uskon tittelin vauhdittavan matkailualaa ja tuovan elinvoimaa pohjoiseen.
Toivottavasti jo aiemmin, mutta viimeistään kulttuuripääkaupungissa vuonna 2026 alkaa uusi ajanjakso, jolloin tuodaan enemmän kulttuuria kaupunkikuvaan, kannustetaan ja tuetaan toisia, sekä annetaan kulttuurialan toimijoille tasapuolisesti mahdollisuuksia oman osaamisen esilletuomiseen ja kehittämiseen.
Omalla kohdallani näen Oulu2026 suurena mahdollisuutena saada musiikkiani esille, verkostoitua ja olla osana tekemässä meidän kulttuuripääkaupunkiamme.
Mitä kulttuuri ja musiikki sinulle itsellesi merkitsee?
Elän ja hengitän sitä. Se on voimaa ja valoa, se on tuskaa ja kyyneliä. Se on koko elämäni. Se on kaikki mitä minulla on, enkä tiedä mitä tekisin ilman musiikkia.
Miten Oulu voisi parantaa kulttuurin ja urheilun tuottajien asemaa?
Rahoituksella ja auttamalla tekijöitä löytämään sopivia yhteistyötahoja, tarjoamalla näkyvyyttä ja mahdollisuuksia, sekä olemalla kiinnostunut toimijoista. Meillä on valtavasti potentiaalisia taiteilijoita, jotka tarvitsevat tukea ja kannustusta. Joskus se riittää, että joku muukin uskoo ja tarjoaa apua – oli se apu mitä vain. Pahinta on jäädä yksin.
Mitkä ovat ammatilliset haaveesi tulevaisuudessa?
Unelmoin säännöllisestä keikkailusta bändini kanssa ja tietenkin isommista lavoista. Toivon musiikkini antavan ihmisille voimaa yhä isommassa mittakaavassa, joten toivottavasti musiikkini päätyy myös radiotaajuuksille ja sitä kautta yhä useamman kuuntelijan sydämeen.
Kuva: Tuuli Nikki
Sanamusic
Tuuli Nikki photography
Aiemmat kulttuuripersoonat
loka 12, 2022
Taija Jyrkäs Kukka-Maria Rosenlund White Horse -teoksen vierellä.
Tämän viikon kulttuuripersoonamme on Pohjoisen valokuvakeskuksen tuottaja Taija Jyrkäs. Taija on valmistunut kuva-artesaaniksi sekä Oulun ammattikorkeakoulusta medianomiksi. Hän on lisäksi toiminut monissa kulttuurihankkeissa.
– Ajattelin, että kuvataitelijan työ on taloudellisesti niin epävarmaa, että taiteilijaa minusta ei taida tulla ja hain lavastajakouluun. Pääsin kuitenkin Oulun ammattikorkeakouluun medianomi-opintoihin kiinni ja pääsin sitä kautta KulttuuriKauppilaan Iihin työharjoitteluun ja olin siellä kesätuottajana Iin Art Biennaalissa.
KulttuuriKauppilan jälkeen Taija on tehnyt tuottajan ja koordinaattorin töitä. Pohjoiseen valokuvakeskukseen hän tuli helmikuussa 2020, juuri ennen pandemian alkua. Pandemia sulki myös Pohjoisen valokuvakeskuksen ovet ja näyttelyt siirtyivät verkkoon.
Työnsä parhaaksi puoleksi Taija kertoo mahdollisuuden työskennellä taiteilijoiden kanssa.
–Se on isoin inspiroiva asia ja jokainen taiteilija on niin erilainen. Nyt suunnittelemme tulevia näyttelyitä uuden viiden taiteilijan kanssa ja se on aina tietynlainen oppimisprosessi.
Tällä hetkellä isossa galleriassa on seitsemän näyttelyä vuoden aikana ja pienemmässä kuukauden kuvat- tilassa näyttelyitä on 11. Lisäksi heillä on kolme aluenäyttelyä, Oulunsalo Soi- festivaaleilla, Muhoksen Koivu ja Tähti -kulttuurikeskuksessa ja Tyrnävän kirjastossa.
