fbpx

Frozen People tarjoilee elektronista musiikkia, taidetta ja performansseja

Nallikarin majakka valaistuna Frozen People -festivaalissa maaliskuussa 2023. Kuva: Iina Tauriainen

Nallikarin majakka valaistuna Frozen People -festivaalissa maaliskuussa 2023. Kuva: Iina Tauriainen

Elektronisen musiikin sekä pohjoisen taiteen ja tyylin festivaali Frozen People järjestetään lauantaina 2. maaliskuuta. Frozen Peoplen pääsymaksuton päätapahtuma järjestetään jälleen keliolosuhteita uhmaten jäätyneellä merellä Oulun Nallikarissa klo 14–22. Tänä vuonna festivaali jatkuu pääsymaksullisella After Sea -tapahtumalla Kulttuuritalo Valveella aina yön pikkutunneille asti. Festivaali on osa Oulu2026-kulttuuriohjelmaa ja sen järjestää Oulu Urban Culture ry.

Kolmatta kertaa järjestettävä festivaali laajenee tänä vuonna Nallikarista myös Oulun keskustan alueelle. Festaritunnelmaan voi virittäytyä jo torstaina 29. helmikuuta, kun Frozen Peoplen oma DJ, Otto August, tanssittaa yleisöä Polar Bear Pitching -tapahtumassa Torinrannassa. Perjantaina mennään jo lujempaa, kun Frozen Peoplen etkoklubilla 45 Specialissa esiintyvät Business City ja festivaalin kuratoimat DJ’t.

Festivaalin virallinen After Sea -jatkotapahtuma Kulttuuritalo Valveella laajentaa Frozen Peoplen kokonaisvaltaiseksi elektronisen musiikin festivaalikokemukseksi. Päätapahtumasta poiketen After Sea on pääsymaksullinen ja ikärajallinen (K-18). Jatkotapahtuman kapasiteetti on hyvin rajallinen, joten liput kannattaa ostaa ennakkoon.

Lauantaina festivaalin päätapahtumassa Nallikarissa on jälleen luvassa monipuolinen musiikki- ja taideohjelma. Festivaalipäivä startataan kevyellä ja rytmikkäällä house-musiikilla, auringon laskiessa nautitaan oululaislähtöisen Nelli Milanin livekeikasta ja pimeän tullen teknon sykkeeseen johdattelee suomalaisen elektronisen musiikin pioneeri: Jori Hulkkonen. Arctic Pulse -hanke toteuttaa Ravintola Nallikarin puolelle klubin, jossa esiintyy saamelais-DJ-kollektiivi ARTICLE 3. Nallikarin musiikkiohjelman päättää Pohjoismaiden teknomekasta Kööpenhaminasta saapuva Neri J.

Frozen Peoplen taideohjelma tarjoilee kutsuvia installaatioita ja performansseja, pehmoisia tiloja ja kohtaamisia, valotaidetta sekä poikkitaiteellisia sisältöjä. Esimerkkinä taideohjelmasta tuottaja Inka Koutaniemi nostaa Ice Ars Beibi -kollektiivin ‘jään, saunaan’ -teoksen. Kyseessä on tapahtuma-alueelle jäästä rakennettu sauna, johon yleisöllä on vapaa pääsy.

Tänä vuonna festivaali myös lanseeraa S+T+ARTS teltan, joka toteutetaan yhdessä Oamkin Grin-hankkeen kanssa. Teltassa on oma monipuolinen ohjelmisto, johon sisältyy esimerkiksi spoken wordia, äänitaidetta ja performatiivista karaokea.

Nallikarin päätapahtumaan osallistuminen vaatii kävijöiltä avointa mieltä ja valmistautumista arktisiin olosuhteisiin. Osallistujia kannustetaan luomaan oma talvinen tyyli, mutta samalla varustautumaan kuin olisi lähdössä hyytävälle tunturiseikkailulle.

Frozen People tähtää Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoteen 2026

Ankarissa olosuhteissa järjestettävä Frozen People vaatii pitkäjänteistä kehittämistä ja kokeilevaa otetta. Tapahtumaa kehitetään kohti vuotta 2026, jolloin se on merkittävä osa Euroopan kulttuuripääkaupunki Oulu2026 -ohjelmaa. Tavoitteina ovat, että festivaalin taideohjelmahaku laajenisi tulevaisuudessa kansainväliseksi ja tapahtumaan saataisiin enemmän sekä elektronisen musiikin artisteja että kävijöitä ulkomailta. Frozen People on ainutlaatuinen tapahtuma, joka herättää vuosi vuodelta enemmän kansainvälistä kiinnostusta. Vuodelle 2026 valmistellaan huomattavasti suurempaa festivaalia, kuitenkin tapahtuman persoonallisen tee se itse -hengen säilyttäen.

