helmi 9, 2024
Pitkäsen maalaisjuustolan jogurttia.
Pitkäsen maalaisjuustola valmistaa herkullisia jogurtteja oman tilan maidosta. Kuusamossa sijaitseva ja pitkän historian omaava maalaisjuustola luottaa puhtaisiin ja laadukkaisiin raaka-aineisiin.
Pitkäsen maalaisjuustolan toimitusjohtaja Oiva Pitkänen kuvailee itseään mielummin “joka paikan Jussiksi” kuin toimitusjohtajaksi. Pitkänen on pitänyt maatilaa 80-luvun loppupuolelta asti, mutta koko tilan historia ulottuu jopa 50-luvulle, kun Pitkäsen äiti Taimi saapui töihin tilalle. Alunperin tila toimi perinteisenä maitotilana, kunnes siellä alettiin tuottamaan leipäjuustoa.
“Jogurttiin päädyttiin vähän vahingossa”, Pitkänen kertoo.
Vuonna 2011 alkoivat erilaiset kokeilut, joiden myötä juustontuotanto sai väistyä jogurtin edeltä. Tällä hetkellä Pitkäsen maalaisjuustola tuottaa kolme erilaista jogurttia: maalaisjogurtti, luonnonjogurtti ja kuusenkerkkäjogurtti. Jogurtteja valmistetaan oman tilan maidosta, salaisella reseptillä. Kaikki jogurtin alkutuotannosta jatkojalostukseen tapahtuu samassa pihapiirissä.
Yhdessä kehitetty
Pitkäsen maalaisjuustolan jogurtteja voi käyttää monipuolisesti. Niitä voi käyttää monenlaiseen leivontaan ja ruoanlaittoon. Ne sopivat myös syötäväksi ihan sellaisenaan, vaikkapa marjojen kanssa nautittuna. Pitkäsen mukaan paras käyttökohde on ehdottomasti aamupala.
“Syön itse omaa jogurttiamme kolmesataakuusikymmentäneljä päivää vuodesta. Jouluna syön riisipuuroa”, hän naurahtaa.
Pitkäsen maalaisjuustolan jogurtteja myydään maanlaajuisesti ja Kuusamon sisällä Pitkäsen mukaan lähes kaikissa elintarvikekaupoissa. Kuusamon ollessa aktiivinen matkailupitäjä monet turistit ovat löytäneet jogurtit paikallisista kaupoista ja vieneet toiveen sen löytymisestä myös oman alueensa kaupoista mukanaan.
Jogurtteja ja niiden tuotantoa kehitetään vieläkin aktiivisesti. Uusin tuttavuus, eli kuusenkerkkäjogurtti otettiin mukaan vuonna 2017. Uusia tuulia mukanaan tuovat myös Pitkäsen kaksostytöt Janika ja Jonna, jotka ovat nykyään mukana tilan omistajina. Mukana menossa on myös Pitkäsen puoliso Merja.
“Nuoret ovat täysillä tässä mukana. Haluan korostaa sitä, että meidän tilamme on sukutila ja toiminta jatkuu vieläkin suvun sisällä.”
Tilalla tehdään jatkuvasti kehitystyötä niin jogurtin, kuin myös vaikkapa lehmien hyvinvoinnin eteen. Lehmät ulkoilevat sään salliessa vapaana ja niiden säilörehut valmistetaan itse. Kehitystyö on johtanut laadukkaisiin ja herkullisiin jogurtteihin, jotka eivät ole pelkästään pidettyjä asiakkaiden piirissä vaan myös valtakunnallisesti tunnustettuja. Artesaaniruoan SM-kisoissa ovat jogurtit saaneet yhteensä neljä tunnustusta.
Pitkäsen maalaisjuustola on osa Wild Food Kuusamo ja Taivalkoski -verkostoa. Wild Food Kuusamo ja Taivalkoski on brändi ja tavaramerkki, joka sitoo yhteen Kuusamon ja Taivalkosken alueen paikallisia ruokatuottajia ja ravintola-alan yrittäjiä.
helmi 7, 2024
Jo useamman vuosikymmenen mehiläisiä tarhannut Raimo Tervola tuottaa herkullista hunajaa yhdessä vaimonsa kanssa Muhoksella. Hunajamyynti Raimo Tervola on yritys, joka on saanut vuosien saatossa useita palkintoja, niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.
