fbpx

Puhdasta ja värikästä ruokaa pientilalta

Jokitilan satoa. Kuva: Martta Häyrynen.

Jokitilan satoa. Kuva: Martta Häyrynen.

Jokitila on Ylikiimingissä sijaitseva pientila, joka tuottaa monipuolisia avomaakasviksia. Jokitilaa pitävä Armi Jokitalo kuvailee itseänsä luovaksi monialayrittäjäksi, joka maatilan hoidon lisäksi tuottaa tapahtumia ja tekee monenlaisia luovia projekteja. Jokitilaa hän kuvailee pieneksi, omavaraiseksi ja kokeilevaksi maatilaksi.

Jokitilan ydinideana on sato-osuuksien myynti. Se tarkoittaa sitä, että asiakkaat voivat ostaa sato-osuuden jo keväällä tai alkukesästä ja kun sato alkaa olla kypsä, saavat etukäteen maksaneet asiakkaat satokassin joka toinen viikko. Satokassiin pujahtaa monenlaisia kasviksia, niin perinteisempiä kuin erikoisempiakin. Tuttujen juuresten, yrttien ja kasvisten seassa saattaa olla vaikkapa mangoldia, palmukaalia tai erilaisia yrttejä kuten salviaa.

“Satokassit ovat runsaita ja värikkäitä, valitsen niihin erilaisia lajikkeita. Asiakkaat fiilistelevät sitä ja että pääsevät oppimaan miten käytetään uusia kasviksia.”

Jokitalolle maanviljelyssä on erityisen tärkeää se, että ruoka tuotetaan puhtaasti ja ympäristölle kestävällä tavalla.

“Ajattelen kasvisten viljelyn siten, että hoidan maata ja saan vastineeksi puhtaan ja ravinteikkaan sadon. Ytimessä on harmonia luonnon kanssa.”

Kestävää lähiruokaa

Alunperin muotoilijana työskennellyt Jokitalo päätyi pitämään maatilaa, kun työelämän epäinhimillisyys sai hänet kaipaamaan muutosta. Hän asui jo valmiiksi vanhalla maatilalla ja katse suuntautui siihen, voisiko maanviljely olla myös työ.

“Halusin pystyä paremmin elämään sellaista elämää mitä haluan. Annan nykyäänkin työlle energiaa, mutta saan sitä myös takaisin valtavasti.”

Jokitalo haluaa tutkia erityisesti sitä, miten luoda kestävämpi pientilamalli, joka toimii massamaatalouden rinnalla.

“Lähiruoka ja sen tuottaminen on ehdottomasti tehokas tapa luoda kestävämpää ruokaa ja ruoantuotantoa.”

Hän kokee lähiruoan tulevaisuuden muotona tuottaa ruokaa muun ruoantuotannon ohella. Lähiruoka on Jokitalon mukaan kestävämpi ruoantuotannon muoto, jolla pystyttäisiin ratkomaan massatuotannon kestävyyden haasteita.

“Lähiruoka on myös paras tapa tuoda ihminen lähelle ruokatuotantoa ja ruoan viljelyä. Lähiruoan avulla ihmisen ymmärrys ruoantuotannosta lisääntyy.”

Pohjoinen tuo mahdollisuuksia

 Jokitalo kertoo, että on saanut asiakkailta palautetta siitä, että he näkevät ja tuntevat koko kokonaisuuden lopputuotteesta. Tilan energia, estetiikka, Jokitalon tekemän työ, maatila ja sen kasvikset luovat kehutun kokonaisuuden. Hän kertoo elävänsä voimakkaasti luonnosta ja luonnon sykleistä, joka näkyy myös hänen työssään, esimerkiksi sillä tavalla, että talvella arki on rauhallisempaa ja kesällä valon aikaan hän luo ja tekee enemmän.

Pohjoisessa Suomessa toimiminen tuo toki mukanaan valoisammat kesät, mutta myös pidemmät talvet. Jokitalo kertoo, että maatilan pitäminen pohjoisissa olosuhteissaan vaatii omia kommervenkkejään, mutta tuo mukanaan myös paljon mahdollisuuksia. Hän myös uskoo, että pohjoisuudessa on vielä paljon sellaisia etuja, joista ei edes tiedetä.

“Valoa on enemmän ja kunnon talvet vaikuttavat kasvitauteihin. On todella hienoa, että pohjoisessakin voidaan tuottaa ruokaa.”

