fbpx

Romanikahvila kutsuu pistäytymään

Romanikahvilat käynnistyvät tiistaina 6. helmikuuta klo 13. Luontevana paikkana on Oulu10 osoitteessa Torikatu 10. Kahviloissa on kyse kulttuurien kohtaamisesta ja romanikulttuurin näkyväksi tekemisestä. Päävetäjinä toimivat Rosita Lindgren, Laimi Lindgren ja Rosita Lindgren.

 

Kolme romanikahvilan vetäjää hymyilee Oulu10:ssä tulevan romanikahvilan tilassa romaniasut yllään.

Rosita Lindgren, Laimi Lindgren ja Rosita Lindgren toivottavat kaikki kiinnostuneet tervetulleeksi piipahtamaan romanikahvilassa, joka on avoinna Oulu10:ssä joka toinen tiistai klo 13 – 15.

 

”Me toivomme, että pääsemme kohtaamaan erilaisia ihmisiä ja keskustelemaan siitä, mitä kaikkea romanikulttuuri on”, Rosita Lindgren kertoo.

Paikalle ovat tervetulleita kaikki, ohikulkijoista koululaisryhmiin. Vetäjät toivovatkin, että mahdollisimman moni pistäytyisi kahvilla.

”Meillä on vaihtelevia teemoja romanikulttuurista. Esittelemme muun muassa romaniasuja, käsitöitä, musiikkia, romanikieltä- ja kirjallisuutta” kertoo Laimi Lindgren.

Kahvilaan voi tulla juttelemaan, kyselemään, kuuntelemaan romanimusiikkia tai ihan vain juomaan kahvia. Vetäjien mukaan kahvittelu onkin keskeinen osa kohtaamista.

”Kahvilan perusideana on toimia matalan kynnyksen paikkana, jossa voi tutustua ja kuulla romanikulttuurista. Tällä tavoin edistetään parhaiten hyviä väestösuhteita”, Henry Lindgren Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta korostaa.

Romanikahvila toteutetaan romaniväestön, aluehallintoviraston, Yhdenvertainen Oulu2026 -hankkeen sekä Monikulttuurikeskus Villa Victorin yhteistyönä.

Veli-Pekka Pelkonen Villa Victorista toteaakin, että kahvila on heidän toimintansa ydintä: ”Tehtävämme on edistää kulttuurista moninaisuutta ja tuoda eri väestöryhmiä yhteen. Myös kaupungin romanityölle on tärkeää edistää romanikulttuurin näkyvyyttä, ja tämä jos mikä on erittäin mainio tilaisuus siihen. Lisäksi Oulu10 on paikka, jossa monet oululaiset asioivat, eikä romanikahvilaa voi olla tässä huomaamatta.”

”Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026. Pääteemana on kulttuuri-ilmastonmuutos, jota romanikahvilat toteuttavat osaltaan jo nyt”, kertoo Henrik Skarevik, Yhdenvertainen Oulu2026 -hankkeen koordinaattori.

 

Romanikahvilan kevään 2024 ohjelma

Romanikahvila on avoinna Oulu10:ssä joka toinen tiistai klo 13.00.

  • 6.2. Romanikahvilan aloitus. Teemana romanikulttuuri ja näyttelyn esittely.
  • 20.2. Käsityöt ja tekstiilit. Esittelyssä romaniasuja ja -tekstiilejä sekä käsityönäytöksiä.
  • 5.3. Tutustumista romanikulttuuriin kahvittelun ohessa.
  • 19.3. Rasisminvastainen viikko. Teemana nuoret.
  • 16.4. Romanimusiikin esityksiä.
  • 30.4. Tutustumista romanikulttuuriin kahvittelun ohessa.
  • 14.5. Romanikieli ja -kirjallisuus.
  • 28.5. Tutustumista romanikulttuuriin kahvittelun ohessa.

 

  • Romanikahvila on avoinna joka toinen tiistai klo 13-15 alkaen 6.2. ja päättyen 28.5.2024

    Romanikahviloiden ohjelma

 

EU-lippu. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

Kaukametsän tilat kartoitetaan esteettömyyden edistämiseksi

Kajaanin Kaukametsän kulttuurikeskuksessa toteutetaan tänä keväänä esteettömyyskartoitus. Kartoituksessa selvitetään kulttuuritilojen esteettömyyden nykytila ja kehityskohteet.

