fbpx

Hyvää kulttuurisen moninaisuuden ja vuorovaikutuksen päivää 21.5.!

Kansainvälisen kulttuurisen moninaisuuden päivän 21.5. tarkoitus on lisätä tietoisuutta kulttuurin moninaisuudesta ja vahvistaa kulttuurien välistä vuoropuhelua osana kestävän rauhan rakentamista. Päivää juhlistetaan Unescon aloitteesta. Unesco on YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö.

Pyhäjärven kansainvälisen kahvilan työpajassa pohdimme, miten pystymme edistämään paremmin kulttuurista moninaisuutta kuntien kulttuuritoiminnassa. Keskustelussa oli mukana moninainen joukko kansainvälisen kahvilan vakio-osallistujia sekä ensikertalaisia vieraita, Pyhäjärven kulttuuripalveluiden, kotoutumispalveluiden ja seurakunnan edustajia sekä kunnan päättäjiä. Pyhäjärven kansainvälinen kahvila on yksi Yhdenvertainen Oulu2026 -hankkeen pilotista.

Neljä ihmistä esittelee oman maansa kulttuuria Pyhäjärven kansainvälisessä kahvilassa.

Pyhäjärven kansainvälisessä kahvilassa keskusteltiin moninaisella joukolla siitä, kuinka edistää yhdessä maahanmuuttaneiden osallisuutta kuntien kulttuuritoiminnassa.

 

Vinkkejä maahanmuuttaneiden kuntalaisten osallisuuden edistämiseksi

 

Työpajatyöskentelyn pohjalta loimme vinkkilistan moninaisuuden vahvistamiseksi sekä maahanmuuttaneiden kuntalaisten osallisuuden edistämiseksi kuntien kulttuuritoiminnassa:

 

  • Kulttuurisen moninaisuuden edistäminen on tärkeä osa yhdenvertaisuustyötä, jolla varmistamme, että kulttuuriset oikeudet sekä osallisuus kulttuurielämään toteutuu jokaisen kohdalla. Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset henkilöt voivat olla alttiita moniperusteiselle syrjinnälle oman taustansa vuoksi. Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän muun muassa alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden tai kansallisuuden, kielen, uskonnon, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

 

  • Suomessa jokaisella on oikeus omaan kieleensä ja kulttuuriinsa sekä oikeus osallistua kulttuuriin ja taiteeseen.

 

  • On tärkeää, että kuntien kulttuuripalvelut kehittävät toimintatapoja ja osallisuusmalleja, jotka tekevät kulttuurisen moninaisuuden näkyväksi sekä vahvistavat kulttuurien välistä vuoropuhelua ja hyviä väestösuhteita. Hyvänä esimerkkinä toimii Pyhäjärvellä kansainvälinen kahvila, joka on moninaisuuden vertaisoppimisen sekä matalan kynnyksen kohtaamispaikka.

 

  • Kuntien kulttuuripalveluiden ja -laitosten yhteistyö paikallisten maahanmuuttajayhteisöjen ja -järjestöjen kanssa on hyvä keino tehdä kulttuuripalvelut tutuksi, kohdata uusia yleisöjä sekä madaltaa kynnystä osallistua kulttuurielämään. Yhteistyö voi tarkoittaa esimerkiksi: yhteisten tapahtumien suunnittelua, rahoitusmahdollisuuksien esittämistä ja yhteisöjen omaehtoisen kulttuuritoiminnan tukemista tai yhteiskehittämistyöpajoja kulttuuripalveluiden saavutettavuuden kehittämiseksi.

 

  • Kuntien päättäjien ja työntekijöiden säännöllinen kulttuurisen moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden osaamisen lisääminen vahvistaa merkittävästi paikallista yhdenvertaisuustyötä sekä rakenteellisen syrjinnän ja rasismin purkamista.

 

  • Turvallisempien tilojen -luominen kuntien palveluissa ja kulttuuritapahtumissa edistää moninaisuutta ja avoimuutta hyväksyvää ilmapiiriä sekä osallistumista ilman pelkoa syrjinnästä.

