Lähes puolet oululaisista pitää Oulua kulttuurikaupunkina. Muualla asuvien näkemykset Oulusta kulttuurikaupunkina ovat myönteisemmät, selviää Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen kyselystä.
Cupore vastaa Oulu2026-kulttuuripääkaupunkivuoden vaikuttavuuden arvioinnista ja on kartoittanut lähtötilannetta eri kohderyhmille suunnatuilla kyselyillä. Kansalaisten kulttuuripääkaupunkivuoteen kohdistuvia ajatuksia selvitettiin kaikille avoimella kyselyllä syksyllä 2022. Kyselyyn vastaajia oli yhteensä 2 752, joista oululaisia oli 1 327, Oulu2026-kumppanikunnista 336 vastaajaa ja loput vastaajista muualta Suomesta.
Oululaiset itse kriittisimpiä – muut kokevat Oulun vahvemmin kulttuurikaupungiksi
Kyselystä selviää, että Oulu2026-toimintaa ei vielä tunneta kovin hyvin, ja että oululaisista harvempi (52 %) pitää Oulua kulttuurikaupunkina kuin muualla Suomessa (64 %) tai muissa Oulu2026-kunnissa (65 %) asuvat.
Vastaajia pyydettiin arvioimaan Oulun tämänhetkistä kulttuuri-ilmastoa. Alle 25-vuotiaat oululaiset vastaajat antoivat paremman arvosanan Oulun kulttuuri-ilmastolle (6,4) kuin vanhempi ryhmä (25–44-vuotiaat), jotka arvioivat Oulun kulttuuri-ilmaston arvosanaksi 5,4 asteikolla 0–10. Tulevaisuutta koskevien kysymysten osalta nuorista oululaisista vastaajista reilusti alle puolet arvioi asuvansa kotikunnassaan viiden vuoden kuluttua, kun vastaava luku kaikkien oululaisten vastaajien keskuudessa oli 70 %.
Kulttuuripääkaupunkivuotta toteuttavan Oulun kulttuurisäätiön toimitusjohtaja Piia Rantala-Korhonen toteaa, että lähtötilanne tunnistetaan ja hihat on taustajoukoissa kääritty jo aikaa sitten. Toiminnan pääpaino on kuitenkin vuodessa 2026. Tapahtumia ja muita projekteja suunnitellaan nyt kumppaneiden kanssa ja uusia ohjelmahakujakin on vielä tulossa. Tavoitteena on kulttuuri-ilmastonmuutos, joka yhdistää kulttuuria, taidetta ja teknologiaa yllättävälläkin tavalla, luo kohtaamisia ja synnyttää vuorovaikutusta sekä ennen kaikkea luo hyvinvointia ja elinvoimaa pohjoiselle alueelle.
”Kulttuuriohjelmamme on väline, jolla alueen kulttuuri-ilmasto paranee, kun ihmiset innostuvat laajasti mukaan ohjelman toteutukseen. Tavoittelemme pitkäaikaisia vaikutuksia, ja niiden arvioimiseksi seuranta on Cuporen kanssa jo käynnissä”, lisää Rantala-Korhonen.
Kulttuuri tuo iloa sekä lisää hyvinvointia ja aktiivisuutta
Cuporen seuranta- ja arviointityö jatkuu vuoden 2027 loppuun asti. Cuporen erikoistutkijan Mervi Luonilan mukaan on tärkeää seurata ja arvioida laaja-alaista toimintaa ajantasaisesti. Kyselyjen lisäksi tutkimus- ja arviointihankkeessa kerätään tilastoaineistoja, tehdään haastatteluja ja seurataan mediaa. Arviointien kautta saadaan tietoa Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden vaikuttavuudesta paitsi sen toteutusalueella, myös laajemmin yhteiskunnassa.
Yhdeksi merkittäväksi havainnoksi jo tehdystä tutkimuksesta Luonila nostaa sen, että kulttuurin kokeminen ja harrastaminen tuo enemmistölle iloa (85 %), lisää hyvinvointia (80 %) ja lisää aktiivisuutta (77 %). Kysely selvitti myös kulttuuripalvelujen käytön esteitä. Keskeisimmäksi esteeksi nousivat rahan puute (46 %), vaikka lähes 40 % vastaajista ei kokenut tätä kulttuuripalvelujen käytön esteeksi. Kaikista vastaajista yli puolet (55 %) oli kiinnostuneita käyttämään kulttuuripalveluita. Vähemmistö vastaajista (21 %) ilmoitti esteeksi kiinnostuksen puutteen tai sen, ettei ole aikaisemminkaan käyttänyt kulttuuripalveluita (13 %). Oululaiset vastaajat olivat muun maan vastaajia kiinnostuneempia ja myös aktiivisempia kulttuuripalvelujen käyttäjiä.
Lisätietoja Oulu2026-tutkimus- ja arviointihankkeesta Cuporen verkkosivuilla.
