touko 3, 2024
Hybridituottaja 2026 -täydennyskoulutuksissa opiskellaan muun muassa niin hybriditapahtumien tuottamisen liiketoimintaa kuin myös hybriditapahtumien toteuttamista käytännössä.
Oulun ammattikorkeakoulu ja Oulu2026 kehittävät hybriditapahtumien osaamista yhdessä Hybridituottaja 2026 -täydennyskoulutuksissa, jotka ovat suunnattu tuottajana työskenteleville, tuottajan koulutuksen saaneille sekä kaikille alasta kiinnostuneille alanvaihtajille ja työttömille työnhakijoille. Haku ensimmäiseen koulutukseen on käynnissä nyt.
Osana koulutusten suunnittelutyötä on kartoitettu kokemuksia, kehitysideoita ja hyviä käytäntöjä kulttuuri-, tapahtuma- ja media-alan toimijoilta. Kartoitustyöhön osallistui syksyllä 2023 kulttuurin digitaalisuuden parissa työskenteleviä ammattilaisia muun muassa Suomen kansallisoopperasta ja -baletista, Yleltä, Helsingin juhlaviikoilta, Kesärauha-festivaalilta ja Ilmakitaransoiton MM-kilpailuista.
Keskeisenä ajatuksena toimijoiden kokemuksissa nousi se, että hybriditapahtumaa etänä seuraavalle yleisölle pitää tarjota jotain erilaista kuin paikan päällä olevalle. Myös kerronnan tiivistämisellä on tärkeä rooli, kartoituksesta selvisi.
Digitaalinen asiakaskokemus on keskeisessä asemassa: etäyleisö voi päästä esimerkiksi kurkistamaan kulisseihin etukäteen nauhoitetussa videoinsertissä sillä välin, kun tapahtumassa on tekninen vaihto.
Taiteen laji vaikuttaa muotoon. Esimerkiksi Kansallisteatterin kokemuksen mukaan puheteatteri ei välttämättä sovellu suoraan striimiksi, mutta voi toimia tallenteena. Monissa haastatteluissa nousi esille, että etäyleisön läsnäolo ja mahdollisuus vuorovaikutukseen pitää käsikirjoittaa osaksi tapahtumaa.
Hybridituotanto voi lisätä tuotannon kustannuksia tuhansilla euroilla, mutta lippujen myyminen digitaaliseen tapahtumaan on hankalaa. Striimaus tai tallennus on myös otettava huomioon taiteilijoiden, esiintyjien ja tuotantoyhtiöiden sopimuksissa.
Hybriditapahtumien markkinoinnille uusia mahdollisuuksia luo mainostaminen digitaalisissa kanavissa, kun perinteinen sijaintiin kohdistaminen ei ole välttämätöntä. Hankkeen kartoituksessa kuultiin hyviä kokemuksia esimerkiksi Kansallisbaletilta, joka oli testannut Joutsenlampi-baletin striimiensi-illan mainostusta New York Timesin verkkosivuilla hyvin tuloksin.
Koulutuksissa painottuvat tapahtumien muotoilu, liiketoiminnallinen näkökulma sekä tekninen toteuttaminen
Hybridituottaja 2026 -opinnot on jaettu kuuteen eri opintojaksoon: Johdanto tapahtumatuottamiseen, Hybriditapahtuman muotoilu, Hybriditapahtuma liiketoimintana, Hybriditapahtuman toteuttaminen, Hybridituottaja Camp ja harjoittelu Oulu2026-projekteissa. Jokainen opintojakso on laajuudeltaan 5 opintopistettä.
Osaamisalueissa painottuvat tapahtuman muotoilu, tapahtuman liiketoiminnallinen näkökulma ja tekninen toteuttaminen. Opiskelija voi valita opintojaksoista itselleen sopivan kokonaisuuden, mutta osallistumista suositellaan vähintään Hybriditapahtuman muotoilu-, Hybriditapahtuma liiketoimintana- ja Hybriditapahtuman toteuttaminen -kursseille.
Johdanto tapahtumatuottamiseen -opintojaksolle voi osallistua ennen varsinaisiin hybridituottajaopintoihin siirtymistä, jos ei ole aiempaa kokemusta tapahtumatuottamisesta tai kokee tarvitsevansa vielä vahvistusta osaamiseen.
Johdanto tapahtumatuottamiseen -kurssi käynnistyy jo kesäkuussa ja haku tälle kurssille on auki torstaihin 16. toukokuuta saakka. Muihin täydennyskoulutuksen kursseihin voi hakea 4. elokuuta saakka.
Osa opinnoista suoritetaan verkossa ja osa paikan päällä Oamkin Linnanmaan kampuksella. Lue lisää ja hae koulutuksiin Oamkin sivujen kautta.
