fbpx

Pohjoisen soundi -reitti vie populaarimusiikin eri aikakausille Oulussa

“Pohjoisen soundi – populaarimusiikin jäljillä” on digitaalinen, oman mobiililaitteen avulla eri puolilla Oulua koettava tarinareitti. Pysyvä, 10. huhtikuuta julkaistava reitti on osa Oulun seudun matkaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026.

Tunnelmia Oulun Kuusrock-festivaaleilta kesällä 1973. Kuva: Kalevan arkisto

Kymmenen nostalgista lyhyttarinaa kertovat populaarimusiikin ilmiöistä, aalloista, paikoista ja henkilöistä Oulussa. Tarinat on kirjoittanut ja lukee muun muassa Radiopuhelimet-bändistä tuttu muusikko Esa ”Katz” Nissi. Reitin kartalla tarinat sijoittuvat niiden aitojen tapahtumapaikojen läheisyyteen, ja ne voi lukea tai kuunnella.

 

”Rattori meni nurin, ja rokkarit pölähtivät pitkin kaupunkia”

Pohjoisen soundi -reitin kursailemattomat tarinat kuljettavat Kuusrockista musavideofestareille ja Rauhalasta NuKun diskoihin. Omat tarinansa on myös Rattori-lupilla, metallikaupungilla, Leipätehtaalla, 45 Specialilla, Madetojan musiikkilukiolla sekä paskalla kaupunnilla.

Monet tarinoiden paikoista ja ilmiöistä olivat niiden kirjottajalle Esa Nissille entuudestaan tuttuja. Nissi kuvailee työsarkaansa hyvin kiinnostavaksi, mutta aiheen laajuuden vuoksi myös haastavaksi.

”Oululaisen populaarimusiikin moniulotteisuus oli toki tiedossa. Teema antaisi aihetta laajempaankin tarkasteluun, mutta tarinat haluttiin pitää tiiviinä. Paljon mielenkiintoisia juttuja jouduttiin karsimaan. Se asetti suurimman haasteen kirjoittamiseen”, kertoo Nissi.

Reitillä on Nissin tarinoiden lisäksi myös haastatteluja, jotka vievät kuulijan vielä syvemmälle pohjoisen populaarimusiikin maailmaan. Näkemyksiään ja muistojaan kertovat Kuusrockin perustaja Markku Hänninen, Sentenced-yhtyeen Vesa Ranta, portsarilegenda Jorma Karhumaa, Radiopuhelimien Jarno Mällinen, Mieskuoro Huutajien Petri Sirviö, tapahtuma-asiantuntija Taina Ronkainen, nuorisotyön konkari Paula Kariniemi, 45 Specialin Ilpo ja Roope Sulkala, Madetojan musiikkilukion oppilas Ella Huttunen ja oululaisen underground-kulttuurin asiantuntija Marlene Hyyppä.

Reitti ja kartta on julkaistu Oulu2026.eu/tarinareitit -sivustolla. Reitin ja tarinat voi löytää myös skannaamalla QR-koodin Oulun keskustaan sijoitetuista laatoista. Tarinat ovat itsenäisiä ja ne voi kokea itselleen sopivassa järjestyksessä. Tarinoihin voi myös tutustua edellä mainitulla verkkosivulla.

Pohjoisen soundi -reitin tarinat ovat saatavissa suomeksi, englanniksi, ruotsiksi ja selkosuomeksi. Syventävät haastattelut ovat saatavilla suomeksi ja dubattuna englanniksi. Englanninkielinen sisältö päivittyy ensi viikolla.

Reitti jää katukuvaan koettavaksi ja on osa Oulun matkaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026.

 

Pohjoisista tarinoista vetovoimaa

“Pohjoisen soundi – populaarimusiikin jäljillä” on Pohjoisista tarinoista vetovoimaa -hankkeen toinen pilotti. Sen sisällöt on tuottanut Filmbutik Oulu.

Hankkeen ensimmäinen pilotti, Tervatarinoiden reitti, lanseerattiin marraskuussa 2023 ja se sai jatkoa lisätarinoilla hiljattain. Hankkeen toteuttaa Oulun kulttuurisäätiö. Tavoitteena on kehittää uusia tapoja, joiden avulla voidaan tuoda teemoitettuja reittejä helppokäyttöisen teknologian keinoin Oulu2026-toteutusalueelle.

