tammi 12, 2024
Saamelaiskulttuuri tulee olemaan vahvasti esillä Oulu2026-ohjelmassa. Dálvemánnu-nimellä kulkeva tapahtumakokonaisuus toteutetaan ensimmäistä kertaa nyt tammi–helmikuussa. Ohjelmaa laajennetaan kohti Euroopan kulttuuripääkaupunkivuotta 2026.
Ensimmäinen Dálvemánnu tarjoaa musiikkia, teatteria, seminaarin sekä elokuvia. Kokonaisuuden aloittaa Saamelaisten kansallisteatteri Beaivvášin vierailu Oulun teatterissa 18. tammikuuta. Váimmus váibmui (Sydämestä sydämeen) -konsertissa kuullaan musiikkia Beaivvášin tuotannoista yli 40 vuoden ajalta. Saamelaisten yhteisöllinen ilta kutsuu Oulun taidemuseoon 24. tammikuuta, ohjelmassa on muun muassa Skábmagovat-festivaalin lyhytelokuvanäytös. Tämän vuoden Euroopan kulttuuripääkaupungin Norjan Bodøn avajaisissa vietetään saamelaiskulttuuriin keskittyvää Oulu2026-päivää 4. helmikuuta.
Dálvemánnu huipentuu saamelaisten kansallispäivän seminaariin ja konserttiin 6. helmikuuta. Kaikille avoin seminaari järjestetään Oulussa Pohjankartanon koululla, ja sitä kokoonnutaan seuraamaan myös Kajaanin satelliittitapahtumaan Kaukametsän opistolle. Seminaarissa kuullaan puheenvuoroja saamelaiskulttuurin sekä museoalan asiantuntijoilta ja paneudutaan saamelaisten ja museoiden keskinäisiin suhteisiin historiassa, nykyhetkessä ja tulevaisuudessa. Kansallispäivän vietto jatkuu kulttuuritalo Valveella klo 18. Konsertissa Ulla Pirttijärvi & Ulda -yhtye esittää ensin modernia saamelaista musiikkia, ja sitten Valvesalissa nähdään levynjulkistuskeikalla pohjoissaamenkielistä folkrockia soittava Ravggon. Konserttiin on vapaa pääsy.
Merkitykselliset perinteet nykyaikaan ja esille
Oulu2026:n saamelaiskulttuurin tuottajan Aino Valovirran mukaan kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmalla halutaan tarjota elämyksiä ja verkostoja niin saamelaisille kuin valtaväestöllekin sekä lisätä Euroopan unionin ainoan alkuperäiskansan kulttuurin tuntemusta. Saamenmaa ulottuu valtionrajojen yli, ja niin myös Oulu2026-ohjelman kumppanuudet.
Huomionarvoista on myös se, että Oulu on jo muutaman vuoden ajan ollut Suomen suurin saamelaiskylä, ja että Oulun yliopisto on Suomessa ainoa, jossa saamen kieltä ja kulttuuria voi opiskella pääaineina.
”Matkalla kohti kulttuuripääkaupunkivuotta kokoamme kumppaniverkostoa niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Ohjelmistoa laajennetaan: mukaan tuodaan myös muun muassa kirjallisuutta, gastronomiaa, kuvataidetta sekä duodjia, saamelaista käsityötä. Haluamme myös vakiinnuttaa saamelaisten kansallispäivän viettoa Oulun seudulla”, kertoo Valovirta.
Suomeksi käännettynä tapahtumakokonaisuuden nimi, eli pohjoissaamen sana dálvemánnu, on talvikuu. Se äännetään tälvemannu.
”Perinteisesti saamelaisessa vuodessa oli 12 täyttä kuukautta ja niiden lisäksi puolikas, yhteensä 13 kuukautta. Yhtä niistä kutsuttiin dálvemánnuksi tai gáranasmánnuksi. Nyt alamme luoda dálvemánnulle uutta merkitystä”, kuvailee Valovirta nimen taustaa.