–Nyt olen suunnittelemassa vuoden valokuvataidekirjan finalistien näyttelyä ja huomaan, että intohimoni lavastamiseen tulee esille. Pystyn esittämään erilaisia ripustusvaihtoehtoja ja uskon, että kaikki omat taitoni tukevat nykyistä työtäni hyvin.
Taija kertoo inspiroituvansa nykytanssista ja Pirjo Yli-Maunulan huikeista immersiivisistä teoksista.
–Tykkään siitä, että lavastetaan tila ja laitetaan ihminen kulkemaan sen keskellä.
Mitä sinulle kuuluu nyt? Mitä teet vapaa-ajallasi?
Juuri avatun näyttelyn jälkeen voin hetken huokaista. Joskus on pidempiä päiviä ja sitten täytyy osata myös ottaa hieman rennommin. Ostin tänä kesänä moottoripyörän ja se on uusi harrastukseni. Vein juuri moottoripyörän talvisäilytyshalliin ja olen jäsenenä tallissa, niin moottoripyöräkulttuuri on nyt osa arkea ja minua. Minulla ei aiemmin ole ollut juurikaan harrastuksia niin tämä on nyt uusi aluevaltaus, joka tuntuu mukavalta. Talvella rakennan ja muokkaan pyörää ensi kesää varten.
Mitä kulttuuri-ilmastonmuutos sinulle merkitsee?
Näen sen aika vahvasti kaupunkistrategiana, että muutetaan tätä paska kaupunni leimaa mikä kaupungilla on sellaiseksi mukavaksi ja hyväksi. Meillä on nyt vähän pessimistinen mentaliteetti täällä kaupungissa. Toiveikkuus tulee yhtenä mieleen, mitä haluaisin lisää tänne. Todella monet ovat kuitenkin ylpeitä Oulusta ja sitä pitäisi vain tuoda enemmän esille. Ja toivon, että näen tulevaisuudessa enemmän yltiöoptimismia kuin pessimismiä.
Odotan taiteen ja teknologian yhdistymistä. Se on edelleen poikkeuksellinen juttu, vaikka tuntuu, että sitä on tehty jo vuosia. Taiteen rahoitus on hyvin erilaista, mitä ehkä teknologia vaatii. Taitelijat tekevät todella pienellä rahalla hirveän määrän töitä ja jos heidän pitäisi saada siihen lisäksi joku koodari työpariksi niin koodari vaatii aivan erilaisia summia tekemästään työstä. Meidän täytyisi saada sellainen rahoitusmomentti, joka mahdollistaisi taiteilijoiden ja esimerkiksi koodareiden yhteistyön. Syntyisi sellainen yhteisymmärrys siitä, mihin kaikkeen se koodi muokkautuisi ja miten taitelijat voisivat hyödyntää sitä.
Millaisena näet Oulu2026-alueen tällä hetkellä?
Nyt on poikkeuksellisen hyvä tilanne, etenkin taiteilijoiden työtilojen suhteen. Esimerkiksi Kulttuurikasarmin alue on aivan poikkeuksellinen taiteilijoiden keskus. On mahtavaa, että sen on nyt ostanut yksityinen porukka, joka huolehtii tiloista. Sen kaltaisia tiloja tarvitaan, jotka ovat edullisia, tarpeeksi tilavia ja ehkä hieman syrjässä, jotta siellä voi bänditkin treenata täysillä ja rauhassa. Keskusta-alueen kehittyminen aiheuttaa sitä, että paljon edullisia kulttuurille sopivia tiloja lähtee pois. Toivon kovasti, että Pikisaaren alue kehittyisi paljon ja että hinnat pysyisivät matalana.
Oululla on mahtavat työhuonevähennykset taitelijoille, vaikka ne ovatkin tällä hetkellä aina nimellisiä. Kuitenkin se on suunta mitä tuen ja sitäkin tulisi nostaa.
Miltä Oulussa näyttää juhlavuotena 2026?
Minun mielestäni yksi Oulun mahtavampia tapahtumia on Lumo-valofestivaali. Jotenkin kuvittelen, että se on sellaista sitten 2026 koko ajan. Ajattelen, että tulemme näkemään isoja kansainvälisiä tuotantoja, jotka ovat kaikkien saavutettavissa ja ne tulevat tapahtumaan julkisissa tiloissa. Ihmiset joutuvat pakostakin törmäämään taiteeseen jossain kohtaa kaduilla kulkiessaan.