Tiloja tarkastellaan näkemisen, kuulemisen ja liikkumisen näkökulmista. Kartoituksessa laaditaan suunnitelma toimista, joilla kehitetään tilojen esteettömyyttä ja saavutettavuutta.

Kaukametsän musiikkiopiston aulassa pöytäryhmiä ja portaat

Kaukametsän musiikkiopiston aulassa on pöytäryhmiä ja näyttävät portaat ylimpiin kerroksiin. Kuva: FadeCreative/KARA-hanke.

 

“Esteettömyydellä tarkoitetaan rakennettua ympäristöä, jossa on huomioitu ihmisten moninaisuus ja erilaiset toimintakyvyt. Esteettömässä ympäristössä jokainen voi toimia yhdenvertaisesti”, sanoo projektipäällikkö Anna Litewka-Anttolainen Yhdenvertainen Oulu2026 -hankkeesta. Oulun kulttuurisäätiön hanke toimii kehittämistyössä kumppanina.

Käyttäjien havaintoja ja kokemuksia Kaukametsän tilojen esteettömyydestä selvitetään kyselyllä. Kyselyyn voi vasta sähköisellä lomakkeella sekä paperilomakkeella. Vastausaikaa on 18.2.2024 saakka.

Lomakkeita on saatavilla Kajaanissa Kaukametsän salin ja Kainuun musiikkiopiston auloissa (Koskikatu 2-4) sekä Kaukametsän opiston aulassa (Koskikatu 4B). Kyselyyn voi vastata suomeksi tai englanniksi.

“Toivomme vastauksia kaikilta Kaukametsän palvelujen käyttäjiltä”, sanoo kulttuuri- ja tapahtumapäällikkö Minna Tuunainen.

“Haluamme kehittää Kaukametsän tilojen saavutettavuutta ja esteettömyyttä, jotta mahdollisimman moni kokisi kulttuurikeskuksen omakseen ja tosiasiallisempi osallistuminen olisi mahdollista”, hän lisää.

Kaukametsän tilojen esteettömyyskartoitus on yksi Yhdenvertainen Oulu2026 -hankkeen kehittämispiloteista, jotka toteutetaan vuosina 2024–2025 Oulu2026-alueella.

Hanke tukee kuntia ja yhdistyksiä toteuttamaan kulttuuripalveluja yhdenvertaisesti. Lisäksi hanke tukee vähemmistöryhmiä osallistumaan vahvemmin palvelujen ja Oulu2026-kulttuuriohjelman suunnitteluun ja toteutukseen. Se on Euroopan unionin osarahoittama.

 

Lisätietoja

Minna Tuunainen, kulttuuri- ja tapahtumapäällikkö, Kaukametsä
p. 044 7100 922
minna.tuunainen@kajaani.fi

Anna Litewka-Anttolainen, projektipäällikkö, Yhdenvertainen Oulu2026 -hanke,
p. 040 538 8121
anna.litewka-anttolainen@oulu2026.eu

 

EU-lippu. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

 

Uusia koulutuksia: Antirasismi ja selkokieliset kulttuuripalvelut

Antirasistinen työote ja selkokielen osaaminen ovat tärkeitä arjen yhdenvertaisuuden edistäjiä. Uudet koulutuksemme pureutuvat näihin aiheisiin helmi-maaliskuussa 2024. Osallistu ja ole osa kulttuuri-ilmastonmuutosta!

Kaksiosaiset koulutuksemme ovat avoimia kaikille ja maksuttomia. Aiemmat koulutukset ovat saaneet osallistujilta varsin kiittävää palautetta:

”Saimme uusia keinoja huomioida toiminnassamme se, että jokainen saa turvallisesti olla oma arvokas itsensä”, sanoo etsivä Kajaanin kaupungin etsivä nuorisotyöntekijä Heini Juntunen.

”Merkittävin asia on alitajuinen työ, joka toivottavasti jokaisella koulutukseen osallistuneella on lähtenyt liikkeelle. Henkilökohtaisen ajatustyön kautta tulee pohtineeksi sitä, miten itse omassa työssään voi edistää turvallisemman tilan toteutumista. Koulutus toimi herättäjänä teemaan”, sanoo Kaukametsän kulttuuripalvelujen tapahtumapäällikkö Minna Tuunainen.

