Väkiluvultaan Turkin suurin kaupunki, yli 15 miljoonan asukkaan Istanbul, oli vuonna 2010 yksi kolmesta Euroopan kulttuuripääkaupungista yhdessä saksalaisen Essenin ja Ruhrin alueen sekä unkarilaisen Pécsin kanssa. Istanbul sijoitti yli puolet kulttuuripääkaupunkiprojektin budjetistaan kulttuurisesti ja teollisesti merkittävän infrastruktuurinsa remontointiin. Erityisen merkittävä panostus kohdennettiin neljän Istanbulin historiallisen niemimaan alueella sijaitsevan UNESCOn maailmanperintökohteen, Theodosiuksen muurien, Zeyrekin naapuruston, Süleymaniyen naapuruston sekä Sultanahmetin arkeologisen puiston, remontointiin. Tähän projektiin sisältyi Hagia Sofian museon peruskorjaus, Topkapın palatsin osittainen peruskorjaus, Sultanahmetin aukion kehittäminen sekä Istanbulin historiallisen niemimaan hallintosuunnitelman valmistaminen.
Istanbulin Euroopan kulttuuripääkaupunkivuotta voidaan pitää menestyksenä myös järjestettyjen kulttuuritapahtumien koon, mittakaavan ja monipuolisuuden suhteen. Kaupungissa järjestettiin kulttuuripääkaupunkiprojektin aikana satoja tapahtumia ja erään kyselyn mukaan 70% paikallisista ajatteli Istanbulin kulttuuritarjonnan kasvaneen vuoden 2010 aikana. Kyselyiden perusteella Euroopan kulttuuripääkaupunkiprojekti lisäsi paikallisten mielenkiintoa kulttuuritapahtumia kohtaan. Tämä on pääteltävissä esimerkiksi siitä, että projektin puitteissa järjestettyihin kulttuuritapahtumiin osallistuneista, ja niiden pohjalta kyselyyn vastanneista henkilöistä 58% sanoi, että aikovat tulevaisuudessakin osallistua kulttuuritapahtumiin näiden myönteisten kokemusten vuoksi. Tilastojen mukaan kysynnän lisäksi myös kulttuurin tarjonta on kasvanut. Tämä on havaittavissa esimerkiksi siitä, että kulttuurialoilla ja luovilla aloilla työskentelevien yritysten määrä Istanbulissa on kasvanut 19 493:sta 23 918:sta vuosien 2009 ja 2011 välillä, mikä tarkoittaa 23% kasvua.
Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeella näyttäisi olleen vaikutusta myös turismin kasvuun Istanbulissa, ulkomaalaisten vierailijoiden määrän kasvaessa 11% vuosien 2009 ja 2010 välillä. Samalla aikavälillä myös kotimaisten matkailijoiden yöpymisten osuus kaupungissa kasvoi 4%. 15% erääseen kyselyyn vastanneista turisteista totesi, että kulttuuripääkaupunkivuosi oli jollain tasolla vaikuttanut heidän päätökseensä vierailla Istanbulissa.
Yksi Istanbul 2010-projektin päätavoitteista oli rakentaa yhteyksiä Istanbulin, muun Turkin sekä muun Euroopan välille kulttuurisen yhteistyön ja jaettujen kokemusten kautta. Tämä tavoite saavutettiin ainakin jossain määrin, minkä voi päätellä esimerkiksi kyselytutkimuksen tuloksista, jonka mukaan 59% paikallisista totesi heidän näkemystensä eurooppalaista kulttuuria kohtaan muuttuneen myönteisellä tavalla kulttuuripääkaupunkiohjelman myötä. Projekti sisälsi yhteistyötä taiteilijoiden ja muiden toimijoiden kanssa useista eri maista. Merkittävää yhteistyötä tehtiin varsinkin kahden muun vuoden 2010 kulttuuripääkaupungin, Essenin ja Ruhrin alueen sekä Pécsin kanssa. Useat turkkilaiset taiteilijat esiintyivät kulttuuritapahtumissa kahdessa muussa kulttuuripääkaupungissa, ja Essenin ja Ruhrin alueen sekä Pécsin tekemiä elokuvia esitettiin Istanbulissa. Muitakin eurooppalaisten kaupunkien välisiä yhteistyökuvioita toteutettiin runsaasti. Tästä esimerkkinä “41°-29° Istanbul Network”, joka oli 15 eurooppalaisen kaupungin yhteistyöhanke, joka tarjosi nuorille taiteilijoille mahdollisuuksia kulttuurien väliseen yhteistyöhön. Tämän lisäksi moni Istanbulin 39 kunnasta osallistui eurooppalaisten sekä Euroopan ulkopuolisten ystävyyskaupunkiensa kanssa kulttuurisiin yhteistyöprojekteihin ensimmäistä kertaa ikinä. Istanbulissa myös juhlistettiin kulttuurista monipuolisuutta esimerkiksi yhteisillä kulttuuritapahtumilla, joihin osallistui eri kulttuuriryhmiä sekä etnisiä ryhmiä, kuten valtaväestöä edustava muslimiyhteisö sekä vähemmistöryhmiin kuuluvat juutalais-, kreikkalais- ja armenialaisyhteisöt, sekä monet muut pienemmät yhteisöt.
Istanbul onnistui siis tavoitteessaan remontoida arvokkaita kulttuurikohteitaan, mikä oli tärkeää, jotta nämä kohteet pystyvät tarjoamaan palveluita ja elämyksiä tulevillekin sukupolville. Lisäksi kulttuurin kysyntä ja tarjonta lisääntyi Istanbulissa ainakin osittain Euroopan kulttuuripääkaupunkiprojektin seurauksena. Paikallisten mielenkiinto kulttuuritapahtumia kohtaan lisääntyi merkittävästi ja Istanbul vahvisti julkisuuskuvaansa kulttuurikaupunkina muun muassa kulttuurialoilla ja luovilla aloilla työskentelevien yritysten määrän lisääntymisen ansiosta. Lisääntynyt turismi toi kaupungille vaurautta ja elinvoimaisuutta. Interkulttuurinen vuorovaikutus kaupungin sisällä sekä turkkilaisten ja ulkomaalaisten kulttuuristen toimijoiden kanssa auttoi saavuttamaan tavoitteen kulttuurien yhdistämisestä ja erilaisuuden arvostamisesta ja juhlimisesta. Yhteenvetona voidaan todeta, että Istanbulin Euroopan kulttuuripääkaupunkiprojektia 2010 voidaan pitää menestyksekkäänä useista näkökulmista. Toivottavasti projektin myönteiset vaikutukset edesauttavat kaupungin kehitystä tulevaisuudessakin ja motivoivat uusia kulttuuripääkaupunkeja pyrkimään kohti samankaltaisia laaja-alaisia myönteisiä muutoksia.
Lähteet
