fbpx

Pohjoisen soundi -reitti vie populaarimusiikin eri aikakausille Oulussa

“Pohjoisen soundi – populaarimusiikin jäljillä” on digitaalinen, oman mobiililaitteen avulla eri puolilla Oulua koettava tarinareitti. Pysyvä, 10. huhtikuuta julkaistava reitti on osa Oulun seudun matkaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026.

Tunnelmia Oulun Kuusrock-festivaaleilta kesällä 1973. Kuva: Kalevan arkisto

Kymmenen nostalgista lyhyttarinaa kertovat populaarimusiikin ilmiöistä, aalloista, paikoista ja henkilöistä Oulussa. Tarinat on kirjoittanut ja lukee muun muassa Radiopuhelimet-bändistä tuttu muusikko Esa ”Katz” Nissi. Reitin kartalla tarinat sijoittuvat niiden aitojen tapahtumapaikojen läheisyyteen, ja ne voi lukea tai kuunnella.

 

”Rattori meni nurin, ja rokkarit pölähtivät pitkin kaupunkia”

Pohjoisen soundi -reitin kursailemattomat tarinat kuljettavat Kuusrockista musavideofestareille ja Rauhalasta NuKun diskoihin. Omat tarinansa on myös Rattori-lupilla, metallikaupungilla, Leipätehtaalla, 45 Specialilla, Madetojan musiikkilukiolla sekä paskalla kaupunnilla.

Monet tarinoiden paikoista ja ilmiöistä olivat niiden kirjottajalle Esa Nissille entuudestaan tuttuja. Nissi kuvailee työsarkaansa hyvin kiinnostavaksi, mutta aiheen laajuuden vuoksi myös haastavaksi.

”Oululaisen populaarimusiikin moniulotteisuus oli toki tiedossa. Teema antaisi aihetta laajempaankin tarkasteluun, mutta tarinat haluttiin pitää tiiviinä. Paljon mielenkiintoisia juttuja jouduttiin karsimaan. Se asetti suurimman haasteen kirjoittamiseen”, kertoo Nissi.

Reitillä on Nissin tarinoiden lisäksi myös haastatteluja, jotka vievät kuulijan vielä syvemmälle pohjoisen populaarimusiikin maailmaan. Näkemyksiään ja muistojaan kertovat Kuusrockin perustaja Markku Hänninen, Sentenced-yhtyeen Vesa Ranta, portsarilegenda Jorma Karhumaa, Radiopuhelimien Jarno Mällinen, Mieskuoro Huutajien Petri Sirviö, tapahtuma-asiantuntija Taina Ronkainen, nuorisotyön konkari Paula Kariniemi, 45 Specialin Ilpo ja Roope Sulkala, Madetojan musiikkilukion oppilas Ella Huttunen ja oululaisen underground-kulttuurin asiantuntija Marlene Hyyppä.

Reitti ja kartta on julkaistu Oulu2026.eu/tarinareitit -sivustolla. Reitin ja tarinat voi löytää myös skannaamalla QR-koodin Oulun keskustaan sijoitetuista laatoista. Tarinat ovat itsenäisiä ja ne voi kokea itselleen sopivassa järjestyksessä. Tarinoihin voi myös tutustua edellä mainitulla verkkosivulla.

Pohjoisen soundi -reitin tarinat ovat saatavissa suomeksi, englanniksi, ruotsiksi ja selkosuomeksi. Syventävät haastattelut ovat saatavilla suomeksi ja dubattuna englanniksi. Englanninkielinen sisältö päivittyy ensi viikolla.

Reitti jää katukuvaan koettavaksi ja on osa Oulun matkaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026.

 

Pohjoisista tarinoista vetovoimaa

“Pohjoisen soundi – populaarimusiikin jäljillä” on Pohjoisista tarinoista vetovoimaa -hankkeen toinen pilotti. Sen sisällöt on tuottanut Filmbutik Oulu.

Hankkeen ensimmäinen pilotti, Tervatarinoiden reitti, lanseerattiin marraskuussa 2023 ja se sai jatkoa lisätarinoilla hiljattain. Hankkeen toteuttaa Oulun kulttuurisäätiö. Tavoitteena on kehittää uusia tapoja, joiden avulla voidaan tuoda teemoitettuja reittejä helppokäyttöisen teknologian keinoin Oulu2026-toteutusalueelle.

