fbpx

Tervatarinoiden reitti laajenee Oulujokivarteen

maalis 15, 2024

Digitaalinen, oman mobiililaitteen avulla eri puolilla Oulua koettava Tervatarinoiden reitti saa jatkoa kolmella lisätarinalla. Reitti laajenee Oulujokea pitkin Muhoksen, Utajärven ja Vaalaan tapahtumiin.

Oulu2026 julkaisi kulttuurihistoriallisen Tervatarinoiden reitin marraskuussa 2023 ja se koostuu kymmenestä kiehtovasta lyhyttarinasta. Ne pohjautuvat Oulun tervakaupan kulta-ajan aitoihin paikkoihin, tapahtumiin ja henkilöihin. Uudet tarinat vievät Oulujokivarteen terva-ajan tapahtumiin. Tarinat ovat saatavilla suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi. Suomenkieliset tarinat on mukautettu selkokielelle ja niille on myönnetty Selkokeskuksen tunnus.

Reittikartta ja tarinapisteiden sijainnit ovat saatavilla www.oulu2026/tarinareitit-sivulla. Tarinoihin voi halutessaan tutustua suoraan myös siellä.

”On hienoa jatkaa Tervatarinoiden reittiä Oulujokilaaksoon. Tervahistoria yhdistää koko pohjoista aluetta, ja aiheen ympärille mahtuu paljon erilaisia tarinoita, näkökulmia ja kohtaloita. Toivottavasti tulevaisuudessa päästään vieläkin laajemmin kertomaan tervan tarinaa ja laajentamaan reittiä aina tervan tuotantopaikoille saakka”, kertoo projektipäällikkö Anne-Maria Mäkelä Oulu2026-tiimistä.

Uudet tervatarinat ovat Laskumiesten Oulujoki, Oulujoen Rantamöljät ja Oulujärveltä Vaalankurkkuun. Aiemmin julkaistut Oulun tarinat ovat Leveri, Snellmanin talo, Seurahuone, Bergbomin aitta, Hahtiperä, Linnansaari, Pikisaari, Merikoski, Laiva Toivo ja Tervahovi.

Tervatarinoiden reitti on suunniteltu pysyväksi ja se on osa Oulu2026-alueen matkaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026.

Kolme lisätarinaa ovat toteuttaneet Rokua UNESCO Global Geopark / Humanpolis Oy osana Pohjois-Pohjanmaan liiton myöntämää Euroopan Unionin aluekehitysrahaston ja Suomen valtion tukemaa ”Kiehtovat tarinat Rokua Geopark -alueen vetovoimatekijöiksi” -hanketta.

Kuva: Museovirasto

 

Lisää pohjoisia tarinoita tulossa pian

Tervatarinoiden reitti on Pohjoisista tarinoista vetovoimaa -hankkeen ensimmäinen pilotti. Hankkeen toteuttaa Oulun kulttuurisäätiö. Tavoitteena on kehittää uusia tapoja, joiden avulla voidaan tuoda teemoitettuja reittejä helppokäyttöisen teknologian keinoin Oulu2026-toteutusalueelle.

Alueen kulttuuriperinnön esiintuominen ja maksuttomien elämyksien tarjoaminen vahvistavat alueen asukkaiden paikallisidentiteettiä arjen ympäristöissä ja luovat myös matkailullista vetovoimaa. Tarinoita on kartoitettu asiantuntijoiden ja kuntalaisten kanssa. Tervatarinoiden reittiä kehitetään havaintojen ja palautteen perusteella. Seuraava tarinareitti, Pohjoisen soundi­- populaarimusiikin jäljillä, julkaistaan pääsiäisen jälkeen. Reitillä kuljetaan populaarimusiikin eri aikakausilla aina Kuusrockista 45 Specialin nykypäivään.

