fbpx

Herkullista lähiruokaa vuosikymmenten kokemuksella

Tunnelmallisessa ravintola Kultaisessa Kukossa luotetaan perinteisiin ja lähiruokaan.

Ravintola Kultainen Kukko on toiminut Suomussalmella jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan ja sen rinnalla toimiva tilausravintola Vanha Kurimokin on jo yli kaksikymppinen. Toiminnassa luotetaan perinteisiin ja lähiruokaan.

Veikko Huovinen perusti Kultaisen Kukon Suomussalmelle sen vuoksi, ettei vastaavanlaista paikkaa löytynyt kunnasta. Oman ravintolan perustamista hän oli miettinyt jo pitkään. Kultainen Kukko toi Suomussalmelle mukanaan uudentyyppisen tavan ruokailla: tarjolla oli hampurilaisia ja saman tien hitiksi noussut salaattipöytä, jotka ovat säilyneet ravintolan valikoimassa tähänkin päivään asti.

“Silloin oli liiketila vapautumassa ja ajatus oli ollut pitkään, että perustan oman ravintolan, vaikka paikasta en ollut varma. Päädyin perustamaan sen tänne Suomussalmelle ja siitä asti on toimintaa pyöritetty. Se oli hyvä ratkaisu.”

 

Monipuolista tarjontaa

Tällä hetkellä ravintolayrittäjänä toimii Huovisen poika Pekka, joka on pyörittänyt toimintaa jo yli kymmenen vuotta. Huovinen on itse eläkkeellä, mutta silti aktiivisesti mukana, erityisesti ruokatuotteen kehittämisessä. Kultainen Kukko ja tilausravintola Vanha Kurimo muodostavat omat, ainutlaatuiset kokonaisuutensa.

“Kultaisessa Kukossa on päivittäinen buffetlounas tarjolla. Se on monipuolinen ja siinä huomioidaan paikallisuus ja lähiruoka. Hampurilaiset ovat säilyneet mukana, nykyään niitä syövät myös aikuiset, eivät vain lapset. Vanha Kurimo on tilauksesta auki ryhmille eri tilaisuuksia varten. Kastajaisista hautajaisiin on koko kirjo saatavilla. Ruokavalikoimassa korostuu vielä enemmän paikallisuus”, hän summaa.

Varsinkin kesäaikana raaka-aineet tulevat niinkin läheltä kuin omasta pihapiiristä. Vanha Kurimo on upea hirsipirtti, jonka pihapiirissä kasvaa paljon hyödynnettävää. Erityisesti villiyrttejä käytetään runsaasti, varsinkin kesäaikana ne ovat keskeisessä osassa. Huovinen nostaa esimerkkinä erään salaattipöydän ikisuosikin, marinoidut kangasrouskut, joissa on öljyä, kuivattuja yrttejä, sipulia ja valkosipulia.

“Ne ovat olleet hittituote jo kolmekymmentä vuotta. Siinä korostuu se suomalaisuus ja paikallisuus, kun täällä alueella kasvaa paljon sieniä. Kangasrouskua vähän jopa väheksytään, mutta meillä se on nostettu framille.”

 

Lähiruoka ilahduttaa

Villiyrttien käyttö ilahduttaa Huovisen mukaan asiakkaita, vaikka välillä erikoisemmat raaka-aineet herättävät ihmetystäkin.

“Pääsääntöisesti palaute on myönteistä, sijainnin ja monipuolisuuden kannalta. Asiakkaita ilahduttaa se, että hyödynnämme asioita mitä omalla pihamaalla kasvaa.”

Lisäksi paikallisten ammattilaiskalastajien kalaa käytetään paljon, sekä myös sieniä ja luonnonmarjoja. Kainuun alueella on Huovisen mukaan runsaasti hyviä kasvattajia, joilta he hankkivat esimerkiksi salaattia ja tuorekurkkua. Raaka-aineita hyödynnetään satokauden mukaan. Koska ravintola sijaitsee poronhoitoalueella, löytyy poronlihaakin välillä listalta.

