helmi 16, 2024
Jokitilan satoa. Kuva: Martta Häyrynen.
Jokitila on Ylikiimingissä sijaitseva pientila, joka tuottaa monipuolisia avomaakasviksia. Jokitilaa pitävä Armi Jokitalo kuvailee itseänsä luovaksi monialayrittäjäksi, joka maatilan hoidon lisäksi tuottaa tapahtumia ja tekee monenlaisia luovia projekteja. Jokitilaa hän kuvailee pieneksi, omavaraiseksi ja kokeilevaksi maatilaksi.
Jokitilan ydinideana on sato-osuuksien myynti. Se tarkoittaa sitä, että asiakkaat voivat ostaa sato-osuuden jo keväällä tai alkukesästä ja kun sato alkaa olla kypsä, saavat etukäteen maksaneet asiakkaat satokassin joka toinen viikko. Satokassiin pujahtaa monenlaisia kasviksia, niin perinteisempiä kuin erikoisempiakin. Tuttujen juuresten, yrttien ja kasvisten seassa saattaa olla vaikkapa mangoldia, palmukaalia tai erilaisia yrttejä kuten salviaa.
“Satokassit ovat runsaita ja värikkäitä, valitsen niihin erilaisia lajikkeita. Asiakkaat fiilistelevät sitä ja että pääsevät oppimaan miten käytetään uusia kasviksia.”
Jokitalolle maanviljelyssä on erityisen tärkeää se, että ruoka tuotetaan puhtaasti ja ympäristölle kestävällä tavalla.
“Ajattelen kasvisten viljelyn siten, että hoidan maata ja saan vastineeksi puhtaan ja ravinteikkaan sadon. Ytimessä on harmonia luonnon kanssa.”
Kestävää lähiruokaa
Alunperin muotoilijana työskennellyt Jokitalo päätyi pitämään maatilaa, kun työelämän epäinhimillisyys sai hänet kaipaamaan muutosta. Hän asui jo valmiiksi vanhalla maatilalla ja katse suuntautui siihen, voisiko maanviljely olla myös työ.
“Halusin pystyä paremmin elämään sellaista elämää mitä haluan. Annan nykyäänkin työlle energiaa, mutta saan sitä myös takaisin valtavasti.”
Jokitalo haluaa tutkia erityisesti sitä, miten luoda kestävämpi pientilamalli, joka toimii massamaatalouden rinnalla.
“Lähiruoka ja sen tuottaminen on ehdottomasti tehokas tapa luoda kestävämpää ruokaa ja ruoantuotantoa.”
Hän kokee lähiruoan tulevaisuuden muotona tuottaa ruokaa muun ruoantuotannon ohella. Lähiruoka on Jokitalon mukaan kestävämpi ruoantuotannon muoto, jolla pystyttäisiin ratkomaan massatuotannon kestävyyden haasteita.
“Lähiruoka on myös paras tapa tuoda ihminen lähelle ruokatuotantoa ja ruoan viljelyä. Lähiruoan avulla ihmisen ymmärrys ruoantuotannosta lisääntyy.”
Pohjoinen tuo mahdollisuuksia
Jokitalo kertoo, että on saanut asiakkailta palautetta siitä, että he näkevät ja tuntevat koko kokonaisuuden lopputuotteesta. Tilan energia, estetiikka, Jokitalon tekemän työ, maatila ja sen kasvikset luovat kehutun kokonaisuuden. Hän kertoo elävänsä voimakkaasti luonnosta ja luonnon sykleistä, joka näkyy myös hänen työssään, esimerkiksi sillä tavalla, että talvella arki on rauhallisempaa ja kesällä valon aikaan hän luo ja tekee enemmän.
Pohjoisessa Suomessa toimiminen tuo toki mukanaan valoisammat kesät, mutta myös pidemmät talvet. Jokitalo kertoo, että maatilan pitäminen pohjoisissa olosuhteissaan vaatii omia kommervenkkejään, mutta tuo mukanaan myös paljon mahdollisuuksia. Hän myös uskoo, että pohjoisuudessa on vielä paljon sellaisia etuja, joista ei edes tiedetä.
“Valoa on enemmän ja kunnon talvet vaikuttavat kasvitauteihin. On todella hienoa, että pohjoisessakin voidaan tuottaa ruokaa.”
