fbpx

Miltä kaupunki tuntuu pimeällä?

Virve Leikola

Virve Leikola

Vietämme Oulu2026-alueella Valon kuukautta marraskuun ajan. Tässä juttusarjassa heijastamme valon vaikutuksia ja merkitystä arjessamme eri näkökulmista. Tämän artikkelin on kirjoittanut Virve Leikola, Suomen valotaiteen seura FLASH ry:n toiminnan johtaja ja taiteen maisteri.

Maan kiertorata on kallellaan juuri sen verran, että me 60–70 leveyspiirien suomalaiset saamme nauttia ja kärsiä valonmäärän äärimmäisistä vaihteluista.

Auringonvalo lankeaa maahan kulmassa, joka kurittaa ja rakastaa pohjoisia leveysasteita aivan erityisellä intohimolla. Yksikään päivä vuodessa ei ole samanlainen. Pohjoinen valo on aivan omanlaisensa; villi, kesytön ja dramaattinen. Pimeinä päivinä valo tuntuu yltävän tuskin maan pinnalle asti. Kesällä aurinko paahtaa ja ulvoo yötä päivää, eikä silloin levähdä kukaan. Ei ihminen eikä luonto. Pohjoisen yötön yö on niin erityinen, että linnutkin ylittävät lukuisia leveyspiirejä lentäessään pesimään ja saattamaan poikasensa elämän alkuun auringon alle, joka ei laske. Suomi on lintujen paras kesäkohde, sananmukaisesti lintukoto.

Kesä on kiihkeä ja onnettoman lyhyt. Sen jälkeen pimeä vuodenaika tuntuu kohtuuttoman pitkältä. Pohjoisessa vuosittainen 4000 tuntia pimeyttä painottuu talvikaudelle ja päivien aktiivisille tunneille.

Valon voitto pimeästä

143 vuotta sitten Thomas Alva Edison sai patentin hehkulampulleen. Jo 2 vuotta myöhemmin Tampereella sytytettiin (Suomen) silloisen Venäjän valtakunnan ja Pohjoismaiden ensimmäinen hehkulamppu Finlaysonin Plevna kutomosaliin. Suomi oli välähdyksenomaisen hetken aivan kehityksen kärjessä.

Siitä lähtien olemme pystyneet tasoittamaan toimintakykyämme yöttömän yön ja kaamoksen, keskipäivän ja keskiyön välisinä aikoina. Pystymme keinovalon avulla toteuttamaan monimutkaisia tiloja, joihin päivänvalolla ei ole mitään asiaa. Pystymme louhimaan käytäviä maan alle ja kallioiden läpi, tekemään lääketieteellisiä ihmeitä kirkkaissa leikkaussaleissa, painamaan pitkää päivää toimistoissa, kännykällä, tietokoneilla, tuottamaan uskomattomia esityksiä teattereissa, elokuvissa, televisiossa, konserteissa, oopperoissa, rokkikeikoilla, festareilla, avaamaan päiväkodit, koulut, yliopistot, kaupat, marketit, kauneushoitolat, museot, galleriat, kuntosalit, urheiluhallit, harjoitustilat ja tallentamaan historiaamme valokuvaamalla sen kaiken. Vertaamme elämää ja kuolemaa valoon ja pimeyteen, sytytämme rituaalinomaisesti kynttilöitä ja puhumme elämän liekistä niissä vertauksissamme joihin tiede ei yllä. Unohdinko jotain? Varmasti. Valo on läsnä kaikkialla ihmisen elämässä.

Keinovalojen kaupunki

Valo on yhtä aikaa elämän arkisin ja erikoisin asia. Jokainen voi kotiseiniensä sisäpuolella valaista elinympäristönsä, kuinka haluaa. Mutta kun astumme julkiseen kaupunkitilaan, asia ei olekaan enää aivan yhdentekevää. Pimeä, öinen kaupunki on kaikkien päällekkäin sytytettyjen valojen summa. Katuvalot, mainosvalot, teollisuuden valot, julkisivuvalaistukset, näyteikkunoiden valot, kausivalot, liikennevalot, mainosnäytöt ja autojen ajovalot sekoittuvat iloisesti ja surutta. Sekavaa ja suunnittelematonta tulosta voidaan harvoin kuvata ”eläväksi kaupunkivalaistukseksi”. Kuinka ja minkälaista yhteistä elintilaa osaamme rakentaa välineellä, joka ei kumartele karttaan piirrettyjä rajoja, etenee valonnopeudella, kimpoilee ja siroaa itsepäisesti, ja saattaa pysytellä näkymättömissä pitkiäkin matkoja, kunnes törmätessään matkallaan mihin tahansa pintaan tulee jälleen näkyväksi?

