07
Nuoret ja kokeneet kuluttajat yhdessä alan toimijoiden kanssa yhdistivät voimansa teknologian tutkimuskeskus VTT:n järjestämässä ruokahävikkitapahtumassa. Kyseessä on Uusi eurooppalainen Bauhaus -projekti. Tapahtumassa nousi esiin pohjoisen lähiruoan arvostuksen lisääminen sekä loistavia uusia ideoita ruokahävikin vähentämiseksi.
Ruokahävikin määrä Suomessa on puistattava
Finpomin toimitusjohtaja ja maanviljelijä Heikki Markus kertoi, että pelkkää ruokahävikkiä syntyy Suomessa 360 miljoonaa kiloa vuodessa.
Päivän aloitti Tyrnävän kulttuuri- ja vapaa-aika johtaja Elina Huurre, joka kertoi Tyrnävän ja Limingan alueen olevan yksi maailman viidestä high grade-statuksen omaavasta siemenperunan tuotantoalueesta. Näiden kuntien alueelta on peräisin koko Suomen siemenperunan tuotannosta noin 70–75 prosenttia.
Tyrnävän PerunaGalleria 2026 on hanke, joka yhdistää ympäristö-, yhteisötaidetta, tiedettä ja gastronomiaa maatalouteen poikkeuksellisilla tavoilla. Tärkeimpiä vetonauloja ovat tapahtumat ja ilmaperuna-niminen innovaatio.
–Kouluruokailussa otamme huomioon ruokasuositukset, kasvisruokapäivät ja uusiin makuihin ja raaka-aineisiin tutustumisen. Kouluissa on tehty kampanjoita ruokahävikkiin liittyen, esimerkiksi kisailtu miltä luokka-asteelta tulee vähiten hävikkiä ja edellisen viikon hävikkimäärät käydään aamunavauksessa läpi, Huurre kertoi.
Arctic Food Lab nostaa esille Oulu2026-alueen ruokakulttuuria
Oulu2026-hankkeen viestintäpäällikkö Annu Höttönen kertoi tulevan kulttuuriohjelman laajuudesta, arvoista ja Artic Food Lab -projektista. Hän sanoi, että Oulu2026 haluaa olla mukana tuomassa esille alueen luonto- ja taidehelmiä, ruokakulttuuria ja kansainvälisesti kiinnostavia kulttuuritapahtumia. Hän kertoi myös ympäristövastuullisen tapahtumatuotannon oppaasta, joka on tulevaisuudessa kaikkien saatavilla.
–Matkailun odotetaan kasvavan noin 20 prosenttia vuonna 2026, ja tavoitteena on, että Arctic Food Lab -brändi on silloin jo matkailijoille tuttu. Kun he tulevat tänne ja näkevät kyseisen tuotemerkin tuotteessa tai ravintolassa, he tietävät, että kyseessä on paikallisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita. Leiman käyttöönottaminen ei maksa mitään, haluamme ainoastaan, että hyvä kertaantuu, Höttönen sanoi.
Luovuudella ruokahävikkiä vastaan
Etäyhteydellä mukana oli myös ravintoloitsija Anne Mikkola, joka vastaa Tuba, Rauhala ja Voimala ravintoloiden toiminnasta. Yrittäjä kertoi ravintoloidensa kiinnittävän erityisen paljon huomiota ruokahävikkiin, sen vähentämiseen ja lähialueilla tuotettuihin raaka-aineisiin. Hän kertoo myös, että kasvisruoan menekki on kasvanut jokaisessa ravintolassa.
–Mitä enemmän kasvisruokavaihtoehtoja on tarjottu, sitä enemmän on ollut kysyntää. Ryhmätilauksissa kasvisruoan ja vegaanisen menun kysyntä on kasvanut myös paljon, Mikkola kertoi.
Mikkola kertoi miten he ovat ostaneet kaupasta noin 10 000 kiloa vuodessa hävikkiin meneviä hedelmiä ja kasviksia, mitkä eivät ulkomuotonsa vuoksi käyneet enää kaupan hyllyille. Hyvällä suunnittelulla ravintoloissa voi estää ja vähentää oleellisesti hävikin syntymistä.
–Pitkäaikainen unelmani on järjestää Ouluun hävikkiruokafestivaali ja olen erittäin innostunut sen tarjoamista yhteistyömahdollisuuksista taiteilijoiden kanssa. Hävikkiruoan vähentäminen vaatii kovaa työtä ja luovuutta, Mikkola lisäsi.
