loka 7, 2024
Winebar Kurkela. Kuva: Keijo Laitala, Oulu.
Oulun Pikisaaren idyllisessä ympäristössä sijaitsee Jussi Kurkelan ja Jenny Kurkelan luotsaama Wine Bar Kurkela. Sesonginmukaisesta ja alati uusiutuvasta ruoasta pääsee nauttimaan Vanhan Villatehtaan tiloissa.
Wine Bar Kurkela seuraa heidän aikaisemman ravintolansa, Ostroferian, jalanjäljissä. Vaikka Ostroferia on Jussi Kurkelan mukaan nyt luovalla tauolla, sen aikana kehittyneet toimintatavat ja ydinajatus säilyvät myös Wine Bar Kurkelan mukana.
“Perusajatus on ollut aina arvomaailmat ja se miten asiat tehdään eettisesti oikein. Tutkittiin sitä ajatusta, että miten löydämme tulevaisuutta varten uusia, eettisempiä ja kestävämpiä tapoja toimia. Se vaikutti esimerkiksi tekniikoihin ja raaka-aineisiin, jätimme esimerkiksi tekniikoita pois jos niistä tuli hävikkiä tai jos hävikkiä tuli, sille piti löytää joku käyttö.”
Ostroferia aloitti toimintansa vuonna 2016 ja jäi tauolle pari vuotta sitten. Wine Bar Kurkela on nyt neljättä vuotta toiminnassa. Lokaatio Pikisaaressa oli yrittäjäpariskunnalle haaveiden täyttymys.
“Olemme molemmat asuneet aikanaan Pikisaaressa ja aina unelmoineet, että tänne saisi laittaa oman ravintolan.”
Pikisaaressa Kurkela toimii kulttuurin ympäröimänä. Ravintolan tiloissa on jonkin verran paikallisten taiteilijoiden teoksia ja tulevaisuudessa tavoitteena olisi tuoda taide ja kulttuuri vahvemmin osaksi myös ravintolan miljöötä.
Lähiruoka tuo ratkaisuja
Lähiruoka ja paikallisuus ovat olleet Kurkelan toiminnan keskiössä alusta asti. Ostroferian perustamisen jälkeen Kurkela kuvailee tulleensa sellaiseksi kokiksi, joka etsii jatkuvasti jotakin uutta.
“Lähiruoasta löytyy se joku uusi, sieltä ne vastaukset löytyvät, muuten on hankala saada oikeasti tuoretta raaka-ainetta käsiin.”
Lähiruoka tarjoaa Kurkelan mukaan mahdollisuuksia löytää uusia ratkaisuja tulevaisuutta varten. Toimintatavat ja tekniikat ovat kehittyneet keittiössä ajan saatossa, esimerkiksi nykyään Kurkela hakee vaikkapa kalansa suoraan satamasta, jotta se on mahdollisimman tuoretta sekä säilyy pitempään. Täysin paikallisten raaka-aineiden kanssa toimiessa on myös omat haasteensa, jotka Kurkelan keittiössä on ratkaistu luovalla tavalla.
Winebar Kurkela. Kuva: Sirpa Hanhela-Perttunen
“Sesongit ovat lyhyitä ja sesonki pitää keksiä myös talveksi, joten sen takia opettelimme säilömään, pikkelöimaan, fermentoimaan, kuivaamaan ja suolaamaan. Olemme sitä kautta löytäneet uusia tekniikoita ja uusia makuja sekä uusia tapoja ratkaista eteentulevia ongelmia, se on ollut meille tosi iso asia.”
Kurkela uskoo läsnäolon ja omaan kulttuuriin sekä ympäristöön tutustumisen olevan oleellisen tärkeää jokaiselle kokille. Ainutlaatuisia raaka-aineita löytyy joka puolelta, myös Oulusta ja tämän myötä ruoan täytyisi maistua joka paikassa erilaiselta, oman alueensa makuiselta.
