syys 17, 2024
Tarinoiden viemää on viittomakielisten, kuurojen ja kuurosokeiden taiteilijoiden yhteisnäyttely. Se järjestetään osana Oulun kansainvälistä Värikäs kieli -kuurojen viikkoa. Näyttely on avoinna 28.9. – 26.10. ti-pe 12–18 ja la 10–16. Paikkana on Pikigalleria, Pikisaarentie 15 B1, 2. krs. Näyttelyyn on vapaa pääsy.
Näyttelyn avajaispäivä lauantai 28.9. on tarkoitettu kuurojen kulttuurin juhlimiseen.
Värikäs kieli -tapahtumissa tuomme esiin viittomakielistä kulttuuria sekä moninaisia tapoja luoda taidetta, ilmaista itseään ja kommunikoida keskenämme.
”Juhlistamme kuurojen yhteisöjen rikasta kulttuuriperintöä viittomakieliemme ja kulttuuriemme kautta. Kuurojen kulttuuriin kuuluu käyttäytyminen, perinteet, uskomukset, arvot, historia, huumori ja taide, jotka ovat osa kuurojen yhteisöjä. Olemme ylpeitä kielellisistä ja kulttuurisista identiteeteistämme.”
Näyttelyn avajaiset
Tarinoiden viemää -näyttelyn avajaiset on lauantaina 28.9. klo 12.00.
Avajaisissa erikoisvieraana esiintyy KAHONE Juho Kähönen.
KAHONE on uuden sukupolven musiikintekijä, jonka musiikissa yhdistyvät EDM:n, popin ja Eurodancen vaikutteet. Huolimatta kuulo-näkövammastaan, KAHONE on kunnianhimoinen artisti, joka sanoittaa suurimman osan kappaleistaan itse. “Hyvä biisi ei synny ilman vahvaa lyriikkaa.”
Tapahtuma on tulkattu suomalaiselle viittomakielelle.
Taiteilijat:
Jussi Rinta-Hoiska
”Olen Jussi Rinta-Hoiska, syntynyt kuurona. Aloitin valokuvaamisen vuonna 2005, opiskeltuani Kymenlaakson opistossa valokuvauslinjalla. Opintojen jälkeen olen tehnyt töitä itseoppineena valokuvaajana, yli 15 vuoden ajan. Minulla on työkokemusta erilaisista kuvaustilanteista, häävalokuvauksista urheilukuvauksiin ja kulttuurialalta laajemminkin sekä olen pitänyt valokuvanäyttelyitä.
Kaikki alkoi siitä, kun luin pienenä paljon kirjoja. Tai oikeastaan en lukenut, vaan katselin kirjojen kuvia. Kahlasin läpi Aku Ankkoja, valokuva-albumeja, kirjaston kuvallisia kirjoja, merirosvotarinoita ja kaikkea muuta. Minuun vetosi jo silloin – ja vetoaa yhä – vahva kuvakerronta, joka herättää katsojassa ja lukijassa erilaisia mielikuvia.
Käytän tänäkin päivänä tällaista kuvakerronnan tekniikkaa omissa töissäni. Tämä kiinnostus kuvakerrontaan on muuttunut vuosien myötä syvällisemmäksi. Minua kiinnostavat symbolit ja merkitykset, joita kuvilla voidaan välittää. Valokuvien tulkinta voi olla kuin unien tulkintaa.”
Lauri Lehenkari
“Nimeni on Lauri Lehenkari, ja olen itseoppinut puupiirrosten, linokaiverrusten, puutöiden ja valokuvauksen harrastaja. Olen ollut kiinnostunut luovasta tekemisestä lapsuudesta asti.
Olen luontoihminen ja hankin inspiraationi luonnosta ja unimaailmasta. Tykkään käyttää töissäni kierrätysmateriaaleja, jolloin materiaalin elinkaari jatkuu.
Teen puukaiverruksia vapaa-ajallani. Pidän pikkutarkasta työskentelystä, ja kaiverrus onkin hidas prosessi, josta nautin.
Käytän puupiirroksissa mahdollisuuksien mukaan ekologisia materiaaleja ja pyrin aina luomaan omaperäisiä ideoita.”
Maarit Ylitalo
“Olen kuvallisen ilmaisun artesaani Maarit Ylitalo ja kotoisin Oulusta.
Teen erilaisia julisteita ja niihin logoja. Julisteissa on viittomakielisiä merkkejä. Teen myös pleksi- ja metalliteoksia.
Olen harrastanut taiteen tekemistä ala-asteelta lähtien. Taiteen avulla voin ilmaista viittomakielistä maailmaa ja voisin tuoda viittomakielisen maailman lähemmäksi kuulevien maailmaa.”