“Meille on tärkeää kehittää festivaalia pitkäjänteisesti osaksi Oulun tapahtumakenttää. Tästä syystä olemme aloittaneet tapahtuman järjestämisen jo ennen vuotta 2026. Haluamme myös tukea paikallisia nousevia taiteen tekijöitä erilaisten osallistumismahdollisuuksien kautta”, kertoo Oulu Urban Culture ry:n toiminnanjohtaja Heikki Myllylahti.

Tänä vuonna festivaali järjestää yhteistyössä LUMO-valofestivaalin kanssa Mapping-työpajan, jossa koulutetaan kaksi uutta valotaiteilijaa toteuttamaan paikkasidonnainen videoprojisointi, eli mäppäys, Nallikarin majakkaan.

Lisätietoja antaa:
Heikki Myllylahti, toiminnanjohtaja ja festivaalijohtaja, Oulu Urban Culture ry,
heikki@urbanculture.fi, 040 715 4742.

Frozen People | Oulu Urban Culture


 

Frozen People 2024 ohjelmisto

 

Torstai 29.2. klo 18–20, Polar Bear Pitching, Torinranta, pääsymaksuton
18–20 DJ Otto August

Perjantai 1.3., klo 22–04. 45 Special, Frozen People esivoitelut: Business
City, K-18, liput 17,5 euroa
23–00 Business City
00–04 Dj Snapdragon, 80percent, Wizard ja Korai

Lauantai 2.3. klo 14–22, Nallikari, Frozen People -päätapahtuma,
pääsymaksuton

Jäälava:
14–15.30 Smok
15.30–17 Charlotte Bendiks
17–18 Nelli Milan
18–20 Jori Hulkkonen
20–22 Neri J

S+T+ARTS-teltta
15–16.30 Art Tech Workshop by Basti Kuhz
16.30–17.30 Skumppa Klubit
17.30–18 Aino Kontinen feat. Sorry Babe
18–18.30 Tuhmat
18.30–20 Basti Kuhz
20–21 Skumppa Klubit
17.30–20 Merivaimo (videoinstallaatio, Inkeri Jäntti)

Taideohjelma, koko tapahtuman ajan (klo 14-22)
Pumpulinna²
Illjana and VituEmo

Wind Sculptures
Tuhmat

Keto/Äng/Meadow
Milda and Svet

CULTISH: THE ALTAR

Jään, saunaan
Ice Ars Beibi

No man’s land
Tiina Vehkaperä

Hali
Iiris, Reetta, Greta, Grace and Enni

Ravintola Nallikari
16.30–18.30 Soegiono
18.30–20.30 Arctic Pulse Presents: ARTICLE 3
20.30–22 Soegiono

Lauantai 2.3. – sunnuntai 3.3. klo 23–04, After Sea -jatkotapahtuma
Kulttuuritalo Valve, K-18, liput 20 euroa

Bar Stage
23–00 Chimanda
00–01 Ati
01–02 Lasse Tapio Junnila (live)
02–04 Mora
23–04 Nunu (ART)

Valvesali

23-01.30 Miha
01.30-02 Julia Silset
02-04 Juhani Oivo
23-04 LNA (VJ)

Saamelaisten kansallispäivän seminaari 6.2.2024

Tervetuloa saamelaisten kansallispäivän seminaariin! Ohjelmassa kuullaan puheenvuoroja saamelaiskulttuurin sekä museoalan asiantuntijoilta sekä paneudutaan saamelaisten ja museoiden keskinäisiin suhteisiin historiassa, nykyhetkessä ja tulevaisuudessa. Seminaarin kielet ovat koltansaame, pohjoissaame ja suomi. Seminaari on kaikille avoin ja maksuton.

Ilmoittaudu Pohjankartanon seminaariin tästä linkistä.
Ilmoittaudu Kaukametsän satelliittiseminaariin tästä linkistä.

Ilmoittautuminen: 30.1.2024 mennessä.