 

Selkokieliset kulttuuripalvelut ja viestintä

Aika: 15. ja 22.3.2024 klo 9-11
Paikka: Teams
Ilmoittautuminen: 8.3.2024 menneessä. https://www.lyyti.fi/questions/fe1707e317
Koulutukseen mahtuu 50 henkilöä.

Kaksiosaisessa koulutuksessa käsitellään seuraavia aiheita:

  • Mitä on selkokieli?
  • Selkokielen kirjoittaminen
  • Selkokielen puhuminen
  • Miten kulttuuripalvelut voivat hyötyä selkokielestä?
  • Kuinka tavoittaa uusia yleisöjä selkokielellä?

Koulutus on vuorovaikutteinen ja sisältää pienryhmätyöskentelyä.

Koulutuksen toteuttaa Selkokulttuuri ry. Koulutus on osallistujille maksuton.

Antirasismikoulutus

Aika: 15.2. ja 26.3.2024 klo 10-12
Paikka: Teams
Ilmoittautuminen on päättynyt.

Kaksiosaisessa koulutuksessa käsitellään seuraavia aiheita:

Osa 1: Aiheina rasismi ja rasismin tunnistaminen, normit ja valkoisuus, antirasismi ja antirasistinen työote keinona edistää yhdenvertaisuutta

Välitehtävä: Oman työn tarkastelu antirasistisesta näkökulmasta (itsereflektointitehtävä)

Osa 2.: Aiheina keinoja puuttua rasismiin ja purkaa rakenteellista rasismia. Mitä antirasistinen työote tarkoittaa käytännössä?

Koulutusten pääkysymykset:

  • Miten rasismia esiintyy suomalaisessa yhteiskunnassa rakenteellisesti sekä yksilöiden kokemuksissa?
  • Antirasistinen työote, mitä se on ja miten sitä voi kehittää?
  • Mitä kaikkea antirasismi voi tarkoittaa osallistujien työssä?

Koulutuksen toteuttaa Rauhankasvatusinstituutti. Koulutus on osallistujille maksuton.

 

 ”Yhdenvertaisuustyö kuuluu meille kaikille. Tavoitteena on, että jokaisen kulttuuriset oikeudet voivat toteutua. Koulutuksissa löydämme keinoja tuottaa tosiasiallisemmin yhdenvertaisia ja moninaisia palveluja, jotka ovat jokaiselle saavutettavia ja esteettömiä, sanoo Yhdenvertainen Oulu2026-hankkeen projektipäällikkö Anna Litewka-Anttolainen.

Tutustu Yhdenvertainen Oulu2026-hankkeeseen.

 

EU-lippu. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

Moninainen elävä kulttuuriperintö näkyväksi

Jokaisen ihmisen kulttuurisiin perusoikeuksiin kuuluu oikeus osallistua taiteisiin ja kulttuuriin. Itsensä ilmaiseminen vapaasti ja kehittäminen taiteen ja kulttuurin keinoin kuuluvat oikeuksiin myös.

Maahanmuuttaneiden kotoutumista tukee oman kielen ja kulttuurin ylläpitäminen. Kotoutumisen lisäksi se tukee hyviä väestösuhteita, kulttuurienvälistä vuoropuhelua, kulttuurihyvinvointia ja osallisuutta.

“Suomalainen julkinen politiikka painottaa maahanmuuton tärkeyttä tulevaisuuden hyvinvoinnin takaajana. Jotta maahanmuuttajat haluaisivat jäädä Suomeen, olisi tärkeää, että yhteiskuntamme huomioisi erilaiset vähemmistöt ja kunnioittaisi jokaista ihmistä taustoineen. Tätä ei ole useinkaan otettu huomioon”, sanoo tutkija Iida Kauhanen Mobile Futures -hankkeesta.

Aineeton kulttuuriperintö on osa ihmisten elämää, ja arjessa vahvasti läsnä. Jokaiselle tärkeän kulttuuriperinnön ylläpitäminen vahvistaa identiteettiä sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Moninainen kulttuuriperintö muodostuu aina ihmisten ja kulttuurien vuorovaikutuksessa.