Mitä toivot, että titteli tuo Oululle ja alueen kulttuurille?
Toivon, että Oulukin tulisi tunnetuksi sen myötä kulttuurikaupunkina. Nyt olemme edelleen teknologiasta tunnettuja. Uskon tittelin tuovan lisää vetovoimaa alueelle. Ja niin kuin hanke onkin räätälöity elinvoimahankkeeksi. Ihmiset, jotka tulevat tänne työn perässä, kaipaavat vapaa-aikaansa elävyyttä ja tekemistä, alasta riippumatta. Alueen täytyy olla viihtyisä ihmisille. Taide ja kulttuuri ovat keinoja, millä kaupungin saa eläväksi ja mieluisaksi. Taidetta tarjoamalla haluamme kohottaa ihmisten mieliä ilman, että kenenkään tarvitsee käyttää rahaa arjesta irtautumiseen tai uuden kokemiseen.
Miten kulttuuritoimijoiden asemaa voisi parantaa?
Saavutettavuudesta puhutaan paljon. Valveen uusi ilme on julkaistu ja siltikin on paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä mikä on kulttuuritalo Valve eivätkä he tiedä, että täällä on ilmaiset näyttelytilat ja me olemme joka päivä auki. Näyttelyt ovat päivittäin kymmenestä kahdeksaan auki ja täysin ilmaiseksi yleisölle. Pienellä vaivalla pystyttäisiin tuomaan tämänhetkisiä kulttuuripalveluita esille.
Mitä kulttuuri merkitsee sinulle?
Tämä on elämäntapa minulle. Onhan tämä aika poikkeuksellista elämää, jota elän, kun pääsen työskentelemään taitelijoiden kanssa tällaisessa yhteisössä. Minusta on myös ihanaa, että lähipiiriini kuuluu ihmisiä, jotka eivät työskentele kulttuurialalla. Käyn paljon kulttuuritapahtumissa myös vapaa-ajalla ja tietenkin se on tällä alalla jo velvoitekin, että käyn. Olen menossa Venetsian Biennaaliin ja odotan sitä kovasti ja innolla.
Millaisia tulevaisuuden haaveita sinulla on?
Olen mukana kuntapolitiikassa ja nyt eduskuntavaaleissa olen mukana ensi keväänä. Vaatimattomasti ajatuksenani on tulla kulttuuriministeriksi ja saada titteli vielä taide -ja kulttuuriministeriksi. Sellainen pieni tavoite minulla on.
Kysyimme Taijalta myös, miten päästä mukaan kulttuurialan toimintaan.
Kulttuurialalla tehdään paljon vapaaehtoistyötä ja se on äärimmäisen tärkeää, jotta tapahtumat toteutuvat. Esimerkiksi Oulun Musiikkivideofestivaalit on mahtava paikka startata tällainen vapaaehtoistoiminta. Voi mennä katsomaan millainen tuotanto on ja monet festivaalit tarvitsevat vapaaehtoistyöntekijöitä. Samalla pääset seuraamaan itse festivaaleja. Se on yksi matalan kynnyksen tapa aloittaa ja tutustua kulttuurialaan.
Aiemmat kulttuuripersoonat
Pohjoinen valokuvakeskus
syys 7, 2022
Jarmo Sanni Luttiselle kulttuuri on aina läsnä.
Tämän viikon kulttuuripersooninamme on rock-pariskunta, Kuun Pimeä Puoli -yhtyeen perustajajäsenet, Jarmo ja Sanni Luttinen. Pariskunta kertoo elävänsä omanlaista arkeaan keikkojen, biisien tekemisen ja muiden töiden ehdoilla. Oman bänditoiminnan lisäksi Jarmo tekee niin äänentoisto kuin myös jamien vetäjän töitä ja Sanni toimii Oulun Teatterilla järjestäjä-kuiskaajana.
–Kulttuuri on siis läsnä meillä koko ajan.
Luttiset ovat keikkailleet yhdessä yli 10 vuotta eri kokoonpanoilla.