Buresboahtin sámi álbmotbeaivvi seminárii! Eahketbeaivvi áigge gullet sáhkavuoruid sámekultuvrra ja museasuorggi áššedovdiin ja guorahallat sámiid ja museaid gaskavuođaid dolin, dál ja boahttevuođas. Seminára gielat leat nuortalašgiella, davvisámegiella ja suomagiella. Seminára lea buohkaide rabas ja nuvttá.

Almmut iežat Pohjankartano seminárii dán liŋkkas.
Almmut iežat Kaukametsä satellihttaseminárii dán liŋkkas.

Almmuheapmi: Maŋimustá 30.1.2024. 


 

Seminaarin ohjelma

Tiistai 6.2.2024 klo 12–15.30

Pohjankartanon koulu, luentosali 1. Leevi Madetojan katu 1, Oulu
Satelliittitapahtuma: Kaukametsän opisto. Koskikatu 2–4, Kouta-sali, Kajaani

12.00–12.15 Seminaarin avaus, Aino Valovirta ja Anna Litewka-Anttolainen, Oulun kulttuurisäätiö

12.15–12.45 Saamelaiset, museot ja saamelaismuseot, Áile Aikio, Lapin yliopisto

12.45–13.15  Saamelaisten äänitearkistojen keräyksen ja käytön vaiheita, Marko Jouste, Oulun yliopiston Giellagas-instituutti

13.15–13.45 Ajatuksia berliiniläisen MEK-museon tutkimusprojektista, Heini Wesslin

13.45–14.15 Kahvi ja duodji-workshop

14.15–14.35  Saamelaisesineet ja Pohjois-Pohjanmaan museon historia, Julia Tikka, Oulun yliopiston Giellagas-instituutti

14.35–15.15 Paneelikeskustelu. Elisa Sarpo, Kansallismuseo; Marjo-Riitta Rantamäki, Saamelaismuseo Siida; Karoliina Autere, Pohjois-Pohjanmaan museo. Moderaattori: Selina Väliheikki, Oulun Taidemuseo.

15.15–15.25 Yleisökeskustelu

 

Seminára prográmma

Maŋŋebárgga 6.2.2024 dii 12.00–15.30

Pohjankartanon koulu, logaldallansále 1. Leevi Madetojan katu 1, Oulu
Satellihttaseminára: Kaukametsän opisto. Koskikatu 2–4, Kouta-sali, Kajaani

12.00–12.15 Seminára rahpan, Aino Valovirta ja Anna Litewka-Anttolainen, Oulu kulturfoanda

12.15–12.45 Sámit, museat ja sámemuseat, Áile Aikio, Lappi universitehta

12.45-13.15 Sámi jietnavuorkkáid čohkkema ja geavaheami muttut, Marko Jouste, Oulu universitehta Giellagas-instituhtta  

13.15-13.45 Jurdagat berliinnalaš MEK-musea dutkanprošeavttas, Heini Wesslin  

13.45-14.15 Káffe ja duodji-workshop  

14.15-14.35 Sámedávvirat ja Davvebađaeatnama musea historjá, Julia Tikka, Oulu universitehta Giellagas-instituhtta  

14.35-15.15 Panelaságastallan. Elisa Sarpo, Suoma álbmotmusea; Marjo-Riitta Rantamäki, Sámemusea Siida; Karoliina Autere, Davvebađaeatnama musea. Moderáhtor: Selina Väliheikki, Oulu dáiddamusea. 

15.15-15.25 Ságastallan  


 

Seminaarin toteuttavat Oulun kulttuurisäätiö, Yhdenvertainen Oulu2026 -hanke, Oulu-opisto, Kaukametsän opisto ja Oulun yliopiston Giellagas-instituutti.

Seminaari on osa Dálvemánnu-tapahtumakokonaisuutta. Dálvemánnu juhlistaa saamelaiskulttuuria sen eri muodoissa ja kokoaa yhteen saamelaistaiteilijoita ja kulttuurintekijöitä laajalta pohjoiselta alueelta. Lue lisää Dálvemánnusta täällä.

Seminára lágidit Oulu kulturfoanda, Yhdenvertainen Oulu2026 -fidnu, Oulu-opisto, Kaukametsän opisto ja Oulu universitehta Giellagas-instituhtta. 