Irti perinteisestä konseptista
Pohjoisen valokuvakeskuksen toiminnanjohtaja Antti Tenetz toi puheenvuorossaan esiin ruoan, taiteen ja yhteisöllisyyden yhdistämisen. Hän puhui laboratorioista, missä toteutetaan jo keinolihatuotantoa, mutta kyseenalaisti sen eettisyyden ja järkevyyden.
–Taide tuo eri näkökulman asioihin, kun se tuodaan projektin yhteyteen. Ruoka voidaan nykyään irrottaa perinteisestä lautaskontekstista ja tehdä siitä osa tapahtumaa, Tenetz sanoi.
Tyrnävällä lapsuudesta asti tilalla asunut ja maata viljellyt Heikki Markus toi esiin näkemyksiään ruokahävikin lisääntymisestä.
–Ennen ruokaa tehtiin siksi, että oli mitä syödä. Nykyään kaupat ostavat heviosaston täyteen, koska isompi esillepano on houkuttelevampi. Hävikkiin voi vaikuttaa uusilla innovaatioilla, ostokäyttäytymisellä ja kohtuullistamalla toimintaa, Markus sanoi.
Työpajoissa nuoret ja kokeneet kuluttajat ymmärsivät toisiaan
Paikan päällä tapahtumassa mukana oli myös joukko Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion opiskelijoita, jotka olivat valmistelleet tapahtumaan videoita ruokahävikistä ja sen vähentämisestä. Päivään osallistui myös paikallisia vanhemman polven ruokakuluttajia, jotka pääsivät ideoimaan yhdessä nuorten kanssa konkreettisia tapoja vähentää hävikkiä.
Työpajoissa innostus ja todellinen halu vähentää ruokahävikkiä kuului ja näkyi. Puheensorina täytti tilan ja jokainen ryhmän jäsen otettiin mukaan tasavertaisena keskustelijana. Pajojen kokoonpanoissa yhdistettiin iän tuoma kokemus ja nuoruuden luovuus. Tapahtuman järjestäjä VTT:n Anna Sachinopoulou oli hyvillään osallistujien innokkuudesta ja yhteisöllisyydestä.
Ensimmäinen ideansa esittäneen ryhmän ideana oli vähentää kotona olevaa ruokahävikkiä siihen tarkoitetun Älä jää kaappiin -sovelluksen avulla, joka huomioisi mitä kotitalouksien kaapeissa jo on, ja milloin tuotteiden päiväykset ovat tulossa tiensä päähän. Ideassa oli otettu huomioon nykyteknologian hyödyntäminen ruokahävikin vähentämisessä. Toisen ryhmän ideana oli rakentaa Ouluun Ruoan matka -kylä, jossa jokainen koululuokka pääsisi käymään peruskoulun aikana. Kylässä olisi oma ravintola, ruokalaboratorio, kasvihuone tai kasvatuslaatikoita, kauppa sekä villinä ideana oikea lehmä, jota pääsisi lypsämään. Tavoitteena olisi saada lapset ja nuoret arvostamaan ruokaa ja sen valmistusprosessia enemmän. Kylä toisi myös ruokatoimijoita yhteen.
-Jokaiselle luokalle voisi esittää myös hävikkihaasteen, johon tulisi ideoida vierailun aikana ratkaisu. Kylässä lapset pääsisivät työntämään kirjaimellisesti sormensa multaan, ryhmän esittelijät kertoivat.
Kolmas ja viimeinen ryhmä esitteli Koulu2026 -ideansa, jossa pureuduttiin kouluruokailun perinpohjaiseen muuttamiseen. Tarkoituksena olisi, että kouluihin tulisi pohjaruoka, joka olisi kaikille sama, ja jokainen voisi oman ruokavalionsa mukaan ottaa lisukkeita annokseensa.
Työpajojen esitykset ja ideat herättivät innostusta kaikkien osallistujien keskuudessa ja ideoita pidettiin erittäin kehityskelpoisina. Syntyneet ideat olivat jokainen omanlaisensa ja jokaisessa oli otettu huomioon, miten ruokahävikkiä voidaan vähentää pureutumalla yhteiskunnan rakenteisiin ja toimintatapoihin pitkällä tähtäimellä.
-Päivä oli kaiken kaikkiaan idearikas ja työpajojen esitykset olivat todella innostavia, Sachinopoulou sanoi.