“Kainuun tämän alueen ruokakulttuuri lyö kättä Lapin ja Pohjois-Karjalan kanssa.”

Asiakaskunta koostuu niin paikallisista, kuin matkailijoistakin. Viitostien varrella Ämmänsaaren keskustassa sijaitsevassa ravintolassa on helppo pysähtyä matkalla Lappiin. Uutena toimintaan on tullut mukaan matkailijoille tarjottu ohjelmapalvelu, joka on mahdollista yhdistää ruokailuun.

“Asiakkaat saavat itse leipoa rieskaa ja sitten syödä tai ottaa mukaan matkaevääksi itse tekemänsä rieskat. Ulkomaalainen ryhmä kysyi, että voisiko olla jotain muutakin työpajaa, vaikka keiton keittämistä. Kurimo on iso maalaispirtti, jossa on vanhan ajan puuhella, joten sen voisi toteuttaa hyvin. Tunnelmakin olisi jo itsessään.”

Pyhäjoki mukaan Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden toteutukseen

Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden toteutusalue laajenee entisestään. Pyhäjoen kunnanvaltuusto on päättänyt 21. syyskuuta kokouksessaan, että Pyhäjoki lähtee mukaan Euroopan kulttuuripääkaupungin, Oulu2026, kulttuuriohjelman toteutukseen ja perustaa työryhmän valmistelemaan vuoden 2026 kulttuuriohjelmaa Pyhäjoelle. Työryhmään voidaan kutsua myös paikallisia kulttuurialan toimijoita. Oulun kulttuurisäätiön hallitus hyväksyi Pyhäjoen osaksi Oulu2026-aluetta kokouksessaan 6. lokakuuta.

Oulu2026-alueeseen kuuluu 33 kuntaa/kaupunkia pohjoisesta Suomesta.

”Oulu2026-alue on Euroopan kulttuuripääkaupunkien historiassa laaja. Alue tulee tarjoamaan eurooppalaisille monipuolista ja ainutlaatuista sisältöä, joka pitää tulla paikanpäälle näkemään ja kokemaan. Pyhäjoki tuo kokonaisuuteen omaa erityistä kulttuuriosaamistaan ja täydentää perinneruokien osalta hienosti pohjoiseen ruokakulttuuriin keskittyvää Arctic Food Lab -kokonaisuuttamme”, toteaa Oulun kulttuurisäätiön toimitusjohtaja Piia Rantala-Korhonen.

Kunnat ovat mukana kulttuuripääkaupunkityössä kukin omien resurssiensa ja valitsemiensa painopisteiden mukaisesti. Yhteistyö kuntien kanssa voi tarkoittaa vuodelle 2026 yhdessä suunniteltavaa, esimerkiksi alueen kulttuuriperintöön pohjaavaa uutta taide- ja kulttuurisisältöä. Yksittäisen kumppanikunnan panostus voi olla myös yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa järjestämä ohjelmallinen kokonaisuus, jolle kehitetään Oulu2026:n myötä jotakin erityislaatuista.

Oulu2026-alueseen kuuluvat Oulun lisäksi Haapajärvi, Haapavesi, Hailuoto, Ii, Kajaani, Kalajoki, Kemi, Kempele, Kuhmo, Kuusamo, Kärsämäki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Nivala, Oulainen, Paltamo, Pielavesi, Pudasjärvi, Pyhäjoki, Pyhäntä, Raahe, Sievi, Siikajoki, Siikalatva, Sotkamo, Suomussalmi, Taivalkoski, Tornio, Tyrnävä, Utajärvi, Ylivieska, Vaala.

Lisätietoja:

Piia Rantala-Korhonen
Toimitusjohtaja, Oulun kulttuurisäätiö sr

Risto Ruohonen
Oulun kulttuurisäätiön hallituksen puheenjohtaja  

Haastattelupyynnöt:

Annu Höttönen
Viestintä- ja markkinointipäällikkö
044 703 4021