“Jokainen läsnä oleva kokki ajattelee, että se paikka missä asuu on hienoin paikka asua. Siinä oppii kaiken mitä ympärillä tapahtuu. Ne ihmiset, jotka ovat läsnä omassa kulttuurissaan ja kokkaamisessaan mieltävät sen oman syntymäpaikan parhaaksi ja se pätee myös täällä. Väitän, että tämä on maailman paras paikka kokata minun mielestäni.”
heinä 29, 2024
Järvelänjärven Grilli-Cafe on Raahen kupeessa sijaitseva, toukokuun lopusta elokuun puoliväliin joka vuosi toimiva grilli-kahvila. Kasitien varrelta löytyvä paikka on oivallinen pysähdys kesäisellä matkalla läpi Suomen ja Järvelänjärven ranta tarjoaa asiakkaille upeat puitteet hengähtää ja nautiskella monipuolisesta valikoimasta herkkuja.
“Täällä voi ihailla järven selkää ja syödä siinä samalla”, kertoo omistaja ja toimitusjohtaja Jorma Romppanen.
Alunperin Järvelänjärven Grilli-Cafe on rakennettu vuonna 2006 kylätaloksi. Jo silloin ajatuksena oli järjestää siellä kahvilatoimintaa kyläyhdistyksen toimesta, mutta vilkas paikka kasitien varrella ja sadat asiakkaat päivässä tekivät siitä yhdistykselle yllättävän raskasta. Romppanen hyppäsi mukaan kuusi kesää sitten. Paikkakunta oli jo tuttu hänen äitinsä kautta ja pitkä historia yrittäjänä ja monipuolinen ammattitaito antoivat hyvät eväät toiminnan pyörittämiseen.
“Olen kerännyt ympäri maailman oppeja kahvilatoimintaan”, esimerkiksi Espanjassa arvostetussa matkailukeskuksessa työskennellyt Romppanen kertoo.
Laadukas ruoka lähtökohtana
Romppaselle on erityisen tärkeää se, että sekä ruokatuotteet, palvelu ja yleinen tunnelma ja siisteys ovat hyvällä mallilla. Grilliruokaa löytyy jopa kolmekymmentä erilaista annosta, jäätelöitä yli kolmeakymmentä lajia ja lisäksi tarjolla on monenlaisia leivoksia ja makeisia. Perinteinen munkkikahvikin on tietenkin tarjolla.
“Ruokalista on suunniteltu niin, että ihminen kokisi makuelämyksen. Laatuun on panostettu, meillä on naudan täysjauhelihasta tehty pihvi, parhaat mausteet ja sellaisia kombinaatioita, joita ei saa muualta Suomesta kuin meiltä.”
Lähiruoka ja paikallisuus ovat Romppasen mukaan ruoassa kynnyskysymyksiä.
“Luotamme kotimaiseen laatuun ja käytämme vain suomalaisia ainesosia. Haluamme parasta laatua kaikkiin tuotteisiin mitä meillä on. Sillä erotumme monista muista, jauhelihan seasta ei löydy jatkeita, jauhoja tai muuta ja kaikki tehdään reaaliajassa. Mitään ei paisteta etukäteen jääkaappiin odottamaan lämmitystä, vaan ruoka valmistetaan alusta asti itse asiakkaan odottaessa.”
Romppanen kannustaa ihmisiä panostamaan kotimaisuuteen.
“Me toivomme, että Suomessa ruoka saisi arvonsa mukaisen kohtelun niin valtion puolelta, kuin myös niin, että ihmiset tajuaisivat ostaa lisää kotimaista ruokaa. Miksi ottaa riski ja ostaa ulkomaista, kun omat tuotteemme ovat varmasti laadukkaita ja hyvin tuotettuja.”
Järvelänjärven Grilli-Cafe tarjoaa laadukasta ja lähellä tuotettua grilliruokaa.
Ravintoa vatsalle ja sielulle
Järvelänjärven Grilli-Cafessa asiakkaita riittää läpi kesän. Iso osa asiakkaista ovat matkalla pohjoiseen tai takaisin pohjoisesta. Osa heistä on kotimaan matkailijoita, osa tulee kauempaakin ulkomailta. Romppanen markkinoi paikkaa virkistysalueena, ei pelkästään ravintolana.
