loka 30, 2020
Stavanger on Lounais-Norjassa sijaitseva satamakaupunki, jossa asuu noin 135 000 ihmistä. Stavangerin Euroopan kulttuuripääkaupunkiprojektiin kuului Stavangerin lisäksi läheinen Sandnesin kaupunki sekä laajempi Rogalandin alue. Stavanger tunnettiin aikoinaan kalan viennistään, mutta vienti tyrehtyi 1930-luvulla. Seuraavaksi kaupunki menestyi purkkiruokateollisuudellaan, mutta tämä puolestaan tyrehtyi toisen maailmansodan jälkeen. 1970-luvulla Pohjanmeren alta löydettiin öljyä, minkä myötä Stavanger alkoi kehittämään raakaöljyteollisuuttaan.
Tänä päivänä Stavanger tunnetaan nimellä ”Euroopan raakaöljypääkaupunki”. Öljyn löytäminen on vaikuttanut merkittävästi alueen teollisuuden, talouden sekä väkiluvun kasvuun. Stavangerilla oli pulaa työntekijöistä öljyteollisuudessa, ja yksi merkittävä syy sille, että kaupunki haki kulttuuripääkaupungiksi, oli se, että alue saisi lisättyä vetovoimaansa taitavien työntekijöiden silmissä. Toinen syy hakemukselle oli Stavangerin tahto monipuolistaa talouttaan, koska, kuten aiemmin todettiin, liian yksipuolinen markkinatalousjärjestelmä oli aiemmin johtanut taloudellisesti haasteellisempiin ajanjaksoihin.
Kulttuuripääkaupunkihanke toi alueelle 39,5 miljoonaa euroa. Yli 30% tästä koostui Norjan hallituksen tukirahasta. Stavangerin ja Sandnesin kaupungit sekä Rogalandin alue budjetoivat yhteensä 14,8M€ hankkeeseen vuosille 2004-2008. Yhteensä hankkeeseen käytettiin 38,6M€, eli voittoa tuli 0,9M€. 21,4% hankkeen tuloista tuli kaupallisista sopimuksista, kun keskimääräinen luku kulttuuripääkaupungeille vuosina 1995-2004 oli 13%. Tästä näkökulmasta voidaan todeta, että Stavanger oli erittäin menestyksekäs varainkeruussaan sekä sponsorisopimusten solmimisessa. Lisäksi todettakoon, että vaikkei turismin lisääminen ollutkaan alueelle merkittävä tavoite, niin on olemassa viitteitä siitä, että sänkyjen varausmäärät lisääntyivät tittelivuonna 11%.
Jo ennen kulttuuripääkaupunkihanketta Stavangerilla oli useita tunnettuja kulttuuri-instituutioita, kuten Sølvberget, kulttuuritalo, joka keskittyy erityisesti ihmisoikeuksiin, kirjallisuuteen sekä sananvapauteen. Stavangerissa on myös useita museoita, kuten norjalainen purkkiruokamuseo, arkeologinen museo sekä norjalaisten lasten museo. Tämän lisäksi Stavanger järjestää useita vuosittaisia festivaaleja, kuten MaiJazz, Gladmat-ruokafestivaali sekä kansainvälinen kamarimusiikkifestivaali.
Kulttuuritarjonnastaan huolimatta monet kulttuuripääkaupunkihankkeen osakkaista olivat sitä mieltä, ettei Stavanger ollut etenkään kansainvälisesti kovin tunnettu kulttuurikohteena ja että alueen kulttuurialalta puuttui kunnianhimoa. Eittämättä, kulttuurialan kunnianhimon puute olikin yksi suurimmista syistä sille, että Stavanger haki kulttuuripääkaupungiksi, pyrkimyksenään lisätä alueen kulttuuritarjonnan määrää, monipuolisuutta sekä laatua.
Stavangerin hakemuksen kokonaisteema oli “Open Port”, mikä tarkoittaa englanniksi avointa satamaa ja norjaksi avointa porttia. Hakemuksen perusarvot olivat taiteellinen vapaus, kulttuurinen moninaisuus sekä kulttuurinen yhteenkuuluvuus. Nämä kulttuurisen moninaisuuden ja avoimuuden arvot olivat ilmeisiä jo tittelivuoden kulttuuriohjelman perusrakenteessa, sillä ohjelman rungon muodostivat neljä kansainvälisten artistien ryhmää, joista jokainen edusti eri taiteenmuotoa (tanssi, teatteri, musiikki ja nukketeatteri) ja oli kotoisin eri maista (Belgia, Israel, Liettua ja Etelä-Afrikka). Nämä yritykset viipyivät Stavangerissa eri aikoina, kukin noin kolmen kuukauden ajan vuonna 2008, ja osallistivat paikallisia tapahtumiin ja työpajoihin, sekä tekivät yhteistyötä paikallisten kulttuuriorganisaatioiden kanssa. Yksi Stavangerin päätavoitteista olikin rakentaa kestäviä verkostoja taide- ja kulttuurialoilla.