 

  • Kunnilla on iso rooli ja mahdollisuus luoda työmahdollisuuksia eri kieli- ja kulttuuritaustaisille taide- ja kulttuurialan ammattilaisille esim. suunnittelemalla kulttuuritapahtumia, näyttelyitä, teatteriesityksiä tai taideprojekteja moninaisuuden edistämisen näkökulmasta.

 

  • Positiivinen erityiskohtelu on yksi konkreettinen keino edistää tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutumista ja varmistaa tavoitteellista vähemmistöryhmiin kuuluviin taide- ja kulttuuritekijöiden työllisyysmahdollisuuksia.

 

  • Monikielinen viestintä tekee kulttuurista moninaisuutta näkyväksi sekä tavoittaa moninaisia yleisöjä.

 

  • Selkokielen käyttö kulttuuripalveluissa, muun muassa viestinnässä sekä kulttuurikohteiden ja tapahtumien, kuten esimerkiksi taidenäyttelyiden opastuksessa edistää maahanmuuttaneiden osallisuutta sekä kuntien kulttuuripalveluiden ja viestinnän saavutettavuutta vieraskielisten kuntalaisten osalta.

 

Kajaanin Kaukametsän salin ja Kainuun musiikkiopiston esteettömyyttä parannetaan

Kajaanin Kaukametsän salin ja Kainuun musiikkiopiston tilojen esteettömyyttä on kartoitettu kevään aikana. Kartoitusraportin tuloksista keskustellaan yleisötilaisuudessa, joka pidetään Musiikkiopiston Leihu-salissa maanantaina 20.5. klo 17.00-19.00. Tilaisuus on kaikille avoin eikä siihen tarvitse ilmoittautua.

Ajatus esteettömyyden kartoittamiseen syntyi yhteistyössä Oulun kulttuurisäätiön Yhdenvertainen Oulu 2026 –hankkeen kanssa. Hankkeen kautta on mahdollista toteuttaa erilaisia yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta edistäviä pilotteja, joista yksi on Kaukametsässä toteutettu esteettömyyskartoitus.

”Esteettömyydellä tarkoitetaan rakennettua ympäristöä, jossa on huomioitu ihmisten moninaisuus ja erilaiset toimintakyvyt. Esteettömässä ympäristössä jokainen voi toimia yhdenvertaisesti”, sanoo hankkeen projektipäällikkö Anna Litewka-Anttolainen.

 

Kartoituksessa löytyi sekä toimivaa että parannettavaa

 

Esteettömyyskartoituksen toteuttajaksi valikoitui tarjouspyyntöjen perusteella Riesa Consultative Oy, joka on esteettömyyteen ja yhdenvertaisuuteen erikoistunut konsulttiyritys. Kartoituksessa käytettiin välineenä avointa kyselyä ja kartoituskäyntiä. Kysely toteutettiin tammi-helmikuun aikana. Kyselyyn pystyi vastaamaan sekä sähköisellä että paperisella lomakkeella. Vastauksia kyselyyn saatiin 39. Riesa Consultative Oy:n asiantuntijat toteuttivat kartoituskäynnin tiloissa viikolla 10.

Kyselyn ja kartoituskäynnin perusteella laaditussa raportissa nousee esille sekä hyvin toimivia asioita että parannettavaa. Yleisesti Kaukametsän henkilökunnan palvelualttius, ystävällisyys ja avuliaisuus koettiin asioiksi, joiden avulla tilat ovat saavutettavampia. Induktiosilmukat konserttisaleissa ja sähköiset ovet Musiikkiopiston sisäänkäynneissä saivat myös kiitosta.

Haasteellisiksi asioiksi koettiin etenkin ovien raskaus ja hankaluus, pysäköintipaikkojen vähyys ja esteettömien pysäköintipaikkojen etäisyys ovista, epätasainen pihalaatoitus ja pihan hämäryys, puutteelliset opasteet sekä ulkona että sisällä, portaikot sekä hissien ja esteettömien wc-tilojen sijainti ja vähyys.

