Eero Erkamon mukaan valotekniikan kehitykseen on vaikuttanut muun muassa teatteri, jossa valoa on käytetty ilmaisun välineenä ja osana tarinankerrontaa.
Tämän artikkelin on kirjoittanut Eero Erkamo (TeM), Suomen valotaiteen seura FLASH ry:n hallituksen jäsen. Eero on yrittäjä, joka työskentelee valaistussuunnittelijana erityisesti museovalaistuksen parissa sekä valosuunnittelijana esittävien taiteiden kentällä.
Aavistuksen hämärässä – valon mytologinen tarina
Kreikkalaisen tarun mukaan Prometheus varasti tulen jumalilta ihmisille, josta ihmiskunnan tekninen kehitys alkoi. Noah Harari korostaa kirjassaan ”Sapiens, Ihmisen lyhyt historia” tulen keksimisen merkitystä hetkenä, josta alkaen ihminen alkoi muokata ympäröivää maailmaa ja luoda olosuhteita itselleen otollisiksi. Tuli tarjosi lämpöä ja valoa – siis mahdollisuuden asua Suomenkin kaltaisessa olosuhteiltaan äärimmäisessä maassa, lämmittää ruoka sekä oma tupa ja vielä nähdäkin jotain pirtissä kaamoksen pimeydessä. Myös Raamatussa valolla on keskeinen symboliikka: Valo loistaa pimeydessä, pimeys ei ole saanut sitä valtaansa. (Joh 1.).
Jotta ymmärtäisimme paremmin tätä menneiden aikojen ihmisten suhdetta valoon, pitää meidän tehdä ajatusleikki – kuvitella asunnostamme ja ympäristöstämme pois kaikki nykyaikaiset valonlähteet: katuvalot, kodin valaisimet, televisiot, tietokoneen näytöt, kännykät, taskulamput – jolloin jäljelle jäävät vain aurinko, kuu ja tähdet taivaalla sekä tuli. Ei tarvitse mennä kuin hiukan yli 100 vuotta ajassa taaksepäin, kun valon puute rajoitti huomattavasti ihmisen työtä ja toimintaa. Kun aurinko laski ja tuli pimeä, ulkotyö loppui ja sisälläkin työnteko vaati järjestelyjä – puisen päreen polttamista ja sen vaihtamista vähän väliä. Voisi sanoa, että pimeässä ihmisen katse kääntyy ulkonaisesta maailmasta sisäänpäin – mielikuvitus täyttää hämärän ja pimeän monin tavoin.
Yössä ympäröivä pimeys ja tulen loiste ajavat ajatukset siihen, miksi ylipäänsä on taidetta – suuria kertomuksia ja teoksia. Niiden voi katsoa syntyneen tästä pimeydestä johtuneesta joutilaisuuden pakosta, yhdistettynä kodin lämpöiseen mukavuuteen tulen ääressä. Kun ei nähty paljoa, eikä voitu tehdä työtä – kerrottiin tarinoita. Esihistorialliset luolamaalaukset on myös tehty tulen valossa – lepattavan liekin valossa ne ikään kuin heräävät eloon.
Ennen teollista keinovaloa rakennuksissa piti ottaa tarkasti huomioon auringonvalon pääsy sisälle rakennuksen aukotusten kautta. Suomessa tämä historia näkyy ennen kaikkea vanhoissa keskiaikaisissa kirkoissa, joiden ikkunoiden kautta sisään tuleva suuri valkoinen valo kontrastoituu kynttilöissä lepattavaan pieneen lämpimään valoon, salin nurkkien jäädessä hämärään. Voisi nähdä, että valon esteettinen käyttö on kaikkialla maailmassa peräisin juuri kirkoista ja temppeleistä – suuren ja pienen valon sekä pimeyden dynamiikasta.
Tiedon valossa – valon tieteellinen tarina
Valon havainnoinnin ja siihen liittyvän tieteellisen tutkimuksen ympärille voi rakentaa tarinan lähes koko luonnontieteen historiasta. Tarina voi alkaa antiikin ajan valoa koskevista havainnoista, mutta lähtee yhä nopeampaan tahtiin Galileo Galilein kehitettyä kaukoputkea vuonna 1609 tarkemmaksi, jotta taivaankappaleita voitiin alkaa tutkia tarkemmin ja todeta niiden olevan kolmiulotteisia kappaleita. Löydöt muuttivat maakeskeisen maailmankuvan ja tekivät tietä uusille löydöille. Hiukan myöhemmin 1664–1666 Isaac Newton teki tutkimuksia valon spektristä ja totesi valkoisen valon pitävän sisällään kaikki sateenkaaren värit, toisin sanoen kaikki näkyvän valon säteilyn aallonpituudet. Christiaan Huygens taas osoitti vuonna 1678 valon olevan fysikaalisesti juuri aaltoliikettä.
Valoon ja optiikkaan kohdistuva tutkimus mahdollisti niin erittäin suurien kuin erittäin pienien asioiden tutkimisen – kaukoputkella tähdet ja aurinkokunta; mikroskoopilla pienet eliöt, bakteerit ja solut – mikä mullisti ihmisen maailmankuvan ja potkaisi tieteellisen kehityksen liikkeelle. Sen myötä myös materiaalinen kehitys kiihtyi, kutsumme sitä teolliseksi vallankumoukseksi.
