fbpx

Oulu2026 on jo nostanut esiin paljon bändejä Oulun seudulta – Moni on päässyt näyttämään kyntensä myös ulkomailla

Qstockin Oulu2026-lava on tärkeä osa alueellista musiikin kehittämisohjelmaa, jolla pyritään helpottamaan nuorten muusikoiden matkaa maailmalle.

Jo kymmenet yhtyeet ja artistit Oulun seudulta ovat ehtineet säestää Oulun matkaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2026. Monet ovat päässeet esiintymään myös muualla Suomessa ja ulkomailla kulttuuripääkaupunkivuoteen liittyvissä tapahtumissa.

Monenlaista musiikkia tekijöineen on nostettu esiin erityisesti Linnansaaren Oulu2026-lavalla, joka on kuulunut Qstock-musiikkifestivaalin ohjelmistoon kesästä 2022 lähtien.

”Viime vuonna lavalle haki 80 ja tänä vuonna jo 164 esiintyjää, joista kymmenkunta valittiin mukaan. Joukkoon mahtui taas sekä uusia tulokkaita että vähän kokeneempiakin tekijöitä lukuisista eri musiikkigenreistä”, vastaava tuottaja Henri Turunen Oulun kulttuurisäätiöstä kertoo.

Turunen toivoo, että jatkossa yhä useampi täkäläinen muusikko innostuu pyrkimään mukaan.

”Haku ensi kesän Oulu2026-lavalle alkaa taas ensi vuoden alussa, ja vuoden 2026 laajempi ohjelmakartta tarkentuu vasta tuonnempana”, Turunen muistuttaa.

”Kannattaa ehdottomasti ottaa meihin yhteyttä ja laittaa tietoa bändistä, etenkin jos myös mahdolliset keikat muualla Euroopassa kiinnostavat.”

 

Listoilla jo 200 bändiä

 

Oulu2026-lava on osa alueellista musiikkialan kehittämishanketta, jota Oulun kulttuurisäätiö kumppaneineen on jo vuosia edistänyt työnimellä MC Oulu.

Nuorille muusikoille ja musiikkibisneksen toimijoille suunnatun mentorointiohjelman tavoitteena on helpottaa artistien nousua pohjoisesta kohti kansainvälisiä kenttiä.

Avoimet haut pääsymaksuttomalle Linnansaaren lavalle ovat auttaneet löytämään innokkaita esiintyjiä myös moniin muihin tapahtumiin Oulussa ja muissa Oulu2026-alueen kunnissa.

”Meillä on nyt niin sanotusti listoilla 200 bändiä, jotka haluavat olla mukana, jos tarjolle tulee esiintymismahdollisuuksia Oulu2026-toiminnan kautta. Niistä nelisenkymmentä onkin jo erilaisia keikkoja Suomessa ja ulkomailla saanut”, Turunen toteaa.

”Samalla nämä esiintyjät tavallaan toimivat Oulu2026-lähettiläinä, jotka promotoivat Oulua ja kulttuuripääkaupunkivuotta sekä kertovat tarinaamme maailmalla. Toivottavasti myös kasvatamme edes muutamia uusia tähtiä, jotka nousevat suuremman yleisön tietoisuuteen.”

Henri Turunen tuntee Oulun musiikkipiirit. ”Aika hyvin sitä myös tunnistaa, millaiset esiintymispaikat erilaisille bändeile ja artisteille parhaiten sopivat”, Turunen tuumaa.

Turunen muistuttaa, että juhlavuonna 2026 Oulussa ja sen kymmenissä kumppanikunnissa järjestetään tuhansia erilaisia kulttuuritapahtumia.

”Niissä tarvitaan paljon musiikkia monenlaisille lavoille. Myös yritykset ja järjestöt kaipaavat esiintyjiä omiin tapahtumiinsa.”

 

Näytön paikkoja ja kokemusta

Osa bändeistä ja artisteista on päässyt Oulu2026:n kautta mukaan myös tärkeisiin showcase-tapahtumiin, joissa erityisesti uudet musiikintekijät esittäytyvät ohjelmatoimistoille, festivaalijärjestäjille ja muille alan päättäjille.

Oulu2026-lavalta tuttuja oululaisbändejä on ollut mukana esimerkiksi Music x Media -tapahtumassa Tampereella, EU-päivän tapahtumassa Helsingissä ja Tallinn Music Week -festivaalilla Virossa.