“Vastauksissa korostui hyvän ja ajantasaisen informaation ja opasteiden tärkeys. Nettisivuiltamme puuttuu esteettömyysinformaatio. Alueen opasteet myös ovat puutteelliset sekä ulkona että sisällä, eikä niissä ole huomioitu esimerkiksi näkö- tai kuulovammaisia.” kertoo tapahtumapäällikkö Minna Tuunainen.

“Keuhkosairailta ja hajusteyliherkiltä ihmisiltä tuli myös toiveita siitä, että voisimme kertoa etukäteen esimerkiksi konserteissa käytettävästä savusta tai kehottaa ihmisiä saapumaan tilaisuuksiin ilman hajusteita. Näitäkään asioita ei tule arjessa aina ajateltua.”

 

Kaikki näkemykset esteettömyyden edistämiseksi ovat tervetulleita

 

Kartoitusraportista saatua tietoa täydennetään paikallisilta kokemusasiantuntijoilta tulleilla huomioilla ja 20.5. järjestettävän yleisötilaisuuden keskustelujen pohjalta. Raporttia on käsitelty myös Kajaanin vammaisneuvoston kanssa.

“Kaikki näkemykset ovat tärkeitä ja tervetulleita. Kaukametsän saliin suunnitellaan remonttia keväälle 2025 ja sen yhteydessä on mahdollista tehdä myös esteettömyyttä parantavia toimenpiteitä. Tavoitteenamme on tehdä Kaukametsästä entistäkin vahvemmin kaikkien kaupunkilaisten kulttuurikeskus, jonne on helppo tulla”, Minna Tuunainen sanoo.

Lisätietoja:
Minna Tuunainen, tapahtumapäällikkö, p. 044 7100 922
Anna Litewka-Anttolainen, projektipäällikkö, p. 040 538 8121

 

Kaukametsän musiikkiopiston aulassa pöytäryhmiä ja portaat

Kaukametsän musiikkiopiston aulassa on pöytäryhmiä ja portaat ylimpiin kerroksiin. Kuva: FadeCreative/KARA-hanke.

Yhdenvertaisen kulttuurijohtamisen verkosto 2026 alkaa elokuussa

Kutsumme kaikki kulttuurin johtotehtävissä Oulu2026-alueella työskentelevät mukaan Yhdenvertainen kulttuurijohtaminen 2026-verkostoon. Yhdenvertainen Oulu2026 -hanke ja KAIPO-hanke ovat luomassa kulttuurijohtajien vertaisverkostoa kulttuuritoimijoiden omasta tarpeesta.

Verkostossa on kysymys merkityksellisistä kohtaamisista, joissa pääsee jakamaan omaa osaamista, vahvistamaan voimavaroja ja oppimaan toisilta kulttuurijohtajilta asiantuntijan fasilitoimana.

Fasilitaattorina toimii kouluttaja, työohjaaja Miriam Attias. Hän on toiminut pitkään yhdenvertaisuus- ja moninaisuustyössä ja ryhmien ja yhteisöjen konfliktinratkaisun parissa ja lähestyy aihetta miettimällä, kuinka erilaisten ihmisten välisiä suhteita parantamalla voidaan parantaa kaikkien hyvinvointia.

 

Kenelle verkosto on tarkoitettu?

Verkostoon kutsutaan Oulu2026-alueen kulttuurijohtajia, kuten kunnan kulttuuritoimintaa johtavia, kulttuurilaitosten johtajia, festivaalien johtajia, kulttuuripäälliköitä sekä kulttuuriyhdistysten toiminnanjohtajia ja VOS-taidelaitosten johtajia niin taiteen vapaalla kentällä kuin kunnissa.

Vertaisverkoston fokuksessa on johtamisen kysymykset kulttuurialalla. Teemoina voivat olla esim. yhdenvertainen henkilöstöjohtaminen ja rekrytointi, viestinnän johtaminen, kollektiivisuus, jaettu johtajuus ja yhteiskunnallinen johtajuus, taiteen ja kulttuurin rooli ekologisessa jälleenrakennuksessa.