Jokitalo toivoisi vielä löytävänsä verkostoonsa lisää paikallisia viljelijöitä, joiden kanssa pohjoista tuotantoa voisi kehittää entisestään.
“Oulun alueelle mahtuisi vielä lisääkin pientiloja, jotka tuottaisivat eri tuotteita ja ruokaa eri tavoilla. Jonkin verran on, mutta voisi olla vieläkin enemmän.”
helmi 9, 2024
Pitkäsen maalaisjuustolan jogurttia.
Pitkäsen maalaisjuustola valmistaa herkullisia jogurtteja oman tilan maidosta. Kuusamossa sijaitseva ja pitkän historian omaava maalaisjuustola luottaa puhtaisiin ja laadukkaisiin raaka-aineisiin.
Pitkäsen maalaisjuustolan toimitusjohtaja Oiva Pitkänen kuvailee itseään mielummin “joka paikan Jussiksi” kuin toimitusjohtajaksi. Pitkänen on pitänyt maatilaa 80-luvun loppupuolelta asti, mutta koko tilan historia ulottuu jopa 50-luvulle, kun Pitkäsen äiti Taimi saapui töihin tilalle. Alunperin tila toimi perinteisenä maitotilana, kunnes siellä alettiin tuottamaan leipäjuustoa.
“Jogurttiin päädyttiin vähän vahingossa”, Pitkänen kertoo.
Vuonna 2011 alkoivat erilaiset kokeilut, joiden myötä juustontuotanto sai väistyä jogurtin edeltä. Tällä hetkellä Pitkäsen maalaisjuustola tuottaa kolme erilaista jogurttia: maalaisjogurtti, luonnonjogurtti ja kuusenkerkkäjogurtti. Jogurtteja valmistetaan oman tilan maidosta, salaisella reseptillä. Kaikki jogurtin alkutuotannosta jatkojalostukseen tapahtuu samassa pihapiirissä.
Yhdessä kehitetty
Pitkäsen maalaisjuustolan jogurtteja voi käyttää monipuolisesti. Niitä voi käyttää monenlaiseen leivontaan ja ruoanlaittoon. Ne sopivat myös syötäväksi ihan sellaisenaan, vaikkapa marjojen kanssa nautittuna. Pitkäsen mukaan paras käyttökohde on ehdottomasti aamupala.
“Syön itse omaa jogurttiamme kolmesataakuusikymmentäneljä päivää vuodesta. Jouluna syön riisipuuroa”, hän naurahtaa.
Pitkäsen maalaisjuustolan jogurtteja myydään maanlaajuisesti ja Kuusamon sisällä Pitkäsen mukaan lähes kaikissa elintarvikekaupoissa. Kuusamon ollessa aktiivinen matkailupitäjä monet turistit ovat löytäneet jogurtit paikallisista kaupoista ja vieneet toiveen sen löytymisestä myös oman alueensa kaupoista mukanaan.
Jogurtteja ja niiden tuotantoa kehitetään vieläkin aktiivisesti. Uusin tuttavuus, eli kuusenkerkkäjogurtti otettiin mukaan vuonna 2017. Uusia tuulia mukanaan tuovat myös Pitkäsen kaksostytöt Janika ja Jonna, jotka ovat nykyään mukana tilan omistajina. Mukana menossa on myös Pitkäsen puoliso Merja.
“Nuoret ovat täysillä tässä mukana. Haluan korostaa sitä, että meidän tilamme on sukutila ja toiminta jatkuu vieläkin suvun sisällä.”
Tilalla tehdään jatkuvasti kehitystyötä niin jogurtin, kuin myös vaikkapa lehmien hyvinvoinnin eteen. Lehmät ulkoilevat sään salliessa vapaana ja niiden säilörehut valmistetaan itse. Kehitystyö on johtanut laadukkaisiin ja herkullisiin jogurtteihin, jotka eivät ole pelkästään pidettyjä asiakkaiden piirissä vaan myös valtakunnallisesti tunnustettuja. Artesaaniruoan SM-kisoissa ovat jogurtit saaneet yhteensä neljä tunnustusta.