Kuinka kauas ja mihin suuntaan keinovalo heijastuu? Mitä kaikkea tulemmekaan valaisseeksi?

Parhaimmillaan kaupungin pimeän tarina voisi kertoa sen arkkitehtuurista, kirkoista, silloista, aukioista, puistoista, rannoista, patsaista, tehtaista tai kulkuväylistä. Valolla voidaan nostaa pimeästä kaupunkikuvan Tuhkimoita, – päivänvalossa mitäänsanomattomia kohteita- jotka pimeässä valaistuna nousevat koko kaupungin tunnuskuviksi, ihmisten suuresti rakastamiksi kohteiksi.

Pimeys täydentää valoa

Valaistus luo kaupungin uudelleen pimeässä. Koko kaupungin muoto, hahmo, tarina ja tunnelma hahmottuvat valon ja pimeän ansiosta. Kun pimeässä kaupungissa on jotain katseltavaa, näkymistä tulee taulu, johon katsoja mieli rakentaa tarinaa ja kiinnittää siihen muistoja.

Sykähdyttävät valotaiteen ja valoarkkitehtuurin kohteet toistuvat erinomaisesti valokuvissa, ja ovat erittäin näkyviä ja laajalle leviäviä somesisältöjä. Valotaide ja valoarkkitehtuuri leviävät paikkamerkittynä kuvina somessa ennennäkemättömällä voimalla, ja rakentavat näin perinteistä viestintää ja markkinointia monin verroin voimakkaammin kaupungin imagoa. Joten miltä kaupunki näyttää pimeällä, ei ole ollenkaan yhdentekevää. Kaikkialla kiinnostaa kaupunki, joka on hieno, elämyksellinen ja jonka näemme korostavan omia parhaita puoliaan.

Valaistussuunnittelu on kestävää kaupunkikehitystä. On tärkeää nostaa ja korostaa sitä mitä jo on. Tunnelma on kaiken kiinnostavuuden ja sitoutumisen a ja o.

Onneksi nykyinen valaistustekniikka mahdollistaa pitkälti kaupunkivalaistuksen säätämisen. Pelkkä säätömahdollisuus ei kuitenkaan riitä. Todellinen ratkaisu on valaistussuunnittelun lisääminen. Mitä päätämme valaista ja minkälaisella valolla? Puhumme suomalaisesta valokulttuurista, joka kaipaa perusteellista tomutusta ja sitä ohjaavien periaatteiden päivittämistä. Valaistussuunnittelulla muotoillaan kestävää, esteettistä ja elinvoimaista pimeän ajan kaupunkiympäristöä jokaiseen pimeään päivään ja yöhön.

Virve Leikola

Toiminnanjohtaja, taiteen maisteri

Suomen valotaiteen seura FLASH ry

virve.leikola@valotaiteenseura.fi

www.valotaiteenseura.fi

www.blaf.fi

 

Osallistu Valon kuukauteen

Oulu2026-alueella sonnustaudutaan marraskuussa valojen ja värien loistoon erilaisten tapahtumien ja yhteisötaideteosten avulla. Valon kuukauteen voi osallistua valaisemalla vapaamuotoisesti vaikkapa kotia tai työpaikkaa sekä jakamalla valoaiheisia kuvia ja elämyksiä somessa. Arvomme joka viikko Oulu2026-tuotteita kuvia jakaneiden kesken. Lue lisää Valon kuukausi -sivulta!

 

 

 

 

 

Hämärän ja pimeän sävyjä tutkimassa

Henrika Pihlajaniemi, arkkitehti, yliopisto-opettaja ja tutkijatohtori, Oulun yliopisto

Henrika Pihlajaniemi. Kuva: Mikko Törmänen.