“Ihmiset voivat monella tavalla viihtyä täällä. Joka yö pihalla yöpyy asuntoautoja ja -vaunuja kuvankauniissa ympäristössä. Joskus asiakkaat tulevat käymään nopeasti, mutta se kiire loppuu kun he näkevät ruokalistan ja huomaavat kuinka mukava paikka tämä on ja miten hyvää ruokaa on tarjolla. Sitten he istuvat laiturilla tai terassilla, nauttivat auringonpaisteesta, koko ajan johonkin kohti täällä paistaa aurinko.”
Iso ja idyllinen piha-alue antaa mahdollisuuksia myös monenlaisiin tapahtumiin; pihamarkkinoita, karaokeiltoja ja paikallisia muusikoita esiintymässä. Tapahtumat ovat Romppasen mukaan houkutelleet paljon ihmisiä paikalle.
“Kannustan asiakkaita tulemaan tällaisiin pienimpiinkin paikkoihin, että niitä on sitten olemassa. Asiakkaat kertovat, että he etsivät tällaisia paikkoja ja onneksi näitä vielä on. Olemme myös kuin portti Raaheen ja olemme saaneet asiakkaita jäämään kaupunkiin, kun olemme kertoneet Raahesta. Siinä mielessä kokee tekevänsä arvokasta työtä oman paikkakuntansa eteen.”
Ainutlaatuisia kohtaamisia
Romppaselle on tärkeää, että hän ja koko grilli-kahvilan henkilökunta keskustelee aktiivisesti asiakkaiden kanssa. Henkilökunta on keskenään, sekä asiakkaiden kanssa yhtä suurta perhettä. Mukavat kohtaamiset ja hyvä palaute antavat Romppasellekin motivaatiota pitää puitteet täydellisinä.
“Yleisellä tasolla hyvää palautetta on se, että ihmiset haluavat ottaa kuvia, he kokevat tulleensa ihmisläheiseen paikkaan ja haluavat ottaa kuvia yhdessä.”
Monia asiakkaita kiinnostavat ulkona sijaitsevat patsaat. Moottorisahalla veistetyt, Jaakko Kauppilan valmistamat patsaat kuvaavat järvessä asuvaa näkkiä, merenjumala Ahtia sekä merenneitoa. Pihalla on myös ilmoitustaulu joka kertoo veden asukeista, tuoden perinteistä suomalaista kulttuuria mukaan toimintaan.
“Tässä järvessä on iät ja ajat asunut kiltti näkki, joka varoittaa veden vaaroista ja kehottaa ihmisiä maltillisuuteen.”
Suomalaisuus kiehtoo erityisesti ulkomaalaisia asiakkaita, joita Järvelänjärven Grilli-Cafessa käy runsaasti. Upeat puitteet, hyvä ruoka ja lämminhenkinen palvelu ovat tehneet vaikutuksen moneen turistiin.
“Heillä jää sellainen suhtautuminen, että Suomi on ihana maa ja täällä on hyvä palvelu ja se jää tietenkin aina positiivisena asiana mieleen.”
Lue lisää Järvelänjärven Grilli-Cafesta Visit Raahen sivuilta (avautuu uuteen välilehteen).
helmi 16, 2024
Jokitilan satoa. Kuva: Martta Häyrynen.
Jokitila on Ylikiimingissä sijaitseva pientila, joka tuottaa monipuolisia avomaakasviksia. Jokitilaa pitävä Armi Jokitalo kuvailee itseänsä luovaksi monialayrittäjäksi, joka maatilan hoidon lisäksi tuottaa tapahtumia ja tekee monenlaisia luovia projekteja. Jokitilaa hän kuvailee pieneksi, omavaraiseksi ja kokeilevaksi maatilaksi.