”Euroviisuistakin tutun Blind Channelin kanssa olemme käyneet maailmankuululla South By Southwest -festivaalilla Yhdysvalloissa, jossa bändi on jo muutenkin keikkaillut paljon”, Henri Turunen kertoo.

Myös tiivis yhteistyö muiden Euroopan kulttuuripääkaupunkien kanssa on poikinut esiintymismahdollisuuksia ulkomailla.

”Esimerkiksi tämänvuotinen kulttuuripääkaupunki Tartto on tuonut artisteja Virosta Ouluun, ja meiltä on lähtenyt esiintyjiä sinne. Bändit ovat saaneet näytön paikkoja ja arvokasta kokemusta siitä, millaista toisessa maassa on esiintyä”, Turunen toteaa.

Hän huomauttaa, ettei Oulun kulttuurisäätiö toki ole mikään keikkatoimisto, eikä esiintyjiä haalita Oulu2026-sateenvarjon alle rahalla.

”Lähinnä autamme järjestelyissä ja matkakuluissa, myös yhdessä muiden kulttuuripääkaupunkien kanssa. Maailmalle lähteminen kun ei ole ihan halpaa.”

 

Sattumallakin on aina osansa

Turusen mukaan Oulun seudulla on paljon bändejä ja laaja harrastajakenttä. Oulusta löytyy myös hyviä studioita ja monenlaisia keikkapaikkoja.

”Treenitilojenkin suhteen ollaan aika hyvällä tasolla. Esimerkiksi Hiukkavaarassa, Välivainiolla ja Toppilassa niitä on nyt paljonkin, mutta tilanne vaihtelee, kun vanhoja rakennuksia puretaan”, Turunen toteaa.

”Oulussa on tosi hyvä meininki ja omat, aktiiviset piirinsä varmaan jokaisessa musiikkigenressä. Täällä on sopivasti toimintakenttää monenlaisen musiikin tekemiseen.”

Turunen myöntää, että Oulun sijainti kaukana pääkaupunkiseudun musiikkipiireistä ja -teollisuudesta tuo omat haasteensa pohjoisen bändeille.

”Täältä on vaikeampi nousta esille, vaikka netti ja some ovat helpottaneet sitä puolta. Tietyssä vaiheessa rahaakin tarvitaan, mutta vieläkin tärkeämpiä ovat oikeat verkostot ja riittävä tietotaito”, Turunen arvioi.

”Tuurilla ja sattumallakin on aina osansa, mutta usein lahjakkuus ja ahkeruus palkitaan. Artistipolkuja on monenlaisia, eivätkä kaikki edes jahtaa mainetta ja mammonaa. Monet ovat tyytyväisiä, kun he pääsevät tekemään musiikkia ja esittämään sitä muille.”

 

 

Henri Turunen

  • Oulaistelaislähtöinen medianomi (YAMK) Henri Turunen on perehtynyt musiikkiin muun muassa muusikkona, musiikkitoimittajana ja musiikkivideoiden ohjaajana.
  • Hän on toiminut satojen keikkojen sekä lukuisten klubien ja festivaalien järjestäjänä. Hänellä on kaksi omaakin bändiä, jotka keikkailevat muutamia kertoja vuodessa.
  • Turunen on myös Oulun elävän musiikin yhdistys Rotos ry:n entinen monivuotinen puheenjohtaja, joka on toiminut yhdistyksessä aktiivisesti jo kymmenkunta vuotta.
  • Kulttuuriradio Oulussa häntä voi kuulla Rotosherrat-ohjelmassa, joka ruotii erityisesti indiemusiikkia.
  • Oulun kulttuurisäätiön leipiin Turunen tuli tuottajaksi vuonna 2019. Ennen sitä hän työskenteli projektikoordinaattorina Oulun Tapahtumien Hubissa.
  • Oulu2026-projektissa Turusen vastuulla on ennen kaikkea vuoden 2026 musiikkisisältöjen sekä taiteen ja teknologian projektien tuotanto.
Henri Turunen
Slow Fall Oulu2026-lavalla kesällä 2023. Kuvassa (vas.) Heikki Kakko (kitara), Lasse Launimaa (koskettimet) ja Markus Taipale (laulu).