Oulu2026-alueen kulttuuriperinnön esiintuominen ja maksuttomien elämyksien tarjoaminen vahvistavat alueen asukkaiden paikallisidentiteettiä arjen ympäristöissä ja luovat myös matkailullista vetovoimaa. Tarinoita on kartoitettu yhdessä asiantuntijoiden ja kuntalaisten kanssa. Hanke päättyy huhtikuussa 2024, mutta reitit jäävät elämään. Hankkeen loppuraportti julkaistaan keväällä 2024.

Lisätiedot: Projektipäällikkö Anne Mäkelä, anne.makela@oulu2026.eu, 040 673 5155

Tervatarinoiden reitti laajenee Oulujokivarteen

Digitaalinen, oman mobiililaitteen avulla eri puolilla Oulua koettava Tervatarinoiden reitti saa jatkoa kolmella lisätarinalla. Reitti laajenee Oulujokea pitkin Muhoksen, Utajärven ja Vaalaan tapahtumiin.

Oulu2026 julkaisi kulttuurihistoriallisen Tervatarinoiden reitin marraskuussa 2023 ja se koostuu kymmenestä kiehtovasta lyhyttarinasta. Ne pohjautuvat Oulun tervakaupan kulta-ajan aitoihin paikkoihin, tapahtumiin ja henkilöihin. Uudet tarinat vievät Oulujokivarteen terva-ajan tapahtumiin. Tarinat ovat saatavilla suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi. Suomenkieliset tarinat on mukautettu selkokielelle ja niille on myönnetty Selkokeskuksen tunnus.

Reittikartta ja tarinapisteiden sijainnit ovat saatavilla www.oulu2026/tarinareitit-sivulla. Tarinoihin voi halutessaan tutustua suoraan myös siellä.

”On hienoa jatkaa Tervatarinoiden reittiä Oulujokilaaksoon. Tervahistoria yhdistää koko pohjoista aluetta, ja aiheen ympärille mahtuu paljon erilaisia tarinoita, näkökulmia ja kohtaloita. Toivottavasti tulevaisuudessa päästään vieläkin laajemmin kertomaan tervan tarinaa ja laajentamaan reittiä aina tervan tuotantopaikoille saakka”, kertoo projektipäällikkö Anne-Maria Mäkelä Oulu2026-tiimistä.

Uudet tervatarinat ovat Laskumiesten Oulujoki, Oulujoen Rantamöljät ja Oulujärveltä Vaalankurkkuun. Aiemmin julkaistut Oulun tarinat ovat Leveri, Snellmanin talo, Seurahuone, Bergbomin aitta, Hahtiperä, Linnansaari, Pikisaari, Merikoski, Laiva Toivo ja Tervahovi.

Tervatarinoiden reitti on suunniteltu pysyväksi ja se on osa Oulu2026-alueen matkaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026.

Kolme lisätarinaa ovat toteuttaneet Rokua UNESCO Global Geopark / Humanpolis Oy osana Pohjois-Pohjanmaan liiton myöntämää Euroopan Unionin aluekehitysrahaston ja Suomen valtion tukemaa ”Kiehtovat tarinat Rokua Geopark -alueen vetovoimatekijöiksi” -hanketta.

Kuva: Museovirasto

 

Lisää pohjoisia tarinoita tulossa pian

Tervatarinoiden reitti on Pohjoisista tarinoista vetovoimaa -hankkeen ensimmäinen pilotti. Hankkeen toteuttaa Oulun kulttuurisäätiö. Tavoitteena on kehittää uusia tapoja, joiden avulla voidaan tuoda teemoitettuja reittejä helppokäyttöisen teknologian keinoin Oulu2026-toteutusalueelle.

Alueen kulttuuriperinnön esiintuominen ja maksuttomien elämyksien tarjoaminen vahvistavat alueen asukkaiden paikallisidentiteettiä arjen ympäristöissä ja luovat myös matkailullista vetovoimaa. Tarinoita on kartoitettu asiantuntijoiden ja kuntalaisten kanssa. Tervatarinoiden reittiä kehitetään havaintojen ja palautteen perusteella. Seuraava tarinareitti, Pohjoisen soundi­- populaarimusiikin jäljillä, julkaistaan pääsiäisen jälkeen. Reitillä kuljetaan populaarimusiikin eri aikakausilla aina Kuusrockista 45 Specialin nykypäivään.