Jokitilan ydinideana on sato-osuuksien myynti. Se tarkoittaa sitä, että asiakkaat voivat ostaa sato-osuuden jo keväällä tai alkukesästä ja kun sato alkaa olla kypsä, saavat etukäteen maksaneet asiakkaat satokassin joka toinen viikko. Satokassiin pujahtaa monenlaisia kasviksia, niin perinteisempiä kuin erikoisempiakin. Tuttujen juuresten, yrttien ja kasvisten seassa saattaa olla vaikkapa mangoldia, palmukaalia tai erilaisia yrttejä kuten salviaa.
“Satokassit ovat runsaita ja värikkäitä, valitsen niihin erilaisia lajikkeita. Asiakkaat fiilistelevät sitä ja että pääsevät oppimaan miten käytetään uusia kasviksia.”
Jokitalolle maanviljelyssä on erityisen tärkeää se, että ruoka tuotetaan puhtaasti ja ympäristölle kestävällä tavalla.
“Ajattelen kasvisten viljelyn siten, että hoidan maata ja saan vastineeksi puhtaan ja ravinteikkaan sadon. Ytimessä on harmonia luonnon kanssa.”
Kestävää lähiruokaa
Alunperin muotoilijana työskennellyt Jokitalo päätyi pitämään maatilaa, kun työelämän epäinhimillisyys sai hänet kaipaamaan muutosta. Hän asui jo valmiiksi vanhalla maatilalla ja katse suuntautui siihen, voisiko maanviljely olla myös työ.
“Halusin pystyä paremmin elämään sellaista elämää mitä haluan. Annan nykyäänkin työlle energiaa, mutta saan sitä myös takaisin valtavasti.”
Jokitalo haluaa tutkia erityisesti sitä, miten luoda kestävämpi pientilamalli, joka toimii massamaatalouden rinnalla.
“Lähiruoka ja sen tuottaminen on ehdottomasti tehokas tapa luoda kestävämpää ruokaa ja ruoantuotantoa.”
Hän kokee lähiruoan tulevaisuuden muotona tuottaa ruokaa muun ruoantuotannon ohella. Lähiruoka on Jokitalon mukaan kestävämpi ruoantuotannon muoto, jolla pystyttäisiin ratkomaan massatuotannon kestävyyden haasteita.
“Lähiruoka on myös paras tapa tuoda ihminen lähelle ruokatuotantoa ja ruoan viljelyä. Lähiruoan avulla ihmisen ymmärrys ruoantuotannosta lisääntyy.”
Pohjoinen tuo mahdollisuuksia
Jokitalo kertoo, että on saanut asiakkailta palautetta siitä, että he näkevät ja tuntevat koko kokonaisuuden lopputuotteesta. Tilan energia, estetiikka, Jokitalon tekemän työ, maatila ja sen kasvikset luovat kehutun kokonaisuuden. Hän kertoo elävänsä voimakkaasti luonnosta ja luonnon sykleistä, joka näkyy myös hänen työssään, esimerkiksi sillä tavalla, että talvella arki on rauhallisempaa ja kesällä valon aikaan hän luo ja tekee enemmän.
Pohjoisessa Suomessa toimiminen tuo toki mukanaan valoisammat kesät, mutta myös pidemmät talvet. Jokitalo kertoo, että maatilan pitäminen pohjoisissa olosuhteissaan vaatii omia kommervenkkejään, mutta tuo mukanaan myös paljon mahdollisuuksia. Hän myös uskoo, että pohjoisuudessa on vielä paljon sellaisia etuja, joista ei edes tiedetä.
“Valoa on enemmän ja kunnon talvet vaikuttavat kasvitauteihin. On todella hienoa, että pohjoisessakin voidaan tuottaa ruokaa.”
Jokitalo toivoisi vielä löytävänsä verkostoonsa lisää paikallisia viljelijöitä, joiden kanssa pohjoista tuotantoa voisi kehittää entisestään.
“Oulun alueelle mahtuisi vielä lisääkin pientiloja, jotka tuottaisivat eri tuotteita ja ruokaa eri tavoilla. Jonkin verran on, mutta voisi olla vieläkin enemmän.”
helmi 9, 2024
Pitkäsen maalaisjuustolan jogurttia.