”Qstockin keikka oli tosi tärkeä”

Vuonna 2016 perustettu oululainen metallibändi Slow Fall on ehtinyt julkaista jo kaksi albumia, mutta ulkomaisille areenoille yhtye harppasi vasta viime keväänä.

Melodista death metalia soittavan kuusikon vauhti alkoi kiihtyä viimeistään kesällä 2023, jolloin yhtye pääsi esiintymään Qstockin Oulu2026-lavalla.

”Qstock oli meille tosi hyvä juttu ja yksi merkittävimmistä keikoistamme. Sen jälkeen kaikki toimintamme on ollut nousujohteisempaa, ja keikkamyyntikin on auennut uudella tavalla”, Slow Fallin kosketinsoittaja Lasse Launimaa, 35, sanoo.

”Ranskalais-ruotsalainen keikkamyyjämmekin arvioi, että esiintyminen Qstockissa toi bändille uskottavuutta. Siihen mennessä emme vielä olleet keikkailleet isoilla lavoilla.”

”Bändihommissa parasta on keikkailu. Ja onhan se mahtavaa, että saamme tehdä hyvässä kaveriporukassa juuri sellaista musiikkia kuin haluamme”, Slow Fallin kosketinsoittaja Lasse Launimaa sanoo.


Launimaan mukaan nykypäivänä on myös tärkeää kyetä näyttämään videoilla, että bändin keikoilla on paljon porukkaa ja hyvä meininki.

”Qstockissa sekin onnistui. Lisäksi esiintyminen kotikaupungin suurimmilla festareilla oli meille symbolisesti tosi arvokas asia.”

Kansainvälistymisessä yhtyettä auttoi myös saksalainen levy-yhtiö. Tänä vuonna Slow Fall on esiintynyt Saksassa, Ranskassa, Belgiassa ja Tšekissä yhteensä 16 kertaa.

”Pääosa niistä oli klubikeikkoja, mutta esiinnyimme myös isoilla festareilla Saksassa ja Ranskassa. Siellä kävijöitä oli jopa 15 000–40 000 päivässä”, Launimaa kertoo.

”Suomalainen metallimusiikki voi hyvin, ja fanikulttuuri on vireää. Erityisesti ulkomailla on ollut melko uskomatonta huomata, että keikkoja tullaan katsomaan pitkienkin matkojen päästä.”
Slow Fallin kosketinsoittaja Lasse Launimaa

Musiikintekijöiden keskinäinen kilpailu huomiosta on koko ajan kovaa myös kotimaassa.

”Kyllä se vaatii paljon työtä ja pitkäjänteistä omistautumista. Pelkkä musiikin julkaiseminen ei välttämättä kiinnosta ketään. Keikkoja on hankalaa saada ilman nimeä ja yhteistyökumppaneita”, Launimaa sanoo.

”Mutta jostainhan sitä on lähdettävä, ja pitää vain jaksaa yrittää. Me olemme aina uskoneet musiikkiimme ja sen voimaan, emmekä ole saaneet mitään ilmaiseksi.”

Toista levyä tehdessään Slow Fall nappasi levytyssopimuksen Saksasta pitkälle hiotun demonauhan avulla.

”Pian sen jälkeen saimme myös keikkamyyntidiilin ja perustimme osuuskunnan, joka on helpottanut bändin talouden pyörittämistä”, Launimaa sanoo.

”Nyt työstämme kolmatta albumia, joka on tarkoitus julkaista ensi keväänä. Sitä ennen julkaisemme useita sinkkuja musiikkivideoiden kera.”

Jatkossa bändin tavoitteena on tehdä jatkuvasti uutta musiikkia ja keikkailla ahkerasti sekä Suomessa että ulkomailla.

”Varovasti haaveilemme Euroopan ulkopuolisistakin keikoista, mutta sitä ennen saamme varmasti tahkota nykyisissä ympyröissä vielä useamman albumin verran”, Launimaa sanoo.

”Tuskin tästä meille koskaan leipätyötä tulee, mutta uskomme, että bändillä on vielä paljon saavutettavaa ja potentiaalia kasvaa.”


Seuraa Instagramissa
: @slowlyfallen

Junnan musiikissa pohjoismainen kansanperinne yhdistyy elektroniseen tanssimusiikkiin. ”Etsimme ja kokeilemme koko ajan mitä törkeimpiä yhdistelmiä. Jos ne herättävät meissä riemua, olemme oikeilla jäljillä”, Anna Haaraoja sanoo.

