fbpx

Sähköpyörätuolilla ei voi keulia 

Kulttuurin saavutettavuus ja saavutettavuuden aktiivinen edistäminen on välttämätön osa Oulu2026:n kulttuuri-ilmastonmuutosta. Lue kokemusasiantuntijamme Terttu Kukkosen kirjoitus Oulun keskustan galleriakierroksesta sekä yhteistyökumppaneittemme ajatuksia ja suunnitelmia kulttuuritilojen esteettömyyden edistämiseen.

Invalidiliiton osallisuusbarometri osoittaa, että tilojen ja harrastuspaikkojen esteellisyys on suurin este osallistua kulttuuripalveluihin.

Jokaisella on oikeus osallistua taiteisiin ja kulttuuriin, ja esteiden poistaminen edellyttää ennen kaikkea ymmärrystä ja tietoa. Yhdenvertainen Oulu2026 -hanke toteuttaa kulttuurikohteiden esteettömyyskierroksia ymmärryksen ja tietoisuuden lisäämiseksi.

Pidämme erityisen tärkeänä, että yhdessä kulttuuritoimijoiden kanssa nostamme esiin haasteita ja kehittämistarpeita sekä pohdimme yhdessä, mitä voimme tehdä esteettömyyden parantamiseksi. Esteettömyys on kaikkien vastuulla. Jokaisella konkreettisella teolla on merkitystä! Pienikin muutos voi vaikuttaa siihen, pystyykö jokainen nauttimaan taiteesta yhdenvertaisesti tai ainoastaan sen verran, mitä näkee gallerian ikkunasta.

 

Kokemusasiantuntija Terttu Kukkonen Kulttuuritalo Valveella:

“Suuntasimme ystävänpäivänä 14.2.2024 Oulun keskustan gallerioihin lunta tuiskuttavassa pakkassäässä kartoittamaan esteettömyyden toteutumista taidegallerioissa.

Kulttuuritalo Valveelle pääsi esteettömästi. Ovet avautuvat automaattisesti. Musiikki tervehti tulijoita. Aula on esteetön, samoin Valvesalin naulakkotila. Valvesalissa pyörätuolipaikat sijaitsevat ensimmäisen katsomorivin edessä.

Kiersimme vanhojen poliisisellien ja säilytetyn putkan tiloissa olevassa PHOTO NORTH – Pohjoinen valokuvakeskuksessa. Viereinen Valvegalleria on myös osin maan tason alapuolella. Luiskat ovat aikakautensa tuotteita. Kaltevuus vähän liian jyrkkä ja kaiteet osin puutteellisia. Kiitos sähkömagneettisten jarrujen kulku sähköpyörätuolilla onnistuu. Manuaalisesti kelattavalla pyörätuolilla liikkujalla pitää olla hyvät käsivoimat tai avustaja mukana turvallisen kulun varmistamiseksi.

Vanhan poliisitalon (1884) tilat on yhdistetty todella hyvin ja tyylikkäästi uudempaan puoleen. Kolmannessa kerroksessa oleviin tiloihin pääsi taitavasti toteutettua taittoluiskaa pitkin. Kaiteet turvasivat kulkua. Kapeat vanhat ovet piti kävelevän avata, kynnyksiin oli laitettu hyvä kynnysluiska. Samoin tanssisaleihin pääsi vanhan hirsikynnyksen yli hieman korkeamman kynnysluiskan avulla. Toisen kerroksen oviaukkoihin oli tehty kiinteät puiset kynnysluiskat. Hyvin toteutettua esteettömyyttä.”

Henkilö ylittää kynnyksen sähköpyörätuolilla kulttuuritalo Valveen oviaukolla luiska apuvälineenään.

Valveen tanssisalin ovella tarpeeksi korkea luiska hirsikynnyksen ylittämiseen.

 

Kulttuuritalo Valveen vs. tuotantopäällikkö Ville-Mikko Sikiö:

”Olemme tunnistaneet kulttuuritalo Valveen haasteet esteettömyyden näkökulmasta. Vanhassa kiinteistössä haasteita on paljon ja suurempia rakenteellisia muutoksia kuten galleriatilojen luiskia, WC-tilojen sijoitusta sekä kapeita oviaukkoja päästään parantamaan vasta Valveen peruskorjauksen yhteydessä aikaisintaan vuonna 2027.