Tervola tuottaa erityisesti lajihunajaa. Lajihunaja tarkoittaa sellaista hunajaa, jota mehiläiset keräävät yhden kasvilajin kukinnoista, tai tietynlaiselta kasvupaikalta. Noin kymmenisen vuotta sitten Tervola tajusi, että tavallisen hunajan sijaan hän voisi tuottaa lajihunajaa, koska pohjoiset olosuhteet olivat otollisia siihen.
“Vietiin pesät puolukkametsään omille maille vuonna 2014. Puolukkahunajaa tuli tosi paljon ja voitettiin sillä Suomen paras hunaja -palkinto, ja palkintoja tuli senkin jälkeen lisää.”
Alunperin pariskunta aloitti viljelemällä pienellä tilallaan monipuolisesti marjakasveja, esimerkiksi vadelmaa. Mehiläisiä piti saada pölyttämään kasveja ja Tervola päätti itse käydä kurssin mehiläistarhauksesta ja hankki omat mehiläisensä 2000-luvun taitteessa, josta asti mehiläisiä on ollut tilalla. Vaikka marjojen kasvatus on vähentynyt, mehiläistarhaus on pysynyt mukana.
Oikeat olosuhteet
Lajihunajan tuotantoprosessi menee Tervolan osalta yleensä näin: kotitilalla asuvat mehiläiset talvehtivat kotonaan, mutta keväällä kukkien alkaessa kukkimaan, ne siirretään sellaisiin paikkoihin, mistä tavoitellaan tiettyä lajihunajaa. Mehiläispesät siirretään yöllä tai vesisateella sen vuoksi, että kaikki mehiläiset ovat varmasti pesän sisällä. Tervolan pääsato tulee horsmasta, lajihunajan suhteen hän tavoittelee yleensä mustikkaa tai hillaa. Puolukasta lajihunajaa on helppo tuottaa Muhoksen jäkäläkankailla, koska puolukan kukkiessa ei ole kilpailevia kukintoja. Kaikin puolin nykyinen sijainti on ideaali lajihunajan tuotantoon.
“Etelässä on paljon samoja kasveja samalla alueella, meillä kun ei ole niin runsas kasvusto, niin voidaan löytää niitä alueita, joissa tuottaa lajihunajaa. Pohjoisemmassa kesä on taas liian lyhyt. Meillä olosuhteet ovat marjanviljelyn kannalta otolliset, saadaan parempi aromi marjoihin kuin muualla.”
Kansainvälistä huomiota
Tervolan hunajaa myydään pääasiassa lähiseudun myyjäisissä ja markkinoilla sekä REKO-tapahtumissa. Tervola ei muista, että hunajasta olisi koskaan tullut muuta kuin positiivista palautetta. Varsinkin puolukkahunajan aromi ja maku ovat Tervolan mukaan saaneet jopa ylistäviä arvioita.
“Vaikka hinnalla ei pysty kilpailemaan, niin hunajan laatu on aina erinomainen. Pohjois-Suomalaisella hunajalla on hyvä menekki, se on arvostettua ja sitä voisi myydä ihan maailmallekin.”
Tervola tuntee useammankin mehiläistarhaajan, jotka myyvät hunajaansa Keski-Euroopan joulumarkkinoilla. Vaikka Tervola on itse pysytellyt myynnin suhteen lähialueilla, on hänen hunajansa päässyt kansainvälisille markkinoille. Useasti Suomen Mehiläishoitajien toimesta Suomen parhaana hunajana palkittu tuote tähtää vuonna 2025 Apimondian, eli kansainvälisen mehiläistarhaajien liiton järjestämiin maailmanmestaruuskisoihin. Aikaisemminkin kansainvälisiä palkintoja hunajallaan voittanut Tervola on toiveikas kisojen suhteen.