Junna musisoi tosissaan, muttei vakavissaan

Elektrofolkia eli kansanteknoa soittava oululaisduo Junna kipusi Oulu2026-lavalle kesällä 2023. Kansanmusiikin, runonlaulannan ja elektronisen tanssimusiikin intohimoinen yhdistelmä yllätti ja ihastutti.

Tänä vuonna laulaja-viulisti Anna Haaraoja ja konemuusikko Juha Seppänen ovat esiintyneet Euroopan kulttuuripääkaupunkeihin liittyvissä tapahtumissa myös Helsingin Narinkkatorilla ja Ranskan Bourgesissa.

”Kun haimme mukaan Oulu2026-lavalle, ilmaisimme tahtomme edustaa pohjoista kulttuuria ja Oulun kulttuuripääkaupunkivuotta. Sen jälkeen tuli myös näitä muita mahdollisuuksia esiintyä”, kokeneena pelimanninakin tunnettu Haaraoja kertoo.

Junnalle keikka Qstockissa on osoittautunut muutoinkin merkittäväksi.

”Olihan se meille tärkeä promotilaisuus, jonka vaikutus on ollut ihan kiistaton. Keikkamme kiinnostavat yhä useampia, ja myös seuraajamäärät verkkosivuillamme sekä somessa ovat kasvaneet”, Juha Seppänen toteaa.

”Esimerkiksi Helsingissä oli paljon sellaista porukkaa, joka oli odottanut meitä kuin kuuta nousevaa. Kaikki Oulu2026-keikat ovat myös olleet niin ammattimaisesti järjestettyjä, että olemme hyvillä mielin voineet keskittyä omaan tekemiseemme”, Haaraoja sanoo.

”Junna tekee musiikkia tosissaan, muttei vakavissaan. Ydinajatuksena on pitää hauskaa ja välittää sitä hauskuutta myös muille.”
Junnan laulaja-viulisti Anna Haaraoja

Ranskassa kävi selväksi, että musiikki todellakin on yleismaailmallinen kieli, joka yhdistää kaikkia ihmisiä rajoista riippumatta.

”Ihan samalla tavalla yleisö nautti ja tanssi, vaikka lauloimme suomeksi, ruotsiksi ja viroksi. Samat biisit, joista Suomessa tykätään, olivat suosittuja myös siellä”, Haaraoja sanoo.

”Kyse oli jostain suuremmasta, ei vain kielestä ja kulttuurista. Jos lauloin vaikka taivaan linnuista, teema tunnistettiin ja olennaiset asiat välittyivät, vaikkei yleisö ymmärtänyt kieltä.”

Sekä Haaraoja että Seppänen ovat eläneet ja hengittäneet musiikkia pienestä pitäen. Nyt molemmat ovat paitsi muusikoita, myös musiikin tuottamiseen erikoistuneita medianomeja.

Päivä- ja leipätyöksi Junna ei ainakaan vielä ole laajentunut, mutta muutoin duo ja sen musiikki ovat kaksikolle kaikki kaikessa.

”Kaikki tekemisemme liittyy jollain tavalla uraamme muusikkoina. Kun kudon joskus sukkia, niihinkin tulee Junnan logo ja genreen sopivat teemat. Vapaa-ajan käsitettä emme edes tunne”, Haaraoja sanoo.

”Haasteita riittää ja kilpailukin on kovaa. Varmaan jokaisen musiikintekijän pysyminen alalla vaatii tosi paljon motivaatiota, tahtoa ja ammattimaisuutta.”

Junna haluaa tulla tunnetuksi Suomessa ja ulkomailla. Parhaillaan pari työstää toista albumiaan, joka julkaistaan näillä näkymin ensi keväänä. Suunnitteilla on myös kiertue Japanissa lähivuosina.

”Viiden vuoden päästä olemme varmaan julkaisseet kolmannenkin albumin, ja keikkailemme ympäri Eurooppaa. Ja totta kai olemme silloin jo esiintyneet myös Euroviisuissa”, Seppänen arvioi.