 Seminára lea oassi Dálvemánu-dáhpáhusollisvuođas. Dálvemánnu ávvuda máŋggabealát sámekultuvrra ja čohkke oktii sámedáiddáriid ja kulturbargiid viiddes davviguovllus. Loga lasi Dálvemánu birra dás. 

 

Lisätietoa: Aino Valovirta, saamelaiskulttuurin tuottaja

Lassedieđut: Aino Valovirta, sámi kultuvrra buvttadeaddji  

+358 40 509 1867, aino.valovirta@oulu2026.eu

 

 

 

Dálvemánnu kokoaa yhteen saamelaiskulttuuria

Saamelaiskulttuuri tulee olemaan vahvasti esillä Oulu2026-ohjelmassa. Dálvemánnu-nimellä kulkeva tapahtumakokonaisuus toteutetaan ensimmäistä kertaa nyt tammi–helmikuussa. Ohjelmaa laajennetaan kohti Euroopan kulttuuripääkaupunkivuotta 2026.

Ensimmäinen Dálvemánnu tarjoaa musiikkia, teatteria, seminaarin sekä elokuvia. Kokonaisuuden aloittaa Saamelaisten kansallisteatteri Beaivvášin vierailu Oulun teatterissa 18. tammikuuta. Váimmus váibmui (Sydämestä sydämeen) -konsertissa kuullaan musiikkia Beaivvášin tuotannoista yli 40 vuoden ajalta. Saamelaisten yhteisöllinen ilta kutsuu Oulun taidemuseoon 24. tammikuuta, ohjelmassa on muun muassa Skábmagovat-festivaalin lyhytelokuvanäytös. Tämän vuoden Euroopan kulttuuripääkaupungin Norjan Bodøn avajaisissa vietetään saamelaiskulttuuriin keskittyvää Oulu2026-päivää 4. helmikuuta.

Dálvemánnu huipentuu saamelaisten kansallispäivän seminaariin ja konserttiin 6. helmikuuta. Kaikille avoin seminaari järjestetään Oulussa Pohjankartanon koululla, ja sitä kokoonnutaan seuraamaan myös Kajaanin satelliittitapahtumaan Kaukametsän opistolle. Seminaarissa kuullaan puheenvuoroja saamelaiskulttuurin sekä museoalan asiantuntijoilta ja paneudutaan saamelaisten ja museoiden keskinäisiin suhteisiin historiassa, nykyhetkessä ja tulevaisuudessa. Kansallispäivän vietto jatkuu kulttuuritalo Valveella klo 18. Konsertissa Ulla Pirttijärvi & Ulda -yhtye esittää ensin modernia saamelaista musiikkia, ja sitten Valvesalissa nähdään levynjulkistuskeikalla pohjoissaamenkielistä folkrockia soittava Ravggon. Konserttiin on vapaa pääsy.

Merkitykselliset perinteet nykyaikaan ja esille

Oulu2026:n saamelaiskulttuurin tuottajan Aino Valovirran mukaan kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmalla halutaan tarjota elämyksiä ja verkostoja niin saamelaisille kuin valtaväestöllekin sekä lisätä Euroopan unionin ainoan alkuperäiskansan kulttuurin tuntemusta. Saamenmaa ulottuu valtionrajojen yli, ja niin myös Oulu2026-ohjelman kumppanuudet.

Huomionarvoista on myös se, että Oulu on jo muutaman vuoden ajan ollut Suomen suurin saamelaiskylä, ja että Oulun yliopisto on Suomessa ainoa, jossa saamen kieltä ja kulttuuria voi opiskella pääaineina.

”Matkalla kohti kulttuuripääkaupunkivuotta kokoamme kumppaniverkostoa niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Ohjelmistoa laajennetaan: mukaan tuodaan myös muun muassa kirjallisuutta, gastronomiaa, kuvataidetta sekä duodjia, saamelaista käsityötä. Haluamme myös vakiinnuttaa saamelaisten kansallispäivän viettoa Oulun seudulla”, kertoo Valovirta.

Suomeksi käännettynä tapahtumakokonaisuuden nimi, eli pohjoissaamen sana dálvemánnu, on talvikuu. Se äännetään tälvemannu.

Perinteisesti saamelaisessa vuodessa oli 12 täyttä kuukautta ja niiden lisäksi puolikas, yhteensä 13 kuukautta. Yhtä niistä kutsuttiin dálvemánnuksi tai gáranasmánnuksi. Nyt alamme luoda dálvemánnulle uutta merkitystä”, kuvailee Valovirta nimen taustaa.