Pitkäsen maalaisjuustola on osa Wild Food Kuusamo ja Taivalkoski -verkostoa. Wild Food Kuusamo ja Taivalkoski on brändi ja tavaramerkki, joka sitoo yhteen Kuusamon ja Taivalkosken alueen paikallisia ruokatuottajia ja ravintola-alan yrittäjiä.
helmi 7, 2024
Jo useamman vuosikymmenen mehiläisiä tarhannut Raimo Tervola tuottaa herkullista hunajaa yhdessä vaimonsa kanssa Muhoksella. Hunajamyynti Raimo Tervola on yritys, joka on saanut vuosien saatossa useita palkintoja, niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.
Tervola tuottaa erityisesti lajihunajaa. Lajihunaja tarkoittaa sellaista hunajaa, jota mehiläiset keräävät yhden kasvilajin kukinnoista, tai tietynlaiselta kasvupaikalta. Noin kymmenisen vuotta sitten Tervola tajusi, että tavallisen hunajan sijaan hän voisi tuottaa lajihunajaa, koska pohjoiset olosuhteet olivat otollisia siihen.
“Vietiin pesät puolukkametsään omille maille vuonna 2014. Puolukkahunajaa tuli tosi paljon ja voitettiin sillä Suomen paras hunaja -palkinto, ja palkintoja tuli senkin jälkeen lisää.”
Alunperin pariskunta aloitti viljelemällä pienellä tilallaan monipuolisesti marjakasveja, esimerkiksi vadelmaa. Mehiläisiä piti saada pölyttämään kasveja ja Tervola päätti itse käydä kurssin mehiläistarhauksesta ja hankki omat mehiläisensä 2000-luvun taitteessa, josta asti mehiläisiä on ollut tilalla. Vaikka marjojen kasvatus on vähentynyt, mehiläistarhaus on pysynyt mukana.
Oikeat olosuhteet
Lajihunajan tuotantoprosessi menee Tervolan osalta yleensä näin: kotitilalla asuvat mehiläiset talvehtivat kotonaan, mutta keväällä kukkien alkaessa kukkimaan, ne siirretään sellaisiin paikkoihin, mistä tavoitellaan tiettyä lajihunajaa. Mehiläispesät siirretään yöllä tai vesisateella sen vuoksi, että kaikki mehiläiset ovat varmasti pesän sisällä. Tervolan pääsato tulee horsmasta, lajihunajan suhteen hän tavoittelee yleensä mustikkaa tai hillaa. Puolukasta lajihunajaa on helppo tuottaa Muhoksen jäkäläkankailla, koska puolukan kukkiessa ei ole kilpailevia kukintoja. Kaikin puolin nykyinen sijainti on ideaali lajihunajan tuotantoon.
“Etelässä on paljon samoja kasveja samalla alueella, meillä kun ei ole niin runsas kasvusto, niin voidaan löytää niitä alueita, joissa tuottaa lajihunajaa. Pohjoisemmassa kesä on taas liian lyhyt. Meillä olosuhteet ovat marjanviljelyn kannalta otolliset, saadaan parempi aromi marjoihin kuin muualla.”
Kansainvälistä huomiota
Tervolan hunajaa myydään pääasiassa lähiseudun myyjäisissä ja markkinoilla sekä REKO-tapahtumissa. Tervola ei muista, että hunajasta olisi koskaan tullut muuta kuin positiivista palautetta. Varsinkin puolukkahunajan aromi ja maku ovat Tervolan mukaan saaneet jopa ylistäviä arvioita.
“Vaikka hinnalla ei pysty kilpailemaan, niin hunajan laatu on aina erinomainen. Pohjois-Suomalaisella hunajalla on hyvä menekki, se on arvostettua ja sitä voisi myydä ihan maailmallekin.”
Tervola tuntee useammankin mehiläistarhaajan, jotka myyvät hunajaansa Keski-Euroopan joulumarkkinoilla. Vaikka Tervola on itse pysytellyt myynnin suhteen lähialueilla, on hänen hunajansa päässyt kansainvälisille markkinoille. Useasti Suomen Mehiläishoitajien toimesta Suomen parhaana hunajana palkittu tuote tähtää vuonna 2025 Apimondian, eli kansainvälisen mehiläistarhaajien liiton järjestämiin maailmanmestaruuskisoihin. Aikaisemminkin kansainvälisiä palkintoja hunajallaan voittanut Tervola on toiveikas kisojen suhteen.