Lisätietoa
junna.fi

Seuraa Instagramissa
@junnawave

 

 

Euroopan kulttuuripääkaupunki Oulu2026 ja Genelec yhteistyöhön – tavoitteena luoda ensiluokkaisia elämyksiä kulttuuripääkaupungin kokijoille

Euroopan kulttuuripääkaupunki Oulu2026 nostaa vahvana teknologiakaupunkina tunnetun Oulun myös rohkeaksi taiteen kaupungiksi. Oulussa on vuosikymmenten ajan luotu huipputeknologiaa. Seuraava tavoite on kasvaa pohjoisen alueen vetovoimaisimmaksi kulttuurikaupungiksi.

Oulu2026 ja Genelec ovat solmineet kumppanuuden Genelec – Sound of Oulu2026. Genelecin äänentoisto tulee näkymään ja kuulumaan suurimmissa immersiivisissä tuotannoissa, joissa ääni on ratkaisevassa roolissa.

”Oululaisena olen ylpeä ja innostunut tulevasta Euroopan kulttuuripääkaupunkivuodesta. Mielenkiinnolla odotan, mitä kaikkea uutta se tuo laajalle alueelle”, toteaa Genelecin myyntipäällikkö Markku Syrjäpalo vierellään Oulu2026:n kumppanuuspäällikkö Matleena Aarikallio. Kuva: Anni Niemelä.

”Kumppanuuden kautta teokset tulevat saamaan arvoisensa huippuluokan äänenlaadun. Siitä iloitsevat taiteilijat, tuotanto ja teoksista nauttiva yleisö vuonna 2026”, toteaa Oulu2026:n kumppanuuspäällikkö Matleena Aarikallio.

Genelec on vuonna 1978 perustettu globaalisti arvostettu äänentoistolaitteita valmistava perheyritys, jonka kotipaikkakunta on Iisalmi. Yrityksen tavoite on tuottaa totuudenmukaista äänentoistoa maailman vaativimmille asiakkaille. Genelec panostaa jatkuvaan tutkimukseen, innovointiin ja teknologian kehittämiseen. Tuotteita markkinoidaan yli 70 maahan ympäri maailman.

Genelec toimii kiertotalouden mukaisesti ja noudattaa laajasti kestävän kehityksen periaatteita liiketoiminnassaan. Kunnioitus totuudenmukaista äänentoistoa kohtaan on tehnyt yrityksestä erityisen halutun ja arvostetun taidepiireissä.

”Olemme erittäin innoissamme ja ylpeitä tästä yhteistyöstä Oulu2026 kulttuuripääkaupungin kanssa. Genelecin missio on auttaa asiakkaitaan toteuttamaan unelmiaan tarjoamalla parhaan totuudenmukaisen äänentoiston. Tämä kumppanuus tarjoaa meille ainutlaatuisen mahdollisuuden tuoda korkealaatuinen äänenlaatu osaksi kulttuuripääkaupunkivuoden elämyksiä. Oulun vahva teknologia- ja kulttuuriosaaminen luo erinomaiset puitteet innovatiiviselle yhteistyölle, jossa ääni ja taide yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla. Tämä kumppanuus ei ainoastaan vahvista taidekokemusten laatua, vaan myös korostaa Genelecin sitoutumista kulttuurin ja teknologian kehitystyöhön”, toteaa Genelecin toimitusjohtaja Siamäk Naghian.

Yhteistyöllä vahvistetaan taidekokonaisuuksien laadukasta toteutusta ja luodaan niihin paras mahdollinen äänikokemus. Kumppanuuden lopullinen muoto kehittyy, mutta kokonaisuus tulee olemaan mittava molemmille osapuolille.

”Oulu on valittu kansainväliseen Unesco Creative Cities mediataiteen verkostoon, joka antaa pitkäkestoisen pohjan taiteen ja teknologian väliseen kehitystyöhön. Genelecin kanssa solmittava yhteistyö avaa meille ainutkertaisia mahdollisuuksia tässä kehitystyössä”, toteaa Oulu2026:n ohjelmajohtaja Samu Forsblom.

Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Kulttuuripääkaupunkivuosi yltää 39 kumppanikuntaan pohjoisessa Suomessa. Tavoitteena on pysyvä kulttuuri-ilmastonmuutos. Kulttuuri-ilmastonmuutos merkitsee pysyvästi rikkaampaa kulttuurielämää ja muutosta alueelle. Kulttuuri-ilmastonmuutos yhdistää kulttuuria, taidetta ja teknologiaa yllättävälläkin tavalla, luo kohtaamisia ja synnyttää vuorovaikutusta. Oulu2026 tarjoaa innostavaa, kestävää ja eurooppalaista sisältöä jo ennen vuotta 2026, jolloin kattava kulttuuripääkaupunkivuosi huipentuu. Oulu2026-toiminnasta vastaa Oulun kulttuurisäätiö sr.

 

Pohjoisen soundi -reitti vie populaarimusiikin eri aikakausille Oulussa

“Pohjoisen soundi – populaarimusiikin jäljillä” on digitaalinen, oman mobiililaitteen avulla eri puolilla Oulua koettava tarinareitti. Pysyvä, 10. huhtikuuta julkaistava reitti on osa Oulun seudun matkaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026.

Tunnelmia Oulun Kuusrock-festivaaleilta kesällä 1973. Kuva: Kalevan arkisto

Kymmenen nostalgista lyhyttarinaa kertovat populaarimusiikin ilmiöistä, aalloista, paikoista ja henkilöistä Oulussa. Tarinat on kirjoittanut ja lukee muun muassa Radiopuhelimet-bändistä tuttu muusikko Esa ”Katz” Nissi. Reitin kartalla tarinat sijoittuvat niiden aitojen tapahtumapaikojen läheisyyteen, ja ne voi lukea tai kuunnella.

 

”Rattori meni nurin, ja rokkarit pölähtivät pitkin kaupunkia”

Pohjoisen soundi -reitin kursailemattomat tarinat kuljettavat Kuusrockista musavideofestareille ja Rauhalasta NuKun diskoihin. Omat tarinansa on myös Rattori-lupilla, metallikaupungilla, Leipätehtaalla, 45 Specialilla, Madetojan musiikkilukiolla sekä paskalla kaupunnilla.

Monet tarinoiden paikoista ja ilmiöistä olivat niiden kirjottajalle Esa Nissille entuudestaan tuttuja. Nissi kuvailee työsarkaansa hyvin kiinnostavaksi, mutta aiheen laajuuden vuoksi myös haastavaksi.

”Oululaisen populaarimusiikin moniulotteisuus oli toki tiedossa. Teema antaisi aihetta laajempaankin tarkasteluun, mutta tarinat haluttiin pitää tiiviinä. Paljon mielenkiintoisia juttuja jouduttiin karsimaan. Se asetti suurimman haasteen kirjoittamiseen”, kertoo Nissi.

Reitillä on Nissin tarinoiden lisäksi myös haastatteluja, jotka vievät kuulijan vielä syvemmälle pohjoisen populaarimusiikin maailmaan. Näkemyksiään ja muistojaan kertovat Kuusrockin perustaja Markku Hänninen, Sentenced-yhtyeen Vesa Ranta, portsarilegenda Jorma Karhumaa, Radiopuhelimien Jarno Mällinen, Mieskuoro Huutajien Petri Sirviö, tapahtuma-asiantuntija Taina Ronkainen, nuorisotyön konkari Paula Kariniemi, 45 Specialin Ilpo ja Roope Sulkala, Madetojan musiikkilukion oppilas Ella Huttunen ja oululaisen underground-kulttuurin asiantuntija Marlene Hyyppä.

Reitti ja kartta on julkaistu Oulu2026.eu/tarinareitit -sivustolla. Reitin ja tarinat voi löytää myös skannaamalla QR-koodin Oulun keskustaan sijoitetuista laatoista. Tarinat ovat itsenäisiä ja ne voi kokea itselleen sopivassa järjestyksessä. Tarinoihin voi myös tutustua edellä mainitulla verkkosivulla.

Pohjoisen soundi -reitin tarinat ovat saatavissa suomeksi, englanniksi, ruotsiksi ja selkosuomeksi. Syventävät haastattelut ovat saatavilla suomeksi ja dubattuna englanniksi. Englanninkielinen sisältö päivittyy ensi viikolla.

Reitti jää katukuvaan koettavaksi ja on osa Oulun matkaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026.

 

Pohjoisista tarinoista vetovoimaa

“Pohjoisen soundi – populaarimusiikin jäljillä” on Pohjoisista tarinoista vetovoimaa -hankkeen toinen pilotti. Sen sisällöt on tuottanut Filmbutik Oulu.

