marras 29, 2023
Jokaisen ihmisen kulttuurisiin perusoikeuksiin kuuluu oikeus osallistua taiteisiin ja kulttuuriin. Itsensä ilmaiseminen vapaasti ja kehittäminen taiteen ja kulttuurin keinoin kuuluvat oikeuksiin myös.
Maahanmuuttaneiden kotoutumista tukee oman kielen ja kulttuurin ylläpitäminen. Kotoutumisen lisäksi se tukee hyviä väestösuhteita, kulttuurienvälistä vuoropuhelua, kulttuurihyvinvointia ja osallisuutta.
“Suomalainen julkinen politiikka painottaa maahanmuuton tärkeyttä tulevaisuuden hyvinvoinnin takaajana. Jotta maahanmuuttajat haluaisivat jäädä Suomeen, olisi tärkeää, että yhteiskuntamme huomioisi erilaiset vähemmistöt ja kunnioittaisi jokaista ihmistä taustoineen. Tätä ei ole useinkaan otettu huomioon”, sanoo tutkija Iida Kauhanen Mobile Futures -hankkeesta.
Aineeton kulttuuriperintö on osa ihmisten elämää, ja arjessa vahvasti läsnä. Jokaiselle tärkeän kulttuuriperinnön ylläpitäminen vahvistaa identiteettiä sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Moninainen kulttuuriperintö muodostuu aina ihmisten ja kulttuurien vuorovaikutuksessa.
Kuunnellaan arvostavasti ihmisten tarinoita
“Olemme juuri aloittaneet maahanmuuttajien kanssa kohtaamiset elävän kulttuuriperinnön äärellä. Ne mahdollistavat osallisuutta ja moniäänisyyttä Oulu2026-alueella”, kertoo museolehtori Karoliina Autere Pohjois-Pohjanmaan museolta.
Työpajoihin osallistuu maahanmuuttajia Oulusta, Kajaanista ja Paltamosta.
“Selkokielisissä työpajoissa tutustutaan suomalaiseen kulttuuriperintöön ja keskustellaan osallistujien omista kulttuuriperinnöistä”, Autere lisää.
“Yksi tapa osoittaa kunnioitusta toisille ihmisille onkin kuunnella heitä ja heidän tarinoitaan siten, että niille annetaan arvoa”, Iida Kauhanen täydentää.
Kohtaamisia Elävä kulttuuriperintö -työpajassa Monikulttuurikeskus Villa Victorissa 6.11.2023
Moninainen kulttuuriperintö on osa tasapainoista yhteisöä
“Työpajatyöskentelyn tavoitteena tuoda paremmin näkyväksi kaikki se erilainen elävä kulttuuriperintö, mitä Suomessa on olemassa. Nämä moninaiset elävät kulttuuriperinnöt ovat osa suomalaista elävää kulttuuriperintöä ja on erittäin tärkeää, että ne tulevat näkyväksi. Lisäksi niiden näkyväksi tekeminen lisää vuoropuhelua ihmisten välillä, mikä parhaillaan auttaa ihmisiä kohtaamaan toisensa yhdenvertaisina ihmisinä”, Kauhanen painottaa.
“Tasapainoinen yhteisö on yksi Oulu2026 Euroopan kulttuuripääkaupungin kulttuuri-ilmastonmuutoksen tavoitteista. Sen toteutumiseksi luomme mahdollisuuksia vuorovaikutukselle, joka lisää kulttuurihyvinvointia ja tekee kulttuurista vahvemmin tulevaisuutta rakentavan voiman”, lisää projektipäällikkö Anna Litewka-Anttolainen Yhdenvertainen Oulu2026-hankkeesta.
Tunnistamalla ja tunnustamalla kulttuurinen moninaisuus on edellytyksenä yhdenvertaisen kulttuurin toteutumiselle.
Elävän kulttuuriperinnön työpajayhteistyössä ovat mukana Yhdenvertainen Oulu2026 -hanke, Pohjois-Pohjanmaan museon ParasRakas museo -hanke, Kainuun museo, Oulun yliopiston Mobile Futures -hanke sekä Oulun seudun ammattiopisto, Kainuun opisto, Arffman Consulting ja Spring House.
marras 28, 2023
Vietämme sunnuntaina 3.12. YK:n kansainvälistä vammaisten päivää. Lihastautia sairastava Terttu Kukkonen kirjoittaa havainnollisesti liikkumisvapauden ja osallistumisen esteistä ja mahdollisuuksista Oulussa:
“Esteettömyyden tulisi mahdollistaa pääsy kulttuuritapahtumiin. Liikuntaesteisenä asioiminen tulevassa Euroopan kulttuuripääkaupunki Oulussa on vaikeaa.