“Osallistuminen vaatii kunnon hunajan. Suomalaiset eivät osallistu usein, mutta mielestäni se olisi tärkeää. Ei me pystytä näkymään missään, jos ei olla missään esillä.”
tammi 31, 2024
Pehkolan Mallastamo
Pehkolan Mallastamo on Siikajoen kunnassa toimiva mallastamo, joka on toimitusjohtaja Heikki Haapalan mukaan toimija maanviljelijän ja olutpanimon välillä. Mallastamossa käsitellään ohraa, jota voidaan mallastusprosessin jälkeen käyttää raaka-aineena oluen valmistuksessa.
Mallastuksessa käynnistetään ohranjyvän enstyymitoiminta, jotta panimoissa voidaan muuttaa mäskäyksen avulla jyvien sisältämä tärkkelys käymiskelpoiseksi sokeriksi. Mallastus pitää sisällään kolme vaihetta, jotka ovat liotus, idätys ja kuivaus.
Alkunsa Pehkolan Mallastamo sai Haapalan ja hänen ystäviensä harrastuksesta. Kotiolutta valmistanut ystäväporukka haaveili alunperin omasta panimosta, mutta omaa juttua ei tuntunut löytyvän kotimaan panimokentällä. Yhdellä perustajista, Antti Kangastalolla, oli maataloustaustaa ja hän viljeli mallastuksessa käytettävää ohraa. Haapala ehdotti mallaksen valmistusta itse, kun porukka valmisti jo omaa oluttakin. Pienten autotallissa valmistettujen kokeiluerien jälkeen heräsi idea siitä, voisiko mallastamisesta olla yritystoiminnaksi asti. Lopullinen sysäys kohti mallastamoa tuli ensimmäisen yhteistyökumppanin löydyttyä.
“Hailuodon panimo tarttui meitä hihasta kiinni eräässä tapahtumassa ja innostui tästä ajatuksesta. Kun oli jo asiakas pohjalla, niin uskallettiin lähteä perustamaan omaa mallastamoa.”
Maltaasta on moneen
Pehkolan Mallastamo on siitä ainutlaatuinen yritys, ettei vastaavia pieniä mallastamoita löydy Suomesta. Pehkolan Mallastamo on löytänytkin toiminnallaan oivan markkinaraon: he pystyvät mahdollistamaan monelle panimolle sen, että he voivat tehdä olutta oman lähipellon raaka-aineista.
“Mallastamot ovat tottuneet palvelemaan isoja panimoita, mutta meidän eräkokomme on pienempi ja voimme näillä pienemmillä erillä palvella pienpanimoita.”
Mallastamon tuotteita pystyy hyödyntämään myös muussakin kuin oluessa. Pehkolan asiakkaista löytyy muun muassa muutamia leipomoita. Leipomopuolta olisi Haapalan mukaan määrä kasvattaa tulevaisuudessa. Vaikka ohra onkin heidän pääasiallinen tuotteensa, on mahdollisuuksia idättää monenlaisia viljoja.
Michelin-kokki Sasu Laukkonen kehitteli pari vuotta takaperin vaalean, ohramaltaasta valmistetun mallasleivän hyödyntäen juuri Pehkolan Mallastamon raaka-aineita.
“Hän kertoi haastattelussa etsineensä pitkän aikaa sellaista mallastamoa, josta saisi tarpeeksi tasalaatuista mallasta leipään ja meiltä hän löysi sen”, Haapala kertoo.
Samankaltaista palautetta on tullut muualtakin. Pehkolan Mallastamon maltaista maistaa asiakkaiden mukaan käsityöläisyyden. Laatuun vaikuttaa myös ympäristö, maaseudun rauhassa toimiessa eivät kaupungin saasteet häiritse.
“Meillä on pitkä ja valoisa kesä, joka tuo erityispiirteensä siihen lopputuotteeseenkin. Arvostan sitä puhtautta, meillä on puhdas ilmasto ja pärjätään vähemmillä torjunta-aineilla.”