Mukaan valitaan vapaamuotoisten hakemusten perusteella 20 osallistujaa (ks. tarkemmin alla).

 

Mitä tarjoamme?

Verkosto tarjoaa osallistujilleen

  • fasilitoinnin ja ryhmän arvokkaan vertaistuen
  • sisällön, joka on aikasi ja matkasi arvoinen
  • yhteisen vertaismentorointiprosessin
  • osallisuuden ainutlaatuiseen verkostoon, jollaista alueella ei ole ennen toteutettu
  • merkityksellisiä tapaamisia
  • mahdollisuuden jatkaa vertaismentorointia kolmen tapaamisen jälkeen KAIPO-hankkeen kannattelemana

 

Mitä odotamme?

Odotamme osallistujilta

  • näkemyksiä ja toiveita verkostossa käsiteltäviksi teemoiksi ja mentoroinnin sisällöiksi
  • osaamisen jakamista vertaisryhmässä
  • sitoutumisen kolmeen lähitapaamiseen Kajaanissa

 

Milloin ja missä?

Tapaamisia järjestetään kolme, ja ne ovat aina Kajaanissa. Ensimmäisen tapaamisen paikkana on Kajaani (tarkempi paikka ilmoitetaan lähempänä ajankohtaa). Tapaaminen sisältää kahvitauon.

  • to 15.8.2024 klo 13–16.30
  • ke 16.10.2024 klo 13–16.30
  • ke 4.12.2023 klo 13–16.30

Osallistuminen on maksutonta. Matkakuluista vastaa jokainen itse. Suosittelemme kimppakyytejä ja matkustamista julkisilla kulkuvälineillä.

Hakeminen sitovasti 7.6. mennessä (siirryt Lyyti-palveluun).

Ilmoittautumisen yhteydessä

a) kirjoita lyhyt vapaamuotoinen hakemus, jossa esittelet lyhyesti itsesi ja työsi sekä perustelut, miksi hyötyisit vertaisverkostosta

b) kerro, mitä teemoja haluaisit käsitellä verkoston tapaamisissa ja mitä odotuksia sinulla on verkoston toimintaan.

Ihmisiä istuu yhdessä ison ruokapöydän ääressä metsässä.

Vertaismentorointiverkosto tarjoaa merkityksellisiä kohtaamisia ja jaettua osaamista kulttuurijohtajan työhön. Kuva: Lauri Kaikkonen.

 

Lisätietoja: projektipäällikkö Anna Litewka-Anttolainen, p. 040 538 8121 anna.litewka-anttolainen@oulu2026.eu

Yhdenvertainen Oulu2026 – moninaisuuden edistäminen ja vähemmistöryhmien osallisuuden vahvistaminen Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa -hanke on Oulun kulttuurisäätiön. Hanke on ESR+:n osarahoittama.

KAIPO – Kulttuurin vahvistuvat verkostot Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2024 – 2025 on Kainuun liiton hanke. Rajoittajana on OKM.

 

EU-lippu ja teksti

Sähköpyörätuolilla ei voi keulia 

Kulttuurin saavutettavuus ja saavutettavuuden aktiivinen edistäminen on välttämätön osa Oulu2026:n kulttuuri-ilmastonmuutosta. Lue kokemusasiantuntijamme Terttu Kukkosen kirjoitus Oulun keskustan galleriakierroksesta sekä yhteistyökumppaneittemme ajatuksia ja suunnitelmia kulttuuritilojen esteettömyyden edistämiseen.

Invalidiliiton osallisuusbarometri osoittaa, että tilojen ja harrastuspaikkojen esteellisyys on suurin este osallistua kulttuuripalveluihin.

Jokaisella on oikeus osallistua taiteisiin ja kulttuuriin, ja esteiden poistaminen edellyttää ennen kaikkea ymmärrystä ja tietoa. Yhdenvertainen Oulu2026 -hanke toteuttaa kulttuurikohteiden esteettömyyskierroksia ymmärryksen ja tietoisuuden lisäämiseksi.