Hankkeen ensimmäinen pilotti, Tervatarinoiden reitti, lanseerattiin marraskuussa 2023 ja se sai jatkoa lisätarinoilla hiljattain. Hankkeen toteuttaa Oulun kulttuurisäätiö. Tavoitteena on kehittää uusia tapoja, joiden avulla voidaan tuoda teemoitettuja reittejä helppokäyttöisen teknologian keinoin Oulu2026-toteutusalueelle.

Oulu2026-alueen kulttuuriperinnön esiintuominen ja maksuttomien elämyksien tarjoaminen vahvistavat alueen asukkaiden paikallisidentiteettiä arjen ympäristöissä ja luovat myös matkailullista vetovoimaa. Tarinoita on kartoitettu yhdessä asiantuntijoiden ja kuntalaisten kanssa. Hanke päättyy huhtikuussa 2024, mutta reitit jäävät elämään. Hankkeen loppuraportti julkaistaan keväällä 2024.

Lisätiedot: Projektipäällikkö Anne Mäkelä, anne.makela@oulu2026.eu, 040 673 5155

Oulun juhlaviikot hakee tulevaisuuden taiteen tekijöitä Delta Life -projektiin

Oulun juhlaviikot etsii Oulu2026-alueelta lupaavia taiteilijanalkuja mukaan ”Taiteilija syntyy suistoon” -dokumenttisarjaan vuosille 2024–2026. Delta Life -projektiin kuuluvassa sarjassa seurataan taiteilijoiden matkaa kohti Oulun kulttuuripääkaupunkivuotta 2026. Haku on auki helmikuun loppuun 2024 saakka, ja valinnat tehdään maaliskuun aikana. Mukaan valitaan hakemusten perusteella viisi taiteilijaa tai taiteilijaryhmää. Taiteilijat voivat olla miltä tahansa taiteenalalta.

Projektin aikana tehdyistä kuvauksista ja haastatteluista tehdään sosiaaliseen mediaan materiaalia, jota julkaistaan matkan varrella. Kokonaisuudesta tiivistetään dokumenttisarja, joka julkaistaan vuoden 2026 aikana. Projekti huipentuu taiteilijoiden teosten esityksiin tai näyttelyihin Oulun juhlaviikoilla elokuussa 2026. Valituille on luvassa esiintymis- / näyttelypaikan lisäksi palkkio, mediakoulutusta sekä tapahtumaneuvontaa Oulun juhlaviikoilta.

Haku tapahtuu lomakkeella osoitteessa:
https://link.webropol.com/s/taiteilijasyntyysuistoon

Valintakriteerit

  • Hakijana voi olla mitä tahansa taiteenalaa edustava henkilö tai ryhmä
  • Hakijoiden tulee olla alle 30-vuotiaita
  • Hakijan kotipaikkakunta kuuluu Oulu2026-alueeseen: https://oulu2026.eu/oulu2026-alue/
  • Tavoitteena ammattilaisuus taiteen parissa
  • Valmius sitoutua projektiin vuoteen 2026 saakka
  • Valmius näyttää avoimesti omaa kehityskaartaan ja kertoa ajatuksistaan (sitoutuminen 1–2 dokumentaatiopäivään per vuosi)

Delta Life

Delta Life on kansainvälinen nimi elokuussa 2026 Oulujoen suistossa huipentuvalle Delta Life – Kaupunki syntyy suistoon -kulttuuriprojektille. Oulu2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkiohjelmaan kuuluvassa projektissa tutkitaan taiteen ja tapahtumisen keinoin, tieteen tutkimustuloksia hyväksikäyttäen, kaupungin ja kulttuurin syntyä vesireiteillä vaaroilta valtamerille ja tehdään sitä näkyväksi. Sähköinen Pohjoinen kulttuurivirta -media on näkyväksi tekemisessä keskeisessä roolissa.