Lisätietoja ja palautetta

Pohjoisista tarinoista vetovoimaa -hanke, projektipäällikkö, Anne-Maria Mäkelä,  anne.makela@oulu2026.eu, p. 040 673 5155

Hankkeen toteuttaja: Oulun kulttuurisäätiö rs., päärahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan liitto

Toteutusaika: 1.3.2023-30.4.2024

Oulun juhlaviikot tuottaa loppukesän 2026 Delta Life -huipentuman

Oulun juhlaviikot 2026 päättyy monitaiteelliseen, pääsymaksuttomaan ulkoilmaspektaakkeliin kaupungin syntypaikalla. Delta Life -projektin huipentuma on yksi suurimmista Oulun Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumista.

Oulun juhlaviikkoja koordinoiva Oulun Kulttuuritapahtumayhdistys on tehnyt Oulun kulttuurisäätiön kanssa sopimuksen suurtapahtuman tuottamisesta elokuun viimeisenä viikonloppuna 2026.

Kaupungin syntypaikalla Pokkisenväylän ympäristössä tapahtuva spektaakkeli kietoo yhteen alueen ja Euroopan vesireittien tarinoita ja tulevaisuudennäkymiä monitaiteelliseksi ulkoilmatapahtumaksi. Tapahtuma on pääsymaksuton ja siihen voi osallistua Pokkisenväylän amfiteatterimaisissa katsomoissa sekä kaupunkifestivaalihenkisesti ympäri kaupunkia.

Delta Life -kokonaisuuden käsikirjoittajana ja taiteellisena johtajana toimii muusikko, laulaja-lauluntekijä, kirjailija ja videotaiteilija Jukka Takalo.

”Yleisö tulee kokemaan veden päällä ja ilmatilassa tapahtuvan show’n, johon voi osallistua monimediaisesti myös ympäri maailmaa. Tärkeä motiivi koko Delta Life -projektille on alueen elämän näkyväksi tekeminen ja omien tarinoidemme merkityksen tunnustaminen. Tapahtuman tyylilajina on ilo ja karnevaali maailmanrauhan puolesta. Hymyssä suin onnistuu paremmin kuin hampaat irvessä”, Jukka Takalo kertoo suunnitelmista.

Spektaakkelin merkitys perustuu yhteisöihin

Delta Life -spektaakkelin sisällöt ja merkitys rakentuvat edeltävinä vuosina järjestettävissä tapahtumissa, taiteilijoiden, tieteilijöidenkin sekä yhteisöjen ja erilaisten yleisöjen kohtaamisissa. Delta Life -tapahtumia on Oulun lisäksi alueen vesireittien varsilla sisämaassa ja merta pitkin myös maailmalla.

”Iso satsaus tuo myös tekijälle vastuun siitä, että matka ja elämys on oikeasti merkityksellinen sielulle, sydämelle ja alueelle”, Takalo jatkaa.

Oulun Kulttuuritapahtumayhdistykselle Delta Life -spektaakkeli on merkittävä kehittymisen paikka. Ison projektin toteuttaminen vahvistaa yhdistyksen jäsenten ja alueen muun tapahtuma- ja kulttuuritoimijoiden osaamista sekä kasvattaa verkostoja kansainväliselle tasolle asti.

”Tavoitteenamme on, että tämän projektin jälkeen sekä Oulun juhlaviikot että muut alueen kolmannen sektorin kulttuuritoimijat ovat entistä osaavampia ja vahvempia. Yhdistyksemme rooli on toimia erityisesti pienempien ammattimaisten tai siihen tähtäävien toimijoiden yhteen saattajana ja tukijana. Onnistuessamme alueen kulttuuritoiminta on vuoden 2026 jälkeen pysyvästi laadukkaampaa, monipuolisempaa ja kansainvälisempää. Tähän tarvitsemme tietenkin yhteistyötä niin paikallisella, valtakunnallisella kuin eurooppalaisellakin tasolla”, yhdistyksen toiminnanjohtaja Pia Alatorvinen kuvailee tulevaa.

Delta Lifen laajan kokonaisuuden toteuttavat käytännössä Oulun juhlaviikot jäsenfestivaaleineen sekä yhteistyökumppaneineen. Projektin vastaava tuottaja Oulun Kulttuuritapahtumayhdistyksessä on Anu Lähteenmäki.

Oulun juhlaviikkojen merkittävänä yhteistyökumppanina projektissa toimii suunnittelu- ja tuotantoyhtiö Sun Effects, joka on erikoistunut audiovisuaalisten sisältöjen suunnitteluun, tuotantoon sekä näyttäviin show-toteutuksiin.