Pidämme erityisen tärkeänä, että yhdessä kulttuuritoimijoiden kanssa nostamme esiin haasteita ja kehittämistarpeita sekä pohdimme yhdessä, mitä voimme tehdä esteettömyyden parantamiseksi. Esteettömyys on kaikkien vastuulla. Jokaisella konkreettisella teolla on merkitystä! Pienikin muutos voi vaikuttaa siihen, pystyykö jokainen nauttimaan taiteesta yhdenvertaisesti tai ainoastaan sen verran, mitä näkee gallerian ikkunasta.

 

Kokemusasiantuntija Terttu Kukkonen Kulttuuritalo Valveella:

“Suuntasimme ystävänpäivänä 14.2.2024 Oulun keskustan gallerioihin lunta tuiskuttavassa pakkassäässä kartoittamaan esteettömyyden toteutumista taidegallerioissa.

Kulttuuritalo Valveelle pääsi esteettömästi. Ovet avautuvat automaattisesti. Musiikki tervehti tulijoita. Aula on esteetön, samoin Valvesalin naulakkotila. Valvesalissa pyörätuolipaikat sijaitsevat ensimmäisen katsomorivin edessä.

Kiersimme vanhojen poliisisellien ja säilytetyn putkan tiloissa olevassa PHOTO NORTH – Pohjoinen valokuvakeskuksessa. Viereinen Valvegalleria on myös osin maan tason alapuolella. Luiskat ovat aikakautensa tuotteita. Kaltevuus vähän liian jyrkkä ja kaiteet osin puutteellisia. Kiitos sähkömagneettisten jarrujen kulku sähköpyörätuolilla onnistuu. Manuaalisesti kelattavalla pyörätuolilla liikkujalla pitää olla hyvät käsivoimat tai avustaja mukana turvallisen kulun varmistamiseksi.

Vanhan poliisitalon (1884) tilat on yhdistetty todella hyvin ja tyylikkäästi uudempaan puoleen. Kolmannessa kerroksessa oleviin tiloihin pääsi taitavasti toteutettua taittoluiskaa pitkin. Kaiteet turvasivat kulkua. Kapeat vanhat ovet piti kävelevän avata, kynnyksiin oli laitettu hyvä kynnysluiska. Samoin tanssisaleihin pääsi vanhan hirsikynnyksen yli hieman korkeamman kynnysluiskan avulla. Toisen kerroksen oviaukkoihin oli tehty kiinteät puiset kynnysluiskat. Hyvin toteutettua esteettömyyttä.”

Henkilö ylittää kynnyksen sähköpyörätuolilla kulttuuritalo Valveen oviaukolla luiska apuvälineenään.

Valveen tanssisalin ovella tarpeeksi korkea luiska hirsikynnyksen ylittämiseen.

 

Kulttuuritalo Valveen vs. tuotantopäällikkö Ville-Mikko Sikiö:

”Olemme tunnistaneet kulttuuritalo Valveen haasteet esteettömyyden näkökulmasta. Vanhassa kiinteistössä haasteita on paljon ja suurempia rakenteellisia muutoksia kuten galleriatilojen luiskia, WC-tilojen sijoitusta sekä kapeita oviaukkoja päästään parantamaan vasta Valveen peruskorjauksen yhteydessä aikaisintaan vuonna 2027.

Esteettömyys ja siihen pyrkiminen on meille kuitenkin tärkeää ja peruskorjauksen hankeselvityksen yhteydessä Valveelle on tehty esteettömyyskartoitus. Pyrimme tekemään kartoituksen pohjalta esteettömyysparannuksia yhteistyössä kiinteistön omistavan Oulun Tilapalveluiden kanssa jo ennen suurempaa remonttia.

Talven aikana olemme tehneet muutoksia palvelupisteiden tiskeihin ja luukkuihin sekä Valvesalin lämpiön naulakoihin ja niillä asiointi on nyt esteettömämpää. Uudistimme myös Valveen opasteita, penkkejä ja tuoleja sekä lisäsimme viittaopasteita.