Maininnat osittain esteetön, lähes esteetön, vaihtelevasti esteetön, haastava sisäänpääsy hämmentävät vammaista ihmistä, joka on lähdössä taidenäyttelyyn, elokuviin, festivaaleille, messuille, ravintolaan, kirjastoon, kirkkokonserttiin tai hautajaisiin.
Se on pienestä kiinni. Oviaukosta pyrkijänä Terttu Kukkonen. Valokuva Leena Huovinen.
Teollisuuden tavaranostimet invahisseinä ovat vaarallisia ja ihmisarvoa loukkaavia. Tavaranostin ei toimi, ellei nappia paina koko ajan. Kuilu on valoton, ja liikkuvassa nostimessa on kiilautumisvaara. Noloa teknologiakaupungissa.
Valitettavasti osassa terveydenhuollon tilojakin on samat ongelmat. On siellä hissi, pitäisi sinne päästä, mutta ajanvarauksen lupausten jälkeen vastassa onkin painava ovi. Sitä en saa auki. Hissille en pääse. Ns. hyvinvointipisteessä asiointi ei onnistu. Lievää pahoinvointia tuntien käännyn pois.
Esteettömän rakentamisen esteenä asenteet
Olen käynyt sähköpyörätuolilla Ranskassa vuonna 1624 rakennetussa Versaillesin palatsissa. Tässä Unescon maailmanperintökohteessa sain vammaisena kokea kulttuurielämyksiä. Taideteosten tavoin pääsin hissillä kerroksesta toiseen. Reimsin katedraalissa (1211) on myös esteetön kulku sivuovesta.
Oulussa rakennukset ovat näitä nuorempia. Oulu2026-kulttuuritapahtumat on mahdollista tehdä esteettömiksi, jos halua on. Rakenteiden korjaamisella on jo kiire. Pikisaari, taidegalleriat, vanha Hiukkavaara sekä useat muut tapahtumapaikoiksi kaavaillut tilat eivät ole vielä esteettömiä.
Julkisten rakennusten peruskorjauksissa on halvinta tehdä toimivat luiskat, hissit, avautuvat ovet ja muut esteettömyysasiat heti oikein. Kalleinta on rakentaa ja jälkeenpäin, kahteen kolmeen kertaan korjata.
On kysymys asenteesta, sillä tietoa esteettömästä rakentamisesta on kyllä. Kun vammainen ei pääse liian jyrkkää luiskaa pitkin, ei vika ole vammaisessa, vaan suunnittelussa.
Tyhjän päälle auraaminen kevyen liikenteen väylillä, aurausvallit ja lumien kasaaminen invapaikoille ylenkatsoo esteettömyyttä. Korkeat rotvallin reunat ovat esteenä jopa sairaalan invapysäköintipaikkojen vieressä! Liikuntaesteisen on paradoksaalista kyllä kuljettava pisin reitti.
Vapaus liikkua, asioida ja osallistua kuuluu kaikille
Iloitsen lähikirjastooni asennetusta ovenavauspainikkeesta, kynnysluiskasta ja sähköpöydästä. Voin asioida itsenäisesti. Varaamalla saan haluamani kirjat matalaan hyllykköön. Ja kiitos palvelualttiin, ammattitaitoisen sekä ystävällisen henkilökunnan, tunnen olevani normaali ihminen.
Minun näkökulmani kirjoittajana on vanhan lihassairaan sähkäröijän. Muilla vammaisryhmillä on omat esteettömyysvaatimuksensa. Esteetön ympäristö palveluineen kuuluu kaikille tasa-arvoisessa ja yhdenvertaisessa yhteiskunnassa”.
Kirjoittaja: Terttu Kukkonen
Kansainvälistä vammaisten päivää vietetään 3.12. Maailman yli miljardi vammaista henkilöä muodostavat yhden eniten syrjäytyneistä ryhmistä. Vammaisten henkilöiden elämää ja kehitystä vaikeuttaa suuri määrä fyysisiä, oikeudellisia ja sosiaalisia esteitä.