Vaikkei eurooppalaisen ulottuvuuden edistäminen ollut virallisesti merkittävä tavoite Stavangerille, sen kulttuuriohjelman voidaan arvioida edistäneen eurooppalaista ulottuvuutta monessa mielessä. Esimerkiksi monet kulttuurihankkeeseen osallistuneet taiteilijat, kuraattorit ja yhtiöt olivat eurooppalaisia. Esimerkiksi Bocuse d’Or-ruokakilpailuun osallistui kokkeja ympäri Eurooppaa. Pohjanmeren projekti puolestaan on hyvä esimerkki eurooppalaisesta vaihto-ohjelmasta sekä kulttuuritoimijoiden välisestä yhteistyöstä Stavangerissa ja Skotlannissa. Tässä ohjelmassa 45 skottia vieraili Stavangerissa samaan aikaan kun 35 norjalaista vieraili itäisessä Skotlannissa.
Yksi kulttuurihankkeen tärkeimmistä tavoitteista oli aikaansaada laaja ja kestävä kulttuurinen muutos, varsinkin lapsille ja nuorille. Peruskoululaiset osallistettiin kulttuuriohjelmaan jo suunnitteluvaiheessa ja jotkut oppilaat pääsivät myös komiteoihin. Myös toisen asteen opiskelijat ympäri Eurooppaa sekä Yhdysvalloissa pääsivät osallistumaan hankkeeseen. Hankkeessa huomioitiin myös sellaiset ryhmät, kuten eristyneet yhteisöt Stavangerin ulkopuolella sekä nuoret, jotka eivät usein päässeet osallistumaan kulttuuritapahtumiin. Esimerkki tällaisesta osallistavasta projektista on Mot Himlaleite, joka oli suuri nykytanssia, elokuvataidetta, musiikkia, laskettelua ja lumilautailua sisältänyt tapahtuma Sauda-vuorilla, johon osallistui noin 1000 ihmistä pienestä, noin 2000 asukkaan kylästä. Lisäksi monet kulttuurialan toimijat raportoivat, että kulttuuripääkaupunkihankkeen seurauksena monet paikalliset kulttuurijärjestöt olivat kehittäneet osaamistaan, ja heidän itseluottamuksensa oli parantunut. Kulttuuritoimijat saivat myös aiempaa enemmän pyyntöjä tarjota lisää kulttuuriohjelmaa jatkossa.
Paikalliset olivat enimmäkseen tyytyväisiä pääkaupunkivuoden kulttuuriohjelmaan ja 78% erään kyselyn vastaajista oli sitä mieltä, että kulttuurihanke oli luonut hyvän ilmapiirin. Yleisesti ottaen paikalliset kokivat, että pystyivät osallistumaan kulttuuriohjelmaan haluamallaan tavalla. Hanke edisti merkittävästi alueen kulttuurista toimintaa myös tittelivuoden jälkeisenä aikana arvioituna, mikä selittää 14,2% lisäystä alueen kulttuuristen järjestöjen rahoitukseen. Lisäksi voidaan todeta, että hanke saavutti tavoitteensa paikallisten kulttuurisen uteliaisuuden ja kulttuurisen moninaisuuden hyväksymisen kehittämisessä. Stavanger myös kehitti haluaan pitää kiinni saavuttamistaan kontakteista sekä luoda uusia yhteyksiä tulevien kulttuuripääkaupunkien sekä kansainvälisten taiteilijoiden kanssa. Osa kulttuurihankkeen seurauksena syntyneistä tapahtumista, kuten Stavanger Rock, jatkoivat myös tittelivuoden jälkeen. Myös Stavangerin kuorot jatkoivat yhteistyötään kansainvälisten kuoronjohtajien kanssa. Stavanger myös kehitti uuden kulttuurisuunnitelman vuosille 2010-2017 tukeakseen ja kannustaakseen tulevaa kulttuuritoimintaa. Monet osakkaat olivat sitä mieltä, että kulttuuripääkaupunkihanke oli kehittänyt Stavangerin, Sandnesin sekä Rogalandin alueiden toimijoiden kykyä järjestää festivaaleja ja kulttuuritapahtumia, sekä osaamista varainkeruuseen ja virallisten sopimusten laatimiseen liittyen. Kiitos Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeen, Stavangerin, Sandnesin ja Rogalandin alueilla on nyt huomattavasti vahvemmat verkostot kansainvälisten kumppaneiden kanssa, mikä voi osaltaan auttaa ylläpitämään ja lisäämään alueiden elinvoimaa ja tukea kulttuurialaa pitkälle tulevaisuuteen.