Paikallisuus vie eteenpäin
Alusta asti Pehkolan Mallastamon tuotetta on kehitetty ja paranneltu yhteistyössä pienpanimoiden kanssa ja tuotantoa on kasvatettu rauhallisesti kysynnän mukaan. Yhteistyö pienpanimoiden kanssa on paitsi merkittävää yrittäjille itselleen, myös aluetaloudellisesti.
“Pitäisi joskus laskea auki, että kun verrataan pienpanimon olutta ja isompaa toimijaa, että kuinka paljon se yksi pullo tuo rahaa tälle alueelle..”
Esimerkiksi pitkäaikaista yhteistyökumppania, Hailuodon Panimoa, miettiessä Haapala laskee, että jos Siikajoen ja Hailuodon välille piirtäisi noin viidenkymmenen kilometrin kokoisen ympyrän, kaikki tuotantoprosessin osat löytyisivät tämän ympyrän sisältä, kuten yrittäjät, viljelijät ja kuljetusliikkeet. Hän rohkaisee kuluttajiakin pitämään tämän mielessä tuotteita valikoidessaan.
“Jos me haluamme pitää oman asuinympäristön mielekkäänä, niin silloin meidän kannattaa mahdollistaa pienten yritysten ja toimijoiden pärjääminen. Muuten meillä on aika tylsää, jos eletään vain isojen toimijoiden maailmassa. Vaikka paikallinen tuote tuntuu kalliimmalta, niin siitä saa aina itse enemmän takaisin, se raha jää omalle alueelle ja pitää huolta, että oma asuinalue pysyy mukavana ja sieltä löytyy palveluita.”
tammi 29, 2024
Kujalan porotila on yksi Kuusamon vanhimmista ja suurimmista porotiloista. Monipuoliset poronhoitoon pohjautuvat matkailupalvelut, herkullinen ruoka oman tilan raaka-aineista ja vastuullinen ote toimintaan tekevät Kujalan porotilasta kohteen täynnä aitoja elämyksiä.
Kujalan porotila sijaitsee vilkkaalla matkailualueella, tasan Rukan ja Kuusamon puolivälissä. Koko matkailutoiminnan keskiössä on alusta asti ollut sen rakentaminen porojen ehdoilla.
“Meillä kaikki tehdään porojen ehdoilla. Kaikki elämykset järjestetään niin, että porot saavat elää niille luontaista elämää”, kertoo Jenni Kujala, joka omistaa Kujalan porotilan miehensä Juha Kujalan kanssa.
Matkailijoita on käynyt tilalla vuodesta 2017. Matkailutoiminnan kehittäminen oli ollut ajatuksissa kuitenkin jo pitkään. Alunperin suunnitelmissa oli paikka, missä voisi keittää nokipannukahvit vieraille. Nyt tilalle on rakentunut porokeskus, jossa porotalous, matkailu ja käsityöt yhdistyvät.
“Meidän valttikorttimme ovat aidot elämykset matkailijoille. Kehitetään omaa juttua, ei kehitetä sitä samaa mitä muualla tehdään.”
Kujalan tilalla pääsee mukaan esimerkiksi pororengin päivään seuraamaan minkälainen on työpäivä aidoissa olosuhteissa. Tarjolla on myös vaikkapa porojoogaa.
“Kauan aikaa on ollut mielessä, että mitä jos voisi tehdä hyvinvointituotetta porojen ympärille. Porojen lähellä oleminen rauhoittaa, se äänimaailma on niin jännä. Siinä yhdistyy oikea joogatunti porotietouteen.”
Poronliha keskipisteessä
Monipuolisten matkailupalveluiden lisäksi Kujalan tilalla on kymmeniä vuosia tuotettu ja jalostettu poronlihaa. Poronliha on Kujalan mukaan loistava tuote, mutta sen mainetta pitää silti pitää yllä.
“Lihasta voimme luvata, että se on parasta mitä saa, kun se on itse tehty, tuotettu ja teurastettu. Pystymme takaamaan sen laadun ja kertomaan tarkasti mistä se on tullut”, Kujala kehuu.
