elo 31, 2022
Tämän viikon kulttuuripersoonamme on itseään kulttuurialan sekatyöläiseksi tituleeraava Janne Nevala. Päivätyönään Janne toimii Limingan kunnan kirjasto- ja kulttuurijohtajana, jonka lisäksi hän kirjoittaa kirjoja ja lauluja.
–Päädyin alalle koska minua on aina kiinnostanut ja kiehtonut hyvä musiikki, kirjallisuus ja elämykset, jotka eri kulttuurin ja taiteen alat mahdollistavat.
Mitä sinulle kuuluu juuri nyt? Millä tavoin vietät vapaa-aikaasi?
Kuuluu oikein hyvää, kiitos! Töissä on ollut ja tulee syksyn aikana olemaan mielenkiintoisia juttuja, kuten elokuun puolessa välissä järjestetty Vilho Lampi-seminaari ja tulevana viikonloppuna järjestettävä lasten ja nuorten kirjallisuus- ja kuvitusfestivaali Limmi Fest. Lisäksi Konihauta-yhtyeemme julkaisi juuri Laiha poika -nimisen digisinglen ja kuudes romaanikin alkaa olla viimeistelyvaiheessa. Kierrän myös Viis laulua, viis kirjaa-esityksen kanssa. Näihin touhuihin vapaa-aikani aika pitkälle kuluu.
Mitä kantava teemamme, kulttuuri-ilmastonmuutos, merkitsee sinulle?
Toivon, että sillä olisi vaikutusta siihen, kuinka näemme ja arvostamme itseämme ja aluetta, jossa elämme. Kulttuuri on kautta aikojen haastanut ja kyseenalaistanut vallitsevia ajatus- ja toimintamalleja ja toiminut suunnannäyttäjänä. Päättäjien suuntaan toivoisin lisääntyvää näkemystä siitä, että hyvin toteutettu ja kestävä kulttuuritoiminta ei ole pelkkä kuluerä, vaan kilpailukykyä lisäävä investointi. Tärkeä tekijä siinä miksi kuntaamme halutaan tulla vierailulle tai ehkä jopa muuttaa.
Minkälaista on toimia kulttuurin alalla Pohjois-Suomessa? Millaisena näet Oulu2026-alueen tällä hetkellä?
Haastavaa ja hedelmällistä, kuten varmaan kaikkialla muuallakin. Alueemme on laajuudessaan ja erilaisuudessaan kiehtova sekoitus vanhaa ja modernia. Kulttuuri ei keskity pelkästään kaupunkikeskuksiin ja taajamiin, vaan hienoja asioita tapahtuu myös kylissä ja luonnossakin. Vanhoillisuudesta puhutaan, mutta raikkaita avauksia tapahtuu joka puolella.
Miltä Oulu2026-alueella näyttää ja tuntuu vuonna 2026? Miten uskot kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavan pohjoiseen Suomeen?
Toivon, että kehitys ei pysähtyisi vain hankkeeseen ja yhteen vuoteen, jonka aikana tapahtuu ihmeellisiä asioita, vaan kulttuuripääkaupunkivuosihanke toimisi alkulaukauksena pidemmälle jatkumolle. Toivon että pohjoisen Suomen mahdollisuudet nähtäisiin uudella tavalla, täällä on tilaa hengittää ja toimia, vieläpä kohtuuhintaisesti. Vaikkapa Limingasta löytyy upeita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita ja miljöitä, joita esimerkiksi elokuvateollisuus voi hyödyntää.
Mitä kulttuuri sinulle itsellesi merkitsee?
Tekemistä, kohtaamisia, huonosti nukuttuja öitä, närästystä, uteliaisuutta, iloa ja elämyksiä, joita ei oikein mistään muualta saa. Kulttuuri on valtavan suuri talo täynnä erilaisia huoneita. Kaikki huoneet eivät ole minua varten, mutta rohkeasti ovia avaamalla voin tutustua maailmoihin, joiden olemassaolosta en aiemmin tiennytkään.
Miten Oulu2026-alue voisi parantaa kulttuurin tuottajien tai käyttäjien asemaa?