Lähteet
Ex-post Evaluation of 2007 & 2008 European Capitals of Culture: Final Report
Kuva: Thomas Wolter, pixabay.com
loka 23, 2020
Liverpool on Luoteis-Englannissa sijaitseva kaupunki, jonka väkiluku on noin puoli miljoonaa. Kaupunki tunnettiin ennen teollisuudestaan ja varsinkin siitä, että se oli merkittävä satamakaupunki 1800- ja 1900-luvuilla. Liverpoolin asemaan tuohon aikaan vaikutti voimakkaasti teollinen vallankumous sekä Brittiläisen imperiumin sisäinen kauppa. Liverpoolin satamien 1900-luvulla vähentynyt merkitys sekä tehdasteollisuuden heikkeneminen johtivat työttömyyden räjähdysmäiseen kasvuun 1980-luvulla, jolloin Liverpoolin työttömyystilastot olivat Yhdistyneen kuningaskunnan suurimpia. Kaupunki alkoi kuitenkin elpymään 1990-luvun puolivälissä palvelualansa kasvun ansiosta.
Liverpool tunnetaan kulttuurisesti kenties parhaiten Beatlesista, mutta kaupungin kulttuurisektori oli itse asiassa aika laaja ja aktiivinen jo ennen valintaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2008. Moni kulttuuripääkaupunkihankkeen osakas oli kuitenkin sitä mieltä, että Liverpoolin kulttuurisektori ei ollut pystynyt saavuttamaan täyttä potentiaaliaan ennen kulttuuripääkaupunkihanketta, koska kaupungin kulttuurilaitokset eivät olleet tehokkaassa yhteistyössä keskenään.
Vuonna 2000 perustettiin Liverpoolin kulttuuriyhtiö (Liverpool Culture Company) kulttuuripääkaupunkihakemusta varten ja vuonna 2004 järjestöä laajennettiin tukemaan kulttuuriohjelman suunnittelua ja toteutusta. Aluksi johtokunnassa oli 40 henkilöä, mutta määrä pudotettiin myöhemmin kuuteen tehokkaamman hallinnon mahdollistamiseksi. Vuonna 2004 kulttuuriyhtiössä oli vain kourallinen työntekijöitä, mutta vuoteen 2008 mennessä henkilöstön määrä oli noussut noin 120:een. Kulttuuriohjelmaa markkinoitiin ja toteutettiin enimmäkseen tehokkaasti mikä viittaa siihen, että kulttuuriyhtiön henkilöstövalinnat olivat onnistuneita. Lisäksi Liverpoolin kaupunginvaltuusto ja sen yhteistyökumppanit kulttuurialalta onnistuivat rakentamaan perustukset, jotka tukivat kaupungin saavuttamaa kulttuurialan kasvua. Esimerkkeinä tästä toiminnasta mainittakoon kaupungin uuden, vuodelle 2012 ulottuneen kulttuuristrategian laatiminen, kulttuurijärjestöille annettujen tukirahojen ylläpitäminen sekä suunnitelmat laajentaa tapahtumia ja julkisen taiteen ohjelmaa tulevaisuudessa.
Liverpoolin kulttuuriohjelma oli yksi kaikkien aikojen suurimmista yli 15 miljoonalla osallistujalla sekä yli 7000 tapahtumalla vuonna 2008. Osakkaiden mukaan ohjelma sisälsi korkeakulttuuria sekä kansanomaisempia tapahtumia hyvässä suhteessa. Yksi kulttuuriohjelman suurimmista menestystekijöistä oli todennäköisesti kansalaisten osallistamiseen panostaminen. Esimerkiksi kaikki kaupungin koulut osallistuivat kulttuuriohjelmaan. Tämän lisäksi monet Liverpoolin suurimmista kulttuurilaitoksista, kuten Everyman Theatre ja Bluecoat Arts Centre, tekivät tiivistä yhteistyötä eri kaupunginosien kanssa. Esimerkiksi, Pohjois-Liverpool liitettiin yhteen Everyman Theatren kanssa, mikä johti merkittävään kasvuun varauksissa teatterin esityksiin Pohjois-Liverpoolissa. Kulttuuriohjelmaan liitettiin myös kohteita, joita ei usein pidetä kulttuurisina. Esimerkiksi Around the City in 80 Pints-tapahtumaan (Kaupungin ympäri 80 tuopissa) osallistui useita paikallisia kapakoita. Merkittävää on myös se, että yli 70% kulttuuriohjelman tapahtumista olivat pääsymaksuttomia, mikä auttoi kääntämään kielteistä uutisointia kulttuuripääkaupunkihankkeesta, jota esiintyi varsinkin ennen tittelivuotta, myönteisemmäksi.