Albert Einsteinin ja kvanttimekaniikan löytämisen myötä ymmärrys valosta syveni taas radikaalisti 1900-luvun alussa. Einstein kehitti fotonin mallin selittämään kokeiden tuloksia, joita ei osattu täysin selittää klassisen fysiikan avulla. Nykyään puhummekin valon aalto-hiukkasdualismista – valo on sekä sähkömagneettista säteilyä että myös hiukkasia, fotoneja.
Valoa näkemiseen – valon teollinen tarina
Kaasuvalo kehitettiin 1800-luvun alussa, sähkövalo levisi nopeasti 1880-luvulla. Teolliseen vallankumoukseen hyvin sopien ensimmäiset sähkövalot syttyivät Suomessa Finlaysonin tehtaalla suuressa kutomosalissa Plevnassa vuonna 1882. Jo aiemmin kaasuvalo oli mahdollistanut tehtaissa työskentelyn välittämättä sisään tulevan luonnonvalon määrästä. Työn aikataulutus ei tästä eteenpäin enää riippunut luonnollisesta auringon nousun ja laskun rytmistä. Teollisen vallankumouksen ajalta meille on jäänyt elämään joitain etenkin sisävalaistuksen metodeja, kuten kirkas ja häikäisevä keskellä kattoa oleva ympärisäteilevä valaisin. Pitkään valaistukseen suhtauduttiin vain määrällisesti eli että sitä oli tarpeeksi. Hehkulampun jälkeen vuorossa olivat loistelamput ja purkauslamput, jotka yleistyivät hiljalleen toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä. Led-valaistus on viimeisin suuri mullistus valaisinmarkkinoilla, ne ovat yleistyneet pääasialliseksi valonlähteeksi 2010-luvulla.
Ennen varsinaista julkista kaupunkivalaistusta oli kaupungeissakin yöllä pimeää, vain päävartioissa oli lyhdyt. Pimeällä liikkumista ei pidetty suotavana kaupungeissa ja jos liikkui, niin mukana oli pidettävä lyhtyä. Alkujaankin katuvalaistusta perusteltiin turvallisuudella ja rikollisuuden torjunnalla – lieneekö sanonta ”olla hämärähommissa” tuolta 200 vuoden takaa. Viipuriin ensimmäiset katulyhdyt tulivat 1780-luvulla ja Turkuun vuonna 1805. Viipuri ja Helsinki saivat kaasuvalot kadulle 1860. Sähköiset katuvalot syttyivät Oulussa 1889, toisena Suomessa Tampereen jälkeen.
Nykyisyys – valon määrästä kohti valon laatua
Valo on ihmiselle välttämättömyys, jotta näkeminen olisi mahdollista. Määrä on kuitenkin meinannut toisinaan korvata laadun, valosaasteesta on puhuttu jo hyvän aikaa. Valon ei-visuaalisia vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen on tutkittu, liittyen etenkin vuorokausirytmiin ja vireystilaan. Valaistusstandardeilla pyritään vaikuttamaan siihen, että valoa olisi rakennetussa ympäristössä riittävä määrä, mutta ei liikaa. Häikäisyn määrää pyritään vähentämään ja valon kykyä toistaa värit luonnollisina parantamaan – tämä kaikki vaatii laadukkaita valaisimia ja ennen kaikkea laadukasta valaistussuunnittelua. Olemme siirtyneet valon fyysisestä riittävästä määrästä kohti ammattitaitoisesti hyvin suunniteltua laadukasta valoa.
Valaistuksella on kuitenkin jo vuosisatoja ollut toinenkin tehtävä, kuin välttämätön näkyvyyden varmistaminen – esimerkiksi teattereissa valoa on käytetty osana tarinankerrontaa ja ilmaisun välineenä. Valaistuksella on luotu esimerkiksi luontoa muistuttavia muuntuvia valotilanteita sekä illuusioita niin kauan kuin keinovaloa on ollut olemassa. Teatteri onkin vaikuttanut myös valotekniikan kehitykseen tuottamalla tarpeen erilaisille uusille ratkaisuille ja keksinnöille. Esittävien taiteiden valosuunnittelu on vaikuttanut niin ikään rakennetun ympäristön valaistussuunnitteluun – teatterit ja oopperat ovat toimineet valon monipuolisen käyttämisen ja kokeilun laboratorioina, josta useat ideat ovat siirtyneet rakennetun valaistussuunnitteluun.
Marraskuu on Valon kuukausi Oulu2026-alueella. Vuoden pimeintä aikaa ja arkea valaistaan yhdessä muun muassa monipuolisilla tapahtumilla. Valon kuukausi on osa Oulun matkaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026. Valon kuukauteen voi osallistua valaisemalla vapaamuotoisesti vaikkapa kotia tai työpaikkaa sekä jakamalla valoaiheisia kuvia ja elämyksiä somessa. Osallistua voi myös kommentoimalla Valon kuukausi -sivulla julkaistavia artikkeleita tai muita Valon kuukauden somejulkaisuja Facebookissa tai Instagramissa. Arvomme joka viikko Oulu2026-tuotteita osallistuneiden kesken. Arvonnan säännöt löydät täältä. Lue lisää Valon kuukausi -sivulta!