Oulu2026-alueen kulttuuriperinnön esiintuominen ja maksuttomien elämyksien tarjoaminen vahvistavat alueen asukkaiden paikallisidentiteettiä arjen ympäristöissä ja luovat myös matkailullista vetovoimaa. Tarinoita on kartoitettu yhdessä asiantuntijoiden ja kuntalaisten kanssa. Hanke päättyy huhtikuussa 2024, mutta reitit jäävät elämään. Hankkeen loppuraportti julkaistaan keväällä 2024.

Lisätiedot: Projektipäällikkö Anne Mäkelä, anne.makela@oulu2026.eu, 040 673 5155

Oulun juhlaviikot hakee tulevaisuuden taiteen tekijöitä Delta Life -projektiin

Oulun juhlaviikot etsii Oulu2026-alueelta lupaavia taiteilijanalkuja mukaan “Taiteilija syntyy suistoon” -dokumenttisarjaan vuosille 2024–2026. Delta Life -projektiin kuuluvassa sarjassa seurataan taiteilijoiden matkaa kohti Oulun kulttuuripääkaupunkivuotta 2026. Haku on auki helmikuun loppuun 2024 saakka, ja valinnat tehdään maaliskuun aikana. Mukaan valitaan hakemusten perusteella viisi taiteilijaa tai taiteilijaryhmää. Taiteilijat voivat olla miltä tahansa taiteenalalta.

Projektin aikana tehdyistä kuvauksista ja haastatteluista tehdään sosiaaliseen mediaan materiaalia, jota julkaistaan matkan varrella. Kokonaisuudesta tiivistetään dokumenttisarja, joka julkaistaan vuoden 2026 aikana. Projekti huipentuu taiteilijoiden teosten esityksiin tai näyttelyihin Oulun juhlaviikoilla elokuussa 2026. Valituille on luvassa esiintymis- / näyttelypaikan lisäksi palkkio, mediakoulutusta sekä tapahtumaneuvontaa Oulun juhlaviikoilta.

Haku tapahtuu lomakkeella osoitteessa:
https://link.webropol.com/s/taiteilijasyntyysuistoon

Valintakriteerit

  • Hakijana voi olla mitä tahansa taiteenalaa edustava henkilö tai ryhmä
  • Hakijoiden tulee olla alle 30-vuotiaita
  • Hakijan kotipaikkakunta kuuluu Oulu2026-alueeseen: https://oulu2026.eu/oulu2026-alue/
  • Tavoitteena ammattilaisuus taiteen parissa
  • Valmius sitoutua projektiin vuoteen 2026 saakka
  • Valmius näyttää avoimesti omaa kehityskaartaan ja kertoa ajatuksistaan (sitoutuminen 1–2 dokumentaatiopäivään per vuosi)

Delta Life

Delta Life on kansainvälinen nimi elokuussa 2026 Oulujoen suistossa huipentuvalle Delta Life – Kaupunki syntyy suistoon -kulttuuriprojektille. Oulu2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkiohjelmaan kuuluvassa projektissa tutkitaan taiteen ja tapahtumisen keinoin, tieteen tutkimustuloksia hyväksikäyttäen, kaupungin ja kulttuurin syntyä vesireiteillä vaaroilta valtamerille ja tehdään sitä näkyväksi. Sähköinen Pohjoinen kulttuurivirta -media on näkyväksi tekemisessä keskeisessä roolissa.

Vuosien mittaan vesireiteiltä kertyvä taiteellinen aines esittäytyy lopulta elokuussa 2026 Oulujoen suistossa Oulun juhlaviikkojen kuukauden aikana tiivistyen Delta Life -spektaakkeliin, joka on Oulu2026 kulttuuripääkaupunkivuoden loppukesän huipentuma. Delta Life -kokonaisuuden taiteellisena johtajana toimii muusikko, laulaja-lauluntekijä, kirjailija ja videotaiteilija Jukka Takalo. Delta Life syntyy yhteistyöllä, mukana on Oulun juhlaviikkojen festivaaliverkosto ja laajempi kulttuuritoimijoiden joukko ympäri Oulu2026-aluetta. Lisätietoa Delta Lifesta: oulunkulttuuritapahtumayhdistys.fi/delta-life-kaupunki-syntyy-suistoon/