Yksi merkittävä syy sille, miksi Liverpoolin kulttuuriohjelma oli kenties vähemmän innovatiivinen ja sisälsi vähemmän uusia kulttuurisen ilmaisun muotoja, kuin jotkin aiemmat kulttuuripääkaupunkihankkeet, oli se, että Liverpoolin kulttuuriohjelmalla ei ollut taiteellista johtajaa vuodesta 2006 lähtien. Tämän voidaan toisaalta nähdä vahvistaneen paikallisten kulttuurijärjestöjen välistä yhteistyötä, sekä kehittäneen paikallisten kulttuuritoimijoiden taitoa suunnitella ja järjestää tapahtumia. Liverpool myös tuki taloudellisesti monia paikallisia kulttuuriorganisaatioita sekä yksilöitä, jotka toimivat kulttuurialalla. Tämän seurauksena Liverpoolin kulttuurialan profiili nousi merkittävästi sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Todisteiden valossa kulttuurijärjestöt ovatkin nyt aiempaa innokkaampia työskentelemään liverpoolilaisten yritysten kanssa. Esimerkiksi Everyman Theatre on julistanut, että kulttuuripääkaupunkihankkeen myötä aiempaa useampi taho haluaa nyt tehdä heidän kanssaan yhteistyötä. Kulttuuriohjelma näyttää myös lisänneen ihmisten ylpeyttä kaupunkia kohtaan, ja erään kyselyn mukaan 79% vastaajista oli sitä mieltä, että Liverpool oli nousussa oleva kaupunki. Lukema oli Yhdistyneen kuningaskunnan korkein tuohon aikaan.
Kulttuuripääkaupunkihanke tarjosi Liverpoolille myös kannusteen kehittää kulttuurista infrastruktuuriaan. Esimerkkejä tällaisista infrastruktuuriprojekteista ovat kaupungin ensimmäisen konsertti-/kokoustilan, Echo Arenan, valmistuminen sekä Bluecoat Arts Centren kunnostaminen. Tilastot viittaavat myös siihen, että turismi lisääntyi Liverpoolissa tittelivuonna hotellien vierailumäärien kasvaessa 6,8% vuodesta 2007. Lisäksi, erään kyselyn mukaan 43% vierailijoista matkusti Liverpooliin ainakin osittain kulttuuripääkaupunkitittelin takia. On arvioitu, että kulttuuripääkaupunkihanke toi Liverpoolille 800 miljoonan punnan edestä taloudellista hyötyä, kun projektiin sijoitettiin 117M£. Lisäksi hanke kohensi Liverpoolin julkisuuskuvaa liikemaailmassa esimerkiksi tekemällä siitä houkuttelevamman kohteen sijoittajien silmissä.
Liverpoolin päätavoite, jonka se halusi kulttuuripääkaupunkihankkeella saavuttaa, oli kaupungin elävöittäminen sosiaalisesti, taloudellisesti sekä kulttuurillisesti. Eurooppalaisen ulottuvuuden edistäminen ei ollut Liverpoolin päätavoitteita, vaikka se järjestikin useita tapahtumia, joissa eri puolilta Eurooppaa ja maailmaa tulleet ihmiset kokoontuivat yhteen, ja eurooppalaista kulttuuria tuotiin Liverpooliin. Esimerkkejä eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä olivat mm. yhteistyö Liverpoolin kumppanuuskaupunkien ja eurooppalaisten esiintyjien kanssa. Peruskoululaiset liverpoolilaiskouluissa ja ympäri Eurooppaa osallistuivat esittelemällä kertomuksia omista kaupungeista ja maistaan. Muita esimerkkejä Liverpoolin luomista kansainvälisistä yhteistyöverkostoista ovat 12 nuorten teatteriryhmää ympäri maailman kattava vaihto-ohjelma sekä Streetwaves musiikkiyhtye-kilpailu. Streetwavesissa viisi voittajayhtyettä lähti kiertueelle kuuteen eurooppalaiseen kaupunkiin, ja näistä kaupungeista esiintyi yhtyeitä Liverpoolissa tittelivuonna.
Liverpoolin alkuperäisiä tavoitteita Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeelle olivat vakiinnuttaa asemansa merkittävänä eurooppalaisena kaupunkina, voimaannuttaa monipuolinen ja dynaaminen yhteisö sekä saavuttaa pitkäkestoisia kulttuurillisia ja taloudellisia hyötyjä kaupungille sekä sen tuleville sukupolville. Kuten edellä mainittiin, Liverpoolilla oli merkittävää kulttuuritoimintaa jo ennen kulttuuripääkaupunkititteliä. Kulttuurihankkeen myötä, sekä kulttuurisen johtamisen ja alueellisen yhteistyön avulla Liverpool onnistui kohentamaan julkisuuskuvaansa kulttuuri- sekä liikealan kohteena niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Liverpool saavutti merkittävää taloudellista hyötyä kulttuurihankkeen avulla, ja sen onnistuttua nostamaan osakkeitaan kansallisten ja kansainvälisten kulttuuritoimijoiden ja sijoittajien silmissä, sekä kehittämään kulttuurijohtajuuttaan sekä suunnittelu- ja järjestämistaitojaan, kaupungin tulevaisuus näyttää valoisalta niin kulttuurisesta kuin taloudellisestakin näkökulmasta. Liverpool onnistui kiitettävästi myös sekä paikallisten osallistamisessa että eurooppalaisen ulottuvuuden kehittämisessä. Laaja verkostoituminen eri kulttuurijärjestöjen ja kaupunginosien välillä sekä suuri määrä ilmaisia tapahtumia vaikuttivat voimakkaasti siihen, että selvä enemmistö paikallisista koki pystyneensä osallistumaan kulttuurihankkeeseen ja nauttimaan siitä. Yhteenvetona voidaan todeta, että Liverpoolin Euroopan kulttuuripääkaupunkihanketta voidaan pitää suurena menestyksenä, eikä tarvitse ihmetellä, että paikallisten ylpeyden kaupunkiaan kohtaan arvioidaan kasvaneen hankkeen ansiosta. Tulevien kulttuuripääkaupunkien kannattaa ottaa Liverpoolista mallia.
