touko 21, 2024
Kansainvälisen kulttuurisen moninaisuuden päivän 21.5. tarkoitus on lisätä tietoisuutta kulttuurin moninaisuudesta ja vahvistaa kulttuurien välistä vuoropuhelua osana kestävän rauhan rakentamista. Päivää juhlistetaan Unescon aloitteesta. Unesco on YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö.
Pyhäjärven kansainvälisen kahvilan työpajassa pohdimme, miten pystymme edistämään paremmin kulttuurista moninaisuutta kuntien kulttuuritoiminnassa. Keskustelussa oli mukana moninainen joukko kansainvälisen kahvilan vakio-osallistujia sekä ensikertalaisia vieraita, Pyhäjärven kulttuuripalveluiden, kotoutumispalveluiden ja seurakunnan edustajia sekä kunnan päättäjiä. Pyhäjärven kansainvälinen kahvila on yksi Yhdenvertainen Oulu2026 -hankkeen pilotista.
Pyhäjärven kansainvälisessä kahvilassa keskusteltiin moninaisella joukolla siitä, kuinka edistää yhdessä maahanmuuttaneiden osallisuutta kuntien kulttuuritoiminnassa.
Vinkkejä maahanmuuttaneiden kuntalaisten osallisuuden edistämiseksi
Työpajatyöskentelyn pohjalta loimme vinkkilistan moninaisuuden vahvistamiseksi sekä maahanmuuttaneiden kuntalaisten osallisuuden edistämiseksi kuntien kulttuuritoiminnassa:
- Kulttuurisen moninaisuuden edistäminen on tärkeä osa yhdenvertaisuustyötä, jolla varmistamme, että kulttuuriset oikeudet sekä osallisuus kulttuurielämään toteutuu jokaisen kohdalla. Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset henkilöt voivat olla alttiita moniperusteiselle syrjinnälle oman taustansa vuoksi. Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän muun muassa alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden tai kansallisuuden, kielen, uskonnon, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
- Suomessa jokaisella on oikeus omaan kieleensä ja kulttuuriinsa sekä oikeus osallistua kulttuuriin ja taiteeseen.
- On tärkeää, että kuntien kulttuuripalvelut kehittävät toimintatapoja ja osallisuusmalleja, jotka tekevät kulttuurisen moninaisuuden näkyväksi sekä vahvistavat kulttuurien välistä vuoropuhelua ja hyviä väestösuhteita. Hyvänä esimerkkinä toimii Pyhäjärvellä kansainvälinen kahvila, joka on moninaisuuden vertaisoppimisen sekä matalan kynnyksen kohtaamispaikka.
- Kuntien kulttuuripalveluiden ja -laitosten yhteistyö paikallisten maahanmuuttajayhteisöjen ja -järjestöjen kanssa on hyvä keino tehdä kulttuuripalvelut tutuksi, kohdata uusia yleisöjä sekä madaltaa kynnystä osallistua kulttuurielämään. Yhteistyö voi tarkoittaa esimerkiksi: yhteisten tapahtumien suunnittelua, rahoitusmahdollisuuksien esittämistä ja yhteisöjen omaehtoisen kulttuuritoiminnan tukemista tai yhteiskehittämistyöpajoja kulttuuripalveluiden saavutettavuuden kehittämiseksi.
- Kuntien päättäjien ja työntekijöiden säännöllinen kulttuurisen moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden osaamisen lisääminen vahvistaa merkittävästi paikallista yhdenvertaisuustyötä sekä rakenteellisen syrjinnän ja rasismin purkamista.
- Turvallisempien tilojen -luominen kuntien palveluissa ja kulttuuritapahtumissa edistää moninaisuutta ja avoimuutta hyväksyvää ilmapiiriä sekä osallistumista ilman pelkoa syrjinnästä.
- Kunnilla on iso rooli ja mahdollisuus luoda työmahdollisuuksia eri kieli- ja kulttuuritaustaisille taide- ja kulttuurialan ammattilaisille esim. suunnittelemalla kulttuuritapahtumia, näyttelyitä, teatteriesityksiä tai taideprojekteja moninaisuuden edistämisen näkökulmasta.
- Positiivinen erityiskohtelu on yksi konkreettinen keino edistää tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutumista ja varmistaa tavoitteellista vähemmistöryhmiin kuuluviin taide- ja kulttuuritekijöiden työllisyysmahdollisuuksia.
- Monikielinen viestintä tekee kulttuurista moninaisuutta näkyväksi sekä tavoittaa moninaisia yleisöjä.
- Selkokielen käyttö kulttuuripalveluissa, muun muassa viestinnässä sekä kulttuurikohteiden ja tapahtumien, kuten esimerkiksi taidenäyttelyiden opastuksessa edistää maahanmuuttaneiden osallisuutta sekä kuntien kulttuuripalveluiden ja viestinnän saavutettavuutta vieraskielisten kuntalaisten osalta.
huhti 9, 2024
Yhdenvertainen Oulu2026 -hanke edistää taide- ja kulttuuriorganisaatioiden yhdenvertaisuutta vahvistamalla heidän strategiatyötään.