–Perustimme Kuun Pimeä Puoli -yhtyeen, kun meillä alkoi syntymään omia biisejä, jotka eivät sopineet muiden bändiemme pirtaan.
Mitä teille kuuluu juuri nyt? Millä tavoin vietätte vapaa-aikaa?
Julkaisemme materiaalia tasaiseen tahtiin, ja kuluneena kesänä olemme päässeet vihdoin myös keikoille. Livenä musiikki on parhaimmillaan ja se on koko homman suola. Meillä syntyy biisejä juuri tällä hetkellä paljon. Kolmas albumi on tekeillä pikkuhiljaa. Pariskuntana tekemisessä on se antoisa puoli, että meillä molemmilla on samat tavoitteet ja unelmat, joita saamme jakaa ja elää yhdessä. Musan tekeminen ei rajoitu keikoille, treenikselle ja studioon vaan se elää tavalla tai toisella keskusteluissa pitkin päivää aamukahvilta iltalenkille. Vietämme melkeinpä kaiken vapaa-aikaamme yhdessä, näemme ystäviä ja käymme katsomassa muiden keikkoja aina kun se on mahdollista.
Mitä kantava teemamme, kulttuuri-ilmastonmuutos, merkitsee teille?
Kulttuuri-ilmastonmuutos merkitsee meille sitä, että musiikintekijöinä saamme mahdollisuuksia ja tukea. Toivomme ihmisten ottavan meidät pienemmätkin tekijät avoimin mielin vastaan. Kaupungissamme on aivan valtavasti upeaa kulttuuria tarjolla laidasta laitaan. Haasteena on saada ihmiset liikkeelle ja tietoiseksi kaikesta tarjonnasta. Kulttuuritapahtumat ruokkivat sekä yleisöä että tekijäänsä. Siinä on kyse vuorovaikutuksesta ja sielun ravinnosta – siksi se, että yleisö löytää kulttuurin pariin, on kulttuurin elinehto.
Kulttuurin kuluttajina toivomme, että kulttuuri ja taide olisi tarjolla yhä isommin ja näkyvämmin kaupunkikuvassa.
Minkälaista on toimia kulttuurin alalla Pohjois-Suomessa? Millaisena näette Oulu2026-alueen tällä hetkellä?
Tällä hetkellä meillä yhtyeenä on omat haasteemme Oulussa. Kuuntelijamme ovat suoratoistopalveluiden tilastojen perusteella enimmäkseen Etelä-Suomen alueella. Myös keikkamahdollisuudet Oulussa (ja toki muuallakin) on pienemmille tekijöille vähäiset ja toisaalta teettää todella paljon töitä päästä omakustanne-bändinä vaikkapa pääkaupunkiseudulle keikkailemaan.
Toiveissa olisi saada yhteistyön avulla eväitä edetä ihmisten tietoisuuteen. Näemme Oulu2026 -alueen tällä hetkellä toiveikkaana mahdollisuutena meille, jotka tuotamme kulttuuria ja taidetta omakustanteisesti, puhtaasti rakkaudesta musiikkiin, rakkaudesta kulttuuriin ja ylypiästi oululaisena.
Miltä Oulu2026-alueella näyttää ja tuntuu vuonna 2026? Miten uskotte kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavan pohjoiseen Suomeen?
Vuosi 2026 näkyy jo nyt meidän näkökulmasta kaupungissamme kutkuttelevana kulttuuri-pöyhintänä. Kaupungissamme ollaan pöyhimässä pinnan alta eri tekijöitä näkyviin, nostetaan esiin niitäkin, jotka ovat jääneet aiemmin isompien tekijöiden varjoon. Uskomme, että vuonna 2026 me olemme päässeet
pisteeseen, jossa Oulun alueen laaja kulttuuritarjonta on värikkäästi esillä, ja kannamme kulttuuripääkaupunki-titteliä ylpeästi ja yhdessä kannustaen toinen toisiamme, kulttuurin tuottajina ja kokijoina.
Mitä kulttuuri teille merkitsee?