Lähteet
Ex-post Evaluation of 2007 & 2008 European Capitals of Culture: Final Report
Kuva: Sue Davies, pixabay.com
loka 16, 2020
Itävaltalainen, noin 200 000 asukkaan Linz valittiin Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2009 yhdessä Liettuan pääkaupungin Vilnan kanssa. Linzillä oli useita tavoitteita, jotka se halusi saavuttaa kulttuuripääkaupunkiprojektinsa avulla, kuten vahvistaa asemaansa uskottavana kulttuurimatkailukohteena, joka tarjoaa vierailijoille jotain muuta kuin muut itävaltalaiset kaupungit, kuten Wien ja Salzburg. Linz halusi siis kehittää kulttuuritarjontaansa sekä matkailupalveluitaan. Muita merkittäviä tavoitteita olivat paikallisten ylpeyden lisääminen kotikaupunkiaan kohtaan sekä yhteyksien luominen paikallisten, alueellisten ja kansainvälisten kulttuuritoimijoiden välille, jotta Linz09-projektin hyödyt saataisiin ylläpidettyä ja jotta niiden pohjalta voitaisiin kehittää kulttuurialaa tulevinakin vuosina. Voidaan todeta, että Linz saavutti kaikki päätavoitteensa. Tarkastelkaamme, miten he onnistuivat tässä ja mitkä tilastot tukevat tätä arviota.
Useimpien osakkaiden mielestä suurin yksittäinen tekijä Linz09:n menestykseen oli kaupungin sekä Ylä-Itävallan alueen ja kansallisen hallituksen tehokas ja rakentava keskinäinen vuorovaikutus. Myös muiden osakkaiden onnistunut vuorovaikutus lisäsi pääkaupunkiprojektin menestystä. Toinen merkittävä menestystekijä oli kokeneen ja kansainvälisesti ansioituneen taiteellisen johtoryhmän palkkaaminen, sekä kyseiselle ryhmälle projektin suunnittelun ja taloudellisten investointien suhteen annettu vapaus ja luottamus. Tällaisen vapauden antaminen on tietysti aina jonkinlainen riski, mutta ilman kyseistä riskinottoa Linz ei todennäköisesti olisi pystynyt saamaan näin kokeneiden ja arvostettujen ammattilaisten apua. Voidaan todeta, että kyseessä oli laskelmoitu riski, joka lopulta osoittautui onnistuneeksi ratkaisuksi.
Linz09:n kokonaisbudjetista (68,7M€) lähes viidennes sijoitettiin markkinointiin ja kommunikaatioon. Pääkaupunkiprojektin mainostamista voidaan pitää menestyksenä, kun tarkastellaan paikallisten tietoisuutta ja asenteita projektia kohtaan vuonna 2006, eli kolme vuotta ennen tittelivuotta. Kyselytutkimus paljastaa, että paikallisista 91% oli tietoisia siitä, että Linz tuli olemaan Euroopan kulttuuripääkaupunki ja 88% mielestä kulttuuripääkaupunkititteli oli Linzille joko “hyvä” tai “erittäin hyvä” asia.
Matkailutilastoista voi päätellä, että kulttuuripääkaupunkiprojekti pelasti Linzin globaalin taloudellisen laman pahimmilta vaikutuksilta, jotka heikensivät merkittävästi esimerkiksi muiden itävaltalaisten kaupunkien taloutta. Linzissä vieraili 2 895 000 turistia vuonna 2009, ja yöpyneiden vierailijoiden osuus kasvoi 10% edelliseen vuoteen verrattuna. Samaan aikaan Grazissa, Salzburgissa ja Wienissä yöpyneiden vierailijoiden määrä laski 1,8% – 4,6%. Kulttuuripääkaupunkititteli vaikutti myönteisesti myös Linzin vieraanvaraisuuspalveluiden sekä infrastruktuurin kehittämiseen, mistä esimerkkinä mainittakoon kolmen uuden hotellin rakennuttaminen sekä monien muiden hotellien kunnostaminen ja laajentaminen.
