fbpx

Herkullista lähiruokaa vuosikymmenten kokemuksella

Tunnelmallisessa ravintola Kultaisessa Kukossa luotetaan perinteisiin ja lähiruokaan.

Ravintola Kultainen Kukko on toiminut Suomussalmella jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan ja sen rinnalla toimiva tilausravintola Vanha Kurimokin on jo yli kaksikymppinen. Toiminnassa luotetaan perinteisiin ja lähiruokaan.

Veikko Huovinen perusti Kultaisen Kukon Suomussalmelle sen vuoksi, ettei vastaavanlaista paikkaa löytynyt kunnasta. Oman ravintolan perustamista hän oli miettinyt jo pitkään. Kultainen Kukko toi Suomussalmelle mukanaan uudentyyppisen tavan ruokailla: tarjolla oli hampurilaisia ja saman tien hitiksi noussut salaattipöytä, jotka ovat säilyneet ravintolan valikoimassa tähänkin päivään asti.

“Silloin oli liiketila vapautumassa ja ajatus oli ollut pitkään, että perustan oman ravintolan, vaikka paikasta en ollut varma. Päädyin perustamaan sen tänne Suomussalmelle ja siitä asti on toimintaa pyöritetty. Se oli hyvä ratkaisu.”

 

Monipuolista tarjontaa

Tällä hetkellä ravintolayrittäjänä toimii Huovisen poika Pekka, joka on pyörittänyt toimintaa jo yli kymmenen vuotta. Huovinen on itse eläkkeellä, mutta silti aktiivisesti mukana, erityisesti ruokatuotteen kehittämisessä. Kultainen Kukko ja tilausravintola Vanha Kurimo muodostavat omat, ainutlaatuiset kokonaisuutensa.

“Kultaisessa Kukossa on päivittäinen buffetlounas tarjolla. Se on monipuolinen ja siinä huomioidaan paikallisuus ja lähiruoka. Hampurilaiset ovat säilyneet mukana, nykyään niitä syövät myös aikuiset, eivät vain lapset. Vanha Kurimo on tilauksesta auki ryhmille eri tilaisuuksia varten. Kastajaisista hautajaisiin on koko kirjo saatavilla. Ruokavalikoimassa korostuu vielä enemmän paikallisuus”, hän summaa.

Varsinkin kesäaikana raaka-aineet tulevat niinkin läheltä kuin omasta pihapiiristä. Vanha Kurimo on upea hirsipirtti, jonka pihapiirissä kasvaa paljon hyödynnettävää. Erityisesti villiyrttejä käytetään runsaasti, varsinkin kesäaikana ne ovat keskeisessä osassa. Huovinen nostaa esimerkkinä erään salaattipöydän ikisuosikin, marinoidut kangasrouskut, joissa on öljyä, kuivattuja yrttejä, sipulia ja valkosipulia.

“Ne ovat olleet hittituote jo kolmekymmentä vuotta. Siinä korostuu se suomalaisuus ja paikallisuus, kun täällä alueella kasvaa paljon sieniä. Kangasrouskua vähän jopa väheksytään, mutta meillä se on nostettu framille.”

 

Lähiruoka ilahduttaa

Villiyrttien käyttö ilahduttaa Huovisen mukaan asiakkaita, vaikka välillä erikoisemmat raaka-aineet herättävät ihmetystäkin.

“Pääsääntöisesti palaute on myönteistä, sijainnin ja monipuolisuuden kannalta. Asiakkaita ilahduttaa se, että hyödynnämme asioita mitä omalla pihamaalla kasvaa.”

Lisäksi paikallisten ammattilaiskalastajien kalaa käytetään paljon, sekä myös sieniä ja luonnonmarjoja. Kainuun alueella on Huovisen mukaan runsaasti hyviä kasvattajia, joilta he hankkivat esimerkiksi salaattia ja tuorekurkkua. Raaka-aineita hyödynnetään satokauden mukaan. Koska ravintola sijaitsee poronhoitoalueella, löytyy poronlihaakin välillä listalta.

“Kainuun tämän alueen ruokakulttuuri lyö kättä Lapin ja Pohjois-Karjalan kanssa.”