Dálvemánnu 2024:n toteuttavat yhteistyössä Oulun kulttuurisäätiö & Yhdenvertainen Oulu2026 -hanke, Saamelaismusiikkikeskus, Oulu-opisto, Kaukametsän opisto, Oulun yliopiston Giellagas-instituutti, Oulun teatteri, Oulun taidemuseo, Pohjois-Pohjanmaan museo sekä alkuperäiskansojen elokuvafestivaali Skábmagovat.
Katso koko ohjelma Dálvemánnu-sivulta.
Lisätiedot ja haastattelut:
Aino Valovirta, saamelaiskulttuurin tuottaja
040 509 1867, aino.valovirta@oulu2026.eu
Ulla Pirttijärvi ja Ulda -yhtye esiintyy saamelaisten kansallispäivän konsertissa kulttuuritalo Valveella Oulussa 6. helmikuuta. Kuva: Maarit Kytöharju
marras 29, 2023
Jokaisen ihmisen kulttuurisiin perusoikeuksiin kuuluu oikeus osallistua taiteisiin ja kulttuuriin. Itsensä ilmaiseminen vapaasti ja kehittäminen taiteen ja kulttuurin keinoin kuuluvat oikeuksiin myös.
Maahanmuuttaneiden kotoutumista tukee oman kielen ja kulttuurin ylläpitäminen. Kotoutumisen lisäksi se tukee hyviä väestösuhteita, kulttuurienvälistä vuoropuhelua, kulttuurihyvinvointia ja osallisuutta.
“Suomalainen julkinen politiikka painottaa maahanmuuton tärkeyttä tulevaisuuden hyvinvoinnin takaajana. Jotta maahanmuuttajat haluaisivat jäädä Suomeen, olisi tärkeää, että yhteiskuntamme huomioisi erilaiset vähemmistöt ja kunnioittaisi jokaista ihmistä taustoineen. Tätä ei ole useinkaan otettu huomioon”, sanoo tutkija Iida Kauhanen Mobile Futures -hankkeesta.
Aineeton kulttuuriperintö on osa ihmisten elämää, ja arjessa vahvasti läsnä. Jokaiselle tärkeän kulttuuriperinnön ylläpitäminen vahvistaa identiteettiä sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Moninainen kulttuuriperintö muodostuu aina ihmisten ja kulttuurien vuorovaikutuksessa.
Kuunnellaan arvostavasti ihmisten tarinoita
“Olemme juuri aloittaneet maahanmuuttajien kanssa kohtaamiset elävän kulttuuriperinnön äärellä. Ne mahdollistavat osallisuutta ja moniäänisyyttä Oulu2026-alueella”, kertoo museolehtori Karoliina Autere Pohjois-Pohjanmaan museolta.
Työpajoihin osallistuu maahanmuuttajia Oulusta, Kajaanista ja Paltamosta.
“Selkokielisissä työpajoissa tutustutaan suomalaiseen kulttuuriperintöön ja keskustellaan osallistujien omista kulttuuriperinnöistä”, Autere lisää.
“Yksi tapa osoittaa kunnioitusta toisille ihmisille onkin kuunnella heitä ja heidän tarinoitaan siten, että niille annetaan arvoa”, Iida Kauhanen täydentää.
Kohtaamisia Elävä kulttuuriperintö -työpajassa Monikulttuurikeskus Villa Victorissa 6.11.2023
Moninainen kulttuuriperintö on osa tasapainoista yhteisöä
“Työpajatyöskentelyn tavoitteena tuoda paremmin näkyväksi kaikki se erilainen elävä kulttuuriperintö, mitä Suomessa on olemassa. Nämä moninaiset elävät kulttuuriperinnöt ovat osa suomalaista elävää kulttuuriperintöä ja on erittäin tärkeää, että ne tulevat näkyväksi. Lisäksi niiden näkyväksi tekeminen lisää vuoropuhelua ihmisten välillä, mikä parhaillaan auttaa ihmisiä kohtaamaan toisensa yhdenvertaisina ihmisinä”, Kauhanen painottaa.