Pitkäsen maalaisjuustola valmistaa herkullisia jogurtteja oman tilan maidosta. Kuusamossa sijaitseva ja pitkän historian omaava maalaisjuustola luottaa puhtaisiin ja laadukkaisiin raaka-aineisiin.
Pitkäsen maalaisjuustolan toimitusjohtaja Oiva Pitkänen kuvailee itseään mielummin “joka paikan Jussiksi” kuin toimitusjohtajaksi. Pitkänen on pitänyt maatilaa 80-luvun loppupuolelta asti, mutta koko tilan historia ulottuu jopa 50-luvulle, kun Pitkäsen äiti Taimi saapui töihin tilalle. Alunperin tila toimi perinteisenä maitotilana, kunnes siellä alettiin tuottamaan leipäjuustoa.
“Jogurttiin päädyttiin vähän vahingossa”, Pitkänen kertoo.
Vuonna 2011 alkoivat erilaiset kokeilut, joiden myötä juustontuotanto sai väistyä jogurtin edeltä. Tällä hetkellä Pitkäsen maalaisjuustola tuottaa kolme erilaista jogurttia: maalaisjogurtti, luonnonjogurtti ja kuusenkerkkäjogurtti. Jogurtteja valmistetaan oman tilan maidosta, salaisella reseptillä. Kaikki jogurtin alkutuotannosta jatkojalostukseen tapahtuu samassa pihapiirissä.
Yhdessä kehitetty
Pitkäsen maalaisjuustolan jogurtteja voi käyttää monipuolisesti. Niitä voi käyttää monenlaiseen leivontaan ja ruoanlaittoon. Ne sopivat myös syötäväksi ihan sellaisenaan, vaikkapa marjojen kanssa nautittuna. Pitkäsen mukaan paras käyttökohde on ehdottomasti aamupala.
“Syön itse omaa jogurttiamme kolmesataakuusikymmentäneljä päivää vuodesta. Jouluna syön riisipuuroa”, hän naurahtaa.
Pitkäsen maalaisjuustolan jogurtteja myydään maanlaajuisesti ja Kuusamon sisällä Pitkäsen mukaan lähes kaikissa elintarvikekaupoissa. Kuusamon ollessa aktiivinen matkailupitäjä monet turistit ovat löytäneet jogurtit paikallisista kaupoista ja vieneet toiveen sen löytymisestä myös oman alueensa kaupoista mukanaan.
Jogurtteja ja niiden tuotantoa kehitetään vieläkin aktiivisesti. Uusin tuttavuus, eli kuusenkerkkäjogurtti otettiin mukaan vuonna 2017. Uusia tuulia mukanaan tuovat myös Pitkäsen kaksostytöt Janika ja Jonna, jotka ovat nykyään mukana tilan omistajina. Mukana menossa on myös Pitkäsen puoliso Merja.
“Nuoret ovat täysillä tässä mukana. Haluan korostaa sitä, että meidän tilamme on sukutila ja toiminta jatkuu vieläkin suvun sisällä.”
Tilalla tehdään jatkuvasti kehitystyötä niin jogurtin, kuin myös vaikkapa lehmien hyvinvoinnin eteen. Lehmät ulkoilevat sään salliessa vapaana ja niiden säilörehut valmistetaan itse. Kehitystyö on johtanut laadukkaisiin ja herkullisiin jogurtteihin, jotka eivät ole pelkästään pidettyjä asiakkaiden piirissä vaan myös valtakunnallisesti tunnustettuja. Artesaaniruoan SM-kisoissa ovat jogurtit saaneet yhteensä neljä tunnustusta.
Pitkäsen maalaisjuustola on osa Wild Food Kuusamo ja Taivalkoski -verkostoa. Wild Food Kuusamo ja Taivalkoski on brändi ja tavaramerkki, joka sitoo yhteen Kuusamon ja Taivalkosken alueen paikallisia ruokatuottajia ja ravintola-alan yrittäjiä.
helmi 7, 2024
Jo useamman vuosikymmenen mehiläisiä tarhannut Raimo Tervola tuottaa herkullista hunajaa yhdessä vaimonsa kanssa Muhoksella. Hunajamyynti Raimo Tervola on yritys, joka on saanut vuosien saatossa useita palkintoja, niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.