YK:n yleissopimuksessa vammaisten oikeuksista vahvistetaan jo ennestään vammaisille kuuluvia ihmisoikeuksia, kuten liikkumisvapautta sekä oikeutta laadukkaaseen elämään, koulutukseen ja työssäkäyntiin. Keskeisin ajatus sopimuksessa on syrjinnän kieltäminen ja tasapuolisen kohtelun takaaminen kaikilla elämänalueilla.
Yhdenvertainen Oulu2026 -hanke työskentelee vähemmistöjen osallisuuden vahvistamiseksi ja moninaisuuden edistämiseksi Lisää tietoa Yhdenvertainen Oulu2026 -hankkeesta löydät infosivultamme.
Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
loka 24, 2023
Liminka on mukana Euroopan kulttuuripääkaupunkivuodessa ja tekee mahtavaa työtä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Kuntien yhdenvertaisuustyön avulla varmistetaan, että kulttuuriset oikeudet ja kulttuuriosallisuus toteutuvat jokaisen kohdalla. Tämä edellyttää muun muassa syrjivien rakenteiden tunnistamista ja niiden purkamista.
Yhdenvertainen Oulu2026 -hanke tekee yhteistyötä kuntien kanssa, jotta jokainen pääsisi mukaan kulttuuritoimintaan esteettömästi ja voisi tuntea itsensä tervetulleeksi, ilman pelkoa syrjinnästä.
Minun Liminkani on minun näköiseni -kampanja muistuttaa yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta
Limingan kunnan tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma on laadittu vuosille 2021–2025, ja siinä linjataan näitä kahta tärkeää tavoitetta edistävät toimintatavat työnantajan ja kunnan palveluntarjoajan näkökulmasta. Suunnitelmassa käsitellään esimerkiksi häirintää, ahdistelua sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.
“Limingan kunnan palvelujen tulee olla yhdenvertaisia kaikille asiakkaillemme ja jokaisen työntekijän tulee saada tulla työpaikalleen miettimättä, hyväksytäänkö minut joukkoon sellaisena kuin olen”, sanoo henkilöstö- ja hyvinvointijohtaja Eliisa Tornberg.
Kampanja haastaa mukaan jokaisen liminkalaisen, henkilöstön ja valtuutettujen lisäksi yritykset ja yhdistykset.
“On tärkeää, että suunnitelma nostetaan esille ja sen toteutumisesta huolehditaan yhdessä. Limingan kunnassa on aina suhtauduttu tasa-arvoisesti kaikkiin ihmisiin. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat myös vetovoimatekijöitä”, sanoo kunnanjohtaja Pekka Rajala.
Kampanjan ainekset löytyivät yhdessä koetusta
Kunnan eri palvelualojen edustajista kootussa laajemmassa viestintätiimissä on mietitty arkisia tilanteita, joissa työntekijät ovat kohdanneet yhdenvertaisuuden näkökulmasta hankalia tai epämukavia keskusteluja ja tekoja. Tiimi ideoi tilanteiden pohjalta loppukeväästä nimeä ja visuaalista ilmettä kampanjalle, jolla tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelman sisältöjä voitaisiin tuoda paremmin työntekijöiden tietoisuuteen. Kampanja istahtaa luontevasti myös luottamustehtäviä hoitaville.
“Myös valtuutetuilta kampanja on saanut hyvän vastaanoton. On ollut mukava nähdä niin valtuutettujen kuin henkilöstönkin käyttävän rintamerkkejä”, kertoo hallintojohtaja Päivi Keltanen.
Minun Liminkani on minun näköiseni -kampanjan visuaalinen ilme syntyikin varsin helposti yhdistämällä kaksi Liminkaan olennaisesti liittyvää tunnusta: LimmiFesteistä ja Poppaskampanjasta tutut sateenvarjot sekä Limingan kuuluisat linnut. Kampanja lennähti työyksiköihin julisteiden ja pinssien muodossa syyskuun aikana. Julisteiden aiheeksi on valittu Onko OK sanoa? -sarja, jossa tuodaan esiin aidosta työarjesta esiin nousseita sanoja ja tekoja, joiden paikka ei ole turvallisessa työyhteisössä.
“Pinssien ja julisteiden tavoite on hoksauttaa arkisista tilanteista, joissa tahattomastikin saattaa työkaveria loukata. Työkyky kulkee käsi kädessä hyvinvoinnin kanssa ja heijastuu ydintehtäväämme, joka on kunnan palveluiden tuottaminen. Jokaista asiakastamme tulee kohdella yhdenvertaisesti”, kertoo viestintäpäällikkö Anu-Maija Kärjä.