Lisätiedot: toiminnanjohtaja Pia Alatorvinen / Oulun juhlaviikot, pia(at)oulunjuhlaviikot.fi, p. 044 723 2676

Kestävän tapahtumatuotannon opas julkaistu

Tapahtumien ekologiseen kestävyyteen kannustava digitaalinen Kestävän tapahtumatuotannon opas on julkaistu osoitteessa: https://oulu.com/kestavat-tapahtumat/. Opas helpottaa tapahtumien vastuullista järjestämistä Oulun seudulla, jotta tapahtumat ovat mahdollisimman hiilineutraaleja Euroopan kulttuuripääkaupunkivuonna 2026.

Kestävän tapahtumatuotannon opas on jaettu kahteen osaan: ensin esitellään tapahtumatuotannon osa-alueittain ohjeistusta ja vinkkejä tapahtuman ympäristöystävällisiin järjestämistapoihin. Kaikissa vaiheissa tapahtumapaikan valinnasta aina matkustamiseen, catering-palvelujen valintaan, jätehuollon järjestämiseen tai hankintoihin liittyen voi tehdä valintoja, jotka ovat vähemmän kuormittavia ympäristön kannalta. Lisäksi oppaaseen on koottu linkkejä kestävän kehityksen tavoitteisiin, sääntelyjärjestelmiin, verkkotyökaluihin ja hyviä vastuullisuuskäytäntöjä jakavien organisaatioiden ja yhteisöjen verkkosivuille tai selvityksiin.

Oppaan toisessa osassa esitellään tapahtumissa toteutettuja innovaatiotestauksia, joiden avulla kokeiltiin, miten tapahtumien hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää luovilla keksinnöillä. Kuusamolaisella elektronisen musiikin Solstice-festivaalilla kehitettiin kierrätysjärjestelmää kahden vuoden ajan: helsinkiläinen Caracara Collective onnistui lopulta kierrättämään 80 % kaikesta festivaalilla syntyneestä jätteestä ja muun muassa valmistamaan kierrätysmuovista taideteoksia ja festivaalirakenteita.

Ihmiset polkevat kuntopyöriä, jotka tuottavat sähköä tapahtumaan Oulussa meren jäällä.

Frozen People -tapahtumassa testattiin hybridivoimalaa maaliskuussa 2022. Kuva: Janne Käpylehto

Argentiinalais-italialainen arkkitehti Valentino Tignanelli suunnitteli rakennusjätteestä paviljongit Varjo-festivaalille. Ne suojasivat yleisöä auringon paahteelta Kuusisaaressa viime kesänä ja saivat festivaalikäytön jälkeen vielä uuden elämän: ne toimivat nyt pieninä yleisinä saunoina Hailuodon panimon Mallassaunan takapihalla Pikisaaressa.

Valentino Tignanelli ja Taina Ronkainen istuvat Tignanellin toteuttaman paviljongin reunalla Varjo-festivaalilla kesällä 2023.

Valentino Tignanelli ja Taina Ronkainen Varjo-festivaalilla 2023. Kuva: Kapina Oy

Opas on koottu Euroopan kestävin kulttuuripääkaupunki -hankkeessa, jossa etsittiin työkaluja tapahtumapäästöjen vähentämiseksi. Oppaasta on julkaistu myös englanninkielinen versio. Euroopan kestävin kulttuuripääkaupunki -hanke toteutettiin Oulun kaupungin tapahtumayksikössä ja se sai Pohjois-Pohjanmaan liitolta Euroopan aluekehitysrahaston EAKR- rahoitusta vuosina 2019–2023.

Lisätietoja:

projektipäällikkö Taina Ronkainen, taina.ronkainen@ouka.fi, 0406211249
projektikoordinaattori Antti Takalo, antti.takalo@ouka.fi, 0404196605

Risku-raporta 3

(teksti alempana suomeksi)

Bures fas, dáppe sámekultuvrra Risku-prográmmas čállá ain Aino, Oulu2026 sámi kultuvrra buvttadeaddji. Dán háve mus eai iešalddes leat ođđasat, muhto baicca dárbbašivččen veahki.