“Tasapainoinen yhteisö on yksi Oulu2026 Euroopan kulttuuripääkaupungin kulttuuri-ilmastonmuutoksen tavoitteista. Sen toteutumiseksi luomme mahdollisuuksia vuorovaikutukselle, joka lisää kulttuurihyvinvointia ja tekee kulttuurista vahvemmin tulevaisuutta rakentavan voiman”, lisää projektipäällikkö Anna Litewka-Anttolainen Yhdenvertainen Oulu2026-hankkeesta.
Tunnistamalla ja tunnustamalla kulttuurinen moninaisuus on edellytyksenä yhdenvertaisen kulttuurin toteutumiselle.
Elävän kulttuuriperinnön työpajayhteistyössä ovat mukana Yhdenvertainen Oulu2026 -hanke, Pohjois-Pohjanmaan museon ParasRakas museo -hanke, Kainuun museo, Oulun yliopiston Mobile Futures -hanke sekä Oulun seudun ammattiopisto, Kainuun opisto, Arffman Consulting ja Spring House.
loka 24, 2023
Marraskuuta valaistaan monipuolisilla tapahtumilla ja teoksilla 12 kunnassa. Ohjelmaa Valon kuukauteen järjestävät muun muassa kunnat ja yhdistykset, osa tapahtumista on vanhoja tuttuja ja osa järjestetään ensimmäistä kertaa. Valon kuukautta koordinoi Oulun kulttuurisäätiö eli Oulu2026.
Lumo-valofestivaali on näyttänyt, kuinka pimeys ja valo yhdessä saavat ihmiset liikkeelle ja luovat elämyksiä. Tätä vastakohtien voimaa halutaan nyt heijastaa pidemmälle ajanjaksolle ja samalla testata tietyn teeman toteutusta erilaisilla sisällöillä laajallakin alueella, matkalla kohti kulttuuripääkaupunkivuotta 2026.
Mukana ensimmäisessä Valon kuukaudessa ovat Ii, Kajaani, Kemi, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Nivala, Oulu, Tornio, Tyrnävä ja Ylivieska. Tapahtumat ovat pääsymaksuttomia, mutta osaan niistä on ennakkoilmoittautuminen. Osassa kunnista on toteutettu taiteilija Pia Leppäsen ja valosuunnittelija Indrek Virrosen vetämissä työpajoissa yhteisötaideteos Vesi, minun rakkaani.
Valaistaan arkea yhdessä
”Haluamme laajentaa kulttuurin käsitettä ja myös tutustuttaa ihmisiä Oulu2026-alueeseen. Vuoden pimein aika saattaa houkutella jäämään kotiin, mutta kannustamme osallistumaan ja jakamaan omia kokemuksia valon tuomasta ilosta. Mahdollisuuksia on lukuisia ja laajalla alueella”, kertoo Oulu2026:n osallisuuskoordinaattori Mirja Syrjälä.
Syrjälä lisää, että Valon kuukauteen voi osallistua juuri itselleen sopivalla tavalla, esimerkiksi valaisemalla omaa arkiympäristöä, kuten kotipihaa tai työpaikan ikkunoita, uudella tavalla. Valoa voidaan tietysti jakaa myös somessa, ja valoaiheisia kuvia somekanavissaan tunnisteilla #ValonKuukausi ja #Oulu2026 julkaisseiden kesken arvotaan joka viikko Oulu2026-tuotteita, kuten t-paitoja.
Oulu2026:n verkkosivuilla julkaistaan asiantuntijakirjoituksia valosta eri näkökulmista: valoa tulevat puntaroimaan tuottaja Veikko Leinonen / Kajaanin Kekrijuhlat, tutkija Henrika Pihlajaniemi / Oulun yliopisto, luovuusluotsi Virve Saaranen / Hyvän mielen talo, toiminnanjohtaja Virve Leikola & kuraattori Anna Björklund / Suomen valotaiteen seura FLASH ry sekä toimitusjohtaja Roope Siiroinen VALOA design.