Jokitalo toivoisi vielä löytävänsä verkostoonsa lisää paikallisia viljelijöitä, joiden kanssa pohjoista tuotantoa voisi kehittää entisestään.

“Oulun alueelle mahtuisi vielä lisääkin pientiloja, jotka tuottaisivat eri tuotteita ja ruokaa eri tavoilla. Jonkin verran on, mutta voisi olla vieläkin enemmän.”

Aitoja makuja ja maukasta lähiruokaa

Ravintola Talonpöytä. Kuva: Martta Häyrynen

Ravintola Talonpöytä. Kuva: Martta Häyrynen

Kuusamossa päämajaansa pitävä Talonpöytä on yrittäjä Mika Määtän mukaan monipuolinen, lähialueen ruokaan panostava ravintola, kahvila ja konditoria. Usealla paikkakunnalla toimiva yritys tarjoaa maistuvia tuotteita moneen makuun.

“Laidasta laitaan ihan kaikkea, paitsi fine diningiin ei olla lähdetty”, Määttä naurahtaa.

Ravintola Talonpöytä toimii entisen Kuusamon hotellin tiloissa, johon he muuttivat vuonna 2020. Talonpöytä toimii myös Puolangalla kunnan kanssa yhteistyössä tarjoten ruokaa kunnan kouluihin, päiväkoteihin ja ikäihmisille. Lisäksi Talonpöydän kahvila-konditoria toimii Kuusamon Prisman tiloissa ja kesäisin toimintaa on myös Oulangan luontokeskuksessa Kiutakönkäällä. Talonpöydän tarjontaan kuuluu niin lounasruokailu, a la carte kuin myös cateringpalvelut.

Määttä ja Sami Palosaari toimivat yhdessä Talonpöydän yrittäjinä. He ostivat yrityksen edellisten omistajien eläköityessä vuonna 2017. Edellisten yrittäjien vankalle työpohjalle on ollut hyvä rakentaa uutta tarinaa ja pienestä yrityksestä on kasvanut vuosien aikana useita kymmeniä työntekijöitä työllistävä kokonaisuus.

“Olemme kasvaneet kovaa vauhtia, mutta se on ollut hillittyä, harkittua ja tarkkaan mietittyä. Olemme paiskineet kovasti töitä ja esimerkiksi Kuusamon yrittäjät valitsivat meidät viime vuonna vuoden yrittäjiksi.”

Hyvä tulee läheltä

Määttä kertoo lähiruoan olevan koko ravintolatoiminnan lähtökohtana. Kuusamon luonto ja sen tarjoamat raaka-aineet ovat kaiken keskiössä. Esimerkiksi paikallinen poro, kala ja metsän antimet ovat esillä ravintolan ruokalistoilla.

“Me tiedämme meidän alueen vahvuudet, minkä näköisiä alkutuottajia täällä on, tiedetään mitä täällä osataan ja mitä täällä pystytään tuottamaan.”

Talonpöydässä pyritään hyödyntämään läheltä tulevaa ja tekemään itse niin paljon kuin mahdollista. Määttä näkee alueella vielä nykyistäkin enemmän potentiaalia. Loistavia alkutuottajia löytyy paljon joista osa jatkojalostaa tuotteensa itse.

“Pystymme suunnittelemaan tuotteita yhdessä ja työstämään meille sopivia juttuja ja tekemään niistä sitten ruokaa asiakkaalle.”

Asiakkaat pitävät Määtän mukaan erityisesti perinteisemmistä kuusamolaisista herkuista, kuten poronkäristyksestä. Poroburgerit keräävät “jäätävän hyvää palautetta” ja erityisesti Talonpöydän alkupalalajitelma, “Kuusamolaiset makupalat”, on sellainen poroa, sieniä, marjoja ja kalaa sekä oman leipurin leipää yhdistelevä hittituote, jota jokaisen pitäisi Määtän mukaan päästä maistamaan.

Kommunikaatio tärkeässä roolissa

Vaikka aivan kaikkea ei pystykään Kuusamon alueella tuottamaan, Määttä näkee sijainnin ensisijaisesti mahdollisuutena. Luonnon puhtaus ja pohjoisen Suomen ominaisuudet ovat hänen mukaansa kovassa huudossa tulevaisuudessa.

