Tiina Härköselle kulttuurin tasavertainen saavutettavuus on erityisen tärkeää.
Tämän viikon kulttuuripersoonamme on muusikko, musiikkipedagogi ja laulaja, Tiina Härkönen. Tiina kertoo tiensä nykyhetkeen olleen mutkainen, mutta ihan positiivisessa mielessä. Musiikkiharrastus alkoi viulun soitolla ja musiikkiluokalla opiskellessa.
–Yläasteella lauluopinnot alkoivat kiinnostaa ja hakeuduin laulutunneille. Olen ollut kova jännittäjä ja sen kanssa olen joutunut tekemään paljon töitä. Ensimmäiset lauluesiintymiset olen pitänyt äidille omassa huoneessa, tosin äiti ei saanut katsoa eikä kommentoida – kuunnella vaan.
Itseluottamusta alkoi löytymään ja sitä myöten lukioaikana keikat toisen muusikon, Petri Kuuselan kanssa. Oulun konservatoriolle Tiina pääsi toisella yrittämällä ja sielä hän opiskeli itsensä muusikoksi.
–Se on ollut varmasti sellainen voimaannuttava ja identiteettiä vahvistava koulu.
Konservatoriolla opiskellessa Tiina kertoo heränneensä siihen, että hän oikeasti osaa ja todella haluaa tehdä musiikkia. Muusikon koulutuksen jälkeen hän pääsi opiskelemaan musiikkipedagogiksi Oulun ammattikorkeakouluun ja puolessa välissä opintoja hän vaihtoi koulua Helsingin Metropolialle, josta hän valmistui 2019. Tiina opiskeli lisäksi itsensä vielä nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi. Suomessa sijaitsevat musiikkikoulut ovat Tiinan mielestä hyviä ja opetus niissä on laadukasta. Hän toivoisi kuitenkin oppilaitoksissa tuettavan enemmän sitä, että jo opiskeluvaiheessa saisi kokemuksia alan työelämästä.
–Yhtyetoimintaa olen tehnyt koko opiskelujen ajan, joten häitä ja juhlia on tullut kierrettyä ympäri Suomen. Kyllä kai sitä tässä kohtaa voi sanoa, että olen tehnyt tosi paljon töitä sen eteen, että olen nyt tässä – tällaisella koulutustaustalla, työkokemuksella ja rautaisella ammattitaidolla. Päättäväisesti ja pitkäjänteisesti olen hakenut omaa suuntaa ja pyrkinyt tekemään ja toteuttamaan asioita jotka koen tärkeiksi.
Oman alan puolestapuhuja
Tiina muistuttaa, että kulttuuri on sitä mitä me jätämme perimänä tuleville sukupolville, ja sen tasavertainen saavutettavuus tulisi turvata kaikille. Tiina lisää, että taidetta ei tulisi rajoittaa eikä eriarvoistaa, etenkään päättäjien käsissä.
–Kulttuurin tarkoitus ei ole olla hyödyke. Jokainen kokee kulttuurin eri tavalla pohjaten sitä omiin kokemuksiinsa ja se on todella arvokasta. Taiteella on myös iso merkitys niin kuntoutukseen kuin ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiinkin.
Taide herää eloon yhteisöllisyydestä ja Tiinakin kertoo nauttivansa erityisen paljon siitä, kun saa olla vuorovaikutuksessa yleisön kanssa.
–Taiteella ja kulttuurilla voi välittää tunteiden lisäksi arvoja. Myös kulttuurialan pitää voida kehittyä ja muuttua yhteiskunnan mukana, ja sitä tulisi tukea jatkossakin.
Mitä sinulle kuuluu nyt ja minkä parissa työskentelet?
Juuri nyt valmistaudun kiireiseen työkesään. Työstän oman yrityksen “laulustudio Taival” käytännön järjestelyjä. Pian ammattilaisen laulunopetusta on tarjolla myös Haukiputaalla! Työn alla on myös uusi bändiprojekti sekä mielessä tietysti tulevan kesän hääkeikkarupeama The Luxus Deluxe -yhtyeellä. Kesällä työskentelen myös ravintola Bootissa ja olen hakenut töitä nuorisotyön parista. Kuten voi huomata, elanto koostuu monista eri töistä ja välillä pitää tehdä muitakin kuin oman alan töitä. Tulevaisuudelta toivon, että saan työskennellä koulutustani vastaavissa töissä. Tällä hetkellä työstän osa-alueita, joiden toivon tulevaisuudessa vievän uraani siihen suuntaan mihin haluan. Unelmana olisi tehdä töitä musiikin ja nuorisotyön parissa.
