kesä 4, 2024
Vaalan Juustola valmistaa perinteikästä juustoleipää, mikä on suomalaisten kahvipöytien ikiherkkua.
Pitkään toiminut Vaalan Juustola valmistaa perinteikästä juustoleipää. Suomalaisten kahvipöytien ikiherkkua voi löytää ruokakaupoista ympäri maan. Juustoleipä tunnetaan myös nimellä leipäjuusto. Toimitusjohtaja Niina Seppäsen mukaan aihe herättää paljon välillä kiivastakin keskustelua.
“Meille sillä ei ole merkitystä. Eri nimet ovat hirveän paikallisia, vaikka suurin osa taitaakin kutsua sitä leipäjuustoksi.”
Vaalan Juustola valmistaa kahta eri tuotetta: Erätuli-juustoleipää sekä Haapalan maalaisjuustoleipää, joista molemmista on olemassa myös vähälaktoosiset ja laktoosittomat vaihtoehdot. Jälkimmäinen on saanut nimensä yrityksen perustajalta Eero Haapalalta, joka aloitti yritystoiminnan Utajärvellä vuonna 1984. Alussa yritys valmisti viiliä ja tuorejuustoa vuohen maidosta ja välillä valikoimassa on ollut myös siivutettua savujuustoakin, mutta tällä hetkellä he valmistavat ainoastaan juustoleipää.
“Vuonna 1987 yritys muutti Vaalaan ja on toiminut siitä asti täällä. Vaalan kokoiselle paikkakunnalle olemme suhteellisen iso yritys ja olemme toimineet samassa paikassa jo pitkään. Olen siitä hyvin otettu.”
Vaalan Juustola juhlii tänä vuonna 40-vuotispäiväänsä. Syntymäpäiväjuhlallisuudet näkyvät toiminnassa läpi vuoden ja huipentuvat syntymäpäiväjuhliin. Seppänen on itse ollut mukana 90-luvulta asti, vaikkakin työskentely välissä muuallakin. Hän aloitti uransa pakkaamon työntekijänä ja on monen asian summan myötä päätynyt rooliinsa toimitusjohtajana. Vaikka pääpaino on hallinnollisissa töissä, tekee hän silti työtehtäviä laidasta laitaan.
“Välillä voi mennä vaikka pakkaamaankin.”
Uusi kohderyhmä tähtäimessä
Vaalan Juustola tekee yhteistyötä keskusliikkeiden kanssa ja tuotteita voi ostaa useista ruokakaupoista läpi maan. Seppäsen korviin on usein kantautunut kiitosta hyvästä tuotteesta.
“Olemme ylpeitä aidosta maidosta tehdystä tuotteestamme. Maito tulee meille lähitiloilta.”
Parasta tapaa nautti juustoleipää on Seppäsen mukaan hankala valita, koska tapoja on niin monenlaisia. Juustoleipä sopii oivallisesti niin suolaisiin ruokiin, kuten salaatteihin, kuin makeana herkkunakin.
“Sanoisin, että kahvin kanssa lämmitettynä ja siihen hilloja ja vaniljakastiketta päälle. Toinen mitä ollaan kokeilut, on suolainen kinuskikastike ja siihen hieman kohmeisia karpaloita mukaan.”
Seppänen kehuu juustoleivän monipuolisuutta. Vaikka se on jo tuttu ja perinteikäs herkku suurelle osalle suomalaisia, hän tavoittelee vielä uutta kohdeyleisöä: nuorisoa. Tavoitteena olisi saada nuorempikin sukupolvi ymmärtämään kuinka hyvä tuote on kyseessä.
“Tässä on paljon proteiinia ja tämä on gluteeniton, joten se sopii allergisille. ”
Seppäsen tytär on mukana yrityksen toiminnassa ja on tehnyt markkinointisisältöä sosiaaliseen mediaan. Sisältö on saanut positiivista huomiota ja menekkikin on ollut hyvää, joten hän uskoo että osa nuorista onkin jo löytänyt tuotteen pariin.
“Haluaisin, että nuoret eivät näkisi tätä vain vanhempien ihmisten herkkuna ja haluan kannustamaan siihen, että he näkisivät tuotteen arvon ja saisivat esimerkkejä siitä, missä kaikkialla tätä voi käyttää.”
maalis 15, 2024
Digitaalinen, oman mobiililaitteen avulla eri puolilla Oulua koettava Tervatarinoiden reitti saa jatkoa kolmella lisätarinalla. Reitti laajenee Oulujokea pitkin Muhoksen, Utajärven ja Vaalaan tapahtumiin.
Oulu2026 julkaisi kulttuurihistoriallisen Tervatarinoiden reitin marraskuussa 2023 ja se koostuu kymmenestä kiehtovasta lyhyttarinasta. Ne pohjautuvat Oulun tervakaupan kulta-ajan aitoihin paikkoihin, tapahtumiin ja henkilöihin. Uudet tarinat vievät Oulujokivarteen terva-ajan tapahtumiin. Tarinat ovat saatavilla suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi. Suomenkieliset tarinat on mukautettu selkokielelle ja niille on myönnetty Selkokeskuksen tunnus.
Reittikartta ja tarinapisteiden sijainnit ovat saatavilla www.oulu2026/tarinareitit-sivulla. Tarinoihin voi halutessaan tutustua suoraan myös siellä.
