Euroopan kulttuuripääkaupunki -tittelin hakuvaihe, toteutus ja itsearviointi edellyttävät noin kymmenen vuoden pitkäjänteistä työrupeamaa. Se vaatii kaupunkien, asukkaiden, yhteisöjen, yrityksien ja eurooppalaisten kumppanien laaja-alaista yhteistyötä. Tämän kaiken todellinen vaikuttavuus nähdään ja mitataan vuosien päästä tittelivuoden jälkeen.
Kulttuuripääkaupunkivuoden perintöön keskittyvä ECOC Echo -hanke kokosi yhteen entisiä, nykyisiä ja tulevia kulttuuripääkaupunkeja 19.-21.5.2026 Serbian Novi Sadiin.
Seminaarissa esiteltiin Novi Sadin kulttuuripääkaupunkivuoden keskeisiä tuloksia ja keskusteltiin siitä, miten kulttuuripääkaupunkivuoden perintöä voidaan vahvistaa pitkäjänteisesti eri puolilla Eurooppaa. Oulusta paikalla olivat Oulun kaupungin kehittämispäällikkö Ville-Mikko Sikiö ja hankekoordinaattori Laura Kärki, Soiva Siilin muusikot Markus Lampela ja Kyösti Salmijärvi sekä Oulun kulttuurisäätiön toimitusjohtaja Piia Rantala-Korhonen.
Vuonna 2022 toteutetun kulttuuripääkaupunkivuoden ansiosta kulttuurilaitokset ryhtyivät Novi Sadissa yhdessä kehittämään toimintaansa strategisesti. Ne paransivat kulttuurin saavutettavuutta ja kehittivät itsearviointia. Kulttuuriohjelmaa rakennettiin lukuisilla avoimilla ohjelmahauilla. Kulttuuri sai 40 000 neliötä uutta tai kunnostettua tilaa kaupungin keskustan ulkopuolelta.
Oulun edustajat vaikuttuivat siitä, että eri puolille kaupunkia ja sen lähialueille kunnostettuja kulttuuriasemia on avattu kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen lisää, ja nykyään niitä on jo kaksitoista. ”Oli ilahduttavaa kuulla, miten paikallisten yhteisöjen tärkeys on huomioitu kulttuuriasemien toiminnassa”, huomioi Soiva Siili -yhtyeen Kyösti Salmijärvi. Kulttuuriasemien verkoston tavoitteena on vahvistaa kulttuurin saavutettavuutta ja hajauttaa kulttuuritoimintaa eri alueille. Osa asemista on keskittynyt nuorisokulttuuriin, koska kaupungin tulevaisuuden kannalta on aivan keskeistä saada nuoret viihtymään kotikaupungissaan. ”Metropolien vetovoima on yhteinen haaste ECOC Echo -hankkeessa mukana oleville kulttuuripääkaupungeille, joista yksikään ei ole maansa pääkaupunki”, toteaa Piia Rantala-Korhonen.
Novi Sadissa kulttuuripääkaupunkivuoden perintötyötä jatketaan edelleen 10 hengen organisaation voimin. Osa kulttuuriohjelman temaattisista kokonaisuuksista on saanut jatkoa. Novisadilaiset korostavat jaetun tarinan merkitystä onnistumiselle, sillä ilman sitä toiminta ei kestä kriisejä. Jaettu tarina auttaa sopeutumaan yllättäviin tilanteisiin antaen kaikelle tekemiselle yhteisen suunnan. Pitkäjänteisen kehittämistyön ansiosta Novi Sad nimettiin vuonna 2023 yhtä aikaa Oulun kanssa Unescon luovaksi kaupungiksi mediataiteen kategoriassa.
Toukokuussa 2025 alkaneessa ECoC Echo -hankkeessa etsitään ratkaisuja, joilla voidaan säilyttää ja vahvistaa kulttuuripääkaupunkivuoden aikana saavutettuja tuloksia sekä tukea kulttuurisektorin kasvua, aluekehitystä ja kansainvälistä yhteistyötä. Hanketta osarahoittaa Euroopan unioni Interreg Europe -ohjelman kautta. Ohjelma tukee alueidenvälistä yhteistyötä ja auttaa julkisia toimijoita eri puolilla Eurooppaa kehittämään entistä vaikuttavampia toimintamalleja. Hankkeen päätoteuttaja on vuoden 2024 Euroopan kulttuuripääkaupunki Tartto. Muut hankkeeseen osallistuvat kaupungit ovat (suluissa vuosi Euroopan kulttuuripääkaupunkina) Leeuwarden (2018), Novi Sad (2022), Veszprem (2023), Chemnitz (2025), Oulu (2026), Evora (2027), Liepaja (2027) ja Bourges (2028).
