fbpx

Arctic Food Lab -ruokaverkoston rakentaminen starttasi

25.11.2021 | ArcticFoodLAb, Rohkeasti Reunalla, UUTISET

Kuva Arctic Food Labin Kick off-tilaisuudesta

Tiistaina Oulussa järjestetty Arctic Food Lab Kick off keräsi salin täydeltä ruoka-alan toimijoita aina alkutuotannosta ruoan tarjoajiin.
Heli Metsäpelto, Oulu2026-hankkeen projektipäällikkö nosti esiin kulttuuripääkaupungin tittelin merkityksen koko alueelle, ja toivoi, että tittelistä otettaisiin kaikki hyöty irti. Pohjois-Pohjanmaan liiton kehitysjohtaja Tiina Rajala toivoi tervetuloasanoissaan, että päivä jäisi hyvin mieleen ja edistäisi verkostoitumista.
–Haastan kaikkia siinä, että tähän maakuntaan pitäisi saada lisää investointeja. Niitä saadaan, kun haetaan kaupasta sitä lähiruokaa. Maakunta on huikea ja loistavia kokkeja alueelta löytyy, joten osaamista meillä on, Rantala sanoi.

Oulu2026-hankkeen hankejohtaja Piia Rantala-Korhonen kertoi tarkemmin Euroopan kulttuuripääkaupungin tittelistä ja sen merkityksestä alueelle. Myös hän toivotti kaikki tervetulleeksi tapahtumaan ja toivoi laajaa verkostoitumista.

Vinkkejä ja oppeja Savosta

Seuraavaksi puheenvuoron sai European Region of Gastronomy Kuopio 2020–2021-hankkeen projektipäälliköt Henna Lehikoinen ja Hannaleena Uhlbäck-Ropponen. He kertoivat, että Pohjois-Savo on ensimmäinen kyseisen tunnustuksen saanut alue Suomessa, ja että se on mahdollistanut upean kattauksen matkailun ja luovien alojen yritysten yhteistyössä ideoituja kokonaisuuksia.

–Alku oli hieman sillisalaattia. Asiat alkoivat rullaamaan, kun löysimme yhteiset keinot viestintään, Uhlbäck-Ropponen sanoi.

Hankkeen tavoitteena oli kattavan yritysverkoston kasaaminen, ja 50 yrityksen mukaan saaminen. Lopulta mukana oli 80 maksavaa hankekumppania sekä satoja ruoka-alan toimijoita. Projektipäälliköt kertoivat, että yrityksiä kontaktoitiin sähköpostitse, puhelimitse sekä aamukahvi -ja after work-tapahtumissa, missä kerrottiin hankkeen eduista. Verkostoja rakennettiin myös Pop Up-tapahtumissa, koulutuksissa ja työpajoissa.

–Yhteistyötä tehtiin myös ulkomaalaisten matkanjärjestäjien ja VisitFinlandin kanssa. Yhdistimme matkailun ja ruoan sekä olisimme järjestäneet pressitrippejä, mutta korona vaikutti tietenkin niiden järjestämiseen, Lehikoinen kertoi.

Sosiaalisen median ja markkinoinnin merkitys

Taste Savo-hanke on panostanut paljon laadukkaaseen sisällöntuotantoon sekä videoihin, ja he tekivät myös Youtubeen minisarjan. Pohjoismainen ruokaseikkailu Savossa, eli Makumittelö oli projekti, missä kolme mediapersoonaa sai kukin itselleen kaksi keittiömestaria, joiden kanssa he valmistivat kolmen ruokalajin menun. Kuopio sai paljon kansallista ja kansainvälistä mediahuomiota ja kaupunki pääsi myös Madventuresin Suomi matkaoppaaseen. Tubettaja Roni Backin kanssa yhteistyössä tehdyn video nuorisolle sai valtavia katsojamääriä. Videolla tavoiteltiin tulevaisuuden kuluttajia ja haluttiin tuoda lähiruoka tutummaksi nuorille.

–Videot ovat yksi keino tavoittaa ihmisiä, etenkin korona aikana. Savonian secret-lyhytelokuva on kunnianosoitus alueen alkutuottajille ja halusimme nostaa heitä esiin. Elokuva menestyi kansainvälisessä ruokaelokuvakilpailussa ja voitti Historialliset ruokareitit ja ruokaperinteet -kategorian, Lehikoinen kertoi.