Konkreettisesti tarjoamalla kulttuurin tuottajille työtilaisuuksia ja mahdollisuutta tuoda esille omaa osaamistaan Euroopan laajuisessa mittakaavassa. Käyttäjille se tarjoaa osallistumisen ja kokemisen mahdollisuuksia lähempänä. Aina ei tarvitse lähteä etelään kokeakseen jotakin elämää suurempaa.
Limmi Fest
Koko kansan kirjakarnevaali 1.-3.9.2022
Alustava ohjelma:
TORSTAI 1.9.
19.00 TULIKUKKA-tulishow / Keskuspuisto
PERJANTAI 2.9.
13.00 Kirjailijavieraana Edu Kettunen / Limingan kirjasto
18.00 Iloiset Aapiskuvat, Akseli Klonkin lastenteatteri / Lakeustalon sali
20.00 Edu Kettunen ja Mika Kuokkanen / Liminganlahden luontokeskus
Liput: Tiketti.fi ja Limingan kirjasto
LAUANTAI 3.9. klo 11-15.30 LIMMIFEST
Lakeustalo ja Limingan kirjasto
Ohjelmassa muun muassa:
11:00 Karnevaalikulkue, parhaat asut palkitaan!
12:00 Kallo Collective: Hiekkalaatikko – nykysirkusesitys
13:00 Hannu ja Kerttu -lastenteatteri
14:00 Liikkuva laulureppu
15:00 Hannu ja Kerttu -lastenteatteri
Lisäksi:
Tuutikki Tolosen työpaja
Tatun ja Patun ihmekoje
Ulkoilmapakopeli
Parkour-työpajoja
MLL:n kasvomaalauspiste
Vohvelikahvila
Hattaraa ja ilmapalloja!
Ellei toisin mainita, ohjelmat ovat kaikille avoimia ja maksuttomia.
LimmiFestiin pääset myös lättähatulla Oulusta ja Kempeleestä.
Pohjois-Suomen Rautatieharrastajat ry liikennöi Oulusta Liminkaan ja takaisin museojunalla LimmiFestin aikaan lauantaina 3.9.
Tarkemmat aikataulut ja lippuhinnat löydät nettisivulta
http://www.elisanet.fi/porhaltaja/
Tutustu aiempiin kulttuuripersooniin
elo 24, 2022
Merja Satulehto uskoo, että kulttuuripääkaupunkihanke antaa valtaisan buustin koko Pohjois-Suomelle, ei vain Oululle.
Tämän viikon kulttuuripersoonamme on yrittäjä ja Tanssikeskus Citydancen toimitusjohtaja ja itsensä ensisijaiseksi tanssiopettajaksi itsensä mieltävä, Merja Satulehto. Kansallisella huipputasolla tanssissa kilpaillut ja Suomea kansainvälisissä tanssiurheilukisoissa edustanut Merja haaveili nuorempana elämästä maalla.
–Minustahan piti tulla maatilan emäntä! Lapsuudessa ja nuoruudessa vierailin paljon sukulaisten maatiloilla ja autoinkin tilojen töissä. Ehkä sellainen pienoinen haave oli tuolloin elämisestä maaseudulla. No, se haave vaihtui historian opettajaan jossakin vaiheessa, kun jo olin aktiivisesti tanssiurheilussa kiinni. Silloinkaan en vielä tullut ajatelleeksi, että pitkäaikaisesta harrastuksesta voisi tulla työ.
Vuonna 1984 Merja siirtyi tanssiurheilun puolella ammattilaiseksi ja ryhtyi myös valmentamaan muita oman uran ohella. Työ jatkui tanssiurheilun parissa hänen muuttaessa takaisin Ouluun 1991, jonka rinnalla lähti kasvamaan myös vasta perustettu Tanssikeskus Citydance.
–Tässäpä se on reipas 30 vuotta kulunut. Tanssista on tullut harrastuksen lisäksi työ ja elämäntapa. Olen toiminut niin tanssinopettajana, koreografina, tanssijana ja tanssituomarina sekä myös tapahtumajärjestäjänä, tanssikilpailujen johtajana ja kilpailunvalvojana, juontajana ja kouluttanutkin tulevia tanssituomareita.