Asiakaskunta koostuu niin paikallisista, kuin matkailijoistakin. Viitostien varrella Ämmänsaaren keskustassa sijaitsevassa ravintolassa on helppo pysähtyä matkalla Lappiin. Uutena toimintaan on tullut mukaan matkailijoille tarjottu ohjelmapalvelu, joka on mahdollista yhdistää ruokailuun.

“Asiakkaat saavat itse leipoa rieskaa ja sitten syödä tai ottaa mukaan matkaevääksi itse tekemänsä rieskat. Ulkomaalainen ryhmä kysyi, että voisiko olla jotain muutakin työpajaa, vaikka keiton keittämistä. Kurimo on iso maalaispirtti, jossa on vanhan ajan puuhella, joten sen voisi toteuttaa hyvin. Tunnelmakin olisi jo itsessään.”

Ruokamatkailureitin suunnittelu käynnistyy

Oletko ruoka-alan yrittäjä, kulttuuri- tai matkailutoimija ja kiinnostunut alueen ruokakulttuurin edistämisestä? Tule mukaan rakentamaan uutta tarjontaa matkailijoille!

Aloitamme Arctic Food Lab -ruokamatkailureitin suunnittelun kulttuuripääkaupunkivuodeksi 2026. Suunnittelu käynnistyy työpajassa tiistaina 16. huhtikuuta klo 12–17. Paikkana Lapland Hotels Oulu.

Työpajan vetäjinä toimivat Haaga-Helian Ammattikorkeakoulun ruokamatkailun asiantuntijat Meri Pöyhönen ja Kristiina Adamsson.

Hungry for Oulu

Työpaja: Oulu2026 Arctic Food Lab -ruokamatkailureitin rakentaminen

Paikka: Lapland Hotels Oulu

Aika: 16.4. klo 12-17

Ilmoittaudu mukaan tilaisuuteen Lyyti-sivulla tästä linkistä (avautuu uuteen välilehteen). Ilmoittautuminen päättyy 2. huhtikuuta!

Tietoa Arctic Food Labista, pohjoisten makujen ja elämysten omasta tuotemerkistä, löydät tältä sivulta.

Lisätiedot: Arctic Food Lab, projektipäällikkö Niina Keränen, niina.m.keranen(at)oulu2026.eu / 040 0163 987

Arctic Food Lab -ruokaverkoston kevätkahvit

Tervetuloa Arctic Food Lab -ruokaverkoston esittelyyn kevätkahvien merkeissä Teamsin välityksellä torstaina 21.3. klo 15-16. Tämän vuoden ensimmäinen ruokaverkoston tapaaminen toteutetaan etäyhteydellä.

Tapaamisella esitellään ruokaverkoston toimintaa, käydään läpi ruokaverkoston tulevat tapaamiset ja kuullaan ajankohtaisia kuulumisia kulttuuripääkaupunkivuoden ruokatapahtumien valmisteluista.

Voit liittyä Teams-tapaamiseen tästä linkistä.

Hotelliravintola tarjoaa jokaiselle jotakin

ruoka-annos scandic-ravintolassa oulussa

Scandic Oulu Cityn ravintola Torilla osallistui Makuseikkailuun Kuhaceviche-annoksella.

Scandic Oulu City on tuttu näky oululaisille. Vuonna 2007 rakennettu hotelli sijaitsee keskeisellä paikalla aivan Torinrannan kupeessa tarjoten monipuolisia ja laajamittaisia hotelli-, ravintola- ja kokouspalveluita niin turisteille kuin paikallisillekin. Oulun keskustassa sijaitsee myös toinen ketjun hotelleista, Scandic Oulu Station. Scandic on hotelliketjuna jo kuusikymmentävuotias ja toiminut Suomessa 90-luvun loppupuolelta.

Scandic Oulu Cityn ravintolatoimintaa vetää keittiöpäällikkö Aku Erkkilä, jolla on takanaan pitkä kokemus Lapin hotellikentältä.

“Hotellityö tuli siellä tutuksi, mutta halusin takaisin kotikaupunkiini ja muutama vuosi sitten muutin takaisin”, hän kertoo.

Monipuolisesti tarjontaa

Scandic Oulu City on täyden palvelun hotelli ja tätä myötä myös ravintolapalvelut palvelevat monipuolisesti erilaisia asiakkaita: on kokouspalveluita lounaineen ja päivällisineen, perinteinen hotelliaamupala hotellissa majoittuville vieraille sekä kaikille avoin Torilla-ravintola, joka tarjoaa a la carte -ruokaa.