Vuosien mittaan vesireiteiltä kertyvä taiteellinen aines esittäytyy lopulta elokuussa 2026 Oulujoen suistossa Oulun juhlaviikkojen kuukauden aikana tiivistyen Delta Life -spektaakkeliin, joka on Oulu2026 kulttuuripääkaupunkivuoden loppukesän huipentuma. Delta Life -kokonaisuuden taiteellisena johtajana toimii muusikko, laulaja-lauluntekijä, kirjailija ja videotaiteilija Jukka Takalo. Delta Life syntyy yhteistyöllä, mukana on Oulun juhlaviikkojen festivaaliverkosto ja laajempi kulttuuritoimijoiden joukko ympäri Oulu2026-aluetta. Lisätietoa Delta Lifesta: oulunkulttuuritapahtumayhdistys.fi/delta-life-kaupunki-syntyy-suistoon/

Lisätiedot: toiminnanjohtaja Pia Alatorvinen / Oulun juhlaviikot, pia(at)oulunjuhlaviikot.fi, p. 044 723 2676

Kestävän tapahtumatuotannon opas julkaistu

Tapahtumien ekologiseen kestävyyteen kannustava digitaalinen Kestävän tapahtumatuotannon opas on julkaistu osoitteessa: https://oulu.com/kestavat-tapahtumat/. Opas helpottaa tapahtumien vastuullista järjestämistä Oulun seudulla, jotta tapahtumat ovat mahdollisimman hiilineutraaleja Euroopan kulttuuripääkaupunkivuonna 2026.

Kestävän tapahtumatuotannon opas on jaettu kahteen osaan: ensin esitellään tapahtumatuotannon osa-alueittain ohjeistusta ja vinkkejä tapahtuman ympäristöystävällisiin järjestämistapoihin. Kaikissa vaiheissa tapahtumapaikan valinnasta aina matkustamiseen, catering-palvelujen valintaan, jätehuollon järjestämiseen tai hankintoihin liittyen voi tehdä valintoja, jotka ovat vähemmän kuormittavia ympäristön kannalta. Lisäksi oppaaseen on koottu linkkejä kestävän kehityksen tavoitteisiin, sääntelyjärjestelmiin, verkkotyökaluihin ja hyviä vastuullisuuskäytäntöjä jakavien organisaatioiden ja yhteisöjen verkkosivuille tai selvityksiin.

Oppaan toisessa osassa esitellään tapahtumissa toteutettuja innovaatiotestauksia, joiden avulla kokeiltiin, miten tapahtumien hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää luovilla keksinnöillä. Kuusamolaisella elektronisen musiikin Solstice-festivaalilla kehitettiin kierrätysjärjestelmää kahden vuoden ajan: helsinkiläinen Caracara Collective onnistui lopulta kierrättämään 80 % kaikesta festivaalilla syntyneestä jätteestä ja muun muassa valmistamaan kierrätysmuovista taideteoksia ja festivaalirakenteita.

Ihmiset polkevat kuntopyöriä, jotka tuottavat sähköä tapahtumaan Oulussa meren jäällä.

Frozen People -tapahtumassa testattiin hybridivoimalaa maaliskuussa 2022. Kuva: Janne Käpylehto

Argentiinalais-italialainen arkkitehti Valentino Tignanelli suunnitteli rakennusjätteestä paviljongit Varjo-festivaalille. Ne suojasivat yleisöä auringon paahteelta Kuusisaaressa viime kesänä ja saivat festivaalikäytön jälkeen vielä uuden elämän: ne toimivat nyt pieninä yleisinä saunoina Hailuodon panimon Mallassaunan takapihalla Pikisaaressa.

Valentino Tignanelli ja Taina Ronkainen istuvat Tignanellin toteuttaman paviljongin reunalla Varjo-festivaalilla kesällä 2023.

Valentino Tignanelli ja Taina Ronkainen Varjo-festivaalilla 2023. Kuva: Kapina Oy

Opas on koottu Euroopan kestävin kulttuuripääkaupunki -hankkeessa, jossa etsittiin työkaluja tapahtumapäästöjen vähentämiseksi. Oppaasta on julkaistu myös englanninkielinen versio. Euroopan kestävin kulttuuripääkaupunki -hanke toteutettiin Oulun kaupungin tapahtumayksikössä ja se sai Pohjois-Pohjanmaan liitolta Euroopan aluekehitysrahaston EAKR- rahoitusta vuosina 2019–2023.

Lisätietoja:

projektipäällikkö Taina Ronkainen, taina.ronkainen@ouka.fi, 0406211249
projektikoordinaattori Antti Takalo, antti.takalo@ouka.fi, 0404196605