Tervola tuottaa erityisesti lajihunajaa. Lajihunaja tarkoittaa sellaista hunajaa, jota mehiläiset keräävät yhden kasvilajin kukinnoista, tai tietynlaiselta kasvupaikalta. Noin kymmenisen vuotta sitten Tervola tajusi, että tavallisen hunajan sijaan hän voisi tuottaa lajihunajaa, koska pohjoiset olosuhteet olivat otollisia siihen.
“Vietiin pesät puolukkametsään omille maille vuonna 2014. Puolukkahunajaa tuli tosi paljon ja voitettiin sillä Suomen paras hunaja -palkinto, ja palkintoja tuli senkin jälkeen lisää.”
Alunperin pariskunta aloitti viljelemällä pienellä tilallaan monipuolisesti marjakasveja, esimerkiksi vadelmaa. Mehiläisiä piti saada pölyttämään kasveja ja Tervola päätti itse käydä kurssin mehiläistarhauksesta ja hankki omat mehiläisensä 2000-luvun taitteessa, josta asti mehiläisiä on ollut tilalla. Vaikka marjojen kasvatus on vähentynyt, mehiläistarhaus on pysynyt mukana.
Oikeat olosuhteet
Lajihunajan tuotantoprosessi menee Tervolan osalta yleensä näin: kotitilalla asuvat mehiläiset talvehtivat kotonaan, mutta keväällä kukkien alkaessa kukkimaan, ne siirretään sellaisiin paikkoihin, mistä tavoitellaan tiettyä lajihunajaa. Mehiläispesät siirretään yöllä tai vesisateella sen vuoksi, että kaikki mehiläiset ovat varmasti pesän sisällä. Tervolan pääsato tulee horsmasta, lajihunajan suhteen hän tavoittelee yleensä mustikkaa tai hillaa. Puolukasta lajihunajaa on helppo tuottaa Muhoksen jäkäläkankailla, koska puolukan kukkiessa ei ole kilpailevia kukintoja. Kaikin puolin nykyinen sijainti on ideaali lajihunajan tuotantoon.
“Etelässä on paljon samoja kasveja samalla alueella, meillä kun ei ole niin runsas kasvusto, niin voidaan löytää niitä alueita, joissa tuottaa lajihunajaa. Pohjoisemmassa kesä on taas liian lyhyt. Meillä olosuhteet ovat marjanviljelyn kannalta otolliset, saadaan parempi aromi marjoihin kuin muualla.”
Kansainvälistä huomiota
Tervolan hunajaa myydään pääasiassa lähiseudun myyjäisissä ja markkinoilla sekä REKO-tapahtumissa. Tervola ei muista, että hunajasta olisi koskaan tullut muuta kuin positiivista palautetta. Varsinkin puolukkahunajan aromi ja maku ovat Tervolan mukaan saaneet jopa ylistäviä arvioita.
“Vaikka hinnalla ei pysty kilpailemaan, niin hunajan laatu on aina erinomainen. Pohjois-Suomalaisella hunajalla on hyvä menekki, se on arvostettua ja sitä voisi myydä ihan maailmallekin.”
Tervola tuntee useammankin mehiläistarhaajan, jotka myyvät hunajaansa Keski-Euroopan joulumarkkinoilla. Vaikka Tervola on itse pysytellyt myynnin suhteen lähialueilla, on hänen hunajansa päässyt kansainvälisille markkinoille. Useasti Suomen Mehiläishoitajien toimesta Suomen parhaana hunajana palkittu tuote tähtää vuonna 2025 Apimondian, eli kansainvälisen mehiläistarhaajien liiton järjestämiin maailmanmestaruuskisoihin. Aikaisemminkin kansainvälisiä palkintoja hunajallaan voittanut Tervola on toiveikas kisojen suhteen.
“Osallistuminen vaatii kunnon hunajan. Suomalaiset eivät osallistu usein, mutta mielestäni se olisi tärkeää. Ei me pystytä näkymään missään, jos ei olla missään esillä.”