Mitä kulttuuri-ilmastonmuutos merkitsee sinulle?
Erityisesti toiveikkuutta. Toivon että Pohjois-Suomessa ja tietysti erityisesti Oulussa edistetään taiteen tasavertaisuutta ja kulttuuri-ilmastonmuutoksen myötä taidetta viedään kaikille helposti saataville. Oulussa on upeita taiteentekijöitä ja olisi hienoa nähdä kuinka kaikilla olisi tasavertainen mahdollisuus tuoda taidettaan esille ja kaikkien saavutettavaksi.
Millaista on työskennellä kulttuurin alalla Pohjois-Suomessa?
Kyllähän se on haastavaa. Työmahdollisuuksia on aika vähän, suurin osa töistä täytyy itse mahdollistaa ja toteuttaa. Ideoita pukkaa jatkuvasti, mutta on vaikea löytää väyliä niiden toteuttamiseen. Usein se rahoitus on haasteena taiteen tekemiselle. Musiikilliset verkostot on kyllä hyvät ja mielestäni Oulussa on muusikkojen keskuudessa kannustava ilmapiiri. Pohjois-Suomessa omaa osaamista ei liikaa tyrkytetä, se on minusta ihanaa. Luotetaan siihen, että puskaradio toimii kun hommat hoitaa mallikkaasti. Ehkä tässä on myös kehittämisen paikka, jotta Pohjois-Suomen osaamista saadaan enemmän maanlaajuisesti näkyville.
Miltä Oulu2026-alue näyttää tällä hetkellä?
Toteutusalue on laaja ja siinä on mukana monta kaupunkia ja kuntaa. Täytyy kyllä silti sanoa rehellisesti että täällä Martinniemen perukoilla asuessa ei tule vastaan mitään tähän liittyvää.. Itse seuraan Oulu2026 nettisivuja suhteellisen aktiivisesti ja uskon että kyllä se näkyvyys tässä kasvaa ajan kanssa. Toivon, että koko alue ja sen tapahtumat tuovat asukkaille iloa ja kokemuksia – juuri sitä mitä vain taiteella voi välittää.
Miten uskot kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavat Pohjoiseen Suomeen?
Uskon, että Pohjois-Suomalaiset taiteen tekijät ja esittäjät pääsevät paremmin esille kun on rahoitusta. Toivon, että myös hankkeen jälkeen kulttuuritarjonta säilyy monimuotoisena ja laajana ja että sen saavutettavuutta arvostetaan jatkossakin mahdollistamalla taiteen tekemistä. Kun taidetta on enemmän tarjolla ja ihmiset voivat sitä hyödyntää, hyvinvointi lisääntyy. Titteli ja sen tuomat tapahtumat tuovat varmasti myös inspiraatiota ja rohkeutta tämän alueen taiteilijoille. Jos on tarpeeksi halua, mikä vaan onnistuu. Ehkäpä myös taiteenalojen välistä kuilua saadaan tasoitettua ja yhteistyötä kasvatettua.
Miltä Oulu2026-alue näyttää vuonna 2026? Ja mitä toivoisit erityisesti näkeväsi juhlavuotena?
Oulu2026 tuo alueelle yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Toivon, että jokainen saisi puhuttelevan ja ikimuistoisen taidekokemuksen vuoden aikana. Olisi mukavaa nähdä tarjolla uusia taiteellisia innovaatioita ja erityisesti odotan sitä, miten kaupungit ja kunnat hyödyntävät asukkaiden taiteellista ammattitaitoa. Tietysti odotan myös spektaakkelimaisia tapahtumia ja iloisia kohtaamisia.
Miten vietät vapaa-aikaasi?
Katson sarjoja tai luen kirjoja. Meillä on kanala, kaipa sekin lasketaan vapaa-ajan toiminnaksi.
Pieni Ystäväkirjakysely:
Mikä on lempivuodenaikasi?
Kevät. On ihanaa kun kaikki kiva on alkamassa ja kesä tulossa.
Entä lempiruokasi?
Sushi.
Mikä on sinulle tärkein paikka Oulussa?
Kyllä se on tori, sinne liittyy niin paljon mukavia muistoja ja torilla kokee parhaimmillaan sitä yhteisöllisyyden tunnetta. Sieltä saa makoisat mansikat ja metrilakut, unohtamatta kauppahallin kermaista lohisoppaa.
Lähtisitkö lomalle aurinkorannalle vai pohjoiseen tunturiin?
Tunturiin! Suomen tunturiin!
Suklaa vai lakritsi?
No suklaa.
Minkä kirjan luit tai kuuntelit viimeksi?
Minä en ole kuollut – Erik Engelv
