Oulu2026-kulttuuripersoona: Sana
Sana kertoo olevansa livekokoonpanonsa kanssa valmis isoille lavoille.
Tämän viikon kulttuuripersoonamme on Sanna Rönnberg, joka tunnetaan paremmin nimellä Sana, jolla hän on tehnyt musiikkia jo vuodesta 2005 alkaen. Sanna kertoo, että haaveet uravalinnasta iskostuivat pikku-Sannan päähän jo seitsemän ikäisenä, kun radiosta kuului jenkkiräppiä.
–Rytminen puhemusiikki herätti mielenkiinnon ja vei lopulta mukanaan. Silloin päätin, että minusta tulee isona räppäri.
Vaikka Sannan seuraavat vuodet menivätkin muiden harrastusten parissa, kouluvihot täyttyivät tasaisesti riimeistä ja 15-vuotiaana hän päätyi kaverinsa kautta sattumalta studiolle ja siitä matka alkoi.
–Alkuvuosina se oli sellaista päiväkirjamaista vuodatusta, johon purin teini-iän suruja ja omaa pahaa oloani. Valitettavasti ongelmaksi koitunut alkoholin käyttö hankaloitti tekemistä ja vei lopulta elämästäni vuosikymmen. Lopetin alkoholin käytön vuonna 2015 ja aloitin tavoitteellisen ja ammattimaisen musiikin tekemisen 2017 tuottajani Vesa Lappalaisen kanssa.
Sanna on kiitollinen, ettei Intohimo musiikkia kohtaan ei koskaan hävinnyt vaikeimpinakaan aikoina. Lappalaisen kanssa Sanna lähti kehittämään musiikkia ja viemään sitä popimpaan suuntaan.
–Olen aina halunnut olla artisti, koska yksinkertaisesti rakastan musiikkia ja sen esittämistä.
Aitojen tunteiden ja tarinoiden välittäminen sekä vaiettujenkin asioiden esille nostaminen on tärkeää Sannalle. Tummanpuhuva musiikki yhdistelee modernia poppia ja räppiä suorapuheisilla teksteillä.
Monet voivat muistaa Sannan X Factor Suomi 2018 -ohjelmasta, toiset Happoradion Aki Tykin kanssa tehdystä duosta ja jotkut taas kiusaamisen vastaisista somepostauksista tai avoimuudesta voitetun alkoholiongelman suhteen.
–Pyrin musiikkini ohella auttamaan ihmisiä omien kokemuksieni kautta. En häpeä niitä, vaan käännän ne voimavaroiksi.
Mitä sinulle kuuluu juuri nyt? Millä tavoin vietät vapaa-aikaasi?
Nyt on ollut aika kiireistä, kun uudistimme livekokoonpanoa rumpali Juho Mikkosen ja kitaristi Sami Perttusen voimin. Kappaleet saivat uusia sovituksia ja kääntyivät vahvasti rockin puolelle Lisäksi olemme tehneet tanssijoideni Aino Mykrän ja Krisse Pakarisen kanssa konevetoista showta, jolla lähdemme lämppäämään 50 Centin Suomen kiertueelle. Meidän show’mme on nyt ihan valmis isoille lavoille, ja tuntuu hyvältä ensimmäistä kertaa ikinä todeta, että myös minä olen siihen oikeasti valmis.
Liveshow’n hiomisen lisäksi olen tehnyt uutta musiikkia, josta olen todella fiiliksissä. Toimin omakustanteena, joten musiikin tekemisen ohella vastaan kaikesta muustakin itse, eikä ylimääräistä aikaa juurikaan ole. Harva ymmärtää miten paljon työtä artistius oikeasti vaatii. Musiikkipainotteisessa arjessani nautin suuresti neljän kissani seurasta ja ulkoilusta, sekä näin syksyllä kynttilöistä ja tosi-tv-tarjonnasta.
Mitä kantava teemamme, kulttuuri-ilmastonmuutos, merkitsee sinulle?