“Ihmisen tietoisuus ja mielenkiinto kasvavat jatkuvasti.”

Määtän mukaan Talonpöydässä pyritään kommunikoimaan asiakkaiden kanssa mahdollisimman paljon. Palaute on heille tärkeää ja kehitettävää löytyy aina. Hän kokee oleellisena sen, että he yrittäjinä pysyvät avoimena palautteelle. Oleellista on myös se, että asiakkaille voidaan selkä suorana kertoa, mistä ruoka tulee. Mahdollisuus kertoa tarkasti raaka-aineiden tarinasta herättää usein mielenkiintoista keskustelua.

“Siitä saamme positiivista palautetta, että kun asiakas syö jotakin ja voimme kertoa, että oletteko nähneet vaikka tuon Kuusamon Kalan ja sen kyltit tuossa lähellä, että sieltä tämä ruoka tulee.”

Talonpöytä on osa Wild Food Kuusamo ja Taivalkoski -verkostoa. Wild Food Kuusamo ja Taivalkoski on brändi ja tavaramerkki, joka sitoo yhteen Kuusamon ja Taivalkosken alueen paikallisia ruokatuottajia ja ravintola-alan yrittäjiä.

Herkullista jogurttia perhetilalta

Pitkäsen maalaisjuustolan jogurttia.

Pitkäsen maalaisjuustolan jogurttia.

Pitkäsen maalaisjuustola valmistaa herkullisia jogurtteja oman tilan maidosta. Kuusamossa sijaitseva ja pitkän historian omaava maalaisjuustola luottaa puhtaisiin ja laadukkaisiin raaka-aineisiin.

Pitkäsen maalaisjuustolan toimitusjohtaja Oiva Pitkänen kuvailee itseään mielummin “joka paikan Jussiksi” kuin toimitusjohtajaksi. Pitkänen on pitänyt maatilaa 80-luvun loppupuolelta asti, mutta koko tilan historia ulottuu jopa 50-luvulle, kun Pitkäsen äiti Taimi saapui töihin tilalle. Alunperin tila toimi perinteisenä maitotilana, kunnes siellä alettiin tuottamaan leipäjuustoa.

“Jogurttiin päädyttiin vähän vahingossa”, Pitkänen kertoo.

Vuonna 2011 alkoivat erilaiset kokeilut, joiden myötä juustontuotanto sai väistyä jogurtin edeltä. Tällä hetkellä Pitkäsen maalaisjuustola tuottaa kolme erilaista jogurttia: maalaisjogurtti, luonnonjogurtti ja kuusenkerkkäjogurtti. Jogurtteja valmistetaan oman tilan maidosta, salaisella reseptillä. Kaikki jogurtin alkutuotannosta jatkojalostukseen tapahtuu samassa pihapiirissä.

Yhdessä kehitetty

Pitkäsen maalaisjuustolan jogurtteja voi käyttää monipuolisesti. Niitä voi käyttää monenlaiseen leivontaan ja ruoanlaittoon. Ne sopivat myös syötäväksi ihan sellaisenaan, vaikkapa marjojen kanssa nautittuna. Pitkäsen mukaan paras käyttökohde on ehdottomasti aamupala.

“Syön itse omaa jogurttiamme kolmesataakuusikymmentäneljä päivää vuodesta. Jouluna syön riisipuuroa”, hän naurahtaa.

Pitkäsen maalaisjuustolan jogurtteja myydään maanlaajuisesti ja Kuusamon sisällä Pitkäsen mukaan lähes kaikissa elintarvikekaupoissa. Kuusamon ollessa aktiivinen matkailupitäjä monet turistit ovat löytäneet jogurtit paikallisista kaupoista ja vieneet toiveen sen löytymisestä myös oman alueensa kaupoista mukanaan.

Jogurtteja ja niiden tuotantoa kehitetään vieläkin aktiivisesti. Uusin tuttavuus, eli kuusenkerkkäjogurtti otettiin mukaan vuonna 2017. Uusia tuulia mukanaan tuovat myös Pitkäsen kaksostytöt Janika ja Jonna, jotka ovat nykyään mukana tilan omistajina. Mukana menossa on myös Pitkäsen puoliso Merja.

“Nuoret ovat täysillä tässä mukana. Haluan korostaa sitä, että meidän tilamme on sukutila ja toiminta jatkuu vieläkin suvun sisällä.”