Ensimmäisenä syttyvät Marrastulet
Yksi osa kokonaisuutta on Marrastulet, elämyksellinen ja osallistava valotapahtumien sarja Rantalakeuden kunnissa. Tyrnävä ottaa Valon kuukauteen pienen varaslähdön; Marrastulet-ohjelmistoa on siellä tarjolla maanantaista 30. lokakuuta alkaen. Tapahtumia on luvassa joka viikko marraskuun ajan, ja esimerkiksi Kemi osallistuu Valon kuukauteen pysyvillä teoksilla, joiden äärellä voi vierailla milloin tahansa.
Katso Valon kuukauden tapahtumat: oulu2026.eu/valonkuukausi
loka 17, 2023
Den digitala leden Tjärhistoriernas led som kan upplevas på den egna mobila enheten i olika delar av Uleåborg öppnas i november. Den kulturhistoriska leden består av tio fascinerande korta berättelser skrivna av författaren Katariina Vuori. Berättelserna är baserade på autentiska platser, händelser och personer från tjärhandels guldålder i Uleåborg.
En skylt med en QR-kod kommer att placeras ut på tio platser med anknytning till tjära. När man skannar QR-koden med sin telefon eller en annan mobil enhet öppnas berättelsen så att man kan läsa eller lyssna på den. Berättelserna finns på finska, lättläst finska, engelska och svenska. En ruttkarta och platserna för berättelserna kommer att publiceras på webbplatsen Oulu2026 den 17 november.
Uleåborgs skådespelarlegendar Tuula Väänänen berättar historierna på finska. De engelskspråkiga berättelserna framförs av skådespelaren Sami Lalou från Uleåborgs teater. På svenska är det Tea Stolt de Glanville, specialsakkunnig inom kommunikation och kulturbranschen, som ger berättelserna en röst. De finskspråkiga berättelserna har omarbetats till lätt finska och har beviljats Selkokeskus symbol.
Från Leveri till Slottsholmen och från bling-bling till besvikelser
Katariina Vuori, som har skrivit berättelserna, säger sig älska vattendragen och närheten till havet i Uleåborg och Norra Österbotten – den säregna, avskalade och nästan torftiga kustlinjen som ofta gömmer sig bakom strandbuskaget.
”Det var fascinerande att få skriva tjärdoftande berättelser för att ge uttryck för hur vattenvägarna har påverkat områdets historia, stadens tillväxt och livet för både stora och små människor. Tjärhegemonin var inte bara bling-bling och orientaliska kryddor, utan också smärta, besvikelser och privata tragedier”, säger Vuori om projektet.
Tjärhistoriernas led börjar vid gränsen till stadsdelen Leveri och slutar vid Toppila hamn. Berättelserna är emellertid fristående och kan läsas i den ordning man vill. Ledens höjdpunkt är ön Toppilansaari där berättelsepunkterna Fregatten Toivo och Tjärhovet är belägna. Vid dessa punkter är det möjligt att se dessa objekt i förstärkt verklighet på den mobila enheten.
Följande berättelser finns på leden
- Leveri
- Snellmanska huset
- Societetshuset
- Bergboms magasin
- Hahtiperä
- Slottsholmen
- Beckholmen
- Merikoski
- Fregatten Toivo
- Tjärhovet
Tjärhistoriernas led är ett sidoevenemang till ljusfestivalen Lumo, men leden kommer att finnas kvar i gatubilden även efter festivalen. Leden är en del av Uleåborgs resa mot att bli Europas kulturhuvudstad 2026.
Fler nordliga berättelser utlovas nästa år
Tjärhistoriernas led är det första pilotprojektet inom Norther Stories projektet (Pohjoisista tarinoista vetovoimaa / Attraktionskraft genom berättelser från norr). Projektet genomförs av Uleåborgs kulturstiftelse. Målet är att utveckla nya sätt att få leder med olika teman till implementeringsområdet Uleåborg2026 med hjälp av användarvänlig teknik.