Dálvemánnu 2024:n toteuttavat yhteistyössä Oulun kulttuurisäätiö & Yhdenvertainen Oulu2026 -hanke, Saamelaismusiikkikeskus, Oulu-opisto, Kaukametsän opisto, Oulun yliopiston Giellagas-instituutti, Oulun teatteri, Oulun taidemuseo, Pohjois-Pohjanmaan museo sekä alkuperäiskansojen elokuvafestivaali Skábmagovat.

Katso koko ohjelma Dálvemánnu-sivulta.

Lisätiedot ja haastattelut:

Aino Valovirta, saamelaiskulttuurin tuottaja
040 509 1867, aino.valovirta@oulu2026.eu

Ulla Pirttijärvi ja Ulda -yhtye esiintyy saamelaisten kansallispäivän konsertissa kulttuuritalo Valveella Oulussa 6. helmikuuta. Kuva: Maarit Kytöharju

 

Moninainen elävä kulttuuriperintö näkyväksi

Jokaisen ihmisen kulttuurisiin perusoikeuksiin kuuluu oikeus osallistua taiteisiin ja kulttuuriin. Itsensä ilmaiseminen vapaasti ja kehittäminen taiteen ja kulttuurin keinoin kuuluvat oikeuksiin myös.

Maahanmuuttaneiden kotoutumista tukee oman kielen ja kulttuurin ylläpitäminen. Kotoutumisen lisäksi se tukee hyviä väestösuhteita, kulttuurienvälistä vuoropuhelua, kulttuurihyvinvointia ja osallisuutta.

“Suomalainen julkinen politiikka painottaa maahanmuuton tärkeyttä tulevaisuuden hyvinvoinnin takaajana. Jotta maahanmuuttajat haluaisivat jäädä Suomeen, olisi tärkeää, että yhteiskuntamme huomioisi erilaiset vähemmistöt ja kunnioittaisi jokaista ihmistä taustoineen. Tätä ei ole useinkaan otettu huomioon”, sanoo tutkija Iida Kauhanen Mobile Futures -hankkeesta.

Aineeton kulttuuriperintö on osa ihmisten elämää, ja arjessa vahvasti läsnä. Jokaiselle tärkeän kulttuuriperinnön ylläpitäminen vahvistaa identiteettiä sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Moninainen kulttuuriperintö muodostuu aina ihmisten ja kulttuurien vuorovaikutuksessa.

 

Kuunnellaan arvostavasti ihmisten tarinoita

 

“Olemme juuri aloittaneet maahanmuuttajien kanssa kohtaamiset elävän kulttuuriperinnön äärellä. Ne mahdollistavat osallisuutta ja moniäänisyyttä Oulu2026-alueella”, kertoo museolehtori Karoliina Autere Pohjois-Pohjanmaan museolta.

Työpajoihin osallistuu maahanmuuttajia Oulusta, Kajaanista ja Paltamosta.

“Selkokielisissä työpajoissa tutustutaan suomalaiseen kulttuuriperintöön ja keskustellaan osallistujien omista kulttuuriperinnöistä”, Autere lisää.

“Yksi tapa osoittaa kunnioitusta toisille ihmisille onkin kuunnella heitä ja heidän tarinoitaan siten, että niille annetaan arvoa”, Iida Kauhanen täydentää.

 

Ihmisiä keskustelemassa elävästä kulttuuriperinnöstä Villa Victor-nimisessä paikassa.

Kohtaamisia Elävä kulttuuriperintö -työpajassa Monikulttuurikeskus Villa Victorissa 6.11.2023

 

Moninainen kulttuuriperintö on osa tasapainoista yhteisöä

 

“Työpajatyöskentelyn tavoitteena tuoda paremmin näkyväksi kaikki se erilainen elävä kulttuuriperintö, mitä Suomessa on olemassa. Nämä moninaiset elävät kulttuuriperinnöt ovat osa suomalaista elävää kulttuuriperintöä ja on erittäin tärkeää, että ne tulevat näkyväksi. Lisäksi niiden näkyväksi tekeminen lisää vuoropuhelua ihmisten välillä, mikä parhaillaan auttaa ihmisiä kohtaamaan toisensa yhdenvertaisina ihmisinä”, Kauhanen painottaa.