Ruokalistoilla korostuu pohjoismaalainen ruoka ja kotimaiset raaka-aineet. Kehitystyötä tehdään jatkuvasti. Perinteisten vaihtoehtojen rinnalle nousee jatkuvasti uusia ideoita.

“Paljon on nostettu kasvisten ja kasviperäisten ruokien määrää kokonaisuutena kaikissa Scandiceissa, esimerkiksi lounaalla salaattipöytämme on täysin vegaaninen. Terveys ja monipuolisuus ovat etusijalla.”

Vaikka moni asia tapahtuu ketjutasolla, on Erkkilän mukaan myös yksittäisen hotellin keittiöpäälliköllä paljonkin vapauksia vaikuttaa suunnitteluun. Erkkilä haluaa kehittää erityisesti lähiruoan hyödyntämistä sekä jatkaa kasvisruoan lisäämistä, mahdollisesti myös näiden kahden asian yhdistämistä.

“Pohjoisen raaka-aineita käytetään sesongin mukaan, kuten vaikkapa marjoja tai riistaa. Perämeri löytyy vierestä ja sieltä saa välillä esimerkiksi Perämeren siikaa. Pidän hyvänä asiana sitä, että pystyy käyttämään puhtaita ja kotimaisia raaka-aineita. Minulle on tärkeä asia tietää mistä raaka-aine tulee.”

Scandic Oulu Cityn ruokalistat ovat kattavia, ja pitävät sisällään esimerkiksi Erkkilän suunnittelemia Arctic Food Lab -annoksia, kuten Oulujärven kuhasta valmistettu pääruoka tai jälkiruoaksi herkullinen, paikallisista raaka-aineista tehty hillapiirakka.

Uusia mahdollisuuksia

Uutta ruokalistaa hän suunnittelee tällä hetkellä yhteistyössä muiden ketjun hotellien keittiöpäälliköiden kanssa. Tavoitteena on kehitellä niin sanotusti “jokaiselle jotakin” ja hyödyntää oululaisia tuotteita jatkuvalla ja kestävällä tavalla.

“Ruokalistan vaihdoksen myötä päivitetään Arctic Food Lab -annokset. Suunnitelmissa olisi kehitellä yhteistyötä muiden Arctic Food Lab -toimijoiden kanssa. Tavoitteena on tuotteita, joita pystyy käyttämään ympäri vuoden. Pysyvämpiä, paikallisista raaka-aineista kehitettyjä hyviä tuotteita.”

Scandic Oulu City on ollut mukana Arctic Food Labin järjestämällä Makuseikkailulla, jossa ravintolat ja kahvilat kilpailevat herkullisilla maisteluannoksilla. Erkkilän mukaan Makuseikkailun aikana saatu palaute on kannustanut häntä viemään lähiruoan kehitystä eteenpäin.

“Sen kaltaiset ruokatapahtumat ovat yllättäneet minut ja niiden myötä olen alkanut miettimään paikallisia raaka-aineita enemmän. Hyvää palautetta on tullut erityisesti, kun ollaan testattu uusia juttuja.”

Puhdasta ja värikästä ruokaa pientilalta

Jokitilan satoa. Kuva: Martta Häyrynen.

Jokitilan satoa. Kuva: Martta Häyrynen.

Jokitila on Ylikiimingissä sijaitseva pientila, joka tuottaa monipuolisia avomaakasviksia. Jokitilaa pitävä Armi Jokitalo kuvailee itseänsä luovaksi monialayrittäjäksi, joka maatilan hoidon lisäksi tuottaa tapahtumia ja tekee monenlaisia luovia projekteja. Jokitilaa hän kuvailee pieneksi, omavaraiseksi ja kokeilevaksi maatilaksi.

Jokitilan ydinideana on sato-osuuksien myynti. Se tarkoittaa sitä, että asiakkaat voivat ostaa sato-osuuden jo keväällä tai alkukesästä ja kun sato alkaa olla kypsä, saavat etukäteen maksaneet asiakkaat satokassin joka toinen viikko. Satokassiin pujahtaa monenlaisia kasviksia, niin perinteisempiä kuin erikoisempiakin. Tuttujen juuresten, yrttien ja kasvisten seassa saattaa olla vaikkapa mangoldia, palmukaalia tai erilaisia yrttejä kuten salviaa.