Vietämme Oulu2026-alueella Valon kuukautta marraskuun ajan. Tässä juttusarjassa heijastamme valon vaikutuksia ja merkitystä arjessamme eri näkökulmista. Tämän artikkelin on kirjoittanut Henrika Pihlajaniemi, oululainen arkkitehti ja tekniikan tohtori, joka johtaa Turvallinen ja kestävä pimeä -hanketta. Hän opettaa Oulun yliopistossa tuleville arkkitehdeille arkkitehtuuri- ja kaupunkivalaistuksen suunnittelua.

Marraskuu on hyvää aikaa tutkia pimeän, hämärän ja valon sävyjä, kun olemme siirtymässä mustasta syksystä valkoiseen talveen. Viihtyisässä kaupunkiympäristössä myös pimeällä on paikkansa ja se luo tilaa tunnelmalliselle, miedolle valaistukselle ja valotaiteelle. Lähde tutkimusretkelle pimeään kaupunkiin ja osallistu tutkimukseen!

Tutkimusryhmämme Oulun yliopiston Arkkitehtuurin yksikössä tutkii ja kehittää pimeän ja hämärän arvot tunnistavaa lähestymistapaa kaupunkiympäristöjen valaistuksen kehittämiseen. Vuosikymmenien ajan valaistuksen parantaminen on tarkoittanut valon määrän lisäämistä. Sen seurauksena kaupunkialueiden ylivalaisusta on muodostunut maailmanlaajuinen ongelma. Ylivalaisun todetut haittavaikutukset ihmisen ja luonnon hyvinvointiin sekä kasvava energiankulutus ovat kuitenkin kääntämässä tarkastelun kaupunkiympäristöjen suunnittelussa valon määrästä valon laatuun.

Vuoden alussa käynnistyneessä Turvallinen ja kestävä pimeä -hankkeessa tutkimme ja kehitämme keinoja luoda erilaisiin kaupunkiympäristöihin hyviä ja turvallisia pimeyden ja hämärän kokemuksia. Valon määrän kasvattamisen sijaan tavoitteena on optimoida matalien valaistusvoimakkuustasojen käyttöä vaikutuksiltaan tutkittujen suunnitteluratkaisujen sekä älykkään valonohjausteknologian avulla. Tutkimusryhmämme, jossa työskentelee lisäkseni Riikka Vuorenmaa ja Outi Parhankangas, on monitieteinen. Tämä tuo mielenkiintoisesti tutkimuksen toteutukseen mukaan arkkitehtuurin, valaistussuunnittelun, taiteen ja humanististen tieteiden näkökulmia ja keinoja. Nykyteknologia antaa monia mahdollisuuksia valaistuksen mittaamiseen ja säätelyyn, mutta sen lisäksi on tärkeää lisätä ymmärrystä siitä, miten ihmiset kokevat ja arvottavat eri valaistusolosuhteita kaupunkitilassa. Silloin valon määrää voidaan vähentää ja silti säilyttää positiivinen ja turvallinen kokemus ympäristöstä. Valaistustasoja säätämällä voidaan esimerkiksi luoda enemmän tilaa arkkitehtoniselle ja elämykselliselle valaistukselle, joiden on todettu tukevat kokemuksia turvallisesta ja viihtyisästä kaupungista.

Opiskelija Jonna Kaasalainen, Tutkija Henrika Pihlajaniemi, Opiskelija Anna-Juulia Alaruikka. Kuva: Mikko Törmänen.

Opiskelija Jonna Kaasalainen, tutkija Henrika Pihlajaniemi, opiskelija Anna-Juulia Alaruikka. Kuva: Mikko Törmänen.

Havaintokävelylle hämärään

Valaistus on asia, joka koskettaa kaikkia kaupunkilaisia. Siksi haluamme tutkimuksessamme osallistaa oululaisia eri tavoin. Näin saamme eri ikäisten asukkaiden piilevän tiedon käyttöömme pimeän ajan ympäristöjen kehittämiseksi. Marraskuun ajan on käynnissä karttakysely, johon osallistumalla eri puolilla kaupunkia asuvat oululaiset voivat kertoa kokemuksiaan Oulun kaupunkipimeästä (https://mpt.link/kerrokaupunkipimeasta). Kyselyssä pääsee näyttämään kartalta hyviä ja huonoja pimeän ajan paikkoja ja kertomaan mikä niistä tekee sellaisia. Samalla meille voi lähettää myös havainnollistavia valokuvia näistä paikoista.

