heinä 3, 2023
Piia Rantala-Korhonen kirjoittaa tuoreesta Business Finlandin tilaamasta tilannekuvasta.
VTT:n laatiman Luovien alojen tilannekuvan mukaan luovien alojen liikevaihto oli viime vuonna noin 14 miljardia euroa. Tilannekuvan tilasi BusinessFinland.
Luovien alojen tulosta olivat takomassa yli 130 000 pienyritystä ja yksinyrittäjää. VTT:n tutkijat käyttivät uutta tekoälyä tutkimuksessaan ja pystyivät tunnistamaan luovien alojen liiketoimintaa ja sen kasvumahdollisuuksia aiempaa tarkemmin. Luovan työn merkitys tulee tutkijoiden mukaan kasvamaan kaikilla aloilla, vanhaa tahkoa pyörittämällä eivät yrityksen tulevaisuudessa menesty.
Taloudellisesti merkittävin osa luovista aloista liittyy peliteollisuuteen ja audiovisuaalisiin aloihin. Selvityksessä arvioidaan luovien alojen liikevaihdoksi vuonna 2022 noin 14 miljardia euroa, kun mukaan lasketaan noin 2,6 miljardin tapahtuma-ala. Tapahtuma-alan rinnalla suurimmiksi aloiksi osoittautuivat 3,6 miljardin peliala sekä siihen vahvasti kytkeytyvä 1,6 miljardin audiovisuaalinen ala.
Yhä useammat tavalliset ihmiset ovat tottuneet maksamaan erilaisista digitaalisista luovien alojen palveluista. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia myös perinteisesti ei-niin-kaupalliseksi miellettyjen taidemuotojen uusien ansaintamuotojen kehittymiselle. Ihanteellista olisi, että taiteilijat ja kulttuurialan ammattilaiset voisivat saada elantonsa omalla ammatillisella osaamisellaan. Etenkin vapaat taiteilijat tekevät sivutöitä, joilla he rahoittavat taiteellista luovaa työtään.
Oulu2026 kulttuuriohjelmasta 70% on luvattu tarjota yleisölle myös digitaalisesti. VTT:n tuore tilannekuva rohkaisee kokeilemaan myös maksullisia digitaalisia kulttuuripalveluita. Vuosittain kotitaloudet käyttävät yli 5 miljardia euroa kulttuuripalveluihin. Osa näistä on jo nyt erilaisia suoratoistopalveluita, äänikirjoja ja muita digitaalisia luovan työn tuotoksia. Oulu2026-kulttuuriohjelma tarjoaa ketterän laboratorion, jossa erilaisia digitaalisia ratkaisuja voidaan testata, ehkä synnyttää aivan uudenlaisia taiteen ja teknologian muotoja.
Kirjoittaja on Piia Rantala-Korhonen, Oulun kulttuurisäätiön, Oulu2026, toimitusjohtaja
joulu 2, 2021
Finlandia-kisa on ratkennut, Oulu2026 onnittelee kaikkia voittajia ja finalisteja!
Kulttuurissa on lähes mahdoton valita voittajia, jokainen teos on ainutlaatuinen luovan työn tulos. Parasta kisassa on suuren yleisön ja media huomio, harvoin kirjallisuus saa yhtä paljon huomiota kuin Finlandia-kisan finalistit.
Tietokirja-Finlandian voitti säveltäjä, tietokirjailija Tapio Räihälä kirjallaan ”Miksi nykymusiikki on niin vaikeaa (Atena 2021). Räihälä on syntynyt Suomussalmella, joka on yksi Oulu2026-kumppanikunnista. Räihälän tavoite on avata nykymusiikin maailmaa ihan jokaiselle. Ennakkoluulot saattavat pitää yleisön loitolla nykymusiikista ihan syyttä suotta. Räihälän tavoite istuu erinomaisesti yksiin Oulu2026:n tavoitteiden kanssa: kulttuuri kuuluu kaikille, sen äärelle halutaan houkutella uusia yleisöjä.
Tietokirjasarjan finalisteja oli oululaisen historioitsija Ritva Kyllin Suomen ruokahistoria (Gaudeamus 2021). Kyllin teos on kiehtova kuvaus suomalaisen ruoan ja ruokakulttuurin muutoksista osana maailmanhistoriaa. ”Ruokaan liittyvät ideat ovat kulkeneet vuosisatojen kuluessa vapaasti yli rajojen, ja vain harvoja ruokia on syöty ainoastaan yhden kulttuurialueen sisällä.” Ihmiset ovat liikkuneet aina käytettävissä olevilla kulkuvälineille, ihmisten mukana ovat kulkeneet raaka-aineet ja viljelykasvit. Suomalaisille rakkaat kahvi ja peruna ovat kotoisin maailman toiselta laidalta. Kyllin kirjassa on paljon lainauksia oululaisista aikalaislähteistä. Niissä kuvataan mitä eri juhlissa on syöty ja millainen on ollut kaupallinen ruoka-aineiden tarjonta.
Kaunokirjallisuuden Finlandian pokkasi Jukka Vikkilä teoksellaan Taivaallinen vastaanotto (Otava 2021). Vahva ehdokas kisassa oli Rosa Liksom teoksellaan Väylä (Like 2021), joka kuvaa nuoren tytön vaellusta Lapin sodan aikana Suomesta Ruotsin puolelle. Liksom on kirjoittanut teoksensa tornionlaakson vahvalla murteella, joka pakottaa keskittymään jokaiseen lauseeseen intensiivisesti.
Lukiessa tule vahva tunne kertojan läsnäolosta, joka pitää otteessaan ja saa eläytymään päähenkilön ja mukana kulkevan karjan ja kanssaihmisten kohtaloihin. Jokainen perheen lehmä kuvataan omana, lähes inhimillisenä persoonana. Sodan järjettömyyden keskelläkin säilyvät elämän jatkuvuutta ylläpitävä toivo ja orastavat rakkaudet. Tarinaa sävyttää lempeä huumori, joka kohtuullistaa sodan ahdistavuutta.
Tutustu tarkemmin: https://kirjasaatio.fi/
Piia Rantala-Korhonen, Oulu2026-johtaja