“Satokassit ovat runsaita ja värikkäitä, valitsen niihin erilaisia lajikkeita. Asiakkaat fiilistelevät sitä ja että pääsevät oppimaan miten käytetään uusia kasviksia.”

Jokitalolle maanviljelyssä on erityisen tärkeää se, että ruoka tuotetaan puhtaasti ja ympäristölle kestävällä tavalla.

“Ajattelen kasvisten viljelyn siten, että hoidan maata ja saan vastineeksi puhtaan ja ravinteikkaan sadon. Ytimessä on harmonia luonnon kanssa.”

Kestävää lähiruokaa

Alunperin muotoilijana työskennellyt Jokitalo päätyi pitämään maatilaa, kun työelämän epäinhimillisyys sai hänet kaipaamaan muutosta. Hän asui jo valmiiksi vanhalla maatilalla ja katse suuntautui siihen, voisiko maanviljely olla myös työ.

“Halusin pystyä paremmin elämään sellaista elämää mitä haluan. Annan nykyäänkin työlle energiaa, mutta saan sitä myös takaisin valtavasti.”

Jokitalo haluaa tutkia erityisesti sitä, miten luoda kestävämpi pientilamalli, joka toimii massamaatalouden rinnalla.

“Lähiruoka ja sen tuottaminen on ehdottomasti tehokas tapa luoda kestävämpää ruokaa ja ruoantuotantoa.”

Hän kokee lähiruoan tulevaisuuden muotona tuottaa ruokaa muun ruoantuotannon ohella. Lähiruoka on Jokitalon mukaan kestävämpi ruoantuotannon muoto, jolla pystyttäisiin ratkomaan massatuotannon kestävyyden haasteita.

“Lähiruoka on myös paras tapa tuoda ihminen lähelle ruokatuotantoa ja ruoan viljelyä. Lähiruoan avulla ihmisen ymmärrys ruoantuotannosta lisääntyy.”

Pohjoinen tuo mahdollisuuksia

 Jokitalo kertoo, että on saanut asiakkailta palautetta siitä, että he näkevät ja tuntevat koko kokonaisuuden lopputuotteesta. Tilan energia, estetiikka, Jokitalon tekemän työ, maatila ja sen kasvikset luovat kehutun kokonaisuuden. Hän kertoo elävänsä voimakkaasti luonnosta ja luonnon sykleistä, joka näkyy myös hänen työssään, esimerkiksi sillä tavalla, että talvella arki on rauhallisempaa ja kesällä valon aikaan hän luo ja tekee enemmän.

Pohjoisessa Suomessa toimiminen tuo toki mukanaan valoisammat kesät, mutta myös pidemmät talvet. Jokitalo kertoo, että maatilan pitäminen pohjoisissa olosuhteissaan vaatii omia kommervenkkejään, mutta tuo mukanaan myös paljon mahdollisuuksia. Hän myös uskoo, että pohjoisuudessa on vielä paljon sellaisia etuja, joista ei edes tiedetä.

“Valoa on enemmän ja kunnon talvet vaikuttavat kasvitauteihin. On todella hienoa, että pohjoisessakin voidaan tuottaa ruokaa.”

Jokitalo toivoisi vielä löytävänsä verkostoonsa lisää paikallisia viljelijöitä, joiden kanssa pohjoista tuotantoa voisi kehittää entisestään.

“Oulun alueelle mahtuisi vielä lisääkin pientiloja, jotka tuottaisivat eri tuotteita ja ruokaa eri tavoilla. Jonkin verran on, mutta voisi olla vieläkin enemmän.”

Aitoja makuja ja maukasta lähiruokaa

Ravintola Talonpöytä. Kuva: Martta Häyrynen

Ravintola Talonpöytä. Kuva: Martta Häyrynen

Kuusamossa päämajaansa pitävä Talonpöytä on yrittäjä Mika Määtän mukaan monipuolinen, lähialueen ruokaan panostava ravintola, kahvila ja konditoria. Usealla paikkakunnalla toimiva yritys tarjoaa maistuvia tuotteita moneen makuun.

“Laidasta laitaan ihan kaikkea, paitsi fine diningiin ei olla lähdetty”, Määttä naurahtaa.