“Tasapainoinen yhteisö on yksi Oulu2026 Euroopan kulttuuripääkaupungin kulttuuri-ilmastonmuutoksen tavoitteista. Sen toteutumiseksi luomme mahdollisuuksia vuorovaikutukselle, joka lisää kulttuurihyvinvointia ja tekee kulttuurista vahvemmin tulevaisuutta rakentavan voiman”, lisää projektipäällikkö Anna Litewka-Anttolainen Yhdenvertainen Oulu2026-hankkeesta.

Tunnistamalla ja tunnustamalla kulttuurinen moninaisuus on edellytyksenä yhdenvertaisen kulttuurin toteutumiselle.

Elävän kulttuuriperinnön työpajayhteistyössä ovat mukana Yhdenvertainen Oulu2026 -hanke, Pohjois-Pohjanmaan museon ParasRakas museo -hanke, Kainuun museo, Oulun yliopiston Mobile Futures -hanke sekä Oulun seudun ammattiopisto, Kainuun opisto, Arffman Consulting ja Spring House.

 

Marraskuu on Valon kuukausi Oulu2026-alueella

Marraskuuta valaistaan monipuolisilla tapahtumilla ja teoksilla 12 kunnassa. Ohjelmaa Valon kuukauteen järjestävät muun muassa kunnat ja yhdistykset, osa tapahtumista on vanhoja tuttuja ja osa järjestetään ensimmäistä kertaa. Valon kuukautta koordinoi Oulun kulttuurisäätiö eli Oulu2026.

Lumo-valofestivaali on näyttänyt, kuinka pimeys ja valo yhdessä saavat ihmiset liikkeelle ja luovat elämyksiä. Tätä vastakohtien voimaa halutaan nyt heijastaa pidemmälle ajanjaksolle ja samalla testata tietyn teeman toteutusta erilaisilla sisällöillä laajallakin alueella, matkalla kohti kulttuuripääkaupunkivuotta 2026.

Mukana ensimmäisessä Valon kuukaudessa ovat Ii, Kajaani, Kemi, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Nivala, Oulu, Tornio, Tyrnävä ja Ylivieska. Tapahtumat ovat pääsymaksuttomia, mutta osaan niistä on ennakkoilmoittautuminen. Osassa kunnista on toteutettu taiteilija Pia Leppäsen ja valosuunnittelija Indrek Virrosen vetämissä työpajoissa yhteisötaideteos Vesi, minun rakkaani.

Valaistaan arkea yhdessä

”Haluamme laajentaa kulttuurin käsitettä ja myös tutustuttaa ihmisiä Oulu2026-alueeseen. Vuoden pimein aika saattaa houkutella jäämään kotiin, mutta kannustamme osallistumaan ja jakamaan omia kokemuksia valon tuomasta ilosta. Mahdollisuuksia on lukuisia ja laajalla alueella”, kertoo Oulu2026:n osallisuuskoordinaattori Mirja Syrjälä.

Syrjälä lisää, että Valon kuukauteen voi osallistua juuri itselleen sopivalla tavalla, esimerkiksi valaisemalla omaa arkiympäristöä, kuten kotipihaa tai työpaikan ikkunoita, uudella tavalla. Valoa voidaan tietysti jakaa myös somessa, ja valoaiheisia kuvia somekanavissaan tunnisteilla #ValonKuukausi ja #Oulu2026 julkaisseiden kesken arvotaan joka viikko Oulu2026-tuotteita, kuten t-paitoja.

Oulu2026:n verkkosivuilla julkaistaan asiantuntijakirjoituksia valosta eri näkökulmista: valoa tulevat puntaroimaan tuottaja Veikko Leinonen / Kajaanin Kekrijuhlat, tutkija Henrika Pihlajaniemi / Oulun yliopisto, luovuusluotsi Virve Saaranen / Hyvän mielen talo, toiminnanjohtaja Virve Leikola & kuraattori Anna Björklund / Suomen valotaiteen seura FLASH ry sekä toimitusjohtaja Roope Siiroinen VALOA design.

Ensimmäisenä syttyvät Marrastulet

Yksi osa kokonaisuutta on Marrastulet, elämyksellinen ja osallistava valotapahtumien sarja Rantalakeuden kunnissa. Tyrnävä ottaa Valon kuukauteen pienen varaslähdön; Marrastulet-ohjelmistoa on siellä tarjolla maanantaista 30. lokakuuta alkaen. Tapahtumia on luvassa joka viikko marraskuun ajan, ja esimerkiksi Kemi osallistuu Valon kuukauteen pysyvillä teoksilla, joiden äärellä voi vierailla milloin tahansa.