Merja kertoo aina nauttineensa kilpailemisen lisäksi esiintymisestä, jota hän kertoo kaipaavansa edelleen. Monet esimerkiksi tanssiteatteriproduktiot ovat olleet Merjalle mieluisia kokemuksia, ja näyttämön lumon vietäväksi hän voisi vielä heittäytyä. Hienoja kokemuksia Merja kertoo olleen myös tv:n eri tanssiohjelmat Tanssii Tähtien kanssa sekä Dance, joissa hän pääsi työskentelemään tuomarina hyödyntäen laajaa tanssitaustaansa.
–Valitettavasti aktiiviset tanssinopettajavuodet on jääneet hallinnollisten tehtävien jalkoihin, vaikka toki jonkin verran sitäkin työtä vielä teen.
Nykyään Merjan työn pääpaino on Citydancen toiminnan vetämisessä, ja aikaa vievät myös toiminta Suomen Tanssiurheiluliiton ja Finnish Dance Organization FDO ry:n hallituksissa. Lisäksi hän kiertää edelleen paljon tuomaroimassa sekä kansallisia että kansainvälisiä tanssikilpailuja.
Mitä sinulle kuuluu juuri nyt? Millä tavoin vietät vapaa-aikaasi?
Nautin elokuun yllättävistä helteistä, joten oikein hyvää kuuluu! Oulussa ollessani kesällä perinteeksi on jo muodostunut Oulun ympäriajo vaihteettomalla mummoskilla, pysähdellen Oulujoen pohjoispuolen ja eteläpuolen eri uimarannoilla välillä virkistäytymässä. Se on leppoisaa ajanvietettä ja maisemat jaksavat puhutella aina vaan. Oulu on niin kaunis ja monipuolinen kesäkaupunki!
Muutoin kesäisin nautin kotimaan matkailusta ja talvellakin toki hiihtoreissut kuuluvat asiaan. Vapaa-aika ja työ ovat osin limittyneet yhteen, mutta ehkä siihen ihan oikeaan vapaa-aikaan kuuluu leffat ja sarjat, ehdottomasti kirjat – ja ihan oikeat sellaiset. Kirjahylly on pullollaan erityisesti scifi- ja fantasiakirjallisuutta. Teatteri, tanssiteatteri ja musikaalit kuuluvat elämään, mutta ovatko ne työhön liittyvä pakko vai vapaa-ajan nautinto?
Matkustan myös paljon työni puolestakin ulkomailla ja vaikka kannan huolta ilmastonmuutoksesta, yritän tehdä mahdollisimman ekologisia valintoja matkustukseni suhteen.
Mitä kantava teemamme, kulttuuri-ilmastonmuutos, merkitsee sinulle?
Kulttuuri-ilmastonmuutos on valtava teema, johon toivon ajatuksella jokaisen oululaisen paneutuvan. Teema on monisyinen ja laaja, sen sisäistäminen on ehdoton edellytys kaupunkimme ilmapiirin muutokselle, yhteistyölle kohti parempaa elinympäristöä sekä myös vastakohtien mukanaan tuomien etujen hyödyntämiselle. Sitä Oulu ja me oululaiset tarvitsemme.
Minulle henkilökohtaisesti se tarkoittaa yksinkertaisimmillaan monella tasolla eläväistä ja virkeää kaupunkiympäristöä; paikkaa, jossa ihmisen on hyvä olla ja elää!
Minkälaista on toimia kulttuurin ja tanssin alalla Pohjois-Suomessa? Millaisena näet Oulu2026-alueen tällä hetkellä?
Tanssikeskus Citydance on yli 30 vuotta toiminut yksityinen tanssikoulu. Jo pitkä toimintahistoriakin kertoo, että oululaiset ovat meidät löytäneet ja arvostavat tekemäämme työtä pohjoisen tanssin ja tanssikulttuurin eteen. Oulussa tanssinharrastamisella on vahvat perinteet ja sen lisäksi meillä Oulussa on vahva yhteistyön ja keskinäisen arvostuksen kulttuuri eri tanssilajien ja -toimijoiden välillä. Samankaltaista tanssin yhtenäistä kenttää vasta opetellaan muualla Suomessa.