Lisätietoja ja palautetta

Pohjoisista tarinoista vetovoimaa -hanke, projektipäällikkö, Anne-Maria Mäkelä,  anne.makela@oulu2026.eu, p. 040 673 5155

Hankkeen toteuttaja: Oulun kulttuurisäätiö rs., päärahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan liitto

Toteutusaika: 1.3.2023-30.4.2024

Oulu, maailman tervapääkaupunki

joulu 8, 2022

Oulu on kansainvälisesti tunnustettu teknologiakaupunki, mutta 200 vuotta sitten Oululla oli aivan toisenlainen maine. Se tunnettiin maailman tervapääkaupunkina.

”Kun minulta kysytään Oulusta, kerron aina, että Oulun varakkuuden alkulähde oli terva”, kertoo Helena Petäistö, arvostettu toimittaja, joka toimi puolet elämästään Ranskan-kirjeenvaihtajana MTV:lle. Oulun alueella syntynyt ja kasvanut Petäistö tuntee hyvin tervakaupan historian ja haluaa kertoa siitä myös muille.


Mitä on terva?

Puuterva on öljymäistä ainetta, jota vietiin suuria määriä Oulusta 1800-luvulla. Sitä käytettiin puisten purjelaivojen suojaamiseen ympäri maailmaa. Tervaa tuotettiin mäntyä polttamalla Oulujoen varren kylissä, säilöttiin tynnyreihin ja kuljetettiin Oulun satamaan tarkoitusta varten suunnitelluissa terveveneissä. Satamasta terva jatkoi matkaansa kaikkialle maailmaan.

Tervan kysyntä oli huipussaan 1800-luvulla. ”Maailman suurimmat laivastot, Britannian, Ranskan ja Yhdysvaltain laivastot mukaan lukien, suojattiin oululaisella tervalla”, Helena Petäistö sanoo.

Vilkastuneen tervakaupan ansiosta Oulusta tuli maailman suurin tervanvientisatama, jonka kauppalaivasto oli 1860-luvulla Suomen suurin.

”Suuren mittakaavan tervakauppa alkoi Oulussa 1850-luvulla”, kertoo Patrik Franzén, jonka työhön Pohjois-Pohjanmaan museossa kuuluvat myös tervaan liittyvät hankkeet.

”Kaupan huippuvuosi oli 1865, jolloin ulkomaille vietiin 80 000 tynnyrillistä tervaa. Yhteen tynnyriin mahtuu 125 litraa puhdasta tervaa.”

Patrik Franzénin mukaan tervakauppa oli äärimmäisen merkittävää alueen taloudelle. Se tarjosi työpaikkoja lukuisille ihmisille, nosti nämä köyhyydestä ja pelasti perheitä nälkiintymiseltä koko 1800-luvun ajan.

Terva ja Oulu2026

Oulun tervakaupan merkitys näkyy Oulu2026:ssa useilla tavoilla. Kulttuuriohjelman lippulaivatapahtumiin kuuluu uudenlainen, monitaiteellinen ooppera nimeltä The Rise of the Tar Kingdom, joka kertoo myyttisen tarinan Oulun historiasta. Oopperan tavoitteena on näyttää kaupungista sen villimpää puolta ja siten houkutella uutta yleisöä oopperan pariin. Teoksen lisäksi suunnitelmissa on järjestää vuoden 2026 aikana useita työpajoja ja näyttelyitä, jotka palauttavat mieliin muistoja tervakaupasta.

”Vuonna 2026 haluamme haistaa tervan ja työstää sitä. Tervan tuoksu herättää vanhat tarinat henkiin”, Patrik Franzén toteaa.

”Suunnitelmissa on työpajoja tervan ja tervatynnyrin valmistuksesta ja ehkä jopa tervaveneen rakentamisesta. Haluamme puhaltaa historiaan eloa.”

Oulun tervakauppa hidastui 1900-luvun alkupuolella, kun teräs korvasi puulankut purjelaivoissa. Helena Petäistö sanoo, että Oulu on siitä huolimatta säilyttänyt erityisen yhteyden tervaan.

”Oulussa sanotaan, että kahvi on mustaa kuin terva. Ja ravintoloissa ja kahviloissa on tarjolla tervajäätelöä. Se on herkkua, usko pois!”