Sunnuntaina vietettiin YK:n lukutaidon päivää. Suomi on ollut kärkisijoilla lukutaitoa mittaavissa vertailuissa. 60 maan lukutaitovertailussa Suomi on edelleen ykkönen, vuoden 2015 PISA vertailussa lukutaidossa neljänneksi paras. Viimeisimmät tiedot kuitenkin kertovat, että heikkojen lukijoiden määrä on kasvanut ja erinomaisten lukijoiden määrä puolestaan vähentynyt. Joka kymmenes suomalainen lukee niin huonosti, että se voi haitata työllistymistä tai opiskelua.
Jokainen vanhempi haluaa lapselleen hyvän elämän. Lukuharrastukseen kannustaminen helppo ja halpa keino tasoittaa lapsen koulutietä. Tottumukset rakentuvat varhaislapsuudessa. Iltasatu on mukava ja hyödyllinen tapa, johon jokaisella lapsella pitäisi olla oikeus. Laadukkaat lastenkirjat antavat aikuisenkin kurkistaa lapsen maailmaan, edistävät keskinäistä ymmärrystä ja vuorovaikutusta. Aktiivisesti lukevan teinin sanavarasto on jopa 70 000 sanaa, vähän lukevan vain 15 000.
Kirja on uskollinen ystävä. Monipuoliset valikoimat odottavat kirjastossa ihan jokaista, maksutta. Oulussa on Helsingin jälkeen eniten kirjastoja Suomen kaupungeista, ne ovat käytetyin kulttuuripalvelu. Osa aineistoista on lainattavissa sähköisinä aineistoina, tarjolla on myös äänikirjoja. Kirjaston ammattilaiset vinkkaavat mielellään sopivia kirjoja eri ikäisille ja erilaisista asioista kiinnostuneille.
Kulttuuritalo Valveen Sanataidekoulu tarjoaa sanataiteen opetusta siitä kiinnostuneille lapsille, osassa ryhmiä on vielä vapaita paikkoja tarjolla. Kirjastoissa on lapsille satutunteja, joita vanhempikin voi jäädä kuuntelemaan ja saada vinkkejä lasten innostamisesta kuuntelemaan tarinoita. Joissain kirjastoissa on lukukoiria, joille aloitteleva lukija voi lukea ääneen ilman, että mahdollisia virheitä korjaillaan. Tämä antaa rohkeutta ja iloa lukemisesta, koira on hyvä kuuntelija.
Esimerkin voima on tietenkin luja: lukevien vanhempien lapsille on luontevaa tarttua kirjaan!
Piia Rantala-Korhonen
Oulu2026-hankejohtaja
17.9.2019