Tilalla tehdään jatkuvasti kehitystyötä niin jogurtin, kuin myös vaikkapa lehmien hyvinvoinnin eteen. Lehmät ulkoilevat sään salliessa vapaana ja niiden säilörehut valmistetaan itse. Kehitystyö on johtanut laadukkaisiin ja herkullisiin jogurtteihin, jotka eivät ole pelkästään pidettyjä asiakkaiden piirissä vaan myös valtakunnallisesti tunnustettuja. Artesaaniruoan SM-kisoissa ovat jogurtit saaneet yhteensä neljä tunnustusta.

Pitkäsen maalaisjuustola on osa Wild Food Kuusamo ja Taivalkoski -verkostoa. Wild Food Kuusamo ja Taivalkoski on brändi ja tavaramerkki, joka sitoo yhteen Kuusamon ja Taivalkosken alueen paikallisia ruokatuottajia ja ravintola-alan yrittäjiä.

Laadukasta lajihunajaa vuosien kokemuksella

Jo useamman vuosikymmenen mehiläisiä tarhannut Raimo Tervola tuottaa herkullista hunajaa yhdessä vaimonsa kanssa Muhoksella. Hunajamyynti Raimo Tervola on yritys, joka on saanut vuosien saatossa useita palkintoja, niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.

Tervola tuottaa erityisesti lajihunajaa. Lajihunaja tarkoittaa sellaista hunajaa, jota mehiläiset keräävät yhden kasvilajin kukinnoista, tai tietynlaiselta kasvupaikalta. Noin kymmenisen vuotta sitten Tervola tajusi, että tavallisen hunajan sijaan hän voisi tuottaa lajihunajaa, koska pohjoiset olosuhteet olivat otollisia siihen.

“Vietiin pesät puolukkametsään omille maille vuonna 2014. Puolukkahunajaa tuli tosi paljon ja voitettiin sillä Suomen paras hunaja -palkinto, ja palkintoja tuli senkin jälkeen lisää.”

Alunperin pariskunta aloitti viljelemällä pienellä tilallaan monipuolisesti marjakasveja, esimerkiksi vadelmaa. Mehiläisiä piti saada pölyttämään kasveja ja Tervola päätti itse käydä kurssin mehiläistarhauksesta ja hankki omat mehiläisensä 2000-luvun taitteessa, josta asti mehiläisiä on ollut tilalla. Vaikka marjojen kasvatus on vähentynyt, mehiläistarhaus on pysynyt mukana.

Oikeat olosuhteet

Lajihunajan tuotantoprosessi menee Tervolan osalta yleensä näin: kotitilalla asuvat mehiläiset talvehtivat kotonaan, mutta keväällä kukkien alkaessa kukkimaan, ne siirretään sellaisiin paikkoihin, mistä tavoitellaan tiettyä lajihunajaa. Mehiläispesät siirretään yöllä tai vesisateella sen vuoksi, että kaikki mehiläiset ovat varmasti pesän sisällä. Tervolan pääsato tulee horsmasta, lajihunajan suhteen hän tavoittelee yleensä mustikkaa tai hillaa. Puolukasta lajihunajaa on helppo tuottaa Muhoksen jäkäläkankailla, koska puolukan kukkiessa ei ole kilpailevia kukintoja. Kaikin puolin nykyinen sijainti on ideaali lajihunajan tuotantoon.

“Etelässä on paljon samoja kasveja samalla alueella, meillä kun ei ole niin runsas kasvusto, niin voidaan löytää niitä alueita, joissa tuottaa lajihunajaa. Pohjoisemmassa kesä on taas liian lyhyt. Meillä olosuhteet ovat marjanviljelyn kannalta otolliset, saadaan parempi aromi marjoihin kuin muualla.”

Kansainvälistä huomiota

Tervolan hunajaa myydään pääasiassa lähiseudun myyjäisissä ja markkinoilla sekä REKO-tapahtumissa. Tervola ei muista, että hunajasta olisi koskaan tullut muuta kuin positiivista palautetta. Varsinkin puolukkahunajan aromi ja maku ovat Tervolan mukaan saaneet jopa ylistäviä arvioita.

“Vaikka hinnalla ei pysty kilpailemaan, niin hunajan laatu on aina erinomainen. Pohjois-Suomalaisella hunajalla on hyvä menekki, se on arvostettua ja sitä voisi myydä ihan maailmallekin.”

Tervola tuntee useammankin mehiläistarhaajan, jotka myyvät hunajaansa Keski-Euroopan joulumarkkinoilla. Vaikka Tervola on itse pysytellyt myynnin suhteen lähialueilla, on hänen hunajansa päässyt kansainvälisille markkinoille. Useasti Suomen Mehiläishoitajien toimesta Suomen parhaana hunajana palkittu tuote tähtää vuonna 2025 Apimondian, eli kansainvälisen mehiläistarhaajien liiton järjestämiin maailmanmestaruuskisoihin. Aikaisemminkin kansainvälisiä palkintoja hunajallaan voittanut Tervola on toiveikas kisojen suhteen.

“Osallistuminen vaatii kunnon hunajan. Suomalaiset eivät osallistu usein, mutta mielestäni se olisi tärkeää. Ei me pystytä näkymään missään, jos ei olla missään esillä.”

Mallastamo on panimoiden luottokumppani

Kuva: Pehkolan Mallastamo

Pehkolan Mallastamo

Pehkolan Mallastamo on Siikajoen kunnassa toimiva mallastamo, joka on toimitusjohtaja Heikki Haapalan mukaan toimija maanviljelijän ja olutpanimon välillä. Mallastamossa käsitellään ohraa, jota voidaan mallastusprosessin jälkeen käyttää raaka-aineena oluen valmistuksessa.

Mallastuksessa käynnistetään ohranjyvän enstyymitoiminta, jotta panimoissa voidaan muuttaa mäskäyksen avulla jyvien sisältämä tärkkelys käymiskelpoiseksi sokeriksi. Mallastus pitää sisällään kolme vaihetta, jotka ovat liotus, idätys ja kuivaus.

Alkunsa Pehkolan Mallastamo sai Haapalan ja hänen ystäviensä harrastuksesta. Kotiolutta valmistanut ystäväporukka haaveili alunperin omasta panimosta, mutta omaa juttua ei tuntunut löytyvän kotimaan panimokentällä. Yhdellä perustajista, Antti Kangastalolla, oli maataloustaustaa ja hän viljeli mallastuksessa käytettävää ohraa. Haapala ehdotti mallaksen valmistusta itse, kun porukka valmisti jo omaa oluttakin. Pienten autotallissa valmistettujen kokeiluerien jälkeen heräsi idea siitä, voisiko mallastamisesta olla yritystoiminnaksi asti. Lopullinen sysäys kohti mallastamoa tuli ensimmäisen yhteistyökumppanin löydyttyä.

“Hailuodon panimo tarttui meitä hihasta kiinni eräässä tapahtumassa ja innostui tästä ajatuksesta. Kun oli jo asiakas pohjalla, niin uskallettiin lähteä perustamaan omaa mallastamoa.”

Maltaasta on moneen

Pehkolan Mallastamo on siitä ainutlaatuinen yritys, ettei vastaavia pieniä mallastamoita löydy Suomesta. Pehkolan Mallastamo on löytänytkin toiminnallaan oivan markkinaraon: he pystyvät mahdollistamaan monelle panimolle sen, että he voivat tehdä olutta oman lähipellon raaka-aineista.

“Mallastamot ovat tottuneet palvelemaan isoja panimoita, mutta meidän eräkokomme on pienempi ja voimme näillä pienemmillä erillä palvella pienpanimoita.”

Mallastamon tuotteita pystyy hyödyntämään myös muussakin kuin oluessa. Pehkolan asiakkaista löytyy muun muassa muutamia leipomoita. Leipomopuolta olisi Haapalan mukaan määrä kasvattaa tulevaisuudessa. Vaikka ohra onkin heidän pääasiallinen tuotteensa, on mahdollisuuksia idättää monenlaisia viljoja.

Michelin-kokki Sasu Laukkonen kehitteli pari vuotta takaperin vaalean, ohramaltaasta valmistetun mallasleivän hyödyntäen juuri Pehkolan Mallastamon raaka-aineita.

“Hän kertoi haastattelussa etsineensä pitkän aikaa sellaista mallastamoa, josta saisi tarpeeksi tasalaatuista mallasta leipään ja meiltä hän löysi sen”, Haapala kertoo.

Samankaltaista palautetta on tullut muualtakin. Pehkolan Mallastamon maltaista maistaa asiakkaiden mukaan käsityöläisyyden. Laatuun vaikuttaa myös ympäristö, maaseudun rauhassa toimiessa eivät kaupungin saasteet häiritse.

“Meillä on pitkä ja valoisa kesä, joka tuo erityispiirteensä siihen lopputuotteeseenkin. Arvostan sitä puhtautta, meillä on puhdas ilmasto ja pärjätään vähemmillä torjunta-aineilla.”

Paikallisuus vie eteenpäin

Alusta asti Pehkolan Mallastamon tuotetta on kehitetty ja paranneltu yhteistyössä pienpanimoiden kanssa ja tuotantoa on kasvatettu rauhallisesti kysynnän mukaan. Yhteistyö pienpanimoiden kanssa on paitsi merkittävää yrittäjille itselleen, myös aluetaloudellisesti.

“Pitäisi joskus laskea auki, että kun verrataan pienpanimon olutta ja isompaa toimijaa, että kuinka paljon se yksi pullo tuo rahaa tälle alueelle..”

Esimerkiksi pitkäaikaista yhteistyökumppania, Hailuodon Panimoa, miettiessä Haapala laskee, että jos Siikajoen ja Hailuodon välille piirtäisi noin viidenkymmenen kilometrin kokoisen ympyrän, kaikki tuotantoprosessin osat löytyisivät tämän ympyrän sisältä, kuten yrittäjät, viljelijät ja kuljetusliikkeet. Hän rohkaisee kuluttajiakin pitämään tämän mielessä tuotteita valikoidessaan.

“Jos me haluamme pitää oman asuinympäristön mielekkäänä, niin silloin meidän kannattaa mahdollistaa pienten yritysten ja toimijoiden pärjääminen. Muuten meillä on aika tylsää, jos eletään vain isojen toimijoiden maailmassa. Vaikka paikallinen tuote tuntuu kalliimmalta, niin siitä saa aina itse enemmän takaisin, se raha jää omalle alueelle ja pitää huolta, että oma asuinalue pysyy mukavana ja sieltä löytyy palveluita.”

 

Elämyksiä porojen ehdoilla

Poro kujalan tilalla.

Kujalan porotila on yksi Kuusamon vanhimmista ja suurimmista porotiloista. Monipuoliset poronhoitoon pohjautuvat matkailupalvelut, herkullinen ruoka oman tilan raaka-aineista ja vastuullinen ote toimintaan tekevät Kujalan porotilasta kohteen täynnä aitoja elämyksiä.

Kujalan porotila sijaitsee vilkkaalla matkailualueella, tasan Rukan ja Kuusamon puolivälissä. Koko matkailutoiminnan keskiössä on alusta asti ollut sen rakentaminen porojen ehdoilla.

“Meillä kaikki tehdään porojen ehdoilla. Kaikki elämykset järjestetään niin, että porot saavat elää niille luontaista elämää”, kertoo Jenni Kujala, joka omistaa Kujalan porotilan miehensä Juha Kujalan kanssa.

Matkailijoita on käynyt tilalla vuodesta 2017. Matkailutoiminnan kehittäminen oli ollut ajatuksissa kuitenkin jo pitkään. Alunperin suunnitelmissa oli paikka, missä voisi keittää nokipannukahvit vieraille. Nyt tilalle on rakentunut porokeskus, jossa porotalous, matkailu ja käsityöt yhdistyvät.

“Meidän valttikorttimme ovat aidot elämykset matkailijoille. Kehitetään omaa juttua, ei kehitetä sitä samaa mitä muualla tehdään.”

Kujalan tilalla pääsee mukaan esimerkiksi pororengin päivään seuraamaan minkälainen on työpäivä aidoissa olosuhteissa. Tarjolla on myös vaikkapa porojoogaa.

“Kauan aikaa on ollut mielessä, että mitä jos voisi tehdä hyvinvointituotetta porojen ympärille. Porojen lähellä oleminen rauhoittaa, se äänimaailma on niin jännä. Siinä yhdistyy oikea joogatunti porotietouteen.”

 

Poronliha keskipisteessä

Monipuolisten matkailupalveluiden lisäksi Kujalan tilalla on kymmeniä vuosia tuotettu ja jalostettu poronlihaa. Poronliha on Kujalan mukaan loistava tuote, mutta sen mainetta pitää silti pitää yllä.

“Lihasta voimme luvata, että se on parasta mitä saa, kun se on itse tehty, tuotettu ja teurastettu. Pystymme takaamaan sen laadun ja kertomaan tarkasti mistä se on tullut”, Kujala kehuu.

Kujala sanoo kaiken ruokatoiminnan tilalla osoittavan kunniaa poronlihalle. On kahvitteluja ja muita pienempiä ruokaohjelmia, mutta myös illallisia ja lounasruokailua, joissa omaa poroa tarjotaan eri muodoissa. Lisäksi tärkeässä roolissa ovat lähiruoka ja villiruoka.

“Ei tarvi lähteä edes kauas, kaikki saadaan tästä läheltä. Herkkutatit, puolukat, villivadelmat, hillat ja mustikat. Kesävieraat pääsevät itsekin keräämään luonnon antimia.”

Tilalla koko poro hyödynnetään. Kanta-asiakkaiden verkosto on laaja ja lihaa viedään ympäri Suomen. Vanhimmat asiakkaat ovat hakeneet lihaa tilalta jo viidenkymmenen vuoden ajan, joka Kujalan mukaan kertoo lihan hyvästä laadusta.

“Paikalliset kokit sanovat, että eivät ole koskaan maistaneet näin hyvää käristystä. Se on myös hyvää palautetta, että asiakkaat tulevat edelleen ostamaan meiltä, eivät lähde hakemaan muualta tai halvemmalla, vaan ovat uskollisia meille tuottajina.”

 

Taide mukana toiminnassa

Lihan sivutuotteena tulevat taljat ja poronsarvet myydään myös eteenpäin. Lisäksi poronsarvet muuttuvat tilan käsityöpajalla koruiksi. Teollisen muotoilijan koulutuksen saanut Kujala loihtii monenlaisia käsitöitä, niin perinteisempiä kuin uniikkejakin luomuksia. Iso käsityöpaja on avoin vieraille, jolloin he näkevät tarkemmin miten tuotteet rakentuvat.

“Se tuo arvoa valmiille tuotteelle”, Kujala sanoo.

Kujalan porotilalla kehitetään kulttuurimatkailua. Kuvataidekasvattajana Kujala pitää taidepainotteisia työpajoja, joissa opetetaan poronsarven työstämisen mahdollisuuksista. Lisäksi hänellä on suunnitelmia kulttuuripääkaupunkivuotta varten.

“Porotaide levittäytyy vuonna 2026 eri tavoin ympäri Kuusamoa. Isoja maalauksia ja teoksia, positiivisia mielikuvia poroista. Valokuvaan ahkerasti meidän arkea, tämä on kolmen sukupolven hommaa, johon tarvitaan koko perhe vauvasta vaariin.”

 

Kestävän matkailun polulla

Kujalan porotilalla on kestävän matkailun sertifikaatti. Kestävän matkailun teemoihin on erityisesti paneuduttu vuodesta 2020 alkaen, mutta toimintatavat tulevat Kujalan mukaan selkärangasta.

“Teemme kaiken luonnon ehdoilla ja tämä tulee vieraiden kanssa kohtaamisissa aina esille. He eivät voi olla kuulematta meidän historiaa, luontosuhdetta, sitä tarinaa. Meillä pidetään huolta poroista ja se näkyy kaikkialla, myös tarinoissa.”

Porot ovat puolivillejä eläimiä, jotka viettävät suurimman osan ajasta vapaan luonnossa. Kun porot ovat kotona, myös Kujalat ovat kotona ja vieraat pääsevät katsomaan niitä siellä. Kun porot ovat kesästä syksyyn luonnossa, niin silloin ohjelmat järjestetään metsässä, siellä missä porotkin ovat.

“Kaikki on sitä aitoa elämää. Luontosuhdetta ei tarvitse keksiä, se on jo ja ohjaa meidän työtä. Luonnon ehdoilla mennään ja porokin seuraa sitä. Luonto määrää kaikesta täällä.”

Kujalan porotila on osa Wild Food Kuusamo ja Taivalkoski -verkostoa. Wild Food Kuusamo ja Taivalkoski on brändi ja tavaramerkki, joka sitoo yhteen Kuusamon ja Taivalkosken alueen paikallisia ruokatuottajia ja ravintola-alan yrittäjiä.

https://www.kujalanporotila.com/