Jenni Peltoniemi
“Olen Jenni Peltoniemi Tampereelta. Olen viittomakielinen ja minulla on usher. Kotona minulla on lemmikkinä kissa.
Pidän luonnossa liikkumisesta. Olen aina pitänyt piirtämisestä ja maalaamisesta, pienestä lapsesta asti.
Olen artesaani ja opiskellut taiteilua kansalaisopistossa erilaisilla kursseilla.
Taiteen tekemiseen ideat vain juolahtavat mieleen, en tietoisesti “valitse” niitä.
Taulut näyttelyyn valitsin tämän hetken omista suosikeistani.”
Mariella Anttila
“Kaiken kauneuden tykkääjä ja tekijä. Tällä hetkellä teen makrame-käsitöitä kotien seinille sydämellä”.
Heikki Tapio
Heikki Tapio, 1971
Puuseppä
elo 29, 2024
Taivalkosken Putaanmutkaa kehitetään ihmisten kohtaamispaikkana ja itse Putaansaareen perustetaan taidepuisto. Yhtenä saaren taideteoksista julkistetaan paikallisten nuorten taiteilijoiden, Marjukka Kanasen ja Samuel Jakkilan yhteistyönä suunnittelema maisemakehys. Tervetuloa paikan päälle julkistamistilaisuuteen perjantaina 6.9. klo 12.30!
Taiteilijat Marjukka Kananen ja Samuel Jakkila iloitsevat maisemakehyksen valmistumista Jussi Valtakarin kanssa.
Taivalkosken keskustassa sijaitseva Putaansaari oli aikanaan kuntalaisten suosima paikka, jossa sotaveteraanit pitivät kahvilaa ja jossa ihmiset kävivät kävelyllä. Eräänä keväänä jäät veivät kuitenkin saareen vievän sillan mennessään. Tämän jälkeen saarelle pääsi vain veneellä, joten se oli käytännössä kokonaan erotettu mantereesta. Taivalkoskella puhuttiin kuitenkin jatkuvasti siitä, että silta pitäisi rakentaa uudestaan.
Vuonna 2015 sen tekivät taiteilijat Eeva-Kaisa Jakkila ja Jussi Valtakari. Heidän yhdessä suunnittelemansa Yli ajan -taidesilta yhdistää paikkakunnan asukkaat jälleen saareen ja sen ainutlaatuiseen luontoon. Silta ylittää Iijoen, joka kuohuu läpi kirkonkylän. Sillan aiheeksi nousi tukkisuma, joka viittaa joen uittohistoriaan.
Putaanmutkan omistus siirtyi maakauppojen myötä Taivalkosken kunnalle vuonna 2022, jonka jälkeen saaren käyttöönotto nousi uudestaan esille.
Kohtaamispaikka ja taidepuisto
Putaanmutkaa kehitetään nyt ihmisten kohtaamispaikkana ja itse Putaansaareen perustetaan taidepuisto. Joki itsessään, luonnon tekemänä maisemataideteoksena muodostaa tärkeän osan aluetta. Saareen on jo rakennettu esteetön kulkureitti levikkeineen. Aluetta on myös siistitty.
Yhtenä saaren taideteoksista julkistetaan 6.9. paikallisten nuorten taiteilijoiden, Marjukka Kanasen ja Samuel Jakkilan yhteistyönä suunnittelema maisemakehys. Molemmat taiteilijat ovat saaneet kuvataiteen ammatillista erityisopetusta.
Taiteilijat ovat olleet mukana eri työvaiheissa maisemakehyksen suunnittelusta pystytykseen. He työskentelevät Taivalkosken työkeskuksessa, jonka palvelut on suunnattu henkilöille, joilla on kehitysvamma tai muu erityinen tuen tarve. Nuorten taiteilijoiden kehystoteutusta ohjaa taiteilija Jussi Valtakari.
Osallisuus lisää hyvinvointia
Osallisuus lisää ihmisten hyvinvointia ja luottamusta toisia ihmisiä kohtaan, kiinnittymistä yhteiskuntaan sekä ehkäisee syrjäytymistä. Osallisuuden puute on yleistä ja yhteisöissä on tehtävä töitä tosiallisen yhdenvertaisuuden toteutumiseksi.
Syrjiviä rakenteita on tunnistettava ja purettava, osaamista moninaisuuden edistämiseksi parannettava, moniäänisyyttä puolustettava rohkeasti ja luotava turvallisia osallistumisen mahdollisuuksia kaikille.