Olemme järjestäneet myös havaintokävelyjä, joilla keskustellaan paikkojen erilaisista tunnelmista ja havainnoidaan pimeän ajan kaupunkiympäristöä eri aistein. Osallistujat ovat voineet halutessaan myös valokuvata huomioitaan. Tutkimuksessa halutaan myös jakaa tietoa, eli reitin varrella olemme kertoneet osallistujille kaupunkivalaistuksen nykytilasta ja lähitulevaisuuden mahdollisuuksista. Pitämiemme kävelyiden inspiroimana olemme laatineet myös nettikyselypohjaisen sovelluksen omatoimisia havaintokävelyitä varten. Tutkimukseen voi osallistua näin myös kävelemällä karttasovellukseen merkittyjä reittejä tai omavalintaisen reitin, kullekin parhaiten sopivaan aikaan ja vastaamalla sovelluksen avulla reittiin liittyvään karttakyselyyn. Vastaaminen ei edellytä sovelluksen lataamista omalle laitteelle, vaan siihen voi osallistua puhelimella verkkoselaimen kautta. Valmiit reitit ovat pituudeltaan 1–1,5 km mittaisia. Omatoiminen havaintokävely löytyy vuoden loppuun asti osoitteesta: https://mpt.link/pimeakavely.

Valon ja pimeyden lumossa

Tällä viikolla avautuu Lumo-valofestivaalille Hollihaan puiston parkour-alueelle valotaiteellinen teos, jota on suunniteltu yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa erilaisissa työpajoissa. Hyssy – Tutkimusretki hämärän äärellä -teoksen suunnittelu- ja toteutusprosessin, sekä erilaisten tutkimusmenetelmien testaamisen myötä hankkeessa kehitetään osallistavia työskentelymenetelmiä, joiden avulla pimeiden paikkojen kehitystä viihtyisiksi kaupunkiympäristöiksi voidaan suunnitella, toteuttaa ja evaluoida. Tutkimustyössä on toimittu yhdessä sekä kaupunkilaisten että valaistuksen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavien Oulun kaupungin asiantuntijoiden kanssa. Kaupunkiorganisaation sisäisiä prosesseja on kartoitettu keväällä toteutettujen asiantuntijahaastatteluiden avulla.

Hyssy on valaistuskokeilujen kokonaisuus, jossa tutkitaan miellyttävän ja turvallisen hämärän kokemusta kaupunkiympäristössä. Puistot ovat täynnä elämää valoisina kesäkuukausina, mutta mitä puistoissa tapahtuu, kun syksyn hämärä laskeutuu? – Entä mitä niissä voisi tapahtua? Kokeellinen valoteos syttyy 17.11. ja esittelee valon eri sävyjen mahdollisuuksia 17.12. asti. Lumo-festivaalin aikaan järjestämme myös Hollihaan leikkipuistossa lapsille Leikki hämärässä -työpajoja, jotka tutustuttavat valoon, varjoon, hämärään ja pimeään. Työpajassa tutkitaan valon vuorovaikutusta ihmisten ja ympäristön kanssa sekä leikitellään ja tehdään luovia harjoituksia kannettavilla valonlähteillä. – Valolla ja väreillä lapset herättävät hämärässä uinuvan leikkipuiston!

Turvallinen ja kestävä pimeä on EAKR-hanke, jota rahoittavat Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulun yliopisto ja Oulun kaupunki. Lisätietoja Turvallinen ja kestävä pimeä -hankkeesta

Tutustu pimeään kaupunkiin ja osallistu tutkimukseen:

Kerro kokemuksiasi Oulun kaupunkipimeästä -karttakysely

Omatoiminen havaintokävely

Henrika Pihlajaniemi

Arkkitehti, yliopisto-opettaja ja tutkijatohtori, Oulun yliopisto

Osallistu Valon kuukauteen

Oulu2026-alueella sonnustaudutaan marraskuussa valojen ja värien loistoon erilaisten tapahtumien ja yhteisötaideteosten avulla. Valon kuukauteen voi osallistua valaisemalla vapaamuotoisesti vaikkapa kotia tai työpaikkaa sekä jakamalla valoaiheisia kuvia ja elämyksiä somessa. Arvomme joka viikko Oulu2026-tuotteita kuvia jakaneiden kesken. Lue lisää Valon kuukausi -sivulta!