Kajaanin taidemuseo osallistuu hankkeen pilottiin, jonka tavoitteena on arvioida ja päivittää taidemuseon saavutettavuussuunnitelmaa sekä kehittää uutta osallisuuden toimintamallia.
”Uskomme vahvasti strategiatyöhön, joka tukee yhdenvertaisuuden kehittämistä taide- ja kulttuuritoimijoiden jokapäiväisessä työssä. Siksi näemme erittäin tärkeänä, että yksi piloteistamme keskittyy yhdenvertaisuussuunnitteluun”, sanoo hankkeen projektipäällikkö Anna Litewka-Anttolainen.
”Yhdenvertaisuussuunnitelma on hieno työkalu, johon jokaisen työntekijän on mahdollisuus osallistua. Näin työntekijöiden osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen tulee osaksi osana organisaation yhdenvertaisuustyötä.”
”Tämä edellyttää, että suunnitelmien luomiseen ja arviointiin osallistuvat johtoryhmien lisäksi kaikki työntekijät, ja jokainen työyhteisön jäsen tietää, mikä on hänen roolinsa yhdenvertaisuussuunnitelman toteuttamisessa. Tärkeintä on, että suunnitelma on koko ajan läsnä työntekijöiden arjessa”, Litewka-Anttolainen korostaa.
Koko henkilökunta mukana muutoksessa
Kajaanin taidemuseo on laatinut saavutettavuussuunnitelman vuosille 2017 – 2022. Prosessissa olivat mukana Kulttuuria kaikille -palvelun asiantuntijat Outi Salonlahti ja Sari Salovaara. Suunnitelman toimenpiteitä työstettiin kolmessa työpajassa, joihin osallistui koko taidemuseon henkilöstö.
Nyt yhteistyössä Yhdenvertainen Oulu2026 -hankkeen kanssa pilotoidaan suunnitelman arviointia ja päivittämistä. Kajaanin taidemuseo on hyvä esimerkki siitä, että osallisuus Oulu2026-kulttuuriohjelmassa voi olla kulttuuripalvelun kehittämistä kulttuuri-ilmastonmuutoksen tavoittein.
”Olemme olemassa kävijöitä varten ja haluamme tehdä taidemuseon saavutettavammaksi jokaiselle”, sanoo museonjohtaja Pirjo Immonen.
Kulttuurihyvinvointi voi tapahtua vain, kun ihminen pääsee osallistumaan kulttuurin tekijänä tai kokijana. Tähänkin saavutettavuustyö tähtää.
”Henkilökuntamme on innostunut, ja kaikki työntekijät ovat mukana tekemässä yhdessä muutoksia arkityössä”, Immonen iloitsee.
”Olemme nyt päivittämässä saavutettavuussuunnitelmaamme niin, että saamme konkretiaa käytäntöön”, museonjohtaja Pirjo Immonen sanoo.
Koko taidemuseon työyhteisö eli Ulla Härkönen, Pirjo Immonen, Kaisu Korhonen, Minna Kärki, Lassi Niiranen, Jukka Nissinen, Maija Räihä osallistui kahteen työpajaan. Vetäjinä toimivat Yhdenvertainen Oulu2026 -hankkeen projektipäällikkö Anna Litewka-Anttolainen ja koordinaattori Minna Härkönen.
Konkreettisia tekoja, jotta museo palvelisi aidosti kaikkia
Ensimmäisessä työpajassa arvioitiin edellisen suunnitelman vaikuttavuutta. Työskentelyssä käytimme vaikutusketju-työkalua, joka edesauttoi tietoista muutoksen arviointia, eli sitä millä tavalla suunnitelma on vaikuttanut saavutettavuuden, moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden tilaan.
Tärkeintä oli saada sekä konkreettista tietoa että kaikkien taidemuseon työntekijöiden ymmärrystä siitä, millä tavalla organisaatio pystyi saavuttamaan asetetut tavoitteet ja mitkä toimenpiteet olivat vaikuttavimpia tavoitteiden saavuttamisen kannalta.
Arvioinnin tavoitteena oli samalla tiedostaa, mitä työyhteisö on oppinut suunnitelman toteuttamisen aikana, ja millä tavoin tämä on kehittänyt taidemuseon kykyä edistää konkreettisesti organisaation saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta.
Toisessa työpajassa päivitettiin museon saavutettavuussuunnitelmaa vaikuttavuusarvioinnin pohjalta. Pohdimme myös organisaation yhdenvertaisuuden nykytilaa, toimenpiteiden uudistamisen tarpeita. Otimme huomioon sekä mahdollisia haasteita että realistisia keinoja aktiivisesti puuttua syrjintään ja edistää yhdenvertaista ja saavutettavaa museotoimintaa.