Suunnittelimme muutoksia yhteistyössä Oulun vammaisneuvoston kanssa ja saimme sieltä valtavasti tärkeää neuvoja, apua ja ohjeistusta. Työ esteettömyyden eteen jatkuu asteittain ja on todella mukava kuulla, että käyntikokemus oli jo nyt positiivinen.”

 

Kokemusasiantuntija Terttu Kukkonen Galleria MABD:ssa:

“Kierroksellamme kävimme muissakin gallerioissa. Niihin en päässyt sähköpyörätuolilla.

Galleria MABD:ssa on ulko-ovella metallikynnys. Sisäänpääsyä helpottaisi kynnysluiska. Se olisi helppo lisätä tänä vuonna 100 vuotta täyttävän komean Kolmiotalon päässä sijaitsevaan upeaan galleriaan.

60-luvulla tällä samalla paikalla oli taidemuseo. Siellä kävimme innostavan opettajamme Mirjam Kinoksen ohjaamana silloisesta Oulun Yhteislyseosta. Nyt virisi toive päästä luiskan avulla jälleen sinne taiteen äärelle.”

Galleria MABD oviaukon metallikynnys estää sähköpyörätuolilla sisäänpääsyn.

Galleria MABD oviaukon metallikynnys estää sähköpyörätuolilla sisäänpääsyn.

 

Galleria MABD:n galleristi Hanna Manninen:

“Esteettömyys ja taiteen saavutettavuus ovat meille tärkeitä. Pienillä asioilla voi olla suuri merkitys. Haluamme sen vuoksi esimerkiksi kertoa jo etukäteen näyttelyvieraillemme gallerian etuoven kynnyksestä. Tieto siitä löytyy info-sivulta kotisivuiltamme.

Gallerian etuoven kynnyksen yli pääsee helposti lastenvaunuilla, rollaattoreilla ja manuaalisesti kelattavilla pyörätuoleilla. Sähköpyörätuolin toiminnallisuuksia en ole aikaisemmin hoksannut harkita, mutta onneksi siirrettävällä kynnysluiskalla voimme korjata tämän tilanteen, jotta myös sähköpyörätuolilla pääsee muuten esteettömään galleriatilaan.

Kiitos Tertulle hoksautuksesta ja hyvästä keskustelusta esteettömyydestä!”

 

Kokemusasiantuntija Terttu Kukkonen Galleria 5 ja Taidelainaamo ARTossa:

“Galleria 5:n ja Taidelainaamo ARTo:n edessä kadulla on 2–3 porrasta (Kuva 3) ja lisää portaita sisäänkäynnin jälkeen. Vaikea korjata, rakennus on vanha ja ahdas. Portaista kannattaa mainita esittelysivuilla.”

Galleria 5 portaat kadulla ja lisää portaita heti sisällä.

Galleria 5 portaat kadulla ja lisää portaita heti sisällä.

 

Oulun Taiteilijaseuran toiminnanjohtaja Satu Alajoki:

“On valitettavaa, että tilamme eivät ole esteettömät. Kaikilla tulisi olla yhdenvertaiset oikeudet pääsyyn taiteen äärelle. Olemme jo aiemmin selvittäneet yhdessä Oulun kaupungin Tilakeskuksen kanssa pyörätuoliluiskan asentamista kiinteistöön, mutta se on todettu mahdottomaksi. Talo on suojeltu ja kadun varrella.

Toiveenamme on, että voisimme lähivuosina laajentaa näyttelytilojamme samassa kiinteistössä. Silloin luiskan asentaminen voisi onnistua sisäpihan sisäänkäyntiin ja pienin muutoksin myös sisätiloista voisi todennäköisesti saada esteettömät.”

 

Kokemusasiantuntija Terttu Kukkonen:

“Ystävänpäivän galleriakierroksella pääsin vain yhteen kohteeseen kevyellä 26-kiloisella kokoon taittuvalla sähköpyörätuolilla. Iso sähköpyörätuolini painaa 125 kiloa. Kummallakaan ei voi keulia eikä kulkea portaissa.

