Voiko tekoäly synnyttää jotakin aidosti uutta vai tarvitseeko luovuus aina ihmistä? Entä mitä tapahtuu luovalle työlle, kun tekoälystä tulee yhä taitavampi kumppani? LuovAIn! Roadshowssa aihetta tutkitaan komedian, keskustelun ja kokeilun keinoin.
LuovAIn! Roadshow kutsuu yleisön tutkimaan ihmisen ja tekoälyn yhteistyötä komedian, asiantuntijakeskustelun ja yhteisöllisen taidetyöpajan kautta Oulussa 18. marraskuuta.
Tekoäly on jo osa monen luovan alan ammattilaisen arkea. Sen avulla kirjoitetaan, kuvitetaan, sävelletään ja kehitetään uusia ideoita. Samalla sen käyttö herättää kysymyksiä luovuudesta, tekijyydestä, ammattitaidosta ja vastuusta. Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaan kuuluva LuovAIn! Roadshow lähestyy näitä kysymyksiä käytännön kokemusten, tutkimustiedon ja huumorin kautta.
Koomikko tuo tekoälyn lavalle
Tapahtuman juontaja, sarjayrittäjä ja stand up -koomikko Joona Kotilainen aloittaa tilaisuuden 45 minuutin tekoälykomediaesityksellä. Hän on kehittänyt esitysmuodon, jossa hän improvisoi komediaa yhdessä tekoälybottien kanssa.
Lavalla syntyvä vuoropuhelu ei ole kokonaan ennalta käsikirjoitettu, vaan myös yleisö pääsee vaikuttamaan esityksen kulkuun. Jokainen esitys on erilainen.
”Esitys tarjoaa mahdollisuuden nähdä käytännössä, mitä tapahtuu, kun ihminen ja tekoäly yrittävät olla yhdessä hauskoja. Kiinnostavaa yleisölle on, kumpi keksii parhaat oivallukset”, Kotilainen sanoo.
Esityksen jälkeen Kotilainen vetää paneelikeskustelun Ihminen ja tekoäly – luovia yhdessä vai erikseen?
Tekoäly haastaa luovan työn ja viestinnän käytäntöjä
Paneelissa kohtaavat neljä näkökulmaa tekoälyyn: julkisen organisaation viestintä, teknologian kehittäminen, luova yrittäjyys ja tutkimus.
Oulun kaupungin viestintäjohtaja Harriet Urponen tuo keskusteluun kokemuksia tekoälyn käytöstä julkisessa viestinnässä. Oulussa tekoälykuvien käyttö on herättänyt voimakastakin keskustelua erityisesti kulttuuripääkaupunkivuoden yhteydessä.
Urposen mukaan tekoälyn käytön kieltäminen ei ole realistinen ratkaisu suuressa organisaatiossa. Sen sijaan tarvitaan vastuullisia käytäntöjä, ohjeita ja osaamista.
”Tavallaan tekoälyn käyttäminen on kansalaistaito ja työelämätaito. Meidän pitää kaikkien niitä ottaa haltuun”, Urponen sanoo.
Valossa Labs Oy toimitusjohtaja Mika Rautiainen tarkastelee tekoälyä teknologian kehittäjän näkökulmasta. Oululainen yritys kehittää tekoälyratkaisuja, jotka analysoivat ja ymmärtävät videosisältöjä audiovisuaalisen aineiston käsittelyssä esimerkiksi televisiomainonnan tarpeisiin.
Rautiainen näkee tekoälyn luovan työn mahdollistajana, mutta tunnistaa myös riskin, että helppokäyttöinen teknologia houkuttelee pintapuoliseen ajatteluun. Hänen mukaansa on tärkeää pohtia, mitä luovuudella oikeastaan tarkoitetaan.
”On hirveän vaikeata sanoa, tuotammeko me ihmisetkään muuta kuin synteesiä näkemistämme asioista”, Rautiainen pohtii.
Tekoäly muuttaa myös luovan ammattilaisen roolia. Sisällön tekemisen rinnalle nousevat entistä vahvemmin ohjaaminen, arviointi ja valitseminen.