”On hienoa jatkaa Tervatarinoiden reittiä Oulujokilaaksoon. Tervahistoria yhdistää koko pohjoista aluetta, ja aiheen ympärille mahtuu paljon erilaisia tarinoita, näkökulmia ja kohtaloita. Toivottavasti tulevaisuudessa päästään vieläkin laajemmin kertomaan tervan tarinaa ja laajentamaan reittiä aina tervan tuotantopaikoille saakka”, kertoo projektipäällikkö Anne-Maria Mäkelä Oulu2026-tiimistä.
Uudet tervatarinat ovat Laskumiesten Oulujoki, Oulujoen Rantamöljät ja Oulujärveltä Vaalankurkkuun. Aiemmin julkaistut Oulun tarinat ovat Leveri, Snellmanin talo, Seurahuone, Bergbomin aitta, Hahtiperä, Linnansaari, Pikisaari, Merikoski, Laiva Toivo ja Tervahovi.
Tervatarinoiden reitti on suunniteltu pysyväksi ja se on osa Oulu2026-alueen matkaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026.
Kolme lisätarinaa ovat toteuttaneet Rokua UNESCO Global Geopark / Humanpolis Oy osana Pohjois-Pohjanmaan liiton myöntämää Euroopan Unionin aluekehitysrahaston ja Suomen valtion tukemaa ”Kiehtovat tarinat Rokua Geopark -alueen vetovoimatekijöiksi” -hanketta.
Kuva: Museovirasto
Lisää pohjoisia tarinoita tulossa pian
Tervatarinoiden reitti on Pohjoisista tarinoista vetovoimaa -hankkeen ensimmäinen pilotti. Hankkeen toteuttaa Oulun kulttuurisäätiö. Tavoitteena on kehittää uusia tapoja, joiden avulla voidaan tuoda teemoitettuja reittejä helppokäyttöisen teknologian keinoin Oulu2026-toteutusalueelle.
Alueen kulttuuriperinnön esiintuominen ja maksuttomien elämyksien tarjoaminen vahvistavat alueen asukkaiden paikallisidentiteettiä arjen ympäristöissä ja luovat myös matkailullista vetovoimaa. Tarinoita on kartoitettu asiantuntijoiden ja kuntalaisten kanssa. Tervatarinoiden reittiä kehitetään havaintojen ja palautteen perusteella. Seuraava tarinareitti, Pohjoisen soundi- populaarimusiikin jäljillä, julkaistaan pääsiäisen jälkeen. Reitillä kuljetaan populaarimusiikin eri aikakausilla aina Kuusrockista 45 Specialin nykypäivään.
Lisätietoja ja palautetta
Pohjoisista tarinoista vetovoimaa -hanke, projektipäällikkö, Anne-Maria Mäkelä, anne.makela@oulu2026.eu, p. 040 673 5155
Hankkeen toteuttaja: Oulun kulttuurisäätiö rs., päärahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan liitto
Toteutusaika: 1.3.2023-30.4.2024
loka 10, 2022
Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden toteutusalue laajenee entisestään. Pyhäjoen kunnanvaltuusto on päättänyt 21. syyskuuta kokouksessaan, että Pyhäjoki lähtee mukaan Euroopan kulttuuripääkaupungin, Oulu2026, kulttuuriohjelman toteutukseen ja perustaa työryhmän valmistelemaan vuoden 2026 kulttuuriohjelmaa Pyhäjoelle. Työryhmään voidaan kutsua myös paikallisia kulttuurialan toimijoita. Oulun kulttuurisäätiön hallitus hyväksyi Pyhäjoen osaksi Oulu2026-aluetta kokouksessaan 6. lokakuuta.
Oulu2026-alueeseen kuuluu 33 kuntaa/kaupunkia pohjoisesta Suomesta.
”Oulu2026-alue on Euroopan kulttuuripääkaupunkien historiassa laaja. Alue tulee tarjoamaan eurooppalaisille monipuolista ja ainutlaatuista sisältöä, joka pitää tulla paikanpäälle näkemään ja kokemaan. Pyhäjoki tuo kokonaisuuteen omaa erityistä kulttuuriosaamistaan ja täydentää perinneruokien osalta hienosti pohjoiseen ruokakulttuuriin keskittyvää Arctic Food Lab -kokonaisuuttamme”, toteaa Oulun kulttuurisäätiön toimitusjohtaja Piia Rantala-Korhonen.
Kunnat ovat mukana kulttuuripääkaupunkityössä kukin omien resurssiensa ja valitsemiensa painopisteiden mukaisesti. Yhteistyö kuntien kanssa voi tarkoittaa vuodelle 2026 yhdessä suunniteltavaa, esimerkiksi alueen kulttuuriperintöön pohjaavaa uutta taide- ja kulttuurisisältöä. Yksittäisen kumppanikunnan panostus voi olla myös yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa järjestämä ohjelmallinen kokonaisuus, jolle kehitetään Oulu2026:n myötä jotakin erityislaatuista.
Oulu2026-alueseen kuuluvat Oulun lisäksi Haapajärvi, Haapavesi, Hailuoto, Ii, Kajaani, Kalajoki, Kemi, Kempele, Kuhmo, Kuusamo, Kärsämäki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Nivala, Oulainen, Paltamo, Pielavesi, Pudasjärvi, Pyhäjoki, Pyhäntä, Raahe, Sievi, Siikajoki, Siikalatva, Sotkamo, Suomussalmi, Taivalkoski, Tornio, Tyrnävä, Utajärvi, Ylivieska, Vaala.
Lisätietoja:
Piia Rantala-Korhonen
Toimitusjohtaja, Oulun kulttuurisäätiö sr
Risto Ruohonen
Oulun kulttuurisäätiön hallituksen puheenjohtaja
Haastattelupyynnöt: