De Gamlas Hemissä tarjoillaan perinneruokaa uusin tavoin – vanhoja klassikoita modataan nykypäivään laadukkaita raaka-aineita unohtamatta.
De Gamlas Hem on ainutlaatuinen hotelli ja ravintola aivan Oulun keskustan liepeillä. Upea puurakennus on ollut pystyssä jo vuodesta 1906 ja sen monipuolinen ja kiinnostava historia näkyy tänäkin päivänä hotellin toiminnassa.
De Gamlas Hemin elämysjohtaja Eeva Kouri on ollut mukana hotellin avausvuodesta 2018 asti. Yhdessä muun henkilökunnan kanssa Kouri luo asiakkaille niin arkipäivisiä elämyksiä kuin suurempia juhlia ja tapahtumiakin. Perustamisesta asti hotellin perusperiaate on pysynyt samana.
“Meidän tärkein tuotteemme on hyvät unet.”
Historia toiminnan keskiössä
Alunperin De Gamlas Hemin rakennus on toiminut ruotsinkielisin herrassäädyn naisten vanhainkotina. 1980-luvulla rakennus oli jo purku-uhan alla, mutta Oulun kaupunki peruskorjasi rakennuksen, joka toimi sen jälkeen monenlaisessa kaupungin käytössä, kunnes se haluttiin myydä 2017. De Gamlas Hemin omistajat, Arto Keränen, Timo Paakki ja Veli-Pekka Pohjola ostivat rakennuksen Oulun kaupungilta. Uudet omistajat remontoivat rakennuksen sokkelista kattoon. Näin rakennus saatiin nykyiseen kukoistukseensa, vanhaa kunnioittaen.
Oulun kaupungin rakennusvalvonta palkitsi yrittäjät Tuumastukki-palkinnolla vuonna 2019 laadukkaasta entisöinnistä ja rakentamisesta.
“Olemme tuoneet paljon talon ja Heinäpään historiaa mukaan toimintaan”, Kouri kertoo.
Hän nostaa mielenkiintoisena osana historiaa esimerkiksi sen, kun talvisodan aikaan rakennus toimi ruotsalaisten vapaaehtoisten hävittäjälentäjien majapaikkana. Lentorykmentti F19 on antanut myös nimensä yhdelle hotellin kabineteista. Hotellin muutkin kabinetit ovat saaneet nimiään De Gamlas Hemin vanhoilta asukkailta ja talon suunnitelleelta arkkitehdilta Viktos J. Sucksdorffilta, tuoden sen historiaa mukaan jokapäiväseen toimintaan.
“Suurinta kiitosta asiakkailta saamme tunnelmasta, historian säilyttämisestä ja siitä, että tällä talolla on tarina. Ihmiset arvostavat sitä, että mukana on sitä elämyksellisyyttä, ettei tämä ole pelkkä majoituspaikka tai lounasruokala, vaan miljöö tuo mukanaan tarinaa.”
Perinneruokaa uudella tavalla
De Gamlas Hemin ravintolan puolella toiminnan keskiössä on alusta asti ollut sama ideologia: ruoan pitää olla hyvää, maistuvaa ja terveellistä, makumaailma perinteisen suomalainen ja skandinaavinen, mutta ruokiin tuodaan mukaan uutta twistiä.
“Lounaalla tarjoamme meillä tehtyä kotiruokaa. Illallisella tunnelma muuttuu ja ruoan taso nousee ja teemme korkeatasoisempaa ja innovatiivisempaa ruokaa erittäin laadukkaista raaka-aineista. Vanhojen klassikoiden modaamista nykypäivään.”
Esimerkiksi rössypottu on monelle oululaiselle hyvinkin tuttu perinneruoka, joka ravintolan alkuaikoina kääntyi sen aikaisen keittiömestarin käsissä täysin uudeksi ruokalajiksi. Kaikki komponentit otettiin erilleen ja tuloksena oli perinteikkään keiton sijasta tinjamivoissa paistettua veripalttua, paahdettua porsaankylkeä, ruskistettua voita ja puikulaperunaa. Vaikkei kyseistä annosta tämän hetken listalta löydykkään, se on Kourin mielestä oivallinen esimerkki siitä, minkälaista innovointia De Gamlas Hemin keittiössä tapahtuu.
“Meillä pääperiaate kaikessa on se, että halutaan tuoda jotain erilaista ja omaa tänne.”
Kouri mukaan hotelli panostaa tähän myös lukuisilla yhteistöillään paikallisten yrittäjien kanssa. Esimerkiksi Hailuodon Panimon oluet löytyvät ravintolasta omalla etiketillä, Tyrnävän Myllyn kaurapuuro keitetään joka aamu, asiakkaat pääsevät herkuttelemaan Chocosomnian suklailla sekä Huovisen leipomon leipomuksilla. Erityisesti ulkomaiset ja ulkopaikkakuntalaiset asiakkaat arvostavat mahdollisuutta päästä maistamaan lähialueen tuotteita.
“Lähiruokaa on myös se, että tuetaan muita lähialueen toimijoita ja yrittäjiä. Meille on hirveän tärkeä elementti se, että tehdään paikallisten yrittäjien ja pienyrittäjien kanssa yhteistyötä.”
Kouri kokee, että Oulun kaltaisella alueella lähiruokaan liittyviä arvoja on helpompi toteuttaa, kuin vaikkapa eteläisemmässä Suomessa. Vaikka aivan kaikkea ei saakaan heti naapurista, kokee hän, että pienillä, arkisilla valinnoilla on lopulta iso merkitys kokonaisuudessa ja esimerkiksi ravintolan hiilijalanjäljen pienentämisessä.