Johannes Kepler-yliopiston taloustieteiden yksikön tutkimuksen mukaan, joka tarkasteli kulttuuripääkaupunkiprojektin taloudellisia vaikutuksia Ylä-Itävallan alueeseen vuosien 2005 ja 2010 välillä, projekti lisäsi alueellista bruttokansantuotetta 426 miljoonalla eurolla. Samassa tutkimuksessa todetaan, että Linz09 myös loi ja varmisti 4 625 työpaikkaa. Valtaosa näistä vaikutuksista oli seurausta infrastruktuurin kehittämisprojekteista, kuten Postlingbergin rautatien kehittämisestä ja laajentamisesta. Linz sekä Ylä-Itävallan alue sijoitti näihin projekteihin myös paljon sellaista rahaa, jota ei ollut budjetoitu kulttuuripääkaupunkihankkeeseen. Ylä-Itävallan infrastruktuurin kehittämiseen sijoitettiin 323M€ ja edellä mainitussa tutkimuksessa todettiin, että Linz09:ään sekä siihen liittyviin infrastruktuuriprojekteihin sijoitetut rahat oli jo saatu takaisin tutkimuksen työstämisen aikana.
Linz panosti tittelivuonnaan myös eurooppalaisen ja globaalin ulottuvuuden edistämiseen, vaikkei tämä ollutkaan sen päätavoitteita. Tätä väitettä tukee muun muassa se, että Linz09:ään osallistui taiteilijoita ja esiintyjiä 66 eri maasta. Tittelivuonna kaupungissa järjestettiin paljon eurooppalaisia festivaaleja ja muita tapahtumia. Osa tapahtumista, kuten Ars Electronica Festival, oli sellaisia, jotka oli järjestetty Linzissä aiempinakin vuosina. Jotkin tapahtumat, kuten 10. eurooppalaiset nuorten musiikkifestivaalit, olivat puolestaan kertaluontoisia Linzille. Linzille tulee antaa tunnustusta myös yhteisten eurooppalaisten teemojen tutkimisesta, etenkin natsien valta-aikaan tutustumisesta. Linzin natsi-menneisyyteen liittyvä tutkimus ja näyttelyt olivat todennäköisesti laaja-alaisimpia, mitä yksikään itävaltalainen kaupunki oli siihen mennessä aiheeseen liittyen tehnyt, ja kaupunki sai tämän vuoksi laajaa kansainvälistä tunnustusta. Jotkut myös kritisoivat Linziä näin aran aiheen käsittelystä, mutta useimpien osakkaiden mielestä tähän vaikeaan teemaan tutustuminen auttoi paikallisia käsittelemään näitä menneisyyden tapahtumia, ja siten hyväksymään ne ja pääsemään niistä yli. Linzissä järjestettiin myös tapahtumia, jotka juhlistivat kulttuurista moninaisuutta ja joissa eri etniset ryhmät saivat olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Esimerkki tällaisista tapahtumista ovat Völkergartenissa (Ihmisten puisto) järjestetyt interkulttuuriset kohtaamiset, joissa eri kulttuurisista ja etnisistä taustoista olevat ihmiset Neustadtviertelin kaupunginosasta kokoontuivat yhteen viettämään aikaa toistensa kanssa.
Vaikka suuri osa kulttuuritarjonnasta loppui tittelivuoden päättymisen myötä, jotkin Linz09:ssä lanseeratut projektit jatkoivat toimintaansa. Jatkuneita toimintoja olivat muun muassa Keplerin salonki, joka sisälsi useita tieteellisiä keskusteluja 1600-luvulla eläneen tähtitieteilijän entisessä kodissa; Turmeremit (tornin erakko); Seuraava sarjakuva, joka on monialainen festivaali sarjakuville sekä piirroselokuvataiteelle sekä Pixel Hotel, joka on uusien ”hotelli” huoneiden verkosto epätavallisissa paikoissa ympäri kaupunkia. Hörstadt (Akustinen kaupunki) ansaitsee erityismaininnan: tässä ohjelmassa esiteltiin uusia kokeiluja urbaaniin kehitykseen liittyvien ongelmien, kuten melusaasteen, ratkaisemiseksi. Hörstadtin oppeja sovelletaan nykyään eri puolilla maailmaa. Linz09:n pääosakkaat kokivat, että kulttuuripääkaupunkiprojekti antoi Linzille arvokasta kokemusta kulttuurisesta johtamisesta. Yksilöiden sekä instituutioiden saama kokemus, parantunut yhteistyö, myönteisempi tulevaisuudenkuva sekä lisääntynyt ammattitaito ovat kaikki arvokkaita hyötyjä, jotka tulevat auttamaan Linzin kulttuurista johtamista tulevaisuudessa.
Lähteet
loka 2, 2020
Väkiluvultaan Turkin suurin kaupunki, yli 15 miljoonan asukkaan Istanbul, oli vuonna 2010 yksi kolmesta Euroopan kulttuuripääkaupungista yhdessä saksalaisen Essenin ja Ruhrin alueen sekä unkarilaisen Pécsin kanssa. Istanbul sijoitti yli puolet kulttuuripääkaupunkiprojektin budjetistaan kulttuurisesti ja teollisesti merkittävän infrastruktuurinsa remontointiin. Erityisen merkittävä panostus kohdennettiin neljän Istanbulin historiallisen niemimaan alueella sijaitsevan UNESCOn maailmanperintökohteen, Theodosiuksen muurien, Zeyrekin naapuruston, Süleymaniyen naapuruston sekä Sultanahmetin arkeologisen puiston, remontointiin. Tähän projektiin sisältyi Hagia Sofian museon peruskorjaus, Topkapın palatsin osittainen peruskorjaus, Sultanahmetin aukion kehittäminen sekä Istanbulin historiallisen niemimaan hallintosuunnitelman valmistaminen.