Hyvän mielen huomautus, ei ärhäkkä sormen heristys
“Iso osa möläytyksistä johtuu ajattelemattomuudesta, ja kommentin ongelmallisuuden rauhallinen osoittaminen saa yleensä sisäistämään asian heti kerrasta. Mokaaminen on myös inhimillistä”, huomauttaa matkailupäällikkö Katariina Huikari.
Ensimmäisten julisteiden julkaisu on poikinut myös lisää aiheita, eikä kampanjan tarvitsekaan olla valmis yhdellä kertaa.
“Henkilöstöstä nousi esiin idea esimerkiksi poliittisen ja uskonnollisen vakaumuksen esille nostamisesta. Laitoimme nämä aiheet heti toteutukseen ja lisäsimme julistesarjan jatkoksi”, kertovat kampanjan käytännön toteutuksesta vastaavat Huikari ja Kärjä.
Komeat rintamerkit ovatkin jo herättäneet kiinnostusta myös paikallisten yhdistysten ja yritysten suunnasta. Tunnuksen tai julisteet voikin ottaa vapaasti käyttöön sitoutumalla yhdenvertaiseen ja tasa-arvoiseen toimintaan. Nämä kysymykset nostetaan esille myös kunnan yhdistysasiakirjan liitteessä.
Yhdenvertaisuustyö jatkuu
Kampanja on vasta yhdenvertaisuustyön alkua. Limingan kunta kutsui Yhdenvertainen Oulu 2026 -hankkeen edustajan paikalle yhdistysiltaan kertomaan hankkeen toiminnasta ja miten yhdistykset voisivat hyötyä hankkeesta. Samalla syntyi ajatus Limingan kunnan ja Yhdenvertainen Oulu 2026 -hankkeen yhteistyöstä esimerkiksi koulutusten muodossa. Hanke tarjoaa muun muassa turvallisemman tilan koulutuksia.
“Koulutuksesta puhuttiin laajemman viestintätiimin kokouksessa, ja kiinnostusta sisältöä kohtaan oli kiitettävästi. Koulutus olisi myös ajankohtainen, sillä esimerkiksi varhaiskasvatuspuolella työstetään parhaillaan yhdenvertaisuussuunnitelmaa”, Limingan kunnasta todetaan.
Yhdenvertainen Oulu2026 -hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
syys 1, 2023
Oulu2026-alueen kulttuuri- ja taidetoimijat haluavat kehittää palvelujaan tosiasiallisemmin yhdenvertaisiksi. Tähän tarpeeseen Yhdenvertainen Oulu2026 -hanke toteuttaa maksuttomia etäkoulutuksia, jotka ovat avoimia kaikille.
“Tavoitteena on, että kulttuuripalvelut todella tavoittaisivat yleisön, ja etenkin heidät, jotka usein puuttuvat tapahtumista yleisönä tai palveluista asiakkaina. Myös tarjonnan sisältöä halutaan kehittää moninaisemmaksi ja osallistumista esteettömämmäksi, saavutettavammaksi ja turvallisemmaksi,” sanoo projektipäällikkö Anna Litewka-Anttolainen.
Koulutuksissa löydetään keinoja, jotka vahvistavat vähemmistöjen osallisuutta kulttuuripalvelujen suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Yhdenvertaisuuskoulutuksia järjestetään kulttuuri- ja taidetoimijoiden tarpeisiin. Ne ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Kuva: Kati Leinonen
Koulutusten aiheina yhdenvertaisuus- ja moninaisuus, häirintäyhdyshenkilönä toimiminen sekä saavutettavat kulttuuripalvelut ja viestintä
Kuntien kulttuuripalvelut, järjestöt ja yhdistykset sekä taiteen vapaan kentän toimijat pitävät merkityksellisenä palvelujensa kehittämistä yhdenvertaisemmiksi. Tämä käy ilmi Yhdenvertainen Oulu2026 -hankkeen Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa toteuttamista kyselyistä ja kartoituksista. Koulutustarpeiden kartoittaminen jatkuu edelleen.
Tänä vuonna hanke järjestää kolme kaikille avointa ja maksutonta koulutusta. Kukin koulutus toteutetaan kaksiosaisena Teams-sovelluksen kautta. Ilmoittautuja osallistuu siis molempiin koulutuspäiviin. Ensi vuoden puolella koulutusten aiheina ovat antirasismi, selkokieliset kulttuuripalvelut ja viestintä sekä osallisuus ja yleisötyö.