Kujala sanoo kaiken ruokatoiminnan tilalla osoittavan kunniaa poronlihalle. On kahvitteluja ja muita pienempiä ruokaohjelmia, mutta myös illallisia ja lounasruokailua, joissa omaa poroa tarjotaan eri muodoissa. Lisäksi tärkeässä roolissa ovat lähiruoka ja villiruoka.
“Ei tarvi lähteä edes kauas, kaikki saadaan tästä läheltä. Herkkutatit, puolukat, villivadelmat, hillat ja mustikat. Kesävieraat pääsevät itsekin keräämään luonnon antimia.”
Tilalla koko poro hyödynnetään. Kanta-asiakkaiden verkosto on laaja ja lihaa viedään ympäri Suomen. Vanhimmat asiakkaat ovat hakeneet lihaa tilalta jo viidenkymmenen vuoden ajan, joka Kujalan mukaan kertoo lihan hyvästä laadusta.
“Paikalliset kokit sanovat, että eivät ole koskaan maistaneet näin hyvää käristystä. Se on myös hyvää palautetta, että asiakkaat tulevat edelleen ostamaan meiltä, eivät lähde hakemaan muualta tai halvemmalla, vaan ovat uskollisia meille tuottajina.”
Taide mukana toiminnassa
Lihan sivutuotteena tulevat taljat ja poronsarvet myydään myös eteenpäin. Lisäksi poronsarvet muuttuvat tilan käsityöpajalla koruiksi. Teollisen muotoilijan koulutuksen saanut Kujala loihtii monenlaisia käsitöitä, niin perinteisempiä kuin uniikkejakin luomuksia. Iso käsityöpaja on avoin vieraille, jolloin he näkevät tarkemmin miten tuotteet rakentuvat.
“Se tuo arvoa valmiille tuotteelle”, Kujala sanoo.
Kujalan porotilalla kehitetään kulttuurimatkailua. Kuvataidekasvattajana Kujala pitää taidepainotteisia työpajoja, joissa opetetaan poronsarven työstämisen mahdollisuuksista. Lisäksi hänellä on suunnitelmia kulttuuripääkaupunkivuotta varten.
“Porotaide levittäytyy vuonna 2026 eri tavoin ympäri Kuusamoa. Isoja maalauksia ja teoksia, positiivisia mielikuvia poroista. Valokuvaan ahkerasti meidän arkea, tämä on kolmen sukupolven hommaa, johon tarvitaan koko perhe vauvasta vaariin.”
Kestävän matkailun polulla
Kujalan porotilalla on kestävän matkailun sertifikaatti. Kestävän matkailun teemoihin on erityisesti paneuduttu vuodesta 2020 alkaen, mutta toimintatavat tulevat Kujalan mukaan selkärangasta.
“Teemme kaiken luonnon ehdoilla ja tämä tulee vieraiden kanssa kohtaamisissa aina esille. He eivät voi olla kuulematta meidän historiaa, luontosuhdetta, sitä tarinaa. Meillä pidetään huolta poroista ja se näkyy kaikkialla, myös tarinoissa.”
Porot ovat puolivillejä eläimiä, jotka viettävät suurimman osan ajasta vapaan luonnossa. Kun porot ovat kotona, myös Kujalat ovat kotona ja vieraat pääsevät katsomaan niitä siellä. Kun porot ovat kesästä syksyyn luonnossa, niin silloin ohjelmat järjestetään metsässä, siellä missä porotkin ovat.
“Kaikki on sitä aitoa elämää. Luontosuhdetta ei tarvitse keksiä, se on jo ja ohjaa meidän työtä. Luonnon ehdoilla mennään ja porokin seuraa sitä. Luonto määrää kaikesta täällä.”
Kujalan porotila on osa Wild Food Kuusamo ja Taivalkoski -verkostoa. Wild Food Kuusamo ja Taivalkoski on brändi ja tavaramerkki, joka sitoo yhteen Kuusamon ja Taivalkosken alueen paikallisia ruokatuottajia ja ravintola-alan yrittäjiä.
https://www.kujalanporotila.com/
tammi 17, 2024
Lampaita laiduntamassa Kurikan lammastilalla.