Istanbulin Euroopan kulttuuripääkaupunkivuotta voidaan pitää menestyksenä myös järjestettyjen kulttuuritapahtumien koon, mittakaavan ja monipuolisuuden suhteen. Kaupungissa järjestettiin kulttuuripääkaupunkiprojektin aikana satoja tapahtumia ja erään kyselyn mukaan 70% paikallisista ajatteli Istanbulin kulttuuritarjonnan kasvaneen vuoden 2010 aikana. Kyselyiden perusteella Euroopan kulttuuripääkaupunkiprojekti lisäsi paikallisten mielenkiintoa kulttuuritapahtumia kohtaan. Tämä on pääteltävissä esimerkiksi siitä, että projektin puitteissa järjestettyihin kulttuuritapahtumiin osallistuneista, ja niiden pohjalta kyselyyn vastanneista henkilöistä 58% sanoi, että aikovat tulevaisuudessakin osallistua kulttuuritapahtumiin näiden myönteisten kokemusten vuoksi. Tilastojen mukaan kysynnän lisäksi myös kulttuurin tarjonta on kasvanut. Tämä on havaittavissa esimerkiksi siitä, että kulttuurialoilla ja luovilla aloilla työskentelevien yritysten määrä Istanbulissa on kasvanut 19 493:sta 23 918:sta vuosien 2009 ja 2011 välillä, mikä tarkoittaa 23% kasvua.
Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeella näyttäisi olleen vaikutusta myös turismin kasvuun Istanbulissa, ulkomaalaisten vierailijoiden määrän kasvaessa 11% vuosien 2009 ja 2010 välillä. Samalla aikavälillä myös kotimaisten matkailijoiden yöpymisten osuus kaupungissa kasvoi 4%. 15% erääseen kyselyyn vastanneista turisteista totesi, että kulttuuripääkaupunkivuosi oli jollain tasolla vaikuttanut heidän päätökseensä vierailla Istanbulissa.
Yksi Istanbul 2010-projektin päätavoitteista oli rakentaa yhteyksiä Istanbulin, muun Turkin sekä muun Euroopan välille kulttuurisen yhteistyön ja jaettujen kokemusten kautta. Tämä tavoite saavutettiin ainakin jossain määrin, minkä voi päätellä esimerkiksi kyselytutkimuksen tuloksista, jonka mukaan 59% paikallisista totesi heidän näkemystensä eurooppalaista kulttuuria kohtaan muuttuneen myönteisellä tavalla kulttuuripääkaupunkiohjelman myötä. Projekti sisälsi yhteistyötä taiteilijoiden ja muiden toimijoiden kanssa useista eri maista. Merkittävää yhteistyötä tehtiin varsinkin kahden muun vuoden 2010 kulttuuripääkaupungin, Essenin ja Ruhrin alueen sekä Pécsin kanssa. Useat turkkilaiset taiteilijat esiintyivät kulttuuritapahtumissa kahdessa muussa kulttuuripääkaupungissa, ja Essenin ja Ruhrin alueen sekä Pécsin tekemiä elokuvia esitettiin Istanbulissa. Muitakin eurooppalaisten kaupunkien välisiä yhteistyökuvioita toteutettiin runsaasti. Tästä esimerkkinä “41°-29° Istanbul Network”, joka oli 15 eurooppalaisen kaupungin yhteistyöhanke, joka tarjosi nuorille taiteilijoille mahdollisuuksia kulttuurien väliseen yhteistyöhön. Tämän lisäksi moni Istanbulin 39 kunnasta osallistui eurooppalaisten sekä Euroopan ulkopuolisten ystävyyskaupunkiensa kanssa kulttuurisiin yhteistyöprojekteihin ensimmäistä kertaa ikinä. Istanbulissa myös juhlistettiin kulttuurista monipuolisuutta esimerkiksi yhteisillä kulttuuritapahtumilla, joihin osallistui eri kulttuuriryhmiä sekä etnisiä ryhmiä, kuten valtaväestöä edustava muslimiyhteisö sekä vähemmistöryhmiin kuuluvat juutalais-, kreikkalais- ja armenialaisyhteisöt, sekä monet muut pienemmät yhteisöt.