Kulttuuritalo Valve on oiva esimerkki vanhan ja uuden yhdistämisestä esteettömyys huomioiden. Valveen nettisivuilla on kattavasti kerrottu eri tilojen esteettömyydestä. Hissin mitat ja INVA-wc:n sijainti mainitaan myös. Tulijaa rohkaistaan ottamaan yhteyttä ja pyytämään tarvittaessa apua. Tämä kaikki kertoo halusta tarjota kulttuurielämyksiä myös liikuntaesteisille. Muiden gallerioiden edustajat olivat halukkaita parantamaan esteettömyyttä, ja he pahoittelivat nykyistä tilannetta. Tavoitteena on taidegallerioiden esteettömyyden toteuttaminen aste asteelta. Toimiva esteettömyys hyödyntää kaikkia vierailijoita.

Parhaiten esteettömyys toteutui Kuttuuritalo Valveella. Valveen Esteettömyystietoa tilakohtaisesti  -sivuilla on hyvät tiedot saatavilla. Kulttuurikierroksemme jatkuvat.”

Mukana kierroksesta kaupungin esteettömyysasiantuntija Leena HuovinenHenrik Skarevik koordinaattori ja Antonio Dias työharjoittelija, Yhdenvertainen Oulu2026, Terttu Kukkonen kokemusasiantuntija OUKALI ry.

 

 

EU-lippu. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

Yhdenvertaisuutta strategiasta käytäntöön Kajaanin taidemuseolla

Yhdenvertainen Oulu2026 -hanke edistää taide- ja kulttuuriorganisaatioiden yhdenvertaisuutta vahvistamalla heidän strategiatyötään.

Kajaanin taidemuseo osallistuu hankkeen pilottiin, jonka tavoitteena on arvioida ja päivittää taidemuseon saavutettavuussuunnitelmaa sekä kehittää uutta osallisuuden toimintamallia.

“Uskomme vahvasti strategiatyöhön, joka tukee yhdenvertaisuuden kehittämistä taide- ja kulttuuritoimijoiden jokapäiväisessä työssä. Siksi näemme erittäin tärkeänä, että yksi piloteistamme keskittyy yhdenvertaisuussuunnitteluun”, sanoo hankkeen projektipäällikkö Anna Litewka-Anttolainen.

“Yhdenvertaisuussuunnitelma on hieno työkalu, johon jokaisen työntekijän on mahdollisuus osallistua. Näin työntekijöiden osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen tulee osaksi osana organisaation yhdenvertaisuustyötä.”

“Tämä edellyttää, että suunnitelmien luomiseen ja arviointiin osallistuvat johtoryhmien lisäksi kaikki työntekijät, ja jokainen työyhteisön jäsen tietää, mikä on hänen roolinsa yhdenvertaisuussuunnitelman toteuttamisessa. Tärkeintä on, että suunnitelma on koko ajan läsnä työntekijöiden arjessa”, Litewka-Anttolainen korostaa.

 

Koko henkilökunta mukana muutoksessa

 

Kajaanin taidemuseon opas-valvoja Lassi Niiranen toivottaa tervetulleeksi museoon.

Opas-valvoja Lassi Niiranen toivottaa tervetulleeksi Kajaanin taidemuseoon. Tutustuttavana 28.4.2024 saakka on Melankolia dioraama ja kollaasin ihmeet – KASOJEN JUHLIJAT -näyttely.

 

Kajaanin taidemuseo on laatinut saavutettavuussuunnitelman vuosille 2017 – 2022. Prosessissa olivat mukana Kulttuuria kaikille -palvelun asiantuntijat Outi Salonlahti ja Sari Salovaara. Suunnitelman toimenpiteitä työstettiin kolmessa työpajassa, joihin osallistui koko taidemuseon henkilöstö.