Käytän jälleen kerran tilaisuuden hyväkseni ja nostan esille ne eväät, jotka pitävät Oulun pinnalla vahvana tanssikaupunkina: laaja tanssinharrastekenttä moninaisine toimijoineen, tanssinopettajien ammatillinen koulutus Oulun ammattikorkeakoululla ja myös taiteellisen työn tekemisen mahdollisuuksia tanssin ammattilaisille tarjoavat eri yhteisöt kuten mm. Jojo- Oulun tanssin keskus ja Flow Productions.
Jos jotain hyvää koronassa, niin vähän jo lokeroiduttuamme taas koloihimme, korona muistutti, kuinka arvokasta on verkostoitua ja saada vertaistukea oman toiminta-alueen sisällä – me tanssitoimijat löysimme taas toisemme uudelleen koronan kurittaessa kaikkien toimintaa. Tällä hetkellä toki kaikkien toiminnassa näkyy ja tuntuu koronan vaikutukset – toiminta ei ole noussut vielä koronaa edeltävälle tasolle. Ihmiset eivät harmillisesti ole palanneet tanssi- ja liikuntaharrastuksiin entisissä määrin – toki sama ilmiö näkyy monella kulttuuriin liittyvällä alalla! Siinä meillä kaikilla siis työsarkaa ja samalla toki on katsottava tulevaan ja mietittävä miten tanssi näyttäytyy vuonna 2026 Oulussa.
Itse koen kuitenkin, että Pohojosessa on heleppo toimia. Ihimiset on suoria ja reiluja ja keskinäinen kommunikaatio toimii. Kaupunki on myös sopivan kokoinen, ei liian iso eikä pieni.
Miltä Oulu2026-alueella näyttää ja tuntuu vuonna 2026? Miten uskot kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavan pohjoiseen Suomeen?
Kulttuuripääkaupunkihanke antaa valtaisan buustin koko Pohjois-Suomelle, ei vain Oululle. Kaikki odotamme varmasti mitä kulttuuripääkaupunkititteli tuo meille oululaisille, miten se näkyy tavallisessa arjessa ja kaupunkimme infrassa ja kulttuurissa. Itse odotan mielenkiinnolla millaisen turistiryntäyksen se tuo Suomeen ja pohjoiseen – toivottavasti sellaisen, jonka avulla pohjoinen pysyy elinkelpoisena ja asuttuna kun töitä piisaa vaikkapa turistien myötä!
Paska kaupunni, Oulumme, nähdään tämän prosessin myötä toivottavasti uusin silmin. Silmin, jotka löytävät myös ne hienot asiat, mitä meillä on. Luonto. Ihmiset. Vahva omaleimainen ja monitasoinen kulttuurielämä, joka vain tästä kirkastuu!
Mitä kulttuuri ja tanssi sinulle itsellesi merkitsee?
Kulttuuri kaikkinensa on elämyksiä ja sielun ruokaa – tarpeellista elämän eliksiiriä! Tanssi taas on luontainen tapa ilmaista itseäni ja keho on tottunut liikkeeseen – sitä se kaipaa ja tarvitsee.
Miten Oulu voisi parantaa kulttuurin ja urheilun tuottajien tai käyttäjien asemaa?
Rahasta on kaikilla pulaa, myös varmasti kaupungillakin, joten sitä virttä en aloita. Ehkäpä hyvä tapa olisi Oulun toimia yhdistävänä tekijänä kulttuurin ja urheilun tuottajien ja myös mahdollisten tukijoiden välillä. Saattaa erilaisia toimijoita yhteen ja avata ennakkoluulottomasti silmiä uudenlaiselle yhteistyölle.