Siikajoella sijaitseva Kurikan Lammastila on jo pitkään tarjonnut laadukkaita lampaanlihatuotteita sekä lammasjalosteita. Lampurit Sari Kurikka ja Marko Kurikka tekevät töitä noin neljänsadan lampaan parissa upeissa maalaismaisemissa.
Tilan historia ulottuu kauas. Marko Kurikka on ollut tilan omistajana jo 80-luvun loppupuolelta asti ja jo sitäkin ennen se on kuulunut hänen suvulleen. Ajan saatossa tilalla on kasvatettu niin sikoja kuin nautojakin, mutta lampaat saapuivat tilalle 90-luvulla jäädäkseen. Tällä hetkellä tilalla kasvatetaan texel- ja blue texel -rotuisia lampaita.
Kurikan Lammastila myy lampaanlihaa ja lammasjalosteita, kuten taljoja, raakavillaa esimerkiksi petivaatteita varten ja Sari Kurikan itse valmistamia käsitöitä, kuten konehuovutettuja tossuja. Lisäksi suunnitelmissa olisi aloittaa pienimuotoista matkailutoimintaa.
“Ollaan ostettu siirrettävä saunamökki ja ensi kesänä olisi tarkoitus alkaa pyörimään tällaiset lammaslomat, upeissa maisemissa meidän rannassa. Saisi lomailla lampaiden seurassa”, Sari Kurikka kertoo.
Arvostettu ja laadukas tuote
Lampaanlihatuotteita löytyy laaja valikoima. On grillimakkaroita, salamia, lammaskebabia, raakalihaa ja käristystä. Kurikat kulkevat aktiivisesti alueen REKO-tapahtumissa sekä markkinoilla esittelemässä ja myymässä tuotteitaan. Tuotteita voi ostaa myös suoraan tilalta.
“Tilamme sijaitsee kahden ison kaupungin, Oulun ja Raahen välissä ja se on meille etu. Meille on syntynyt hyvä oma asiakaskunta.”
Kurikka kehuu heidän lampaanlihansa olevan laadukasta, lähellä tuotettua ja puhtaasti pelkkää lammasta. Hän kokee myös tärkeäksi sen, että lammastilan pitäminen ja monivaiheinen tuotantoprosessi parantaa omalta osaltaan alueen työllisyyttä, pitäen sisällään niin teurastajat kuin kuljettajatkin.
Vuonna 2022 Kurikan Lammastila palkittiin Maistuva maaseutu -tunnustuspalkinnolla. Palkinto noudettiin farmimessuilta Mikkelistä ja Kurikka kuvailee tunnustuksen tulleen täytenä yllätyksenä.
“Se oli meille arvostettu palaute.”
Helppoa ja hyvää
Lampaanliha ei ole kaikille tuttu raaka-aine, mutta Kurikka kertoo monesti kuullun tokaisun villasukkamaisesta mausta karisevan samantien, kun ihmiset pääsevät maistamaan heidän tuotteitaan. Valmiiksi maustetut hampurilaispihvit tai vain lämmitystä tarvitseva lammaskebab tekevät lampaanlihan valmistamisesta helppoa.
“Ne ovat niin helposti valmistettavia, että saa helposti puhuttua ympäri nälkäisiä ihmisiä.”
Kebab onkin Kurikan mukaan ehdottomasti yksi heidän suosituimmista tuotteistaan, toisen ollessa karitsakäristys. Omaa suosikkia hänen on kuitenkin hankala valita.
“Ei voi sanoa suosikkia, kun kaikki on niin suunmyötäistä”, hän naurahtaa.
tammi 5, 2024
Kuusamossa Elijärven rannalla sijaitseva Oivanki on elämyksellinen nuorisokeskus. Se on osa valtakunnallista nuorisokeskusten kokonaisuutta, johon kuuluu yhdeksän keskusta ympäri Suomen. Oivangissa järjestetään monipuolisia nuorisoleirejä ja leirikouluja, mutta lisäksi myös esimerkiksi pikkujouluja, kokouksia, juhlia ja muita tapahtumia.