Ravintola Talonpöytä toimii entisen Kuusamon hotellin tiloissa, johon he muuttivat vuonna 2020. Talonpöytä toimii myös Puolangalla kunnan kanssa yhteistyössä tarjoten ruokaa kunnan kouluihin, päiväkoteihin ja ikäihmisille. Lisäksi Talonpöydän kahvila-konditoria toimii Kuusamon Prisman tiloissa ja kesäisin toimintaa on myös Oulangan luontokeskuksessa Kiutakönkäällä. Talonpöydän tarjontaan kuuluu niin lounasruokailu, a la carte kuin myös cateringpalvelut.

Määttä ja Sami Palosaari toimivat yhdessä Talonpöydän yrittäjinä. He ostivat yrityksen edellisten omistajien eläköityessä vuonna 2017. Edellisten yrittäjien vankalle työpohjalle on ollut hyvä rakentaa uutta tarinaa ja pienestä yrityksestä on kasvanut vuosien aikana useita kymmeniä työntekijöitä työllistävä kokonaisuus.

“Olemme kasvaneet kovaa vauhtia, mutta se on ollut hillittyä, harkittua ja tarkkaan mietittyä. Olemme paiskineet kovasti töitä ja esimerkiksi Kuusamon yrittäjät valitsivat meidät viime vuonna vuoden yrittäjiksi.”

Hyvä tulee läheltä

Määttä kertoo lähiruoan olevan koko ravintolatoiminnan lähtökohtana. Kuusamon luonto ja sen tarjoamat raaka-aineet ovat kaiken keskiössä. Esimerkiksi paikallinen poro, kala ja metsän antimet ovat esillä ravintolan ruokalistoilla.

“Me tiedämme meidän alueen vahvuudet, minkä näköisiä alkutuottajia täällä on, tiedetään mitä täällä osataan ja mitä täällä pystytään tuottamaan.”

Talonpöydässä pyritään hyödyntämään läheltä tulevaa ja tekemään itse niin paljon kuin mahdollista. Määttä näkee alueella vielä nykyistäkin enemmän potentiaalia. Loistavia alkutuottajia löytyy paljon joista osa jatkojalostaa tuotteensa itse.

“Pystymme suunnittelemaan tuotteita yhdessä ja työstämään meille sopivia juttuja ja tekemään niistä sitten ruokaa asiakkaalle.”

Asiakkaat pitävät Määtän mukaan erityisesti perinteisemmistä kuusamolaisista herkuista, kuten poronkäristyksestä. Poroburgerit keräävät “jäätävän hyvää palautetta” ja erityisesti Talonpöydän alkupalalajitelma, “Kuusamolaiset makupalat”, on sellainen poroa, sieniä, marjoja ja kalaa sekä oman leipurin leipää yhdistelevä hittituote, jota jokaisen pitäisi Määtän mukaan päästä maistamaan.

Kommunikaatio tärkeässä roolissa

Vaikka aivan kaikkea ei pystykään Kuusamon alueella tuottamaan, Määttä näkee sijainnin ensisijaisesti mahdollisuutena. Luonnon puhtaus ja pohjoisen Suomen ominaisuudet ovat hänen mukaansa kovassa huudossa tulevaisuudessa.

“Ihmisen tietoisuus ja mielenkiinto kasvavat jatkuvasti.”

Määtän mukaan Talonpöydässä pyritään kommunikoimaan asiakkaiden kanssa mahdollisimman paljon. Palaute on heille tärkeää ja kehitettävää löytyy aina. Hän kokee oleellisena sen, että he yrittäjinä pysyvät avoimena palautteelle. Oleellista on myös se, että asiakkaille voidaan selkä suorana kertoa, mistä ruoka tulee. Mahdollisuus kertoa tarkasti raaka-aineiden tarinasta herättää usein mielenkiintoista keskustelua.

“Siitä saamme positiivista palautetta, että kun asiakas syö jotakin ja voimme kertoa, että oletteko nähneet vaikka tuon Kuusamon Kalan ja sen kyltit tuossa lähellä, että sieltä tämä ruoka tulee.”

Talonpöytä on osa Wild Food Kuusamo ja Taivalkoski -verkostoa. Wild Food Kuusamo ja Taivalkoski on brändi ja tavaramerkki, joka sitoo yhteen Kuusamon ja Taivalkosken alueen paikallisia ruokatuottajia ja ravintola-alan yrittäjiä.