Kuva: Harri Tarvainen
Tanssikeskus Citydance
Aiemmat kulttuuripersoonat
elo 17, 2022
Tämän viikon kulttuuripersoonamme on oululainen kitarapop bändi, The Southgates. Bändi on ollut koossa reilun vuoden verran ja vaikka bändi sai alkunsa keväällä 2021, idea bändin perustamisesta syntyi jo edellistalvena, kun Eeli, Valle ja ex-rumpali Veikka puhuivat Facetimessä etäopiskelun aikana.
–Keväällä 2021 päädyttiin ensimmäistä kertaa jammailemaan Eelille.Silloin aloimme myös tekemään ensimmäisiä omia kappaleita.
Kokoonpano muuttui muutamaan otteeseen 2021 loppuvuoden aikana, kun olli Holmi liittyi ensin yhtyeeseen ja nykyinen kokoonpano vakiintui, kun Eelin veli, Aapo liittyi myös porukkaan. Eeli, Valle ja Aapo ovat myös aiemmin soittaneet The Smiths cover-yhtyeessä, jossa kemia alkoi syntymään.
–Alun perin kiinnostus samantyyliseen musiikkiin sai Eelin ja Vallen perustamaan yhteisen bändin.
Bändin nykyisen kokoonpanon muodostavat Eeli Rautio (laulu ja kitara), Valle Forsman (kitara), Olli Holmi (basso) ja Aapo Rautio (rummut). Yhtye on päässyt jo esiintymään kuluneen kesän aikana isoissa tapahtumissa, muten Maakisessa Martinniemessä, Pikipopissa, Qstockissa ja Hiukkafesteillä.
Mitä yhtyeelle kuuluu juuri nyt? Millä tavoin vietätte vapaa-aikaa?
Yhtye voi juuri nyt erinomaisesti. Ollaan toistaiseksi parhaassa kunnossa ja biisit kuulostavat paremmalta kuin koskaan aiemmin. Ensimmäisen virallisen singlen myötä ollaan saatu erinomainen pöhinä päälle ja odotetaan innolla, että päästään julkaisemaan uutta musiikkia. Keikoilla on ollut hauskaa ja se on välittynyt sekä bändistä että yleisöstä. Vapaa-ajalla tykätään tehdä monenlaisia asioita esimerkiksi kuunnella musiikkia, katsoa elokuvia ja nähdä kavereita. Rentoutuminen on varmasti se olennaisin asia. Toki myös pohditaan uusien biisien sävellyksiä, sovituksia ja sanoituksia vapaa-ajalla.
Mitä kantava teemamme, kulttuuri-ilmastonmuutos, merkitsee teille?
Kulttuuri-ilmastonmuutos näkyy meille useiden uusien mahdollisuuksien ja resurssien ilmenemisenä. Lisääntyvät musiikkitapahtumat poikivat meille keikkoja ja sitä kautta myös uutta yleisöä.
Minkälaista on toimia kulttuurin alalla Pohjois-Suomessa? Millaisena näette Oulu2026-alueen tällä hetkellä?
Vaikea sanoa koko Pohjois-Suomen puolesta, koska olemme toimineet lähinnä Oulun alueella. Oulussa otetaan uusi kulttuuri hyvin vastaan ja on helppo löytää samankaltaisia ihmisiä. Oulu on hyvä kohtaamispaikka ja kulttuuriin suhtaudutaan melko positiivisesti. Oulussa annetaan hyvin mahdollisuuksia erilaisille taiteilijoille mikä on positiivista. Mahdollisuuksia edetä taiteen kanssa on myös Pohjois-Suomessa.
Miltä Oulu2026-alueella näyttää ja tuntuu vuonna 2026? Miten uskotte kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavan pohjoiseen Suomeen?
Uskomme, että uusia taitelijoita on runsaasti ja kulttuuri kukoistaa kaupungissa parhaimmillaan. Se näyttäytynee useilla tapahtumilla ja kaupunki-ilmeen piristymisellä. Titteli tulee toivottavasti lisäämään alueen kiinnostavuutta tarjoamalla uusia mahdollisuuksia kulttuurialalle. Tämä edesauttaisi taiteilijoiden pysymistä alueella ja tekemään Oulusta ja Pohjois-Suomesta yhden isoimmista keskuksista kulttuuritoiminnalle Suomessa. Titteli tuonee myös kansainvälistä väriä Ouluun.