Lean dán čavčča beassan návddašit hui buori sámefilmmain Oulus, ja ávžžuhan buohkaid gal fitnat geahččamin Máhccan- ja Je’vida-filmma jus suige vejolaš. Ealligovvateáhteriin lean illudan das, man ollu olbmot doppe leamašan ja man ollu lean maiddái ožžon olbmuin prográmmaideaid ja doaivagiid. Orru ahte Oulu guovllus lea stuorra beroštupmi sámedáidágii.

Mii leat plánemin máŋggabealát sámeprográmma jagi 2026 várás, ja doaivvu mielde earret eará filbma, girjjálašvuohta, iešguđetlágan musihkka, dánsun, govvadáidda, duodji, dáiddaduodji, logaldallamat, museabargu, mánáidkultuvra ja teáhter gullet diesa. Daid lassin dárbbašat duollet dalle čuovgagovaid ja gráfalaš plánema ja nu ain. Dan dihte dieđusge háliidit maiddái gullat buot dáidda- ja kultursuorggi olbmuiguin, geat livčče beroštuvvan bargat ovttas minguin.

Leatgo don okta sis? Almmut iežat dieđuid dán skovi bokte maŋimustá 20.12.! Dahje dovddatgo/dieđátgo gean nu gii livččii? Bivdde su deavdit dien skovi dahje sádde munnje šleađgapoastta! Leat maid ollu ovttasbargoguoimmit, geat ohcet iešguđetlágan dáiddáriid iežaset prošeavttaide, ja mielas cavgilivččen sidjiide sámedáiddáriidge – ii leat bággu bargat dušše sámetemaiguin.

Min prográmma lea ain gaskan ja dan dihte in leat dál ohcamin dahkkiid dihto bargguide. Háliidivččen baicce čohkket oktavuohtadieđuid vai čehpes olbmot eai bázáše min prográmma olggobealde danin ahte in diehtán sin birra. Sávan ahte máŋgasat váldet oktavuođa!

Čuovvovaš raporttas muitalange de min Árktalaš festiválas. Báhccet dearvan!

Aino Valovirta

Risku-raportti 3

Hei taas, täällä saamelaiskulttuurin Risku-ohjelmasta kirjoittaa yhä Aino, Oulu2026:n saamelaiskulttuurin tuottaja. Tällä kertaa minulla ei itse asiassa ole uutisia, vaan tarvitsisin apua.

Olen tänä syksynä päässyt nauttimaan todella hyvistä saamelaiselokuvista Oulussa, ja suosittelen edelleen kaikille Máhccan- ja Je’vida-elokuvia. Elokuvateatterissa olen iloinnut siitä, miten paljon ihmisiä siellä on ollut ja miten paljon olen myös saanut ihmisiltä ohjelmaideoita ja toiveita. Vaikuttaa siltä, että Oulun alueella saamelaistaide kyllä kiinnostaa.

Olemme suunnittelemassa monipuolista saamelaisohjelmaa vuodelle 2026, ja toivottavasti muun muassa elokuva, kirjallisuus, erilainen musiikki, tanssi, kuvataide, duodji, luennot, museotyö, lastenkulttuuri ja teatteri kuuluvat siihen. Näiden lisäksi tarvitsemme toisinaan valokuvia ja graafista suunnittelua ja niin edelleen. Siksi tietysti haluaisimme kuulla kaikista taide- ja kulttuurialan ihmisistä, jotka olisivat kiinnostuneita työskentelemään kanssamme.

Oletko yksi heistä? Ilmoita tietosi tämän lomakkeen kautta 20.  joulukuuta mennessä.

Tai tunnetko/tiedätkö jonkun, joka olisi? Pyydä häntä täyttämään lomake tai lähetä minulle sähköpostia! Myös monet yhteistyökumppanit etsivät erilaisia taiteilijoita omiin projekteihinsa, ja mielelläni vinkkaisin heille saamelaistaiteilijoistakin – ei ole pakko työskennellä vain saamelaisteemojen parissa.

Ohjelmamme on kesken, ja siksi en etsi nyt tekijöitä tiettyihin töihin. Sen sijaan haluaisin koota yhteystietoja, jotta taitavat ihmiset eivät jäisi ohjelmamme ulkopuolelle vain siksi, etten tiennyt heistä. Toivon, että saan paljon yhteydenottoja!

Seuraavassa raportissa kerronkin Arktisesta festivaalistamme, kuullaanpa taas!

Aino Valovirta