Lisätietoja: Projektikoordinaattori Mirko Siikaluoma, mirko.siikaluoma@oulu2026.eu, p. 040 183 3188
Hybridituottaja 2026 -hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja se toteutetaan 1.4.2023-30.9.2025.
Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
Tekstiä päivitetty 10.5.: Haku Johdanto tapahtumatuottamiseen -kurssille on käynnissä torstaihin 16. toukokuuta saakka. Tekstissä kerrottiin aiemmin, että haku on käynnissä sunnuntaihin 19. toukokuuta saakka.
marras 15, 2023
Henrika Pihlajaniemi. Kuva: Mikko Törmänen.
Vietämme Oulu2026-alueella Valon kuukautta marraskuun ajan. Tässä juttusarjassa heijastamme valon vaikutuksia ja merkitystä arjessamme eri näkökulmista. Tämän artikkelin on kirjoittanut Henrika Pihlajaniemi, oululainen arkkitehti ja tekniikan tohtori, joka johtaa Turvallinen ja kestävä pimeä -hanketta. Hän opettaa Oulun yliopistossa tuleville arkkitehdeille arkkitehtuuri- ja kaupunkivalaistuksen suunnittelua.
Marraskuu on hyvää aikaa tutkia pimeän, hämärän ja valon sävyjä, kun olemme siirtymässä mustasta syksystä valkoiseen talveen. Viihtyisässä kaupunkiympäristössä myös pimeällä on paikkansa ja se luo tilaa tunnelmalliselle, miedolle valaistukselle ja valotaiteelle. Lähde tutkimusretkelle pimeään kaupunkiin ja osallistu tutkimukseen!
Tutkimusryhmämme Oulun yliopiston Arkkitehtuurin yksikössä tutkii ja kehittää pimeän ja hämärän arvot tunnistavaa lähestymistapaa kaupunkiympäristöjen valaistuksen kehittämiseen. Vuosikymmenien ajan valaistuksen parantaminen on tarkoittanut valon määrän lisäämistä. Sen seurauksena kaupunkialueiden ylivalaisusta on muodostunut maailmanlaajuinen ongelma. Ylivalaisun todetut haittavaikutukset ihmisen ja luonnon hyvinvointiin sekä kasvava energiankulutus ovat kuitenkin kääntämässä tarkastelun kaupunkiympäristöjen suunnittelussa valon määrästä valon laatuun.
Vuoden alussa käynnistyneessä Turvallinen ja kestävä pimeä -hankkeessa tutkimme ja kehitämme keinoja luoda erilaisiin kaupunkiympäristöihin hyviä ja turvallisia pimeyden ja hämärän kokemuksia. Valon määrän kasvattamisen sijaan tavoitteena on optimoida matalien valaistusvoimakkuustasojen käyttöä vaikutuksiltaan tutkittujen suunnitteluratkaisujen sekä älykkään valonohjausteknologian avulla. Tutkimusryhmämme, jossa työskentelee lisäkseni Riikka Vuorenmaa ja Outi Parhankangas, on monitieteinen. Tämä tuo mielenkiintoisesti tutkimuksen toteutukseen mukaan arkkitehtuurin, valaistussuunnittelun, taiteen ja humanististen tieteiden näkökulmia ja keinoja. Nykyteknologia antaa monia mahdollisuuksia valaistuksen mittaamiseen ja säätelyyn, mutta sen lisäksi on tärkeää lisätä ymmärrystä siitä, miten ihmiset kokevat ja arvottavat eri valaistusolosuhteita kaupunkitilassa. Silloin valon määrää voidaan vähentää ja silti säilyttää positiivinen ja turvallinen kokemus ympäristöstä. Valaistustasoja säätämällä voidaan esimerkiksi luoda enemmän tilaa arkkitehtoniselle ja elämykselliselle valaistukselle, joiden on todettu tukevat kokemuksia turvallisesta ja viihtyisästä kaupungista.
Opiskelija Jonna Kaasalainen, tutkija Henrika Pihlajaniemi, opiskelija Anna-Juulia Alaruikka. Kuva: Mikko Törmänen.
Havaintokävelylle hämärään
Valaistus on asia, joka koskettaa kaikkia kaupunkilaisia. Siksi haluamme tutkimuksessamme osallistaa oululaisia eri tavoin. Näin saamme eri ikäisten asukkaiden piilevän tiedon käyttöömme pimeän ajan ympäristöjen kehittämiseksi. Marraskuun ajan on käynnissä karttakysely, johon osallistumalla eri puolilla kaupunkia asuvat oululaiset voivat kertoa kokemuksiaan Oulun kaupunkipimeästä (https://mpt.link/kerrokaupunkipimeasta). Kyselyssä pääsee näyttämään kartalta hyviä ja huonoja pimeän ajan paikkoja ja kertomaan mikä niistä tekee sellaisia. Samalla meille voi lähettää myös havainnollistavia valokuvia näistä paikoista.