“On kunnia päästä mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden huipentumaa yhdessä Oulun juhlaviikkojen ja muiden sidosryhmien kanssa. Jukka Takalon tapahtumakonsepti on sisältörikas ja moniulotteinen, joka ruokkii tiivistä yhteistyötä alueen toimijoiden ja aluesidonnaisen narratiivin ympärillä. Tämä mahdollistaa uniikin, kansainvälisen tason tapahtuman toteuttamisen. Uskon, että alkavan yhteistyön myötä saadaan alueellisen luovan alan kanssa aikaan jotain tulevaa spektaakkelia suurempaa “, toteaa Sun Effectsin taiteellinen johtaja Matti Jykylä.

Delta Life alkoi jo 2021

Oulu valittiin Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2.6.2021 ja jo seuraavalla viikolla Kiiminkijoella oli Delta Lifen ensimmäinen tapahtuma, Matka Maakiseen Martinniemeen. Siitä lähtien isompia ja pienempiä tapahtumia on ollut Ii-, Kiiminki- ja Oulujoella suistosta latvoille. Delta Life on vieraillut myös Euroopan kulttuuripääkaupunki Kaunasissa toukokuussa 2022. Tänä vuonna Oulun juhlaviikkojen elokuisten tapahtumien lisäksi Delta Life tuo esiin nuoria taiteilijoita ja tutkii sanataiteen elementtejä Iijoella ja muualla alueella.

Tulevista tapahtumista saa toistaiseksi tietoa suomeksi ja englanniksi Oulun juhlaviikkojen nettisivuilta ja somesta. Delta Life -projektista tietoa myös: https://www.oulunkulttuuritapahtumayhdistys.fi/delta-life-kaupunki-syntyy-suistoon ja englanniksi www.deltalife.fi. Tapahtumien taustaa ja tunnelmia välittää sähköisesti Pohjoinen kulttuurivirta -kanava www.pohjoinenkulttuurivirta.fi.

Lisätiedot:
Jukka Takalo, taiteellinen johtaja, p. 040 513 3262, jukka.takalo@kolumbus.fi
Pia Alatorvinen, toiminnanjohtaja, p. 044 723 2676, pia@oulunjuhlaviikot.fi

Ođđa jahki, áibbas ođđa Dálvemánnu!

Risku-raporta 1/2024 (teksti alempana suomeksi)

Čálli lea Aino Valovirta, Oulu2026-joavkku sámi kultuvrra buvttadeaddji.

Čohkkiimet gieskat sámekultuvrii laktaseaddji dáhpáhusaid ja eará sisdoaluid vuosttaš háve oktii seamma bajilčállaga vuollái. Dien álgojagi ollisvuođa gohčodeimmet Dálvemánnun, ja dasa gulle máŋggabealát dáhpáhusat, maid leimmet ovttas eará doaibmiiguin lágidan.

Dál vuosttaš Dálvemánnu lea meattá ja iluin fuomášeimmet, ahte olbmot gávdne min dáhpáhusaid oalle bures. Beaivváš-teáhter ja sámi álbmotbeaivve eahketkonsearta dieđusge geasuhedje, muhto maiddái searvvušlaš museaeahkedis gallededje badjel golbmalogis ja álbmotbeaivvi seminárii oassálaste 17 olbmo Kajaanis ja sullii 50 Oulus. Stuorimus publihka livččiimet ožžon Bådåddjos/Buvvdas/Budejjus dán jahkásaš kulturoaivegávpoga rahpandoaluin, muhto garra borgga dihte geaidnu lei Ruoŧa bealde gitta, go galggaimet bussiin dohko vuolgit, eatge beassan Bodø2024-rahpandoaluide. Mis ledje nu suohtas plánat ja buorre joavku, ja lei issoras váivi, go fertejin šluhttet mátkki.  Dán háve luondu bijai midjiide rájiid. Doaivvu mielde beassat vel reaisui!

Go vuosttaš háve lágidat dákkár dáhpáhusaid, dat lea muhtun muddui álo iskkadeapmi. Erenomážitge  semináras ja dan teknihkalaš ollašuhttimis bázii gal buoridanmunni ja oahpaimet hui ollu. Boahtte jagi leat jo čeahpibut ja viisásabbot! Muhto buoremusat báhce dattetge millii somás deaivvadeamit, áššedovdiid ja bargoskihpáriid čehppodat, gulahallan oahppásiiguin ja apmasiiguin, sámešuoŋat ja oktasaš illu. Eatnat giitu buohkaide, eandaliige min ovttasbargoguimmiide!