Mitä kulttuuri teille merkitsee?
Kulttuuri on meille lähestulkoon kaikki kaikessa. Sillä tavoin kaupunkikulttuuri ja taide värittävät elämäämme päivittäin. Päivät kuluvat musiikin ympärillä ja esimerkiksi Oulun kaupunkikulttuuri ja lähialueet inspiroivat musiikkiamme. Kirjoitamme lauluja paljolti omasta näkökulmastamme, ja Oulun ympäristö ja kulttuuri luo helposti ideoita uudelle musiikille.
Miten Oulu voisi parantaa kulttuurin ja urheilun tuottajien tai käyttäjien asemaa?
Toki parannettavaa on vielä paljon, mutta asiat kehittyvät varmasti ajan myötä. Uusi tapahtumakeskus olisi tärkeä saada Ouluun. Isojen urheilu- ja kulttuuritapahtumien myötä kaupunkiin saataisiin uudenlaista eloa. Nuoren kulttuurin esilletuontia voitaisiin vielä kehittää.
The Southgaten Facebook
Aiemmat kulttuuripersoonat
kesä 29, 2022
Viikon kulttuuripersoonamme on tällä viikolla Tomi Kurtti, oululainen musiikin monitaitaja. Tomi elää ja hengittää musiikkia ja hän on ollut monissa bändeissä ja musiikkiprojekteissa vuosien aikana. Kuluvan kesän aikana Tomi on keikkaillut heavy metal -yhtye Burning Pointin kanssa muun muassa Metal Capital Festivaaleilla sekä Duo Normipäivän kanssa ilahduttamassa terasseilla. Hän kertoo, että suurin osa ajasta menee jollain tavalla musiikin parissa, joko studiossa, biisejä kirjoittaessa, treenatessa tai ihan vain musiikkia kuunnellessa. Arkena päiviin kuuluu työ Postissa. Musiikin parissa Tomi on touhunnut pienestä saakka, mutta ensimmäisen bändin hän perusti ystäviensä kanssa 15-vuotiaina. Sen jälkeen paluuta ei ollut enää entiseen.
Tomi kertoo, että joskus aamuyöllä kamoja keikan jälkeen roudatessa saattaa mielessä käydä ajastus, että tätäkö tämä nyt sitten on. Kuitenkin musiikista nauttiminen on aina vienyt voiton ja muistutus, että raskaatkin päivät ovat osa muusikon uraa. Hän kertoo myös, että on joutunut kuuntelemaan ihmisten vähättelyä valittua ammattia kohtaan.
–Jotkut ovat sanoneet, että eihän se ole kuin tunti tai pari käydä rämpyttelemässä, mutta siihen parin tunnin settiin kuuluu niin paljon muutakin. Keikkamatkat, roudaamiset sekä tietenkin harjoitteluun käytetty aika, jotta itse voisi nauttia esiintymisestä sekä tarjota yleisölle hienon live-kokemuksen.
Mitä sinulle kuuluu juuri nyt? Millä tavoin vietät vapaa-aikaasi?
Hyvää kuuluu, tässä on just loma käynnissä ja keikat on alkaneet pikkuhiljaa rullaamaan ja elämä muutenkin maistuu! Myös studion uumenissa tulee puuhailtua uutta musaa koko ajan. Vapaa-aikana tulee käytyä nyrkkeilemässä, metsässä talsimassa, myös kavereiden ja puolison kanssa pidetään tietenkin hauskaa. Matkustelen aina kuin vain mahdollista. Myös jos ei ole omaa keikkaa, niin käyn tukemassa paikallisia bändejä ja katsomassa livemusaa, kun sitä taas saa tehdä!
Minkälaista on toimia kulttuurin alalla Pohjois-Suomessa? Millaisena näet Oulu2026:n tällä hetkellä?
Ainahan asiat voisi olla vähän paremmin, mutta parempaan päin ollaan menossa koko ajan. Hienoa että Oulussa järjestetään koko ajan uusia tapahtumia kaikille. Treenitiloja saisi olla enemmän Oulussa, koska on todella paljon bändejä, harrastelijoita ja taiteilijoita, jotka tarvis kunnon harrastetilat. Oulu on kyllä silti todellakin kulttuurikaupunki, täällä tehdään, yritetään ja osataan hommat.
Miltä Oulu2026-alueella näyttää ja tuntuu vuonna 2026? Miten uskot kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavan pohjoiseen Suomeen?
Uskoisin että vuonna 2026 Oulu on noussut kulttuurillisesti vielä isommaksi mitä se nyt on. Kulttuuripääkaupunkititteli vaikuttaa varmasti ja uskon, että monet turistit sekä paikallinen väestö huomaavat miten hieno kaupunki tämä on.
Mitä musiikki sinulle itsellesi merkitsee?
Se on mitä elän ja hengitän.
Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla artistina ja sanoittajana?
Tällä hetkellä olen avoimin mielin uusille projekteille ja odotan innolla mitä tuleman tuo. Tulevaisuuden suunnitelmat on, että saisin vielä joku päivä tehdä kokopäivätyönä tätä hommaa. Livemusa on elämän suola. Se yhdistää ihmiset ja vapauttaa arjen oravanpyörästä.
Kuva: Lana Gonch
kesä 22, 2022
Tämän viikon kulttuuripersoonamme on sarjakuvan- ja musiikintekijä, sanoittaja ja kuvataiteilija Jyrki Anselmi Mäki. Parhaiten Mäki ehkä tunnetaan Radiopuhelimet-yhtyeen laulajana ja toisena pääsanoittajana. Taiteen moniosaajalta on julkaistu myös kaksi sooloalbumia, joista uudempi, SYYS, ilmestyi keväällä 2022. Mäki tituleeraa itseään kulttuurin ja taiteen sekatyöläiseksi, joka on häärännyt vuosien saatossa monissa eri projekteissa ja tapahtumissa.
Sarjakuvakirjoja taitelijalta on julkaistu neljä ja viides on jo puhtaaksi piirtämisen vaiheessa. Lisäksi paikallislehti Rantapohjassa julkaistaan viikoittain Mäen piirtämää strippisarjakuvaa Kosmoskatti. Oulun kaupungin lehdissä parikymmentä vuotta ilmestyneen sarjakuvan Herra Kraak Oulusa tulevaisuus on vielä auki.
–Sarjakuvien piirtämisen aloitin jo ennen kouluikää, olen tehnyt niitä niin kauan kuin voin muistaa. Bänditouhut aloitin vasta 18–vuotiaana, tosin olin omissa oloissani kirjoitellut sanoituksia ja renkutellut niitä c-kaseteille jo varhaisesta teini-iästä lähtien.
Syrjäänvetäytyvän nuoren ensimmäiset bänditreenit tuntuivat omalta jutulta ja mullistivat Mäen sosiaalisen elämän. Hän sanoi oppineensa musiikin kautta puhumaan ja oppimisen tie jatkuu edelleen. Kuvataiteilijana hän on vuosikymmenten varrella pitänyt lukuisia näyttelyjä ja osallistunut yhteisnäyttelyihin. Martinniemen Ukkolanrannassa on vuoden ympäri nähtävissä vuonna 2010 Mäen aloittama Pölökkypäitten poloku -tilataideteos, osana paikallista luonto- ja kulttuuripolkua.
Mitä sinulle kuuluu juuri nyt? Millä tavoin vietät vapaa-aikaasi?
Tämän kesän työskentelen ohjaajana kehitysvammaisten asumisyksikössä. Antoisaa työtä, jossa oppii joka päivä jotain uutta. Olen kiinnostunut järjestämään virikkeellistä tekemistä erityisryhmille, ja ilokseni minut valittiin taiteilijaksi syksyllä alkaviin yhteisötaideprojekteihin, jotka toteutetaan kehitysvammaisten toimintakeskuksissa Oulussa, Kempeleessä ja Muhoksella. Porukalla tulemme luomaan sarjakuvia ja kuvitettuja tarinoita, kommunikoimme taiteen tekemisen avulla.
”Vapaa-aikani” täyttää piirtäminen ja tarinoiden pähkäily, sanoitusten kirjoittaminen, musisointi ynnä muu niin sanottu luomistyö. Niin on minulla ollut aina. Jotta asiat eivät luuppaisi aivoherneessä liiaksi, tykkään käydä metsässä lenkkeilemässä, lueskella monenlaista tai käydä ihmisten ilmoilla tapahtumissa, vaikkapa klubikeikoilla, näyttelyissä tai teatterissa. Lisäksi satavuotiaassa omakotitalossa asumisessa on puolensa: aina riittää kunnostus- ja pihahommia.
Mitä kantava teemamme, kulttuuri-ilmastonmuutos, merkitsee sinulle?
Avoimuuden lisääntyminen ja rajojen rikkominen olkoon suuntana. Toivon maailmaa, jossa jokainen voi toteuttaa itseään omalla tavallaan. Pois ahdasmielisyydestä, lokeroinnista, suvaitsemattomuudesta, vihan ilmapiiristä. Tämä kuulostaa kliseiseltä, mutta jos emme pidä myönteisiä arvoja koko ajan mielessä, päivittäisessä elämässämme, ilmapiiri myrkyttyy nopeasti ja nurkkakuntaisuus lisääntyy. Olkaamme kiinnostuneita kanssaeläjiemme tekemisistä ja ajatuksista, oppikaamme toisiltamme.
Millaisena näet Oulun tällä hetkellä? Miten uskot kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavan pohjoiseen Suomeen?
Ilmapiiri on Oulussa mennyt raikkaampaan suuntaan, jos sitä vertaa vaikkapa bändimme alkuaikoihin, huuruisen harmaaseen 1980-lukuun. Nyt on vireämpää monella rintamalla. Tapahtumiakin on monenlaisia, hetkittäin on jopa runsauden pulaa tarjonnassa.
Kulttuuripääkaupunkititteli omalta osaltaan virkistää koko seutua ja toivottavasti tuo monipuolista kulttuuritarjontaa jokaiselle. Taide ei ole jotain kaukaista ja etäistä hörhöilyä, vaan houkuttavaa ja koukuttavaa elämysmatkailua mielelle ja sielulle. On hyvä, että kulttuuri ymmärretään laajasti, ei vain nurkkakuntaisena näpertelynä, jolle toki sillekin suotakoon mahdollisuutensa.
Itse vierastan vastakkainasetteluja. Olkoon tarjolla sekä korkeakulttuuria että undergroundia, kiitos! Joskus puheissa vaikkapa urheilutapahtuma mielletään kulttuuritapahtuman vastakohdaksi; sehän on ihan pötyä: kulttuuria se on urheilukin. Liikunta liikuttaa aivosoluja ja herättää tunteita.
Eläköön kaikki omaleimainen tekeminen ja herättelevä kanssakäyminen. Muistetaan historia, eletään tätä päivää ja tavoitellaan parempaa huomista; avaruus mielessä.
Mitä musiikki sinulle itsellesi merkitsee?
Musiikki on aina merkinnyt paljon, niin monella tavalla ja tasolla, että on vaikeaa vastata lyhyesti. Jo lapsena kiinnostuin oikeastaan kaikesta musiikista, mikä vain korviini kantautui. En välittänyt genrerajoista, en edes tajunnut ajatella niitä. En välitä niistä edelleenkään. Ja olen elävä esimerkki siitä, että musiikin tekemiseen ei kummoista soittotaitoa tarvita.
Bänditoiminnassa on ollut antoisaa tutustua kavereihin, jotka suhtautuvat musiikkiin vähintään samalla intohimolla. Musiikki on myös kommunikointia, oikeastaan eniten juuri sitä. On mahtavaa saada kimpassa aikaan kuulokuvia, äänien ja sanojen yhdistelmiä, joita voi sitten täräytellä soimaan mahdollisten kuulijoiden iloksi tai kauhuksi. Kyllä maailmaan ääntä mahtuu, monenlaista, ja hyvä niin.
Kuva: Jaani Föhr