Avoimuuden lisääntymistä, mahdollisuuksia ja tukea, sekä rohkeutta ja vapautta rikkoa rajoja ja toteuttaa itseään omalla tavallaan. Musiikissa, kuten kaikessa taiteessa on mieletön voima. Se auttaa meitä yli kriisien, se antaa meille voimaa ja energiaa. Me muusikot ja taiteilijat laitamme koko meidän sielumme siihen, ja me omakustanteena toimivat laitamme vielä rahammekin. Se taideteos, omalla kohdallani kappale, on kuin lapsi; sitä kantaa mukanaan ja lopulta se syntyy ja lähtee maailmalle. Sitten sen kasvua ja kehitystä seuraa suurella rakkaudella ja ylpeydellä, ja sille toivoo kirkasta tulevaisuutta, onnea ja menestystä. Aina näin ei kuitenkaan ole, eikä kappale tavoita kuuntelijoita. Pienemmillä tekijöillä ei ole resursseja nostaa teostaan esille, ja moni lahjakkuus jää pimentoon tästä syystä.
Toivon, että kulttuuri-ilmastonmuutos toisi meille pienemmillekin tekijöille enemmän mahdollisuuksia, näkyvyyttä ja tukea kotikaupungiltamme ja sen asukkailta, jotta yhä useampi taiteilija voisi toteuttaa itseään täältä käsin. Ajan myötä Oulu saattaisi houkuttaa asuinpaikkana myös uusia tekijöitä.
Minkälaista on toimia kulttuurin ja kulttuurin alalla Pohjois-Suomessa? Millaisena näet Oulu2026-alueen tällä hetkellä?
Olen lähtöisin Espoosta, mutta asunut Oulussa yli puolet elämästäni. Rakastan Oulua ja nautin olostani täällä, mutta rehellisesti sanottuna musiikkiuran luominen täältä ei ole ollut helppoa. On kuitenkin ollut ilahduttavaa huomata, miten kulttuuritoiminta on saanut Oulussa uutta tuulta purjeisiin. Tuntuu, että musiikkitapahtumia on nyt järjestetty huomattavasti aiempaa enemmän ja paikallisia kykyjä nostettu esiintyjälistoille. Vielä kun yleisö lähtisi aktiivisemmin ja avoimin mielin katsomaan myös paikallista osaamista. Meillä on Oulussa niin paljon ihan mielettömän lahjakkaita tekijöitä, jotka todella ansaitsevat tulla nähdyiksi ja kuulluiksi!
Miltä Oulu2026-alueella näyttää ja tuntuu vuonna 2026? Miten uskot kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavan pohjoiseen Suomeen?
Toivon tittelin olevan alkusoittoa pysyville vaikutuksille Oulun ja koko pohjoisen kulttuurikehitykseen ja toimijoiden väliseen yhteistyöhön, jolla nostetaan esille monipuolisesti paikallista osaamista. Uskon tittelin vauhdittavan matkailualaa ja tuovan elinvoimaa pohjoiseen.
Toivottavasti jo aiemmin, mutta viimeistään kulttuuripääkaupungissa vuonna 2026 alkaa uusi ajanjakso, jolloin tuodaan enemmän kulttuuria kaupunkikuvaan, kannustetaan ja tuetaan toisia, sekä annetaan kulttuurialan toimijoille tasapuolisesti mahdollisuuksia oman osaamisen esilletuomiseen ja kehittämiseen.
Omalla kohdallani näen Oulu2026 suurena mahdollisuutena saada musiikkiani esille, verkostoitua ja olla osana tekemässä meidän kulttuuripääkaupunkiamme.
Mitä kulttuuri ja musiikki sinulle itsellesi merkitsee?
Elän ja hengitän sitä. Se on voimaa ja valoa, se on tuskaa ja kyyneliä. Se on koko elämäni. Se on kaikki mitä minulla on, enkä tiedä mitä tekisin ilman musiikkia.
Miten Oulu voisi parantaa kulttuurin ja urheilun tuottajien asemaa?
Rahoituksella ja auttamalla tekijöitä löytämään sopivia yhteistyötahoja, tarjoamalla näkyvyyttä ja mahdollisuuksia, sekä olemalla kiinnostunut toimijoista. Meillä on valtavasti potentiaalisia taiteilijoita, jotka tarvitsevat tukea ja kannustusta. Joskus se riittää, että joku muukin uskoo ja tarjoaa apua – oli se apu mitä vain. Pahinta on jäädä yksin.
Mitkä ovat ammatilliset haaveesi tulevaisuudessa?
Unelmoin säännöllisestä keikkailusta bändini kanssa ja tietenkin isommista lavoista. Toivon musiikkini antavan ihmisille voimaa yhä isommassa mittakaavassa, joten toivottavasti musiikkini päätyy myös radiotaajuuksille ja sitä kautta yhä useamman kuuntelijan sydämeen.