 

Kuunnellaan arvostavasti ihmisten tarinoita

 

“Olemme juuri aloittaneet maahanmuuttajien kanssa kohtaamiset elävän kulttuuriperinnön äärellä. Ne mahdollistavat osallisuutta ja moniäänisyyttä Oulu2026-alueella”, kertoo museolehtori Karoliina Autere Pohjois-Pohjanmaan museolta.

Työpajoihin osallistuu maahanmuuttajia Oulusta, Kajaanista ja Paltamosta.

“Selkokielisissä työpajoissa tutustutaan suomalaiseen kulttuuriperintöön ja keskustellaan osallistujien omista kulttuuriperinnöistä”, Autere lisää.

“Yksi tapa osoittaa kunnioitusta toisille ihmisille onkin kuunnella heitä ja heidän tarinoitaan siten, että niille annetaan arvoa”, Iida Kauhanen täydentää.

 

Ihmisiä keskustelemassa elävästä kulttuuriperinnöstä Villa Victor-nimisessä paikassa.

Kohtaamisia Elävä kulttuuriperintö -työpajassa Monikulttuurikeskus Villa Victorissa 6.11.2023

 

Moninainen kulttuuriperintö on osa tasapainoista yhteisöä

 

“Työpajatyöskentelyn tavoitteena tuoda paremmin näkyväksi kaikki se erilainen elävä kulttuuriperintö, mitä Suomessa on olemassa. Nämä moninaiset elävät kulttuuriperinnöt ovat osa suomalaista elävää kulttuuriperintöä ja on erittäin tärkeää, että ne tulevat näkyväksi. Lisäksi niiden näkyväksi tekeminen lisää vuoropuhelua ihmisten välillä, mikä parhaillaan auttaa ihmisiä kohtaamaan toisensa yhdenvertaisina ihmisinä”, Kauhanen painottaa.

“Tasapainoinen yhteisö on yksi Oulu2026 Euroopan kulttuuripääkaupungin kulttuuri-ilmastonmuutoksen tavoitteista. Sen toteutumiseksi luomme mahdollisuuksia vuorovaikutukselle, joka lisää kulttuurihyvinvointia ja tekee kulttuurista vahvemmin tulevaisuutta rakentavan voiman”, lisää projektipäällikkö Anna Litewka-Anttolainen Yhdenvertainen Oulu2026-hankkeesta.

Tunnistamalla ja tunnustamalla kulttuurinen moninaisuus on edellytyksenä yhdenvertaisen kulttuurin toteutumiselle.

Elävän kulttuuriperinnön työpajayhteistyössä ovat mukana Yhdenvertainen Oulu2026 -hanke, Pohjois-Pohjanmaan museon ParasRakas museo -hanke, Kainuun museo, Oulun yliopiston Mobile Futures -hanke sekä Oulun seudun ammattiopisto, Kainuun opisto, Arffman Consulting ja Spring House.

 

Kulttuuri kuuluu kaikille – vai kuuluuko?

Vietämme sunnuntaina 3.12. YK:n kansainvälistä vammaisten päivää. Lihastautia sairastava Terttu Kukkonen kirjoittaa havainnollisesti liikkumisvapauden ja osallistumisen esteistä ja mahdollisuuksista Oulussa:

“Esteettömyyden tulisi mahdollistaa pääsy kulttuuritapahtumiin. Liikuntaesteisenä asioiminen tulevassa Euroopan kulttuuripääkaupunki Oulussa on vaikeaa.

Maininnat osittain esteetön, lähes esteetön, vaihtelevasti esteetön, haastava sisäänpääsy hämmentävät vammaista ihmistä, joka on lähdössä taidenäyttelyyn, elokuviin, festivaaleille, messuille, ravintolaan, kirjastoon, kirkkokonserttiin tai hautajaisiin.

 

Vammainen ihminen yrittämässä mennä sähköpyörätuolilla oviaukosta.

Se on pienestä kiinni. Oviaukosta pyrkijänä Terttu Kukkonen. Valokuva Leena Huovinen.