Yhdenvertaisuus- ja moninaisuuskoulutus taide- ja kulttuuritoimijoille
7.12. ja 14.12. klo 9.00 – 11.00 (Teams)
Ilmoittautuminen on päättynyt.
Kaksiosaisessa koulutuksessa käsitellään strategisen yhdenvertaisuus- ja moninaisuustyön kehittämistä taide- ja kulttuurialan näkökulmasta:
- yhdenvertainen taide- ja kulttuuri, lainsäädäntö ja keskeiset käsitteet
- moninaisuus taiteen ja kulttuurin alalla
- sisältöjen näkökulma
- moninaisuuden johtaminen
- syrjintä taide- ja kulttuurialalla
- yhdenvertaisuussuunnitelman laatiminen
- yhdenvertaisuuden arviointi
Kouluttajana toimii Anna Litewka-Anttolainen, Oulun kulttuurisäätiö, Yhdenvertainen Oulu2026 -projektipäällikkö, moninaisuusagentti.
Saavutettavat kulttuuripalvelut ja viestintä
9.11. ja 16.11. klo 13.00 – 15.00 (Teams)
Ilmoittautuminen on päättynyt.
Koulutuksen aiheina mm.
- kulttuuripalvelujen saavutettavuuden osa-alueet
- viestinnän saavutettavuus
- sosiaalinen saavutettavuus
- saavutettavuus eri aistein ja
- rakennetun ympäristön esteettömyys.
Toteuttaja: Kouluttajana toimii Outi Salonlahti, erityisasiantuntija, saavutettavuus ja viestintä, Kulttuuria kaikille -palvelu
Häirintäyhdyshenkilökoulutus
6.10. ja pe 13.10 klo 10.30 – 12.00 (Teams)
Ilmoittautuminen on päättynyt.
Koulutuksen teemoina on
- turvallisemmat tilat
- mitä on häirintä
- häirintäyhdyshenkilönä toimiminen
- häirintätilanteiden käsittely
- häirintäyhdyshenkilön rooli turvallisemman tilan ylläpitäjänä
Toteuttajat: Fon Krairiksh, koulutussuunnittelija, moninaisuus ja yhdenvertaisuus ja Minna Lepistö, koulutussuunnittelijaKansalaisfoorumi
Lisätietoja kaikista koulutuksista:
projektipäällikkö Anna Litewka-Anttolainen
p. 040 538 8121
anna.litewka-anttolainen@oulu2026.eu
Lisätietoja Yhdenvertainen Oulu2026 -hankkeesta tästä linkistä.
Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
kesä 30, 2023
Oulussa järjestetään tänä kesänä uusi afrikkalainen kulttuurifestivaali ”Afrikan monimuotoiset värit” -teemalla. Festivaali on Oulun seudun afrikkalaisille yksi tärkeimmistä tapahtumista, joka samalla edistää Oulun kulttuurielämän moninaisuutta. Tapahtuman järjestää Africans in Oulu -yhteisö.
Avoin ilmapiiri tukee yhteisöllisyyttä
Idea festivaalista syntyi intohimosta kulttuuriseen moninaisuuteen ja osallisuuteen sekä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten ihmisten yhteen tuomiseen, sillä sitä ihmiset kaipaavat. Africans in Oulu -yhteisön ja myös Naisten diaspora Oulussa -ryhmän ovat perustaneet Ojuolape Akinwunmi ja Vanessa Phekani. Ryhmän tavoitteena on tukea naisia ja edistää heidän hyvinvointiaan ja aktiivista toimijuuttaan.
Syntyi ajatus tuoda ihmiset yhteen festivaalin avulla, joka loisi turvallisempaa tilaa, avointa ilmapiiriä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Festivaalilla luovuus ja moninaiset kulttuuri-ilmaisut pääsisivät kukoistamaan. Vanessan mukaan tärkeintä on yhteisöllisyys ja sillan rakentaminen kulttuurien välille.
”Herätetään Oulu ja Rotuaari eloon! Odotamme innolla festivaalia, joka tarjoaa kaikille kesäistä hauskanpitoa sekä Afrikan värejä, makuja ja ääniä,” he iloitsevat.
Nigeriasta kotoisin oleva Ojuolape on asunut Oulussa kuusi vuotta. Hän on ohjelmistoinsinööri ja muotialan yrittäjä sekä HeyBeautyCollections -yrityksen omistaja. Hän haluaa tuoda Afrikan mantereen moninaista kulttuuria lähemmäksi oululaisia: ”Haluan tuoda esille, mistä olen kotoisin ja kuinka kulttuurisesti rikas paikka Afrikka on”.