Istanbul onnistui siis tavoitteessaan remontoida arvokkaita kulttuurikohteitaan, mikä oli tärkeää, jotta nämä kohteet pystyvät tarjoamaan palveluita ja elämyksiä tulevillekin sukupolville. Lisäksi kulttuurin kysyntä ja tarjonta lisääntyi Istanbulissa ainakin osittain Euroopan kulttuuripääkaupunkiprojektin seurauksena. Paikallisten mielenkiinto kulttuuritapahtumia kohtaan lisääntyi merkittävästi ja Istanbul vahvisti julkisuuskuvaansa kulttuurikaupunkina muun muassa kulttuurialoilla ja luovilla aloilla työskentelevien yritysten määrän lisääntymisen ansiosta. Lisääntynyt turismi toi kaupungille vaurautta ja elinvoimaisuutta. Interkulttuurinen vuorovaikutus kaupungin sisällä sekä turkkilaisten ja ulkomaalaisten kulttuuristen toimijoiden kanssa auttoi saavuttamaan tavoitteen kulttuurien yhdistämisestä ja erilaisuuden arvostamisesta ja juhlimisesta. Yhteenvetona voidaan todeta, että Istanbulin Euroopan kulttuuripääkaupunkiprojektia 2010 voidaan pitää menestyksekkäänä useista näkökulmista. Toivottavasti projektin myönteiset vaikutukset edesauttavat kaupungin kehitystä tulevaisuudessakin ja motivoivat uusia kulttuuripääkaupunkeja pyrkimään kohti samankaltaisia laaja-alaisia myönteisiä muutoksia.
Lähteet
syys 25, 2020
Unkarilainen Pécs oli yksi kolmesta Euroopan kulttuuripääkaupungista vuonna 2010, yhdessä Essenin ja Ruhrin alueen sekä Istanbulin kanssa. Pécsille suurin projektiin liittyvä taloudellinen investointi liittyi kaupungin infrastruktuurin kehittämiseen. Viisi suurinta projektia, Etelä-Transdanubian aluekirjasto ja tietokeskus, julkisten tilojen ja puistojen uudistaminen, Kodály keskus-konserttitalo sekä Museokadun ja Zsolnayn kulttuurikorttelin jälleenrakennus, maksoivat yhteensä noin 140 miljoonaa euroa. Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi todennäköisesti myös vauhditti Pécsin ja Budapestin välisen moottoritien valmistumista, mikä paransi entisestään Pécsin saavutettavuutta vierailijoille.
Vuoden 2010 Euroopan kulttuuripääkaupunkien projekteja arvioiva julkaisu (Ex-post evaluation of 2010 European Capitals of Culture) huomautti, että moni Euroopan kulttuuripääkaupunki voisi ottaa Pécsiltä oppia siitä, kuinka sijoituksilla infrastruktuurin kehittämiseen voidaan edesauttaa alueen kokonaisvaltaista kehittymistä. Pécs siis sijoitti huomattavia summia kaupungin infrastruktuurin kehittämiseen, mutta on jo saanut vastineeksi merkittäviä hyötyjä, ja tulee saamaan paljon lisää tulevaisuudessa. Monet erilaisista taustoista lähtöisin olevat paikalliset ovat päässeet nauttimaan uusien ja remontoitujen toimitilojen palveluista. Uusien instituutioiden, kuten Kodály keskuksen, ansiosta työllisyys kaupungissa on lisääntynyt, ja myös tulevaisuudessa kyseiset instituutiot tulevat työllistämään paikallisia. Kodály keskus tarjoaa myös korkealaatuiset toimitilat paikallisille organisaatioille, kuten Pannonin filharmoniselle orkesterille, sekä musiikkiopiskelijoille.
Tilastojen mukaan Pécsin julkisuuskuva kulttuurikaupunkina koheni selkeästi unkarilaisten silmissä kulttuuripääkaupunkivuoden aikana. Vuoden 2010 lopuksi 56% vastaajista arvioi Pécsin Budapestin jälkeen Unkarin toiseksi merkittävimmäksi kaupungiksi kulttuurisesta näkökulmasta ajateltuna. Vuotta aiemmin vastaava osuus oli 35%. Kulttuuripääkaupunkivuoteen mennessä paikalliset olivat selkeästi muuttaneet suhtautumistaan projektiin. Tämä on nähtävissä kyselyiden tuloksissa, joissa kartoitettiin vastaajien asennetta Euroopan kulttuuripääkaupunkiprojektiin. Tittelivuonna 68% vastaajista suhtautui projektiin myönteisesti, kun 2-3 vuotta aiemmin vain 35% vastaajista suhtautui projektiin myönteisesti.
Euroopan kulttuuripääkaupunkiprojekti on ollut erittäin hyödyllinen kulttuuritoimijoille sekä muille osakkaille kaupungissa, ja kyseiset toimijat ovat saaneet arvokasta kokemusta erilaisten tapahtumien suunnittelemisesta ja järjestämisestä. Lisäksi kaupunki on saanut taloudellista hyötyä muun muassa pääkaupunkivuonna lisääntyneestä turismista. Kansallisen tilastokeskuksen mukaan matkailijoiden määrä Pécsissä kasvoi 27,5% vuosien 2009 ja 2010 välillä. Ulkomaalaisten matkailijoiden määrä kasvoi samalla aikajanalla 71%.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Pécsin kulttuuripääkaupunkiprojekti oli menestys sekä välittömän kulttuurisen vaikutuksen että pidemmän aikavälin kulttuurisen kehittymisen näkökulmasta.
Lähteet