 

Teollisuuden tavaranostimet invahisseinä ovat vaarallisia ja ihmisarvoa loukkaavia. Tavaranostin ei toimi, ellei nappia paina koko ajan. Kuilu on valoton, ja liikkuvassa nostimessa on kiilautumisvaara. Noloa teknologiakaupungissa.

Valitettavasti osassa terveydenhuollon tilojakin on samat ongelmat. On siellä hissi, pitäisi sinne päästä, mutta ajanvarauksen lupausten jälkeen vastassa onkin painava ovi. Sitä en saa auki. Hissille en pääse. Ns. hyvinvointipisteessä asiointi ei onnistu. Lievää pahoinvointia tuntien käännyn pois.

 

Esteettömän rakentamisen esteenä asenteet

 

Olen käynyt sähköpyörätuolilla Ranskassa vuonna 1624 rakennetussa Versaillesin palatsissa. Tässä Unescon maailmanperintökohteessa sain vammaisena kokea kulttuurielämyksiä. Taideteosten tavoin pääsin hissillä kerroksesta toiseen. Reimsin katedraalissa (1211) on myös esteetön kulku sivuovesta.

Oulussa rakennukset ovat näitä nuorempia. Oulu2026-kulttuuritapahtumat on mahdollista tehdä esteettömiksi, jos halua on. Rakenteiden korjaamisella on jo kiire. Pikisaari, taidegalleriat, vanha Hiukkavaara sekä useat muut tapahtumapaikoiksi kaavaillut tilat eivät ole vielä esteettömiä.

Julkisten rakennusten peruskorjauksissa on halvinta tehdä toimivat luiskat, hissit, avautuvat ovet ja muut esteettömyysasiat heti oikein. Kalleinta on rakentaa ja jälkeenpäin, kahteen kolmeen kertaan korjata.

On kysymys asenteesta, sillä tietoa esteettömästä rakentamisesta on kyllä. Kun vammainen ei pääse liian jyrkkää luiskaa pitkin, ei vika ole vammaisessa, vaan suunnittelussa.

Tyhjän päälle auraaminen kevyen liikenteen väylillä, aurausvallit ja lumien kasaaminen invapaikoille ylenkatsoo esteettömyyttä. Korkeat rotvallin reunat ovat esteenä jopa sairaalan invapysäköintipaikkojen vieressä! Liikuntaesteisen on paradoksaalista kyllä kuljettava pisin reitti.

 

Vapaus liikkua, asioida ja osallistua kuuluu kaikille 

 

Iloitsen lähikirjastooni asennetusta ovenavauspainikkeesta, kynnysluiskasta ja sähköpöydästä. Voin asioida itsenäisesti. Varaamalla saan haluamani kirjat matalaan hyllykköön. Ja kiitos palvelualttiin, ammattitaitoisen sekä ystävällisen henkilökunnan, tunnen olevani normaali ihminen.

Minun näkökulmani kirjoittajana on vanhan lihassairaan sähkäröijän. Muilla vammaisryhmillä on omat esteettömyysvaatimuksensa. Esteetön ympäristö palveluineen kuuluu kaikille tasa-arvoisessa ja yhdenvertaisessa yhteiskunnassa”.

Kirjoittaja: Terttu Kukkonen

 

Kansainvälistä vammaisten päivää vietetään 3.12. Maailman yli miljardi vammaista henkilöä muodostavat yhden eniten syrjäytyneistä ryhmistä. Vammaisten henkilöiden elämää ja kehitystä vaikeuttaa suuri määrä fyysisiä, oikeudellisia ja sosiaalisia esteitä. 

YK:n yleissopimuksessa vammaisten oikeuksista vahvistetaan jo ennestään vammaisille kuuluvia ihmisoikeuksia, kuten liikkumisvapautta sekä oikeutta laadukkaaseen elämään, koulutukseen ja työssäkäyntiin. Keskeisin ajatus sopimuksessa on syrjinnän kieltäminen ja tasapuolisen kohtelun takaaminen kaikilla elämänalueilla.

Yhdenvertainen Oulu2026 -hanke työskentelee vähemmistöjen osallisuuden vahvistamiseksi ja moninaisuuden edistämiseksi Lisää tietoa Yhdenvertainen Oulu2026 -hankkeesta löydät infosivultamme. 

EU-lippu. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.