“Osallistuminen vaatii kunnon hunajan. Suomalaiset eivät osallistu usein, mutta mielestäni se olisi tärkeää. Ei me pystytä näkymään missään, jos ei olla missään esillä.”
tammi 3, 2024
Maalaispysäkki Arola on kotoisa ja lämminhenkinen kotieläinpiha Rukatunturin läheisyydessä. Eläinten ja niihin liittyvän toiminnan lisäksi Arolan pihapiiristä löytyy kesäkahvila Puoji ja käsityömyymälä Siilo, sekä paljon muuta monipuolista tekemistä.
Arolaa pitää Mari Törmänen perheineen. Aivan alkuperäinen Arolan tila sijaitsi Paanajärvellä. Sodan jaloista evakkoon lähteneet tilalliset perustivat uuden tilan nykyiselle sijainnille. Iso tila oli ollut sen ajan tuotantokeskus, joka piti sisällään paljon monipuolista toimintaa, kalastuksesta maanviljelyyn ja kotieläinten pitoon. Törmänen haluaa nykyisenä tilan omistajana jatkaa toimintaa samassa hengessä, tietenkin nykyaikaan sopivalla tavalla.
“Oman toiminnan olen rakentanut tämän tilan ympärille ja koitan saada kaiken mitä teen kytkettyä siihen”, Törmänen selittää.
Kotieläinpihalla asustaa muun muassa alpakoita, lampaita, hevosia, vuohia, kanoja ja riikinkukkoja. Eläimet käyvät välillä vierailuilla esimerkiksi vanhainkodeissa ja monenlaisissa tapahtumissa ilahduttamassa ihmisiä. Kotonaan eläimet saavat elää lajityypillistä elämää tilavissa puitteissa.
“Minua koskettaa se, että asiakkaat kertovat aina siitä, että eläimet näyttävät voivan todella hyvin heidän silmissään. Se on minulle tärkeää.”
Kotieläinpihan ympäri kulkee kävelypolku, joka on mahdollista kävellä joko itsenäisesti tai opastetusti. Eläinten kanssa on mahdollista käydä myös esimerkiksi metsäretkellä.
Läheltä tulee hyvää
Pihapiiristä löytyvissä Puoji-kesäkahvilassa sekä vanhassa rehusiilossa sijaitsevassa Siilo-käsityömyymälässä näkyvät vahvasti paikalliset, läheltä tulevat tuotteet. Kahvilassa voi kesäisin virkistäytyä villiyrteistä valmistetulla jääteellä tai herkutella suolaisilla ja makeilla piirakoilla.
“Me viljelemme pienimuotoisesti esimerkiksi luonnonkasveja ja keruualueet ovat meidän lähiympäristössämme. Keräämme ja kasvatamme itse suurimman osan meidän käyttämistämme raaka-aineista ja hyödynnämme mitä eläimistä saamme.”
Myymälästä on mahdollista ostaa luonnontuotteiden jatkojalosteita sekä esimerkiksi tilan omista raaka-aineista valmistettuja tuotteita, kuten vuohenmaitovoidetta tai alpakan ja lampaan villasta valmistettuja käsitöitä. Arolan omat tuotteet ovat osa Arolasta-tuotesarjaa. Myymälässä on tarjolla myös paljon muiden lähialueiden yrittäjien tuotteita.
Lähiruoka ja paikallisuus ovat Törmäsen mukaan Arolassa oleellisen tärkeitä arvoja.
“Arvostan tätä omaa lähialuetta ja sen tuomia mahdollisuuksia, että mitä kaikkia raaka-aineita se tarjoaakaan. Alusta asti se on ollut meidän toimintamme pohja.”
Luonnollisuus sekä lähellä oleminen ja toimiminen ovat myös toimintaa vetäviä teemoja.
“Pyrimme kaikessa tekemisissämme toimimaan kestävällä tavalla, ihan sieltä raaka-aineiden keruusta lähtien. Haluamme omistautua sille työlle mitä teemme ja se näkyy kaikissa tuotteissamme ilman kyseenalaistamista.
