Oulu2026 Viikon kulttuuripersoonamme on tällä viikolla satukirjailija ja Balettikoulu Sinikellon johtaja Päivi Koskela. Päivi kertoo, että ei osannut pienenä päättää haluaako isona olla kirjailija vai baletinopettaja.
–Nyt olen molempia.
Jo pienenä baletin harrastamisen aloittanut Päivi päätti jo 11-vuotiaana perustavansa isona balettikoulun, sillä hän kuulu, ettei kaikilla lapsilla ole mahdollisuutta harrastaa lajia. 15-vuotiaana hän sai pikkuisten ryhmiä opetettavaksi ja vuona 1995 20-vuotias Päivi perusti Balettikoulu Sinikellon. Yrityksen pyörittämisen ohella hän opiskeli tanssinopettaja AMK tutkinnon. Nyt Balettikoulu Sinikellossa on reilut 400 oppilasta ja he valmistavat joka vuosi suuren näytöksen, johon kaikki oppilaat pienimmistä isoimpiin pääsevät esiintymään.
Satuja Päivi kertoo kirjoittaneensa siitä asti, kun hän oppi kirjoittamaan. Reilu vuosikymmen sitten häntä pyydettiin kirjoittamaan 100 satua Nukkumatille televisioon ja sen jälkeen lastenkirjoja on ilmestynyt tasaiseen tahtiin. Päivi on myös haamukirjoittajana suuressa suomalaisessa satusarjassa Pomenian taikamaailma.
–Uutena asiana minulle on tullut nyt myös lastenlaulujen sanoitukset. Menin muutama vuosi sitten naimisiin maailman ihanimman miehen kanssa. Mikko Koskela on laulaja-lauluntekijä, ja olemme alkaneet kokeilla yhdessä lastenlaulujen tekemistä; minä sanoitan, Mikko säveltää ja laulaa. Tänä vuonna ylsimme valtakunnallisen lastenlaulukisan finaaliin. Tarkoitus on jatkaa yhteisten lastenlaulujen tekemistä.
Mitä sinulle kuuluu juuri nyt? Millä tavoin vietät vapaa-aikaasi?
Juuri nyt olen baletista kesälomalla ja keskityn lomailuun ja lastenkirjojen kirjoittamiseen. Elokuussa ilmestyy seuraava ympäristöteemainen lastenkirjani Operaatio IlmastoAreena, jonka tapahtumat sijoittuvat Iihin. Olen myös aloittanut taustatyön seuraavaan kirjaani, siitäkin tulee ympäristöteemainen. Samalla työstän uutta Pomenia-sarjan kirjaa haamukirjoittajana. Silti kesällä jää aikaa retkeilyyn, pyöräilyyn, juoksemiseen, käsitöihin, piknikkeihin, uimiseen ja muuhun mukavaan.
Mitä kantava teemamme, kulttuuri-ilmastonmuutos, merkitsee sinulle?
Kulttuuri-ilmaston muutos saisi tuoda arvostusta ja näkyvyyttä kulttuurille. Niin että uutisten lopussa ei ensimmäisenä kerrottaisikaan NHL tuloksia, vaan uusista kirjoista, taidenäyttelyistä, konserteista, kaikista niistä kulttuurin aarteista, joita upeat kulttuurialan toimijamme koko ajan tekevät. Niin että kulttuuri tulisi näkyväksi, ja osaksi jokaisen lapsen ja aikuisen arkea.
Minkälaista on toimia kulttuurin alalla Pohjois-Suomessa? Millaisena näet Oulu2026-alueen tällä hetkellä?
Kulttuurin alalla minusta täällä saa toteuttaa itseään, ja eri tahot osaavat ja haluavat tehdä yhteistyötä. Esimerkiksi kaupunginkirjasto lähti heti innolla mukaan, kun kysyin, voisiko siellä järjestää Koiria ja kirjoja -tapahtuman Etsivätoimisto Rasmus ja Nuusku -kirjani kunniaksi. Niinpä sitten lapset saivat kipittää ympäri kirjastoa etsivätehtäviä suorittaen, ja monet eri palvelukoira-alan järjestöt tulivat koirineen paikalle. Myös kulttuuritalo Valve on minusta hyvä esimerkki oululaisesta kulttuurista ja siitä, miten eri toimijat toimivat saman katon alla. Ja Kelluva lava on hyvä esimerkki luovasta ajattelusta. Täällä on osaamista ja luovuutta.
Miltä Oulu2026-alueella näyttää ja tuntuu vuonna 2026? Miten uskot kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavan pohjoiseen Suomeen?
Uskon ja toivon, että kulttuuri tulee entistä näkyvämmäksi, ja että eri kulttuuritoimijat innostuvat kantamaan kortensa kekoon ja tuottavat monenlaista eri kulttuuritapahtumaa kulttuuripääkaupunkitittelin kunniaksi. Samalla tuomme Oulua ja Pohjois-Suomea näkyväksi Suomeen ja maailmalle. Kulttuuri tuo vetovoimaa.
Mitä kulttuuri sinulle itsellesi merkitsee?
Kulttuuri on elämän suola.
Miten Oulu voisi parantaa kulttuurin tuottajien tai käyttäjien asemaa?
Kaupunki voi helpottaa kulttuuritoimijoiden työtä tarjoamalla tiloja ja tiedotusta.
Kuva: Noora Slotte