Jo useamman vuosikymmenen mehiläisiä tarhannut Raimo Tervola tuottaa herkullista hunajaa yhdessä vaimonsa kanssa Muhoksella. Hunajamyynti Raimo Tervola on yritys, joka on saanut vuosien saatossa useita palkintoja, niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.
Tervola tuottaa erityisesti lajihunajaa. Lajihunaja tarkoittaa sellaista hunajaa, jota mehiläiset keräävät yhden kasvilajin kukinnoista, tai tietynlaiselta kasvupaikalta. Noin kymmenisen vuotta sitten Tervola tajusi, että tavallisen hunajan sijaan hän voisi tuottaa lajihunajaa, koska pohjoiset olosuhteet olivat otollisia siihen.
“Vietiin pesät puolukkametsään omille maille vuonna 2014. Puolukkahunajaa tuli tosi paljon ja voitettiin sillä Suomen paras hunaja -palkinto, ja palkintoja tuli senkin jälkeen lisää.”
Alunperin pariskunta aloitti viljelemällä pienellä tilallaan monipuolisesti marjakasveja, esimerkiksi vadelmaa. Mehiläisiä piti saada pölyttämään kasveja ja Tervola päätti itse käydä kurssin mehiläistarhauksesta ja hankki omat mehiläisensä 2000-luvun taitteessa, josta asti mehiläisiä on ollut tilalla. Vaikka marjojen kasvatus on vähentynyt, mehiläistarhaus on pysynyt mukana.
Oikeat olosuhteet
Lajihunajan tuotantoprosessi menee Tervolan osalta yleensä näin: kotitilalla asuvat mehiläiset talvehtivat kotonaan, mutta keväällä kukkien alkaessa kukkimaan, ne siirretään sellaisiin paikkoihin, mistä tavoitellaan tiettyä lajihunajaa. Mehiläispesät siirretään yöllä tai vesisateella sen vuoksi, että kaikki mehiläiset ovat varmasti pesän sisällä. Tervolan pääsato tulee horsmasta, lajihunajan suhteen hän tavoittelee yleensä mustikkaa tai hillaa. Puolukasta lajihunajaa on helppo tuottaa Muhoksen jäkäläkankailla, koska puolukan kukkiessa ei ole kilpailevia kukintoja. Kaikin puolin nykyinen sijainti on ideaali lajihunajan tuotantoon.
“Etelässä on paljon samoja kasveja samalla alueella, meillä kun ei ole niin runsas kasvusto, niin voidaan löytää niitä alueita, joissa tuottaa lajihunajaa. Pohjoisemmassa kesä on taas liian lyhyt. Meillä olosuhteet ovat marjanviljelyn kannalta otolliset, saadaan parempi aromi marjoihin kuin muualla.”
Kansainvälistä huomiota
Tervolan hunajaa myydään pääasiassa lähiseudun myyjäisissä ja markkinoilla sekä REKO-tapahtumissa. Tervola ei muista, että hunajasta olisi koskaan tullut muuta kuin positiivista palautetta. Varsinkin puolukkahunajan aromi ja maku ovat Tervolan mukaan saaneet jopa ylistäviä arvioita.
“Vaikka hinnalla ei pysty kilpailemaan, niin hunajan laatu on aina erinomainen. Pohjois-Suomalaisella hunajalla on hyvä menekki, se on arvostettua ja sitä voisi myydä ihan maailmallekin.”
Tervola tuntee useammankin mehiläistarhaajan, jotka myyvät hunajaansa Keski-Euroopan joulumarkkinoilla. Vaikka Tervola on itse pysytellyt myynnin suhteen lähialueilla, on hänen hunajansa päässyt kansainvälisille markkinoille. Useasti Suomen Mehiläishoitajien toimesta Suomen parhaana hunajana palkittu tuote tähtää vuonna 2025 Apimondian, eli kansainvälisen mehiläistarhaajien liiton järjestämiin maailmanmestaruuskisoihin. Aikaisemminkin kansainvälisiä palkintoja hunajallaan voittanut Tervola on toiveikas kisojen suhteen.
“Osallistuminen vaatii kunnon hunajan. Suomalaiset eivät osallistu usein, mutta mielestäni se olisi tärkeää. Ei me pystytä näkymään missään, jos ei olla missään esillä.”