Viisi vuotta Oulussa asunut Vanessa on kotoisin Malawista. Hänellä on julkishallinnon ja sosiologian tutkinto sekä Oulun yliopiston Education and Globalisation -maisterin tutkinto. Hän kuuluu Pohjoismaiden ja Itämeren alueen nuorten kansanliikkeeseen ReGeneration 2030 ja työskentelee Oulun vastaanottokeskusten tukiyhdistyksessä edistäen maahanmuuttajanaisten kotoutumista. Hän haluaa työllään vaikuttaa tietoisuuteen kulttuurisesta moninaisuudesta.
Oulu on jo kulttuurisesti moninainen
”Meillä on vielä paljon tehtävää kulttuurisen moninaisuuden ja osallisuuden edistämiseksi,” Vanessa korostaa. Hänen mukaansa Oulussa on paljon moninaisia tapahtumia eri yhteisöjen sisällä. Haasteena on, että niitä ei yleensä näe kaupungin kulttuurirakenteissa eikä osana Oulun kulttuurielämää.
Tarvitaan saavutettavampaa viestintää sekä keinoja toimia eri kieli- ja kulttuuriyhteisöjen kanssa. Myös yhdyshenkilöiden löytäminen ja yhteisten foorumien löytäminen on tärkeää yhdenvertaisen kulttuurin ja moninaisuuden vahvistamiseksi.
Vanessa toteaa, että representaation puute on ollut hänelle isoin haaste Ouluun muuttamisen jälkeen:
”Ajattelen omia lapsia, miltä heistä tuntuu, jos missään ei ole heidän näköisiään henkilöitä? Jos kaikki opettajat ovat valkoisia, voi olla vaikea kuvitella, että sinustakin voisi tulla opettaja. Tässä on kysymys representaatiossa, ja se koskee myös kulttuurialaa.”
Kenen Euroopan kulttuuripääkaupunki?
”Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Tapahtumamme osoittaa jo nyt, että Oulussa hyväksytään ja edistetään kulttuurista moninaisuutta”, sanoo Ojuolape.
Hän korostaa, että afrikkalainen kulttuurifestivaali ja afrikkalaiset yhteisöt ovat yhdenvertaisesti osa Euroopan kulttuuripääkaupunkia.
”Eri kieli- ja kulttuuriyhteisöillä on paljon annettavaa toisilleen”, Vanessa sanoo.
Hänen mukaansa paras tila kohtaamiselle ja Euroopan kulttuuripääkaupungin juhlimiselle on siellä, missä erilaiset kulttuuriset kokemukset vaihtuvat ja vaikuttavat toisiinsa.
Ojuolapen mielestä Euroopan kulttuuripääkaupungin tavoitteet ja kulttuurinen moninaisuus voisi tulla selvemmin näkyväksi. Se tukisi Euroopan ulkopuolelta tulleiden maahanmuuttajien kokemusta yhdenvertaisesta osallistumisesta juhlavuoteen, omalla kielellään, kulttuurillaan ja perinteillään.
”Kyse on siltojen rakentamisesta eli kulttuuri-ilmastonmuutoksesta! Haluamme siksi rohkaista kaikkia osallistumaan ja luomaan Oulu2026 -kulttuuriohjelmaa,” Vanessa täydentää.
Afrikan monimuotoiset värit -festivaali järjestetään 15.–16. heinäkuuta Oulun Rotuaarilla. Alueella on yli 20 myyjää ruoka- ja käsityökojuineen sekä viihdyttäviä musiikkiesityksiä. Lauantai-iltana ohjelmassa muotinäytös, jossa esitellään afrikkalaisia tyylejä. Festivaali huipentuu sunnuntaina Group Calabasse -yhtyeen keikkaan. Koko perheen tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen. Lisätietoja tapahtumasta.
Lisätietoja antavat:
Ojuolape Akinwunmi
hojuola@gmail.com
+358 45 224 7609
Vanessa Phekani
vanessaphekani@gmail.com
+358 46 667 7280
Yhdenvertainen Oulu2026 -hanke tekee näkyväksi kulttuurista moninaisuutta ja kannustaa kaikkia osallistumaan Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden 2026 suunnitteluun ja toteutukseen. Lue lisää hankkeesta.