Olemme järjestäneet myös havaintokävelyjä, joilla keskustellaan paikkojen erilaisista tunnelmista ja havainnoidaan pimeän ajan kaupunkiympäristöä eri aistein. Osallistujat ovat voineet halutessaan myös valokuvata huomioitaan. Tutkimuksessa halutaan myös jakaa tietoa, eli reitin varrella olemme kertoneet osallistujille kaupunkivalaistuksen nykytilasta ja lähitulevaisuuden mahdollisuuksista. Pitämiemme kävelyiden inspiroimana olemme laatineet myös nettikyselypohjaisen sovelluksen omatoimisia havaintokävelyitä varten. Tutkimukseen voi osallistua näin myös kävelemällä karttasovellukseen merkittyjä reittejä tai omavalintaisen reitin, kullekin parhaiten sopivaan aikaan ja vastaamalla sovelluksen avulla reittiin liittyvään karttakyselyyn. Vastaaminen ei edellytä sovelluksen lataamista omalle laitteelle, vaan siihen voi osallistua puhelimella verkkoselaimen kautta. Valmiit reitit ovat pituudeltaan 1–1,5 km mittaisia. Omatoiminen havaintokävely löytyy vuoden loppuun asti osoitteesta: https://mpt.link/pimeakavely.
Valon ja pimeyden lumossa
Tällä viikolla avautuu Lumo-valofestivaalille Hollihaan puiston parkour-alueelle valotaiteellinen teos, jota on suunniteltu yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa erilaisissa työpajoissa. Hyssy – Tutkimusretki hämärän äärellä -teoksen suunnittelu- ja toteutusprosessin, sekä erilaisten tutkimusmenetelmien testaamisen myötä hankkeessa kehitetään osallistavia työskentelymenetelmiä, joiden avulla pimeiden paikkojen kehitystä viihtyisiksi kaupunkiympäristöiksi voidaan suunnitella, toteuttaa ja evaluoida. Tutkimustyössä on toimittu yhdessä sekä kaupunkilaisten että valaistuksen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavien Oulun kaupungin asiantuntijoiden kanssa. Kaupunkiorganisaation sisäisiä prosesseja on kartoitettu keväällä toteutettujen asiantuntijahaastatteluiden avulla.
Hyssy on valaistuskokeilujen kokonaisuus, jossa tutkitaan miellyttävän ja turvallisen hämärän kokemusta kaupunkiympäristössä. Puistot ovat täynnä elämää valoisina kesäkuukausina, mutta mitä puistoissa tapahtuu, kun syksyn hämärä laskeutuu? – Entä mitä niissä voisi tapahtua? Kokeellinen valoteos syttyy 17.11. ja esittelee valon eri sävyjen mahdollisuuksia 17.12. asti. Lumo-festivaalin aikaan järjestämme myös Hollihaan leikkipuistossa lapsille Leikki hämärässä -työpajoja, jotka tutustuttavat valoon, varjoon, hämärään ja pimeään. Työpajassa tutkitaan valon vuorovaikutusta ihmisten ja ympäristön kanssa sekä leikitellään ja tehdään luovia harjoituksia kannettavilla valonlähteillä. – Valolla ja väreillä lapset herättävät hämärässä uinuvan leikkipuiston!
Turvallinen ja kestävä pimeä on EAKR-hanke, jota rahoittavat Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulun yliopisto ja Oulun kaupunki. Lisätietoja Turvallinen ja kestävä pimeä -hankkeesta
Tutustu pimeään kaupunkiin ja osallistu tutkimukseen:
Kerro kokemuksiasi Oulun kaupunkipimeästä -karttakysely
Omatoiminen havaintokävely
Henrika Pihlajaniemi
Arkkitehti, yliopisto-opettaja ja tutkijatohtori, Oulun yliopisto
Osallistu Valon kuukauteen
Oulu2026-alueella sonnustaudutaan marraskuussa valojen ja värien loistoon erilaisten tapahtumien ja yhteisötaideteosten avulla. Valon kuukauteen voi osallistua valaisemalla vapaamuotoisesti vaikkapa kotia tai työpaikkaa sekä jakamalla valoaiheisia kuvia ja elämyksiä somessa. Arvomme joka viikko Oulu2026-tuotteita kuvia jakaneiden kesken. Lue lisää Valon kuukausi -sivulta!