Maalaispysäkki Arola on osa Wild Food Kuusamo ja Taivalkoski -verkostoa. Wild Food Kuusamo ja Taivalkoski on brändi ja tavaramerkki, joka sitoo yhteen Kuusamon ja Taivalkosken alueen paikallisia ruokatuottajia ja ravintola-alan yrittäjiä.
Lisää tietoa löydät Maalaispysäkki Arolan verkkosivuilta.
joulu 12, 2021
Joulun lempeät, juureksista hitaasti kypsennetyt laatikot ja graavikalat. Helmikuun madekeitto ja runebergintortut. Pääsiäisen mämmi ja rahkapiirakat. Alkukesän nokkoskeitto, uudet perunat ja korvasienimuhennos. Keskikesän kanttarellikastike, mansikkakakku ja savustetut ahvenet. Sadonkorjuun yltäkylläisyys ja talven varalle keitetyt hillot ja mehut. Jokamiehenoikeudella poimittujen ja kuivattujen herkkutattipurkkien rivistö. Pakkasen puraisemat karpalot.
Nämä kaikki nousevat mieleeni, kun ajattelen lähiruokaa. Se kulkee mukana arjessa ja juhlassa, rytmittää vuodenkiertoa ja luo turvallisen tunteen jatkuvuudesta. Perinteiset juhlaruoat on tehty pääosin paikallisista raaka-aineista. Ne ovat säilyttäneet asemansa ruokapöydässä, vaikka ruokakulttuurimme on muuten moninaistunut. Juhlaruoka ei välttämättä ole lempiruokaa, mutta ilman sitä ei synny perinteisen juhlan tuntua. Itse valmistetulla, kasvatetulla tai poimitulla on aivan erityinen tunnearvonsa.
Perinteet säilyvät elävinä, kun ne mukautuvat ajan vaatimuksiin. Meidän joulupöytämme ei ole niin notkuva kuin lapsuuden mummolassa, kaikkea ei tarjota samalla aterialla. Lipeäkalaa nautimme puolison kanssa usein jo joulun alla, se oli katolisen ajan Suomessa nimenomaan paastoaikojen ruokaa. Valmiiksi liotettu livekala on herkkua paikallisten puikulaperunoiden kanssa, valkokastikkeen teen nykyisin kaurakermasta. Lanttulaatikon teen itse, ja laatikkoon käytän Bertta-mummon ohjeen mukaisesti myös perunaa ja ripautan mausteeksi myös hippusen kardemummaa.
On ollut mahtavaa olla rakentamassa Arctic Food Lab -ohjelmakokonaisuutta yhdessä ruoka-alan ammattilaisten kanssa. Arctic Food Lab on kiehtova osa Oulu2026 kulttuuripääkaupunkiohjelmaa, jonka kanssa emme malta odottaa vuoteen 2026. Arktinen ruokalaboratorio käynnistyy nyt joulukuussa, kun ensimmäiset Oulu2026-toteutusalueen yritykset ottavat käyttöön erityisen Oulu2026 Arctic Food Lab -tuotemerkin. Merkki kertoo kuluttajalle, että tuote tai annos on tehty paikallisista raaka-aineista meidän alueellamme.
Meidän seutumme leipäkulttuurimme on rikas, ei olekaan ihme, että erityisesti leipomot ovat ensimmäisinä yrityksinä ottaneet käyttöönsä Arctic Food Lab -tuotemerkin. Toivottavasti muut elintarvikealan yritykset, ravintolat ja kahvilat liittyvät sankoin joukoin tuotemerkin käyttäjiksi.
Tavoitteena on, että vuonna Oulu2026 Arctic Food Lab -tuotemerkki näkyy laajasti kaupoissa, kahviloissa ja kuppiloissa. Sen avulla osoitamme ylpeyttä pohjoisesta ruokakulttuurista ja alan osaamisesta. Se auttaa niin meitä paikallisia asukkaita kuin turistejakin valitsemaan paikallisen tuotteet kaupan hyllyltä tai ravintolan ruokalistalta. Lähiruokaa, ylpeydellä ja rakkaudella!
Piia Rantala-Korhonen, Oulu2026-hankejohtaja, ruokaharrastaja.
Tutustu Arctic Food Labiin