Att lyfta fram regionens kulturarv och erbjuda avgiftsfria upplevelser stärker invånarnas lokala identitet i deras vardagsmiljöer och skapar attraktionskraft för turister. Berättelserna kartläggs tillsammans med sakkunniga och kommuninvånarna. Tjärhistoriernas led kommer att vidareutvecklas senare utifrån observationer och respons. Fler berättelseleder är på gång till nästa år.
Mer information och synpunkter
Projektet Northern Stories, projektchef, Anne-Maria Mäkelä, anne.makela@oulu2026.eu, tfn 040 673 5155
Projektet genomförs av: Uleåborgs kulturstiftelse r.s., huvudfinansiär: Norra Österbottens förbund
Projektet genomförs: 1.3.2023–30.4.2024
loka 17, 2023
Digitaalinen, oman mobiililaitteen avulla eri puolilla Oulua koettava Tervatarinoiden reitti aukeaa marraskuussa. Kulttuurihistoriallinen reitti koostuu kirjailija Katariina Vuoren kirjoittamasta kymmenestä kiehtovasta lyhyttarinasta. Ne pohjautuvat Oulun tervakaupan kulta-ajan aitoihin paikkoihin, tapahtumiin ja henkilöihin.
Kymmeneen tervaan liittyvään paikkaan sijoitetaan laatta, jossa on QR-koodi. Kun QR-koodin skannaa puhelimella tai muulla mobiililaitteella, avautuu tarina luettavaksi tai kuunneltavaksi. Tarinat ovat saatavissa suomeksi, selkosuomeksi, englanniksi ja ruotsiksi. Reittikartta ja tarinapisteiden sijainnit julkaistaan 17. marraskuuta Oulu2026-verkkosivuilla.
Suomeksi tarinat kertoo oululainen näyttelijälegenda Tuula Väänänen. Englanninkielisten tarinoiden äänenä puolestaan toimii Oulun teatterin näyttelijä Sami Lalou. Ruotsiksi äänen tarinoille antaa viestinnän ja kulttuurialan erityisasiantuntija Tea Stolt de Glanville. Suomenkieliset tarinat on mukautettu selkokielelle ja niille on myönnetty Selkokeskuksen tunnus.
Leveristä Linnansaareen ja bling blingistä pettymyksiin
Tarinat kirjoittanut Katariina Vuori kertoo rakastavansa Oulun ja Pohjois-Pohjanmaan vesistöjä ja merellisyyttä – omintakeista, vähäeleistä ja vähän nukkavieruakin rannikkoa, joka usein piileskelee rantapuskien takana.
”Oli kiehtovaa päästä tulkitsemaan tervantuoksuisten tarinoiden kautta, millä tavalla vesireitit ovat vaikuttaneet alueen historiaan, kaupungin kasvuun sekä pienten ja suurten ihmisten elämään. Tervahegemonia ei ollut pelkkää bling blingiä ja itämaisia mausteita, vaan myös kipua, pettymyksiä ja yksityisiä tragedioita”, kuvailee Vuori projektia.
Tervatarinoiden reitti alkaa Leverin rajalta ja päättyy Toppilan satamaan. Tarinat ovat kuitenkin itsenäisiä ja ne voi kokea itselleen sopivassa järjestyksessä. Reitti huipentuu Toppilansaareen, jossa sijaitsevat tarinapisteet Laiva Toivosta ja Tervahovista. Näissä pisteissä on mahdollista nähdä kyseiset kohteet lisättynä todellisuutena omalla mobiililaitteella.
Reitin tarinat ovat
- Leveri
- Snellmanin talo
- Seurahuone
- Bergbomin makasiini
- Hahtiperä
- Linnansaari
- Pikisaari
- Merikoski
- Laiva Toivo
- Tervahovi
Tervatarinoiden reitti on Lumo-valofestivaalin oheistapahtuma, mutta se jää katukuvaan koettavaksi myös festivaalin jälkeen. Reitti on osa Oulun matkaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026.
Oulun tervahovi oli tervan varastointi- ja tarkastuspaikka Toppilansalmen pohjoisrannalla. Kuva: Museovirasto.