Meille kulttuuri on elämää. Elämme sitä työssämme ja vapaa-ajassa. Kulttuuri saa aikaan tunteita, keskustelua, uusia näkökulmia, syvempiä ihmissuhteita. Korona-aikana kulttuurin merkitys iskeytyi tajuntaan monelle, kun yhtäkkiä kaikki olikin peruttu. Olimme todella iloisia, kun alalla ryhdyttiin tuottamaan striimi-tapahtumia ja toki halusimme järjestää sellaisia itsekin. Onneksi striimaus on jäänyt tavaksi myös koronasulkujen jälkeen – näin kulttuuri on myös heidän saavutettavissa, jotka eivät syystä tai toisesta pääse tapahtumaan paikan päälle. Kulttuuri kuuluu kaikille ja meidän kulttuurin tekijöinä on tärkeää miettiä, miten ihan jokaisen ihmisen olisi mahdollista nauttia siitä.
Miten Oulu voisi parantaa kulttuurin ja urheilun tuottajien tai käyttäjien asemaa?
Oulussa on paljon aktiivisia toimijoita ja oma-aloitteisuutta. Ainakin meidän näkökulmastamme Oulun kaupunki tukee ja antaa tilaa kulttuurille ja urheilulle. Meillä on hyviä tiloja toteuttaa tapahtumia. Toivomme myös kaupunkilaisilta avointa ja kannustavaa asennetta. Vaatii todella paljon rohkeutta ja uskoa asiaansa lähteä rakentamaan tyhjästä esimerkiksi kulttuuritapahtumaa. Silti meillä niitä Oulussa syntyy koko ajan. Oulu tunnetaan maailmalla hienojen, erikoistenkin tapahtumien kautta (esimerkiksi vaikka ilmakitaran MM-kisat). Uusille tekijöillekin löytyy tilaa ja tilausta, mikäli puhallamme kaupunkina yhteen hiileen ja tuemme toisiamme.
Kuva: Jani Kakko
Kuun Pimeä Puoli Facebook
Aiemmat kulttuuripersoonat
elo 31, 2022
Tämän viikon kulttuuripersoonamme on itseään kulttuurialan sekatyöläiseksi tituleeraava Janne Nevala. Päivätyönään Janne toimii Limingan kunnan kirjasto- ja kulttuurijohtajana, jonka lisäksi hän kirjoittaa kirjoja ja lauluja.
–Päädyin alalle koska minua on aina kiinnostanut ja kiehtonut hyvä musiikki, kirjallisuus ja elämykset, jotka eri kulttuurin ja taiteen alat mahdollistavat.
Mitä sinulle kuuluu juuri nyt? Millä tavoin vietät vapaa-aikaasi?
Kuuluu oikein hyvää, kiitos! Töissä on ollut ja tulee syksyn aikana olemaan mielenkiintoisia juttuja, kuten elokuun puolessa välissä järjestetty Vilho Lampi-seminaari ja tulevana viikonloppuna järjestettävä lasten ja nuorten kirjallisuus- ja kuvitusfestivaali Limmi Fest. Lisäksi Konihauta-yhtyeemme julkaisi juuri Laiha poika -nimisen digisinglen ja kuudes romaanikin alkaa olla viimeistelyvaiheessa. Kierrän myös Viis laulua, viis kirjaa-esityksen kanssa. Näihin touhuihin vapaa-aikani aika pitkälle kuluu.
Mitä kantava teemamme, kulttuuri-ilmastonmuutos, merkitsee sinulle?
Toivon, että sillä olisi vaikutusta siihen, kuinka näemme ja arvostamme itseämme ja aluetta, jossa elämme. Kulttuuri on kautta aikojen haastanut ja kyseenalaistanut vallitsevia ajatus- ja toimintamalleja ja toiminut suunnannäyttäjänä. Päättäjien suuntaan toivoisin lisääntyvää näkemystä siitä, että hyvin toteutettu ja kestävä kulttuuritoiminta ei ole pelkkä kuluerä, vaan kilpailukykyä lisäävä investointi. Tärkeä tekijä siinä miksi kuntaamme halutaan tulla vierailulle tai ehkä jopa muuttaa.
Minkälaista on toimia kulttuurin alalla Pohjois-Suomessa? Millaisena näet Oulu2026-alueen tällä hetkellä?