Työskentelyn tuloksena loimme saavutettavuussuunnitelman uuden toimenpidetaulukon vuosille 2024-2026. Kehittämistoimina pureudutaan esimerkiksi seuraaviin seikkoihin:
- Vahvistetaan yhteistyötä ja vuorovaikutusta kaupungin muiden kulttuurilaitosten kanssa
- Satsataan viestinnän ja näyttelytoiminnan selkokielisyyteen
- Lisätään yhteistyötä kotoutumiskoulutusten ja yhdistysten kanssa
- Viestitään Kajaanin taidemuseosta moninaisena työyhteisönä
- Jalkaudutaan tapahtumiin ja tilaisuuksiin
- Vahvistetaan entisestään työntekijöiden yhdenvertaisuusosaamista
”Käsittelimme tärkeitä asioita. Itse mietin niiden teknisiä ja käytännön toteutuksia”, toteaa Kajaanin taidemuseon opas-valvoja Lassi Niiranen.
Pilottitoteutuksen toisessa vaiheessa kehitetään Kajaanin taidemuseon kanssa uusi osallisuuden toimintamalli.
Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
marras 29, 2023
Jokaisen ihmisen kulttuurisiin perusoikeuksiin kuuluu oikeus osallistua taiteisiin ja kulttuuriin. Itsensä ilmaiseminen vapaasti ja kehittäminen taiteen ja kulttuurin keinoin kuuluvat oikeuksiin myös.
Maahanmuuttaneiden kotoutumista tukee oman kielen ja kulttuurin ylläpitäminen. Kotoutumisen lisäksi se tukee hyviä väestösuhteita, kulttuurienvälistä vuoropuhelua, kulttuurihyvinvointia ja osallisuutta.
”Suomalainen julkinen politiikka painottaa maahanmuuton tärkeyttä tulevaisuuden hyvinvoinnin takaajana. Jotta maahanmuuttajat haluaisivat jäädä Suomeen, olisi tärkeää, että yhteiskuntamme huomioisi erilaiset vähemmistöt ja kunnioittaisi jokaista ihmistä taustoineen. Tätä ei ole useinkaan otettu huomioon”, sanoo tutkija Iida Kauhanen Mobile Futures -hankkeesta.
Aineeton kulttuuriperintö on osa ihmisten elämää, ja arjessa vahvasti läsnä. Jokaiselle tärkeän kulttuuriperinnön ylläpitäminen vahvistaa identiteettiä sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Moninainen kulttuuriperintö muodostuu aina ihmisten ja kulttuurien vuorovaikutuksessa.
Kuunnellaan arvostavasti ihmisten tarinoita
”Olemme juuri aloittaneet maahanmuuttajien kanssa kohtaamiset elävän kulttuuriperinnön äärellä. Ne mahdollistavat osallisuutta ja moniäänisyyttä Oulu2026-alueella”, kertoo museolehtori Karoliina Autere Pohjois-Pohjanmaan museolta.
Työpajoihin osallistuu maahanmuuttajia Oulusta, Kajaanista ja Paltamosta.
”Selkokielisissä työpajoissa tutustutaan suomalaiseen kulttuuriperintöön ja keskustellaan osallistujien omista kulttuuriperinnöistä”, Autere lisää.
”Yksi tapa osoittaa kunnioitusta toisille ihmisille onkin kuunnella heitä ja heidän tarinoitaan siten, että niille annetaan arvoa”, Iida Kauhanen täydentää.
Kohtaamisia Elävä kulttuuriperintö -työpajassa Monikulttuurikeskus Villa Victorissa 6.11.2023
Moninainen kulttuuriperintö on osa tasapainoista yhteisöä
”Työpajatyöskentelyn tavoitteena tuoda paremmin näkyväksi kaikki se erilainen elävä kulttuuriperintö, mitä Suomessa on olemassa. Nämä moninaiset elävät kulttuuriperinnöt ovat osa suomalaista elävää kulttuuriperintöä ja on erittäin tärkeää, että ne tulevat näkyväksi. Lisäksi niiden näkyväksi tekeminen lisää vuoropuhelua ihmisten välillä, mikä parhaillaan auttaa ihmisiä kohtaamaan toisensa yhdenvertaisina ihmisinä”, Kauhanen painottaa.
”Tasapainoinen yhteisö on yksi Oulu2026 Euroopan kulttuuripääkaupungin kulttuuri-ilmastonmuutoksen tavoitteista. Sen toteutumiseksi luomme mahdollisuuksia vuorovaikutukselle, joka lisää kulttuurihyvinvointia ja tekee kulttuurista vahvemmin tulevaisuutta rakentavan voiman”, lisää projektipäällikkö Anna Litewka-Anttolainen Yhdenvertainen Oulu2026-hankkeesta.
Tunnistamalla ja tunnustamalla kulttuurinen moninaisuus on edellytyksenä yhdenvertaisen kulttuurin toteutumiselle.
Elävän kulttuuriperinnön työpajayhteistyössä ovat mukana Yhdenvertainen Oulu2026 -hanke, Pohjois-Pohjanmaan museon ParasRakas museo -hanke, Kainuun museo, Oulun yliopiston Mobile Futures -hanke sekä Oulun seudun ammattiopisto, Kainuun opisto, Arffman Consulting ja Spring House.