Yhdenvertainen Oulu2026 -hanke tukee kuntien ja kolmannen sektorin kulttuuritoimijoita toteuttamaan kulttuuripalveluja yhdenvertaisesti sekä vähemmistöryhmiä osallistumaan vahvemmin suunnitteluun ja toteutukseen.
syys 2, 2024
Järjestämme Teams-työpajoja Me olemme kulttuuria –ohjelmahausta syksyllä 2024. Kaksiosaisessa työpajassa saat vinkkejä ja tukea ohjelmaideasi kehittämiseen sekä neuvoa hakemuksen tekemiseen. Työpajassa käsitellään myös ohjelman toteutuksen saavutettavuuteen, osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä.
Kaikille avoimet työpajat:
- ti 1.10. ja 8.10. klo 9–11 (ilmoittautuminen ti 24.9. mennessä)
- ma 28.10. ja 4.11. klo 17–19 (ilmoittautuminen ma 21.10. mennessä)
Ohjelma ja aikataulu
- työpaja (tiistaina 1.10. klo 9–11 tai maanantaina 28.10. klo 17–19)
- Me olemme kulttuuri -ohjelmahaun perusinfo
- Hakemuksen tekeminen ja hakulomakkeen kysymykset
- Ohjelmaideoiden kehittäminen
- työpaja (tiistaina 8.10. klo 9-11 tai maanantaina 4.11. klo 17–19)
- Keinoja ja työkaluja omien ohjelmien saavutettavuuden, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden
edistämiseksi
Voit tilata maksuttoman kaksiosaisen Me olemme kulttuuria -ideatyöpajan omalle porukalle (esim. työyhteisö, työryhmä, järjestö, vapaaehtoiset, kaveriporukka, koululuokka, asumisyksikkö, palvelutalo, jne). Räätälöityjen työpajojen minimiosallistujamäärä on 12 henkilöä. Työpajoja voidaan toteuttaa sekä Teamsissä että paikan päällä. Päivämäärät sovitaan erikseen tilaajatahon kanssa.
Ilmoittaudu työpajoihin linkin kautta (siirryt Lyyti-ilmoittautumislomakkeelle)
Lisätietoa työpajoista:
Anna Litewka-Anttolainen
Yhdenvertainen Oulu 2026 -projektipäällikkö
040 538 812
anna.litewka-anttolainen@oulu2026.eu
kesä 7, 2024
Runsaan kysynnän vuoksi Yhdenvertainen Oulu2026 -hanke järjestää häirintäyhdyshenkilökoulutuksen kulttuuritoimijoille jo toistamiseen. Etäkoulutus toteutetaan kaksiosaisena 10.9. ja 17.9.2024 klo 16.30-18.00. Koulutus on kaikille avoin ja maksuton. Koulutuksen toteuttaa Kansalaisfoorumi.
Teemoina on:
- turvallisemmat tilat
- mitä on häirintä
- häirintäyhdyshenkilönä toimiminen
- häirintätilanteiden käsittely
- häirintäyhdyshenkilön rooli turvallisemman tilan ylläpitäjänä
Ilmoittautuminen 30.8.2024 mennessä tämän linkin kautta (siirryt Lyyti-ilmoittautumislomakkeelle)
“Yhdenvertaisuuskoulutustemme kysyntä on ollut ilahduttavan vilkasta. Tavoitteena on, että kulttuuripalvelut todella tavoittaisivat yleisön, ja etenkin heidät, jotka usein puuttuvat tapahtumista yleisönä tai palveluista asiakkaina”, sanoo projektipäällikkö Anna Litewka-Anttolainen.
“Hankkeen aikana järjestämämme avoimet koulutukset ovat käsitelleet saavutettavia kulttuuripalveluja ja viestintää, yhdenvertaisuutta ja moninaisuutta, antirasismia, selkokielisisiä kulttuuripalveluita ja viestintää sekä autismiystävällisiä kulttuuripalveluja. Osallistujia on ollut yhteensä noin 150 organisaatiosta”, Litewka-Anttolainen iloitsee.
Lisätietoja kaikista koulutuksista:
projektipäällikkö Anna Litewka-Anttolainen
p. 040 538 8121
anna.litewka-anttolainen@oulu2026.eu
Järjestämme häirintäyhdyshenkilökoulutuksen syksyllä kovan kysynnän vuoksi jo toisen kerran.
touko 21, 2024
Kansainvälisen kulttuurisen moninaisuuden päivän 21.5. tarkoitus on lisätä tietoisuutta kulttuurin moninaisuudesta ja vahvistaa kulttuurien välistä vuoropuhelua osana kestävän rauhan rakentamista. Päivää juhlistetaan Unescon aloitteesta. Unesco on YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö.