Haastavaa ja hedelmällistä, kuten varmaan kaikkialla muuallakin. Alueemme on laajuudessaan ja erilaisuudessaan kiehtova sekoitus vanhaa ja modernia. Kulttuuri ei keskity pelkästään kaupunkikeskuksiin ja taajamiin, vaan hienoja asioita tapahtuu myös kylissä ja luonnossakin. Vanhoillisuudesta puhutaan, mutta raikkaita avauksia tapahtuu joka puolella.
Miltä Oulu2026-alueella näyttää ja tuntuu vuonna 2026? Miten uskot kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavan pohjoiseen Suomeen?
Toivon, että kehitys ei pysähtyisi vain hankkeeseen ja yhteen vuoteen, jonka aikana tapahtuu ihmeellisiä asioita, vaan kulttuuripääkaupunkivuosihanke toimisi alkulaukauksena pidemmälle jatkumolle. Toivon että pohjoisen Suomen mahdollisuudet nähtäisiin uudella tavalla, täällä on tilaa hengittää ja toimia, vieläpä kohtuuhintaisesti. Vaikkapa Limingasta löytyy upeita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita ja miljöitä, joita esimerkiksi elokuvateollisuus voi hyödyntää.
Mitä kulttuuri sinulle itsellesi merkitsee?
Tekemistä, kohtaamisia, huonosti nukuttuja öitä, närästystä, uteliaisuutta, iloa ja elämyksiä, joita ei oikein mistään muualta saa. Kulttuuri on valtavan suuri talo täynnä erilaisia huoneita. Kaikki huoneet eivät ole minua varten, mutta rohkeasti ovia avaamalla voin tutustua maailmoihin, joiden olemassaolosta en aiemmin tiennytkään.
Miten Oulu2026-alue voisi parantaa kulttuurin tuottajien tai käyttäjien asemaa?
Konkreettisesti tarjoamalla kulttuurin tuottajille työtilaisuuksia ja mahdollisuutta tuoda esille omaa osaamistaan Euroopan laajuisessa mittakaavassa. Käyttäjille se tarjoaa osallistumisen ja kokemisen mahdollisuuksia lähempänä. Aina ei tarvitse lähteä etelään kokeakseen jotakin elämää suurempaa.
Limmi Fest
Koko kansan kirjakarnevaali 1.-3.9.2022
Alustava ohjelma:
TORSTAI 1.9.
19.00 TULIKUKKA-tulishow / Keskuspuisto
PERJANTAI 2.9.
13.00 Kirjailijavieraana Edu Kettunen / Limingan kirjasto
18.00 Iloiset Aapiskuvat, Akseli Klonkin lastenteatteri / Lakeustalon sali
20.00 Edu Kettunen ja Mika Kuokkanen / Liminganlahden luontokeskus
Liput: Tiketti.fi ja Limingan kirjasto
LAUANTAI 3.9. klo 11-15.30 LIMMIFEST
Lakeustalo ja Limingan kirjasto
Ohjelmassa muun muassa:
11:00 Karnevaalikulkue, parhaat asut palkitaan!
12:00 Kallo Collective: Hiekkalaatikko – nykysirkusesitys
13:00 Hannu ja Kerttu -lastenteatteri
14:00 Liikkuva laulureppu
15:00 Hannu ja Kerttu -lastenteatteri
Lisäksi:
Tuutikki Tolosen työpaja
Tatun ja Patun ihmekoje
Ulkoilmapakopeli
Parkour-työpajoja
MLL:n kasvomaalauspiste
Vohvelikahvila
Hattaraa ja ilmapalloja!
Ellei toisin mainita, ohjelmat ovat kaikille avoimia ja maksuttomia.
LimmiFestiin pääset myös lättähatulla Oulusta ja Kempeleestä.
Pohjois-Suomen Rautatieharrastajat ry liikennöi Oulusta Liminkaan ja takaisin museojunalla LimmiFestin aikaan lauantaina 3.9.
Tarkemmat aikataulut ja lippuhinnat löydät nettisivulta
http://www.elisanet.fi/porhaltaja/
Tutustu aiempiin kulttuuripersooniin