Nyt yhteistyössä Yhdenvertainen Oulu2026 -hankkeen kanssa pilotoidaan suunnitelman arviointia ja päivittämistä. Kajaanin taidemuseo on hyvä esimerkki siitä, että osallisuus Oulu2026-kulttuuriohjelmassa voi olla kulttuuripalvelun kehittämistä kulttuuri-ilmastonmuutoksen tavoittein.

“Olemme olemassa kävijöitä varten ja haluamme tehdä taidemuseon saavutettavammaksi jokaiselle”, sanoo museonjohtaja Pirjo Immonen.

Kulttuurihyvinvointi voi tapahtua vain, kun ihminen pääsee osallistumaan kulttuurin tekijänä tai kokijana. Tähänkin saavutettavuustyö tähtää.

“Henkilökuntamme on innostunut, ja kaikki työntekijät ovat mukana tekemässä yhdessä muutoksia arkityössä”, Immonen iloitsee.

“Olemme nyt päivittämässä saavutettavuussuunnitelmaamme niin, että saamme konkretiaa käytäntöön”, museonjohtaja Pirjo Immonen sanoo.

Koko taidemuseon työyhteisö eli Ulla Härkönen, Pirjo Immonen, Kaisu Korhonen, Minna Kärki, Lassi Niiranen, Jukka Nissinen, Maija Räihä osallistui kahteen työpajaan. Vetäjinä toimivat Yhdenvertainen Oulu2026 -hankkeen projektipäällikkö Anna Litewka-Anttolainen ja koordinaattori Minna Härkönen.

 

Konkreettisia tekoja, jotta museo palvelisi aidosti kaikkia

Ensimmäisessä työpajassa arvioitiin edellisen suunnitelman vaikuttavuutta. Työskentelyssä käytimme vaikutusketju-työkalua, joka edesauttoi tietoista muutoksen arviointia, eli sitä millä tavalla suunnitelma on vaikuttanut saavutettavuuden, moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden tilaan.

Tärkeintä oli saada sekä konkreettista tietoa että kaikkien taidemuseon työntekijöiden ymmärrystä siitä, millä tavalla organisaatio pystyi saavuttamaan asetetut tavoitteet ja mitkä toimenpiteet olivat vaikuttavimpia tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

Arvioinnin tavoitteena oli samalla tiedostaa, mitä työyhteisö on oppinut suunnitelman toteuttamisen aikana, ja millä tavoin tämä on kehittänyt taidemuseon kykyä edistää konkreettisesti organisaation saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta.

Toisessa työpajassa päivitettiin museon saavutettavuussuunnitelmaa vaikuttavuusarvioinnin pohjalta. Pohdimme myös organisaation yhdenvertaisuuden nykytilaa, toimenpiteiden uudistamisen tarpeita. Otimme huomioon sekä mahdollisia haasteita että realistisia keinoja aktiivisesti puuttua syrjintään ja edistää yhdenvertaista ja saavutettavaa museotoimintaa.

Työskentelyn tuloksena loimme saavutettavuussuunnitelman uuden toimenpidetaulukon vuosille 2024-2026. Kehittämistoimina pureudutaan esimerkiksi seuraaviin seikkoihin:

  • Vahvistetaan yhteistyötä ja vuorovaikutusta kaupungin muiden kulttuurilaitosten kanssa
  • Satsataan viestinnän ja näyttelytoiminnan selkokielisyyteen
  • Lisätään yhteistyötä kotoutumiskoulutusten ja yhdistysten kanssa
  • Viestitään Kajaanin taidemuseosta moninaisena työyhteisönä
  • Jalkaudutaan tapahtumiin ja tilaisuuksiin
  • Vahvistetaan entisestään työntekijöiden yhdenvertaisuusosaamista

 

“Käsittelimme tärkeitä asioita. Itse mietin niiden teknisiä ja käytännön toteutuksia”, toteaa Kajaanin taidemuseon opas-valvoja Lassi Niiranen.

Pilottitoteutuksen toisessa vaiheessa kehitetään Kajaanin taidemuseon kanssa uusi osallisuuden toimintamalli.

 

EU-lippu. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.