Vietämme sunnuntaina 3.12. YK:n kansainvälistä vammaisten päivää. Lihastautia sairastava Terttu Kukkonen kirjoittaa havainnollisesti liikkumisvapauden ja osallistumisen esteistä ja mahdollisuuksista Oulussa:
“Esteettömyyden tulisi mahdollistaa pääsy kulttuuritapahtumiin. Liikuntaesteisenä asioiminen tulevassa Euroopan kulttuuripääkaupunki Oulussa on vaikeaa.
Maininnat osittain esteetön, lähes esteetön, vaihtelevasti esteetön, haastava sisäänpääsy hämmentävät vammaista ihmistä, joka on lähdössä taidenäyttelyyn, elokuviin, festivaaleille, messuille, ravintolaan, kirjastoon, kirkkokonserttiin tai hautajaisiin.
Se on pienestä kiinni. Oviaukosta pyrkijänä Terttu Kukkonen. Valokuva Leena Huovinen.
Teollisuuden tavaranostimet invahisseinä ovat vaarallisia ja ihmisarvoa loukkaavia. Tavaranostin ei toimi, ellei nappia paina koko ajan. Kuilu on valoton, ja liikkuvassa nostimessa on kiilautumisvaara. Noloa teknologiakaupungissa.
Valitettavasti osassa terveydenhuollon tilojakin on samat ongelmat. On siellä hissi, pitäisi sinne päästä, mutta ajanvarauksen lupausten jälkeen vastassa onkin painava ovi. Sitä en saa auki. Hissille en pääse. Ns. hyvinvointipisteessä asiointi ei onnistu. Lievää pahoinvointia tuntien käännyn pois.
Esteettömän rakentamisen esteenä asenteet
Olen käynyt sähköpyörätuolilla Ranskassa vuonna 1624 rakennetussa Versaillesin palatsissa. Tässä Unescon maailmanperintökohteessa sain vammaisena kokea kulttuurielämyksiä. Taideteosten tavoin pääsin hissillä kerroksesta toiseen. Reimsin katedraalissa (1211) on myös esteetön kulku sivuovesta.
Oulussa rakennukset ovat näitä nuorempia. Oulu2026-kulttuuritapahtumat on mahdollista tehdä esteettömiksi, jos halua on. Rakenteiden korjaamisella on jo kiire. Pikisaari, taidegalleriat, vanha Hiukkavaara sekä useat muut tapahtumapaikoiksi kaavaillut tilat eivät ole vielä esteettömiä.
Julkisten rakennusten peruskorjauksissa on halvinta tehdä toimivat luiskat, hissit, avautuvat ovet ja muut esteettömyysasiat heti oikein. Kalleinta on rakentaa ja jälkeenpäin, kahteen kolmeen kertaan korjata.
On kysymys asenteesta, sillä tietoa esteettömästä rakentamisesta on kyllä. Kun vammainen ei pääse liian jyrkkää luiskaa pitkin, ei vika ole vammaisessa, vaan suunnittelussa.
Tyhjän päälle auraaminen kevyen liikenteen väylillä, aurausvallit ja lumien kasaaminen invapaikoille ylenkatsoo esteettömyyttä. Korkeat rotvallin reunat ovat esteenä jopa sairaalan invapysäköintipaikkojen vieressä! Liikuntaesteisen on paradoksaalista kyllä kuljettava pisin reitti.
Vapaus liikkua, asioida ja osallistua kuuluu kaikille
Iloitsen lähikirjastooni asennetusta ovenavauspainikkeesta, kynnysluiskasta ja sähköpöydästä. Voin asioida itsenäisesti. Varaamalla saan haluamani kirjat matalaan hyllykköön. Ja kiitos palvelualttiin, ammattitaitoisen sekä ystävällisen henkilökunnan, tunnen olevani normaali ihminen.
Minun näkökulmani kirjoittajana on vanhan lihassairaan sähkäröijän. Muilla vammaisryhmillä on omat esteettömyysvaatimuksensa. Esteetön ympäristö palveluineen kuuluu kaikille tasa-arvoisessa ja yhdenvertaisessa yhteiskunnassa”.
Kirjoittaja: Terttu Kukkonen
Kansainvälistä vammaisten päivää vietetään 3.12. Maailman yli miljardi vammaista henkilöä muodostavat yhden eniten syrjäytyneistä ryhmistä. Vammaisten henkilöiden elämää ja kehitystä vaikeuttaa suuri määrä fyysisiä, oikeudellisia ja sosiaalisia esteitä.
YK:n yleissopimuksessa vammaisten oikeuksista vahvistetaan jo ennestään vammaisille kuuluvia ihmisoikeuksia, kuten liikkumisvapautta sekä oikeutta laadukkaaseen elämään, koulutukseen ja työssäkäyntiin. Keskeisin ajatus sopimuksessa on syrjinnän kieltäminen ja tasapuolisen kohtelun takaaminen kaikilla elämänalueilla.
Yhdenvertainen Oulu2026 -hanke työskentelee vähemmistöjen osallisuuden vahvistamiseksi ja moninaisuuden edistämiseksi Lisää tietoa Yhdenvertainen Oulu2026 -hankkeesta löydät infosivultamme.
Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