Katso Valon kuukauden tapahtumat: oulu2026.eu/valonkuukausi 

Tjärhistoriernas led går till historiska Uleåborg

Den digitala leden Tjärhistoriernas led som kan upplevas på den egna mobila enheten i olika delar av Uleåborg öppnas i november. Den kulturhistoriska leden består av tio fascinerande korta berättelser skrivna av författaren Katariina Vuori. Berättelserna är baserade på autentiska platser, händelser och personer från tjärhandels guldålder i Uleåborg.

En skylt med en QR-kod kommer att placeras ut på tio platser med anknytning till tjära. När man skannar QR-koden med sin telefon eller en annan mobil enhet öppnas berättelsen så att man kan läsa eller lyssna på den. Berättelserna finns på finska, lättläst finska, engelska och svenska. En ruttkarta och platserna för berättelserna kommer att publiceras på webbplatsen Oulu2026 den 17 november.

Uleåborgs skådespelarlegendar Tuula Väänänen berättar historierna på finska. De engelskspråkiga berättelserna framförs av skådespelaren Sami Lalou från Uleåborgs teater. På svenska är det Tea Stolt de Glanville, specialsakkunnig inom kommunikation och kulturbranschen, som ger berättelserna en röst. De finskspråkiga berättelserna har omarbetats till lätt finska och har beviljats Selkokeskus symbol.

Från Leveri till Slottsholmen och från bling-bling till besvikelser

Katariina Vuori, som har skrivit berättelserna, säger sig älska vattendragen och närheten till havet i Uleåborg och Norra Österbotten – den säregna, avskalade och nästan torftiga kustlinjen som ofta gömmer sig bakom strandbuskaget.

”Det var fascinerande att få skriva tjärdoftande berättelser för att ge uttryck för hur vattenvägarna har påverkat områdets historia, stadens tillväxt och livet för både stora och små människor. Tjärhegemonin var inte bara bling-bling och orientaliska kryddor, utan också smärta, besvikelser och privata tragedier”, säger Vuori om projektet.

Tjärhistoriernas led börjar vid gränsen till stadsdelen Leveri och slutar vid Toppila hamn. Berättelserna är emellertid fristående och kan läsas i den ordning man vill. Ledens höjdpunkt är ön Toppilansaari där berättelsepunkterna Fregatten Toivo och Tjärhovet är belägna. Vid dessa punkter är det möjligt att se dessa objekt i förstärkt verklighet på den mobila enheten.

Följande berättelser finns på leden

  • Leveri
  • Snellmanska huset
  • Societetshuset
  • Bergboms magasin
  • Hahtiperä
  • Slottsholmen
  • Beckholmen
  • Merikoski
  • Fregatten Toivo
  • Tjärhovet

Tjärhistoriernas led är ett sidoevenemang till ljusfestivalen Lumo, men leden kommer att finnas kvar i gatubilden även efter festivalen. Leden är en del av Uleåborgs resa mot att bli Europas kulturhuvudstad 2026.

Fler nordliga berättelser utlovas nästa år

Tjärhistoriernas led är det första pilotprojektet inom Norther Stories projektet (Pohjoisista tarinoista vetovoimaa / Attraktionskraft genom berättelser från norr). Projektet genomförs av Uleåborgs kulturstiftelse. Målet är att utveckla nya sätt att få leder med olika teman till implementeringsområdet Uleåborg2026 med hjälp av användarvänlig teknik.

Att lyfta fram regionens kulturarv och erbjuda avgiftsfria upplevelser stärker invånarnas lokala identitet i deras vardagsmiljöer och skapar attraktionskraft för turister. Berättelserna kartläggs tillsammans med sakkunniga och kommuninvånarna. Tjärhistoriernas led kommer att vidareutvecklas senare utifrån observationer och respons. Fler berättelseleder är på gång till nästa år.

Mer information och synpunkter

Projektet Northern Stories, projektchef, Anne-Maria Mäkelä, anne.makela@oulu2026.eu, tfn 040 673 5155

Projektet genomförs av: Uleåborgs kulturstiftelse r.s., huvudfinansiär: Norra Österbottens förbund
Projektet genomförs: 1.3.2023–30.4.2024