Pyhäjärven kansainvälisen kahvilan työpajassa pohdimme, miten pystymme edistämään paremmin kulttuurista moninaisuutta kuntien kulttuuritoiminnassa. Keskustelussa oli mukana moninainen joukko kansainvälisen kahvilan vakio-osallistujia sekä ensikertalaisia vieraita, Pyhäjärven kulttuuripalveluiden, kotoutumispalveluiden ja seurakunnan edustajia sekä kunnan päättäjiä. Pyhäjärven kansainvälinen kahvila on yksi Yhdenvertainen Oulu2026 -hankkeen pilotista.
Pyhäjärven kansainvälisessä kahvilassa keskusteltiin moninaisella joukolla siitä, kuinka edistää yhdessä maahanmuuttaneiden osallisuutta kuntien kulttuuritoiminnassa.
Vinkkejä maahanmuuttaneiden kuntalaisten osallisuuden edistämiseksi
Työpajatyöskentelyn pohjalta loimme vinkkilistan moninaisuuden vahvistamiseksi sekä maahanmuuttaneiden kuntalaisten osallisuuden edistämiseksi kuntien kulttuuritoiminnassa:
- Kulttuurisen moninaisuuden edistäminen on tärkeä osa yhdenvertaisuustyötä, jolla varmistamme, että kulttuuriset oikeudet sekä osallisuus kulttuurielämään toteutuu jokaisen kohdalla. Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset henkilöt voivat olla alttiita moniperusteiselle syrjinnälle oman taustansa vuoksi. Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän muun muassa alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden tai kansallisuuden, kielen, uskonnon, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
- Suomessa jokaisella on oikeus omaan kieleensä ja kulttuuriinsa sekä oikeus osallistua kulttuuriin ja taiteeseen.
- On tärkeää, että kuntien kulttuuripalvelut kehittävät toimintatapoja ja osallisuusmalleja, jotka tekevät kulttuurisen moninaisuuden näkyväksi sekä vahvistavat kulttuurien välistä vuoropuhelua ja hyviä väestösuhteita. Hyvänä esimerkkinä toimii Pyhäjärvellä kansainvälinen kahvila, joka on moninaisuuden vertaisoppimisen sekä matalan kynnyksen kohtaamispaikka.
- Kuntien kulttuuripalveluiden ja -laitosten yhteistyö paikallisten maahanmuuttajayhteisöjen ja -järjestöjen kanssa on hyvä keino tehdä kulttuuripalvelut tutuksi, kohdata uusia yleisöjä sekä madaltaa kynnystä osallistua kulttuurielämään. Yhteistyö voi tarkoittaa esimerkiksi: yhteisten tapahtumien suunnittelua, rahoitusmahdollisuuksien esittämistä ja yhteisöjen omaehtoisen kulttuuritoiminnan tukemista tai yhteiskehittämistyöpajoja kulttuuripalveluiden saavutettavuuden kehittämiseksi.
- Kuntien päättäjien ja työntekijöiden säännöllinen kulttuurisen moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden osaamisen lisääminen vahvistaa merkittävästi paikallista yhdenvertaisuustyötä sekä rakenteellisen syrjinnän ja rasismin purkamista.
- Turvallisempien tilojen -luominen kuntien palveluissa ja kulttuuritapahtumissa edistää moninaisuutta ja avoimuutta hyväksyvää ilmapiiriä sekä osallistumista ilman pelkoa syrjinnästä.
- Kunnilla on iso rooli ja mahdollisuus luoda työmahdollisuuksia eri kieli- ja kulttuuritaustaisille taide- ja kulttuurialan ammattilaisille esim. suunnittelemalla kulttuuritapahtumia, näyttelyitä, teatteriesityksiä tai taideprojekteja moninaisuuden edistämisen näkökulmasta.
- Positiivinen erityiskohtelu on yksi konkreettinen keino edistää tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutumista ja varmistaa tavoitteellista vähemmistöryhmiin kuuluviin taide- ja kulttuuritekijöiden työllisyysmahdollisuuksia.
- Monikielinen viestintä tekee kulttuurista moninaisuutta näkyväksi sekä tavoittaa moninaisia yleisöjä.
- Selkokielen käyttö kulttuuripalveluissa, muun muassa viestinnässä sekä kulttuurikohteiden ja tapahtumien, kuten esimerkiksi taidenäyttelyiden opastuksessa edistää maahanmuuttaneiden osallisuutta sekä kuntien kulttuuripalveluiden ja viestinnän saavutettavuutta vieraskielisten kuntalaisten osalta.