Taikasatukulman yrittäjä Eemeli Alanne tuntee tekoälyn mahdollisuudet luovassa työssä käytännön kautta. Taikasatukulman satuja kuunnellaan YouTubessa ja Spotifyssa Alanteen mukaan noin 200 000 kertaa kuukaudessa.
Yrityksessä tekoälyä hyödynnetään sisällöntuotannossa, mutta kaikkea ei haluta automatisoida. Esimerkiksi satujen ääneen lukemisessa ihmisen ilmaisulla, rytmillä ja äänenpainoilla on edelleen erityinen merkitys.
Alanne pohtii myös tekoälyn pitkän aikavälin vaikutuksia luovuuteen.
”Jos kelataan tästä vaikkapa 10 vuotta eteenpäin, niin ovatko tekoälytyökalut silloin yhtä tavallisia kuin Google on ollut jo pitkään? Sitten olemme ihan uuden keskustelun edessä, jos suurin osa luovasta sisällöstäkin on koneen tekemää. Mikä ihmisen luovuuden rooli on siinä kohtaa?” Alanne kysyy.
Onko luovalla työllä itseisarvo?
Tampereen yliopiston tutkija Markus Sjöberg tuo keskusteluun tutkimuksellisen näkökulman. Hän korostaa, että luovalla työllä voi olla sekä itseisarvo että välinearvo.
Jos tavoitteena on saada aikaan lopputulos mahdollisimman tehokkaasti, tekoäly voi olla hyödyllinen kumppani. Mutta tilanne on toinen, jos itse luominen, kokeileminen ja tekemisen kokemus ovat työn tärkein merkitys.
Sjöberg haluaa herättää keskustelua myös siitä, miten tekoäly muuttaa käsityksiämme laadusta, luovuudesta ja hyvästä mausta. Kun sisältöä voidaan tuottaa nopeasti ja lähes rajattomasti, korostuu kysymys siitä, mikä tekee luovasta työstä arvokasta.
Yhteisötaidetyöpajassa tekoälyä pääsee kokeilemaan
Mediataiteilija Ville-Sakari Kotka Käpynä Oy:stä ja tutkija Markus Sjöberg ovat kehittäneet Roadshowta varten AI Yhteisötaidetyöpajan. Työpaja kutsuu pohtimaan luovuutta omakohtaisesti. Työpajassa tekoälystä tulee osa yhteisöllistä taiteellista työskentelyä, jossa piirretään ja tuotetaan musiikkia posetiivilla.
Lue lisää puhujien ajatuksia täältä.
LuovAIn! Roadshow Oulussa 18.11.2026
Aika: klo 12–16
Paikka: Tarkastamo, Saaristonkatu 1 C, Oulu
Tarkastamon sali
- Klo 12.30–13.15 Stand upia tekoälyn kanssa – Joona Kotilainen
- Klo 13.15–14.00 Paneelikeskustelu: Ihminen ja tekoäly – luovia yhdessä vai erikseen? Panelisteina Oulun kaupungin viestintäjohtaja Harriet Urponen, Valossa Labs Oy:n toimitusjohtaja Mika Rautiainen, yrittäjä Eemeli Alanne Taikasatukulmasta sekä tutkija Markus Sjöberg Tampereen yliopistosta. Paneelin juontaa Joona Kotilainen.
Tarkastamon Klubi
- Klo 12–16 AI Yhteisötaidetyöpaja – Ville-Sakari Kotka ja Markus Sjöberg
Lisätiedot: Oulu2026-tapahtumasivu
Yhteyshenkilö: Eeva Leinonen, projektipäällikkö, LuovAIn!-hanke, eeva.leinonen@oulu.fi
Tekoäly luovan ja kulttuurialan ekosysteemissä – LuovAIn! -hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Hanketta toteutetaan (2024-2026) Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaamisen valtakunnallisella ESR+ rahoituksella, joka on osa Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelmaa. Hankkeen toteuttajat ovat Turun yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto ja LAB Ammattikorkeakoulu. Tapahtuma on osa Lumo Art & Tech -festivaalia ja Oulun yliopiston Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden 2026 ohjelmaa.