Eniten hyötyä alueen yritykset kokivat saaneensa näkyvyyden ja verkostoitumisen myötä. Projektipäälliköt kertoivat, että moni yritys alkoi ymmärtämään yhteistyön merkityksen, paikallisylpeyden herättämisen niin omasta maakunnasta kuin sen palveluista ja osaamisestakin.

Rohkeus hakea rahoitusta

Pohjois-Pohjanmaan liitosta Saija Tikkanen kertoi tapahtumassa, miten saada hankerahoitusta toiminnan tueksi. Hän painotti etenkin hyvän suunnittelun ja hankeidean merkitystä. Oikeiden ja luotettavien kumppanien löytämiseen hän myös suosittelee perehtymään.

–Tärkeää on myös löytää itselle sopiva rahoitushaku. Lue rahoitushaku tarkkaan ja vastaa hakemuksessa juuri siihen. Hakemuksessa täytyy tulla selkeästi esille hankkeen merkitys, sen uutuusarvo, innovatiivisuus sekä yhteiskunnallinen ja tieteellinen vaikuttavuus. Panosta myös tekstin laatuun, Tikkanen sanoi.

ProAgria Oulusta paikan päällä kansainvälisistä rahoituksista oli puhumassa Marja-Liisa Järvelä. Hän sanoikin, että pienestä yrityksestä kansainvälisen rahoituksen hakeminen voi tuntua raskaalta, mutta painotti sen kannattavuutta. Tuotantojen automatisoinnista puhumassa oli Probot Oy:n toimitusjohtaja Matti Tikanmäki. Yritys tarjoaa robotiikkaa yhdistettynä ruoan alkutuotannosta kuluttajan lautaselle. Hän kertoi, että liikkeelle voi lähteä tuotantoprosessin kokonaistarkastelusta ja siten pullonkaulojen paikantamisesta.

–Kun tökkivät kohdat löytyvät, voimme miettiä miten sitä voisi helpottaa robotiikalla tai automatisoinnilla. Kansainvälisiä rahoitushakuja ei kannata pelätä, niistä voi saada 75–100 prosenttia rahoitusta omalle hankkeelle, Tikanmäki sanoi.

Työpajoista ideoita toiminnan kehittämiseen

Päivän ohjelmaan kuului myös työpajat, joissa mietittiin muun muassa yhteisöllisiä ruokatapahtumia, yhteistyön merkitystä ja mahdollisuuksia, kansainvälisyyttä sekä ruokaketjujen ilmastoystävällisyyttä. Ruokatapahtumista keskusteltaessa esiin nousi etenkin paikallisuus, lähiruoka- tai korttelitapahtumat sekä sesongin mukaisten raaka-aineiden hyödyntäminen.
Yhteistyöpajassa mietittiin, miten matkailu ja ruoka-ala hyötyisivät toisistaan ja toivottiin toimiajojen rajoja ylittävää yhteistyötä. Kansainvälisten hankkeiden koordinoitu avustaminen ja kaikille avoin yhteinen paikka mistä hakea tietoa, nousi pajoissa paljolti esiin. Arctic Food Labin jatkuvuutta myös mietittiin. Kuka rahoittaa toimintaa hankkeen loppumisen jälkeen ja miten jatkuvuus voidaan taata mukaan lähteville yrityksille. Ilmastoystävällisyys-pajassa esiin nousi ruoan alkutuotannon tuominen kuluttajia lähemmäs. Osallistujat miettivät myös, miten lähituottajat pääsisivät isojen kauppojen hyllyille, koska vaaditut tuotantomäärät ovat tällä hetkellä osassa kauppoja liian isoja pienemmille tuottajille. Näkyvyyttä toivottiinkin juuri pienemmillekin tekijöille sekä ravintoloiden ruokalistoihin toivottiin merkintää lähellä tuotetuista raaka-aineista. Brändäystä yleisesti ja pohjoisen alueen lähiruoan mahdollisia brändejä mietittiin sekä myös Arctic Food Labin vastuullisuuden ja ympäristöystävällisyyden kuvausta ja huomioimista.

 

Jaa sivu eteenpäin

Share on social media

 

Lisää uutisia

More news articles