Illudin maiddái go Oulu ja Kajaani gávpogat levgejedje álbmotbeaivvi gudnin. Höyhtyän Välke fas rabai álbmotbeaivve Sámebálgá Lintulampis ja fálai maŋgasiidda, ovdamearkka dihte beaiveruovttu- ja skuvlamánáide, vejolašvuođa oahpásmuvvat sámekultuvrii. Nu mávssolaš bargu! Jus don ieš háliidat boahtte jagi leat mielde lágideamen somás álbmotbeaidoaluid 6.2.2025 várás, váldde munnje oktavuođa!

Ja dieđusge dán jagige dáhpáhuvvá vel ollu. Čuovvovaš Risku-raportas čálán lasi dan birra. Gulahallu!

Ulla Pirttijärvi & Ulda yhtye esiintymässä Oulussa 6.2.2024

Ulla Pirttijärvi & Ulda esiintyivät saamelaisten kansallispäivän konsertissa Valveella 6.2.2024. Kuva: Sanna Krook

Uusi vuosi, aivan uusi Dálvemánnu!

Kirjoittaja on Aino Valovirta, Oulu2026-tiimin saamelaiskulttuurin tuottaja.

Kokosimme saamelaiskulttuuriin liittyviä tapahtumia ja muita sisältöjä juuri ensimmäistä kertaa yhteen saman otsikon alle. Alkuvuoden tapahtumakokonaisuus sai nimen Dálvemánnu – talvikuu – ja mukana oli useiden eri tahojen järjestämiä ja yhteistyössä toteutettuja monipuolisia tapahtumia.

Nyt ensimmäinen Dálvemánnu on ohi ja voimme iloksemme todeta, että ihmiset löysivät tapahtumamme varsin hyvin. Beaivváš-teatteri ja saamelaisten kansallispäivän iltakonsertti tietysti kiinnostivat, mutta myös yhteisöllisessä museoillassa oli yli 30 kävijää, ja kansallispäivän seminaariin osallistui 17 ihmistä Kajaanissa ja noin 50 Oulussa. Suurimman yleisön olisimme saaneet Bodøssä (eri saamen kielillä Bådåddjo, Buvvda tai Budejju) tämän vuoden kulttuuripääkaupungin avajaisissa, mutta kovan pyryn vuoksi tie oli Ruotsin puolelta suljettuna, kun bussimme piti lähteä, emmekä päässeet Bodø2024-avajaisiin. Meillä oli hienot suunnitelmat ja hyvä ryhmä, ja tuntui valtavan ikävältä perua matka. Tällä kertaa luonto asetti meille rajat. Toivottavasti pääsemme vielä reissuun!

Kun ensimmäistä kertaa järjestämme tällaisia tapahtumia, mukana on aina vähän testaamista. Erityisesti seminaarin ja sen teknisen toteutuksen osalta jäi parantamisen varaa ja opimme todella paljon. Ensi vuonna olemme jo viisaampia! Mutta silti parhaiten jäivät mieleen mukavat tapaamiset, asiantuntijoiden ja kollegojen taitavuus, keskustelut tuttujen ja vieraiden kanssa, saamelaiset sävelet ja yhteinen ilo. Suurkiitokset kaikille, erityisesti yhteistyökumppaneillemme!

Iloitsin myös, kun ainakin Oulu ja Kajaani liputtivat kansallispäivän kunniaksi. Höyhtyän Välke puolestaan avasi kansallispäivänä Saamenpolun Lintulammella ja tarjosi monille, esimerkiksi päiväkotilaisille ja koululaisille, mahdollisuuden tutustua saamelaiseen kulttuuriin. Todella arvokasta työtä! Jos haluat ensi vuonna itse olla mukana järjestämässä kansallispäivän (6.2.2025) tapahtumia, ota yhteyttä!

Ja tietysti ennen ensi vuotta tapahtuu vielä paljon. Seuraavassa Risku-raportissa kirjoitan siitä lisää. Ollaan yhteyksissä!

Aino Valovirta, aino.valovirta@oulu2026.eu, 040 509 1867

Dálvemánnu kokoaa yhteen saamelaiskulttuuria

Saamelaiskulttuuri tulee olemaan vahvasti esillä Oulu2026-ohjelmassa. Dálvemánnu-nimellä kulkeva tapahtumakokonaisuus toteutetaan ensimmäistä kertaa nyt tammi–helmikuussa. Ohjelmaa laajennetaan kohti Euroopan kulttuuripääkaupunkivuotta 2026.

