fbpx

Mallastamo on panimoiden luottokumppani

31.1.2024 | AFL-uutiset, AFL-yritystarina, ArcticFoodLAb

Kuva: Pehkolan Mallastamo

Pehkolan Mallastamo

Pehkolan Mallastamo on Siikajoen kunnassa toimiva mallastamo, joka on toimitusjohtaja Heikki Haapalan mukaan toimija maanviljelijän ja olutpanimon välillä. Mallastamossa käsitellään ohraa, jota voidaan mallastusprosessin jälkeen käyttää raaka-aineena oluen valmistuksessa.

Mallastuksessa käynnistetään ohranjyvän enstyymitoiminta, jotta panimoissa voidaan muuttaa mäskäyksen avulla jyvien sisältämä tärkkelys käymiskelpoiseksi sokeriksi. Mallastus pitää sisällään kolme vaihetta, jotka ovat liotus, idätys ja kuivaus.

Alkunsa Pehkolan Mallastamo sai Haapalan ja hänen ystäviensä harrastuksesta. Kotiolutta valmistanut ystäväporukka haaveili alunperin omasta panimosta, mutta omaa juttua ei tuntunut löytyvän kotimaan panimokentällä. Yhdellä perustajista, Antti Kangastalolla, oli maataloustaustaa ja hän viljeli mallastuksessa käytettävää ohraa. Haapala ehdotti mallaksen valmistusta itse, kun porukka valmisti jo omaa oluttakin. Pienten autotallissa valmistettujen kokeiluerien jälkeen heräsi idea siitä, voisiko mallastamisesta olla yritystoiminnaksi asti. Lopullinen sysäys kohti mallastamoa tuli ensimmäisen yhteistyökumppanin löydyttyä.

“Hailuodon panimo tarttui meitä hihasta kiinni eräässä tapahtumassa ja innostui tästä ajatuksesta. Kun oli jo asiakas pohjalla, niin uskallettiin lähteä perustamaan omaa mallastamoa.”

Maltaasta on moneen

Pehkolan Mallastamo on siitä ainutlaatuinen yritys, ettei vastaavia pieniä mallastamoita löydy Suomesta. Pehkolan Mallastamo on löytänytkin toiminnallaan oivan markkinaraon: he pystyvät mahdollistamaan monelle panimolle sen, että he voivat tehdä olutta oman lähipellon raaka-aineista.

“Mallastamot ovat tottuneet palvelemaan isoja panimoita, mutta meidän eräkokomme on pienempi ja voimme näillä pienemmillä erillä palvella pienpanimoita.”

Mallastamon tuotteita pystyy hyödyntämään myös muussakin kuin oluessa. Pehkolan asiakkaista löytyy muun muassa muutamia leipomoita. Leipomopuolta olisi Haapalan mukaan määrä kasvattaa tulevaisuudessa. Vaikka ohra onkin heidän pääasiallinen tuotteensa, on mahdollisuuksia idättää monenlaisia viljoja.

Michelin-kokki Sasu Laukkonen kehitteli pari vuotta takaperin vaalean, ohramaltaasta valmistetun mallasleivän hyödyntäen juuri Pehkolan Mallastamon raaka-aineita.

“Hän kertoi haastattelussa etsineensä pitkän aikaa sellaista mallastamoa, josta saisi tarpeeksi tasalaatuista mallasta leipään ja meiltä hän löysi sen”, Haapala kertoo.

Samankaltaista palautetta on tullut muualtakin. Pehkolan Mallastamon maltaista maistaa asiakkaiden mukaan käsityöläisyyden. Laatuun vaikuttaa myös ympäristö, maaseudun rauhassa toimiessa eivät kaupungin saasteet häiritse.

“Meillä on pitkä ja valoisa kesä, joka tuo erityispiirteensä siihen lopputuotteeseenkin. Arvostan sitä puhtautta, meillä on puhdas ilmasto ja pärjätään vähemmillä torjunta-aineilla.”

Paikallisuus vie eteenpäin

Alusta asti Pehkolan Mallastamon tuotetta on kehitetty ja paranneltu yhteistyössä pienpanimoiden kanssa ja tuotantoa on kasvatettu rauhallisesti kysynnän mukaan. Yhteistyö pienpanimoiden kanssa on paitsi merkittävää yrittäjille itselleen, myös aluetaloudellisesti.

“Pitäisi joskus laskea auki, että kun verrataan pienpanimon olutta ja isompaa toimijaa, että kuinka paljon se yksi pullo tuo rahaa tälle alueelle..”

Esimerkiksi pitkäaikaista yhteistyökumppania, Hailuodon Panimoa, miettiessä Haapala laskee, että jos Siikajoen ja Hailuodon välille piirtäisi noin viidenkymmenen kilometrin kokoisen ympyrän, kaikki tuotantoprosessin osat löytyisivät tämän ympyrän sisältä, kuten yrittäjät, viljelijät ja kuljetusliikkeet. Hän rohkaisee kuluttajiakin pitämään tämän mielessä tuotteita valikoidessaan.

“Jos me haluamme pitää oman asuinympäristön mielekkäänä, niin silloin meidän kannattaa mahdollistaa pienten yritysten ja toimijoiden pärjääminen. Muuten meillä on aika tylsää, jos eletään vain isojen toimijoiden maailmassa. Vaikka paikallinen tuote tuntuu kalliimmalta, niin siitä saa aina itse enemmän takaisin, se raha jää omalle alueelle ja pitää huolta, että oma asuinalue pysyy mukavana ja sieltä löytyy palveluita.”

 

Jaa sivu eteenpäin

Share on social media

 

Lisää uutisia

More news articles