Majoitus- ja ravintolapäällikkö Leila Hemmilä on työskennellyt Oivangissa jo vuodesta 1985 lähtien. Alunperin määräaikaiseksi keittiöapulaiseksi taloon saapunut Hemmilä on vuosien varrella opiskellut itselleen muun muassa restonomin koulutuksen.
Oivangin varsinainen toiminta lähti käyntiin vuonna 1982, vaikkakin leirejä on järjestetty jo 1970-luvulta alkaen. Suomen nuorisokeskusyhdistys, eli tuttavallisemmin Suomen nuorisokeskukset perustettiin kattojärjestöksi maassa sijaitseville yhdeksälle nuorisokeskuksille. Kyseessä on nuorisotyöhön erikoistunut verkosto, joka edistää nuorten liikkuvuutta Suomen sisällä sekä ulkomailla.
“Teemme täällä nuorisotyötä suurella sydämellä ja kehittävällä otteella. Luomme lapsille ja nuorille elämän mittaisia muistoja.”
Oivanki tarjoaa monipuolisesti tekemistä. Minigolf, hiihtoladut, alppicurling ja monet ulkopuolisilta tuottajilta hankitut aktiviteetit kuten poroajelut ja metsäjooga varmistavat sen, että leiriläisillä ja muilla kävijöillä on aina mielekästä tekemistä.
“Käytämme paljon ulkopuolisten tuottajien palveluita. Kaikkea ei tarvi itse osata, kun läheltä löytyy osaajia.”
Paikallisuus suunnitelmien keskiössä
Kun Oivangissa on leiri, ovat leiriläiset niin sanotusti täysihoidolla. He syövät päivän aikana aamiaisen, lounaan, päivällisen ja iltapalan seitsemänä päivänä viikossa. Menut suunnitellaan aina ryhmää silmälläpitäen. Juhlissa ja tapahtumissa ruokatarjonta on luonnollisesti eri tyylistä, mutta yksi asia yhdistää kaikkea ruokasuunnittelua:
“Mahdollisimman paljon paikallista. Luonnosta kerätään niin paljon kuin mahdollista. Milloin mitäkin saa, niin otetaan vastaan mielellään.”
Ruokalistoilla hyödynnetään siis lähialueen tilojen ja pohjoisen luonnon antimia. Hemmilä nostaa erityisesti esiin paikallisen kalan, esimerkiksi muikun ja kirjolohen, sekä Kuusamon alueella saatavilla olevan poron. Oivangin henkilökunnasta löytyy Hemmilän mukaan paljon innokkaita marjastajia ja sienestäjiä, jotka keräävät luonnon antimia säilöön talveksi. Hän on itse myös innokas keräilijä.
“Kaikki tuotteet mitä kerätään täällä pohjoisessa ovat aromikkaampia. Ne ovat puhtaita tuotteita, eivät ole liikenteen saastuttamia.”
Keskuksen pihamaalla kasvaa tällä hetkellä marjapensaita ja raparperia. Tulevana kesänä oman puutarhan repertuaaria olisi tarkoitus laajentaa esimerkiksi hyötymarjoilla. Lisäksi Oivangissa leivotaan paljon itse. Aamupalalla on tarjolla aina tuoreita sämpylöitä. Ruoka onkin kerännyt paljon kiitosta leiriläisiltä.
“Nuoret kyselevät meiltä paljon ruoasta. He sanovat, että ruoka on parempaa kuin koulussa ja aikovat viedä kokit mukanaan omiin kouluihinsa”, Hemmilä naurahtaa.
Oivanki on osa Wild Food Kuusamo ja Taivalkoski -verkostoa. Wild Food Kuusamo ja Taivalkoski on brändi ja tavaramerkki, joka sitoo yhteen Kuusamon ja Taivalkosken alueen paikallisia ruokatuottajia ja ravintola-alan yrittäjiä.
Lue lisää Oivangin verkkosivuilta.