Lisää pohjoisia tarinoita luvassa ensi vuonna
Tervatarinoiden reitti on Pohjoisista tarinoista vetovoimaa -hankkeen ensimmäinen pilotti. Hankkeen toteuttaa Oulun kulttuurisäätiö. Tavoitteena on kehittää uusia tapoja, joiden avulla voidaan tuoda teemoitettuja reittejä helppokäyttöisen teknologian keinoin Oulu2026-toteutusalueelle.
Alueen kulttuuriperinnön esiintuominen ja maksuttomien elämyksien tarjoaminen vahvistavat alueen asukkaiden paikallisidentiteettiä arjen ympäristöissä ja luovat myös matkailullista vetovoimaa. Tarinoita kartoitetaan asiantuntijoiden ja kuntalaisten kanssa. Tervatarinoiden reittiä kehitetään myöhemmin havaintojen ja palautteen perusteella. Lisää tarinallisia reittejä on tulossa jo ensi vuonna.
Lisätietoja ja palautetta
Pohjoisista tarinoista vetovoimaa -hanke, projektipäällikkö, Anne-Maria Mäkelä, anne.makela@oulu2026.eu, p. 040 673 5155
Hankkeen toteuttaja: Oulun kulttuurisäätiö rs., päärahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan liitto
Toteutusaika: 1.3.2023-30.4.2024
heinä 31, 2023
Oulu2026 osallistuu seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeustapahtumaan Oulu Pride -viikkoon. Tapahtumaa vietetään 31.7.–6.8., ja tämän vuoden teema on Turvallinen tulevaisuus sateenkaarinuorille ja lapsille.
Juhlimme yhdessä yhdenvertaisuutta ja moninaisuutta Oulu2026:n strategian mukaisesti. Arvopohjamme ja periaatteemme ovat rohkeus, moniäänisyys, turvallisuus sekä mahdollisuudet, jotka ohjaavat kaikkea Oulu2026-toimintaa. Tavoitteenamme on turvata kaikkien ihmisten kulttuuristen oikeuksien toteutumista ja muuttaa alueemme kulttuuri-ilmastoa monimuotoisemmaksi. Edistämällä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuutta taide- ja kulttuuritarjonnassa vahvistetaan sateenkaariväen osallisuutta sekä ylläpidetään heidän kulttuurihyvinvointiaan.
Oulu2026 on rohkeasti esillä moninaisuuden puolesta, jotta taiteen ja kulttuurin sisällöt olisivat moniäänisiä ja -arvoisia ja jotta jokainen löytäisi itselleen merkityksellistä kulttuuritarjontaa. Yhdenvertaisuuden toteuttamisessa kulttuuritoiminnassa on erittäin tärkeää, että jokainen voisi tuntea itsensä tervetulleeksi ja kunnioitetuksi sellaisena kuin on, osallistua esteettömästi ja turvallisesti sekä ilmaista itseään vapaasti ja luovasti ilman pelkoa syrjinnästä.
Oulu Pride -viikolla aloitamme yhteisöllisen prosessin, jonka tavoitteena on laatia Oulu2026:n turvallisemman tilan periaatteet, eli luoda kaikille turvallisemman ja samalla rohkaisevan ja luovan vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungin.
Tule keskustelemaan kanssamme muun muassa siitä, millaisia tekoja turvallisemman ja rohkaisevan tilan rakentaminen vaatii ja mitä sinä itse tarvitset tunteaksesi olosi turvalliseksi. Olemme mukana Pride-viikolla seuraavasti:
Sateenkaarinuorten PrideSpace-työpaja, torstai 3.8. klo 16–20, Nuorten Bysis. Lue lisää tästä linkistä.
Oulu Pride Puistojuhla, lauantai 5.8. klo 14–19, Hollihaan puisto. Lue lisää tästä linkistä.
Oulu Pride -viikon koko ohjelman näet täältä.
Tule mukaan vaikuttamaan ja luomaan yhdenvertaista ja moninaista Euroopan kulttuuripääkaupunkia!
Oulu Pride Kulkueen tunnelmia vuodelta 2019. Kuva: Sanna Krook
