Sunnuntaina 24.10. vietettiin kansainvälistä YK:n päivää. Päivän kunniaksi Oulu2026 järjesti tilaisuuden, jossa syvennyttiin tapoihimme kommunikoida ja edistää rauhaa Rauhankone-ohjelmakokonaisuuden kautta.
Tunteita herättävä Ikuiseen rauhaan
Tilaisuudessa katsottiin Ville Suhosen ohjaama Ikuiseen rauhaan -dokumenttielokuva, joka kertoi pasifisti ja aseistakieltäytyjä Arndt Pekurisen tarinan. Elokuva oli mielenkiintoinen ja taitavasti tehty teos, jossa Pekurisen tarina ja sodan aikainen elämä tuotiin valkokankaalle informatiivisesti ja tunteisiin vetoavasti. Elokuvan ilme oli tuore, mutta historian havinaa täynnä.
Elämäntyönä Rauhankone
Näytöksen jälkeen järjestettiin avoin keskustelutilaisuus Rauhankone-ohjelmakokonaisuudesta. Rauhankone-ohjelmakokonaisuus esittelee uuden tavan ratkaista konflikteja, edistää vuoropuhelua, parantaa kulttuuri-ilmastonmuutosta ja määrittelee uudelleen yhteisten etujen ja ihmisyyden käsitteet. Rauhankone pohjautuu suomalaisen tutkijan Timo Honkelan elämäntyöhön.
Keskustelutilaisuudessa oli puhumassa Timo Honkelan tytär, Johanna Honkela, joka kertoi isästään ja hänen historiastaan. Johanna Honkela on myös Rauhankone ry:n puheenjohtaja. Hän kertoi isänsä Timon syntyneen Kalajoella ja valmistuneen Oulun yliopistosta 1989, jonka jälkeen hän toimi muun muassa digitaalisten aineistojen tutkimuksen professorina Helsingin yliopistossa ja Kansalliskirjaston Digitointikeskuksessa Mikkelissä. Hän toimi myös tutkijana Aalto-yliopiston tietojenkäsittelyn laitoksella, jossa hän johti kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmää.
–Isä halusi koota kaiken oman tietonsa yksiin kansiin. Kirjassa puhutaan tekoälyn valjastamisesta rauhantyöhön. Hän ajatteli, että luulevatko kaikki hänen pimahtaneen, koska maailmanrauha on aika utopistinen ajatus monelle, Johanna Honkela.
Kirja kansiin
Timo Honkela menehtyi aivosyöpään keväällä 2020. Kirja ilmestyi vuonna 2017, kiitos joukkorahoituksen. Rahoitusta kerättiin kaksi kuukautta keväällä 2017, ja saman vuoden lokakuussa kirja oli jo valmis. Mesenaatin järjestämä joukkorahoitus keräsi yli 50 000 euroa ja rahoittajia oli huima määrä.
–700 kirjaa postitettiin siskoni kanssa rahoittajille. Kirja on käännetty viroksi ja ranskaksi, ja isän isoin toive oli saada kirja julkaistua englanniksi. Kiitos Oulu2026:lle, että nostatte Rauhankonetta esille, ja sen avulla kirjan englanninkielinen versio toivottavasti saisi myös pontta alleen, Johanna Honkela.
Rauhankone ideologia
Paikan päällä puhumassa oli myös Timo Honkelan kollega ja ystävä Jari Sormunen, joka muisteli heidän ensitapaamistaan lämmöllä.
–Tunsin heti yhteyden Timon kanssa. Mietin, että mitä tämä tämmöinen on, että mies puhuu juuri niistä asioista mitä olen miettinyt 10-vuotiaasta saakka, Sormunen kertoi iloisena.
Sormunen esitteli yleisölle Rauhankoneen ideologiaa, ja tärkeimmiksi teemoiksi nousivat rehellisyys, luottamus ja luottamuksen arvoisuus. Hän kertoi Honkelan käyttäneen monesti ”riita poikki ja voita väliin” -sanontaa, ja siitä Rauhankoneessa on kysymys. Että, teknologia voisi toimia ihmisten muistuttajana ja täten ihmiset voisivat välttyä konflikteilta.
–Jos kahdelle ihmiselle antaa yhden sanan, heillä molemmilla on siitä oma näkemyksensä. Ideana on myös, ettei kaikki otettaisiin mukaan päätöksentekoon, vaikka aluksi demokratian tueksi. Yhdysvaltojen presidentti voisi kysyä kansalta, ammutaanko ohjus Pohjois-Koreaan vai mennäänkö vierailulle ja järjestetään juhlat, Sormunen sanoi.
Pohjoisen alueen yliopistoille Sormunen esitti kysymyksen, jossa hän ehdotti yhteistyötä Rauhankoneen eteenpäin viemiseksi yhteistyössä ammattikorkeakoulun ja ammattioppilaitosten kanssa.
–Haluaisin saapua 1.1.2026 Ouluun ja pystyä sanomaan ääneen ”Timo, nyt se tapahtuu”, Sormunen lisäsi.
Keskustelua herättävä tavoite maailmanrauhasta
Oulu2026-hankejohtaja Piia Rantala-Korhonen avasi Rauhankoneen merkitystä Oulu2026-hankkeelle. Hän myös kertoi yhden hankkeen tavoitteiksi sen, että kaikki voisivat kommunikoida ilman vaaraa konfliktista.
–Haluamme rakentaa Rauhankoneen yhteisöllisesti ja osallistavasti, jotta lopputulos olisi ihmisiä ympäröivä teos. Ajatuksena on, että Rauhankone matkaisi tulevaisuudessa muihin Euroopan kulttuuripääkaupunkeihin ja kansainvälistä kiinnostusta on jo ollut, Rantala-Korhonen kertoi.
Tilaisuudessa keskustelua herättivät muun muassa isojen yritysten, kuten Googlen ja Facebookin mukaan saaminen rauhan rakentamiseen. Paavo J. Heinonen oli sitä mieltä, että jos sosiaalisessa mediassa pystytään lietsomaan vihaa, niin samoilla eväillä voisi tehdä myös hyvää ja rakentaa rauhaa, ja moni oli Heinosen kanssa samoilla linjoilla. Taiteen ja rauhan linkittämisestä yhteen, eri tieteenalojen yhdistämisestä rauhan eteenpäin viemiseksi sekä ruohonjuuritasolla vaikuttaminen herätti myös positiivista keskustelua.
–Rauhankoneen tarkoitus on yhdistää ihmisiä, Piia Rantala-Korhonen sanoi.