Ensimmäinen Dálvemánnu tarjoaa musiikkia, teatteria, seminaarin sekä elokuvia. Kokonaisuuden aloittaa Saamelaisten kansallisteatteri Beaivvášin vierailu Oulun teatterissa 18. tammikuuta. Váimmus váibmui (Sydämestä sydämeen) -konsertissa kuullaan musiikkia Beaivvášin tuotannoista yli 40 vuoden ajalta. Saamelaisten yhteisöllinen ilta kutsuu Oulun taidemuseoon 24. tammikuuta, ohjelmassa on muun muassa Skábmagovat-festivaalin lyhytelokuvanäytös. Tämän vuoden Euroopan kulttuuripääkaupungin Norjan Bodøn avajaisissa vietetään saamelaiskulttuuriin keskittyvää Oulu2026-päivää 4. helmikuuta.

Dálvemánnu huipentuu saamelaisten kansallispäivän seminaariin ja konserttiin 6. helmikuuta. Kaikille avoin seminaari järjestetään Oulussa Pohjankartanon koululla, ja sitä kokoonnutaan seuraamaan myös Kajaanin satelliittitapahtumaan Kaukametsän opistolle. Seminaarissa kuullaan puheenvuoroja saamelaiskulttuurin sekä museoalan asiantuntijoilta ja paneudutaan saamelaisten ja museoiden keskinäisiin suhteisiin historiassa, nykyhetkessä ja tulevaisuudessa. Kansallispäivän vietto jatkuu kulttuuritalo Valveella klo 18. Konsertissa Ulla Pirttijärvi & Ulda -yhtye esittää ensin modernia saamelaista musiikkia, ja sitten Valvesalissa nähdään levynjulkistuskeikalla pohjoissaamenkielistä folkrockia soittava Ravggon. Konserttiin on vapaa pääsy.

Merkitykselliset perinteet nykyaikaan ja esille

Oulu2026:n saamelaiskulttuurin tuottajan Aino Valovirran mukaan kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmalla halutaan tarjota elämyksiä ja verkostoja niin saamelaisille kuin valtaväestöllekin sekä lisätä Euroopan unionin ainoan alkuperäiskansan kulttuurin tuntemusta. Saamenmaa ulottuu valtionrajojen yli, ja niin myös Oulu2026-ohjelman kumppanuudet.

Huomionarvoista on myös se, että Oulu on jo muutaman vuoden ajan ollut Suomen suurin saamelaiskylä, ja että Oulun yliopisto on Suomessa ainoa, jossa saamen kieltä ja kulttuuria voi opiskella pääaineina.

”Matkalla kohti kulttuuripääkaupunkivuotta kokoamme kumppaniverkostoa niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Ohjelmistoa laajennetaan: mukaan tuodaan myös muun muassa kirjallisuutta, gastronomiaa, kuvataidetta sekä duodjia, saamelaista käsityötä. Haluamme myös vakiinnuttaa saamelaisten kansallispäivän viettoa Oulun seudulla”, kertoo Valovirta.

Suomeksi käännettynä tapahtumakokonaisuuden nimi, eli pohjoissaamen sana dálvemánnu, on talvikuu. Se äännetään tälvemannu.

Perinteisesti saamelaisessa vuodessa oli 12 täyttä kuukautta ja niiden lisäksi puolikas, yhteensä 13 kuukautta. Yhtä niistä kutsuttiin dálvemánnuksi tai gáranasmánnuksi. Nyt alamme luoda dálvemánnulle uutta merkitystä”, kuvailee Valovirta nimen taustaa.

Dálvemánnu 2024:n toteuttavat yhteistyössä Oulun kulttuurisäätiö & Yhdenvertainen Oulu2026 -hanke, Saamelaismusiikkikeskus, Oulu-opisto, Kaukametsän opisto, Oulun yliopiston Giellagas-instituutti, Oulun teatteri, Oulun taidemuseo, Pohjois-Pohjanmaan museo sekä alkuperäiskansojen elokuvafestivaali Skábmagovat.

Katso koko ohjelma Dálvemánnu-sivulta.

Lisätiedot ja haastattelut:

Aino Valovirta, saamelaiskulttuurin tuottaja
040 509 1867, aino.valovirta@oulu2026.eu

Ulla Pirttijärvi ja Ulda -yhtye esiintyy saamelaisten kansallispäivän konsertissa kulttuuritalo Valveella Oulussa 6. helmikuuta. Kuva: Maarit Kytöharju