Esteettömyys ja siihen pyrkiminen on meille kuitenkin tärkeää ja peruskorjauksen hankeselvityksen yhteydessä Valveelle on tehty esteettömyyskartoitus. Pyrimme tekemään kartoituksen pohjalta esteettömyysparannuksia yhteistyössä kiinteistön omistavan Oulun Tilapalveluiden kanssa jo ennen suurempaa remonttia.

Talven aikana olemme tehneet muutoksia palvelupisteiden tiskeihin ja luukkuihin sekä Valvesalin lämpiön naulakoihin ja niillä asiointi on nyt esteettömämpää. Uudistimme myös Valveen opasteita, penkkejä ja tuoleja sekä lisäsimme viittaopasteita.

Suunnittelimme muutoksia yhteistyössä Oulun vammaisneuvoston kanssa ja saimme sieltä valtavasti tärkeää neuvoja, apua ja ohjeistusta. Työ esteettömyyden eteen jatkuu asteittain ja on todella mukava kuulla, että käyntikokemus oli jo nyt positiivinen.”

 

Kokemusasiantuntija Terttu Kukkonen Galleria MABD:ssa:

“Kierroksellamme kävimme muissakin gallerioissa. Niihin en päässyt sähköpyörätuolilla.

Galleria MABD:ssa on ulko-ovella metallikynnys. Sisäänpääsyä helpottaisi kynnysluiska. Se olisi helppo lisätä tänä vuonna 100 vuotta täyttävän komean Kolmiotalon päässä sijaitsevaan upeaan galleriaan.

60-luvulla tällä samalla paikalla oli taidemuseo. Siellä kävimme innostavan opettajamme Mirjam Kinoksen ohjaamana silloisesta Oulun Yhteislyseosta. Nyt virisi toive päästä luiskan avulla jälleen sinne taiteen äärelle.”

Galleria MABD oviaukon metallikynnys estää sähköpyörätuolilla sisäänpääsyn.

Galleria MABD oviaukon metallikynnys estää sähköpyörätuolilla sisäänpääsyn.

 

Galleria MABD:n galleristi Hanna Manninen:

“Esteettömyys ja taiteen saavutettavuus ovat meille tärkeitä. Pienillä asioilla voi olla suuri merkitys. Haluamme sen vuoksi esimerkiksi kertoa jo etukäteen näyttelyvieraillemme gallerian etuoven kynnyksestä. Tieto siitä löytyy info-sivulta kotisivuiltamme.

Gallerian etuoven kynnyksen yli pääsee helposti lastenvaunuilla, rollaattoreilla ja manuaalisesti kelattavilla pyörätuoleilla. Sähköpyörätuolin toiminnallisuuksia en ole aikaisemmin hoksannut harkita, mutta onneksi siirrettävällä kynnysluiskalla voimme korjata tämän tilanteen, jotta myös sähköpyörätuolilla pääsee muuten esteettömään galleriatilaan.

Kiitos Tertulle hoksautuksesta ja hyvästä keskustelusta esteettömyydestä!”

 

Kokemusasiantuntija Terttu Kukkonen Galleria 5 ja Taidelainaamo ARTossa:

“Galleria 5:n ja Taidelainaamo ARTo:n edessä kadulla on 2–3 porrasta (Kuva 3) ja lisää portaita sisäänkäynnin jälkeen. Vaikea korjata, rakennus on vanha ja ahdas. Portaista kannattaa mainita esittelysivuilla.”

Galleria 5 portaat kadulla ja lisää portaita heti sisällä.

Galleria 5 portaat kadulla ja lisää portaita heti sisällä.

 

Oulun Taiteilijaseuran toiminnanjohtaja Satu Alajoki:

“On valitettavaa, että tilamme eivät ole esteettömät. Kaikilla tulisi olla yhdenvertaiset oikeudet pääsyyn taiteen äärelle. Olemme jo aiemmin selvittäneet yhdessä Oulun kaupungin Tilakeskuksen kanssa pyörätuoliluiskan asentamista kiinteistöön, mutta se on todettu mahdottomaksi. Talo on suojeltu ja kadun varrella.

Toiveenamme on, että voisimme lähivuosina laajentaa näyttelytilojamme samassa kiinteistössä. Silloin luiskan asentaminen voisi onnistua sisäpihan sisäänkäyntiin ja pienin muutoksin myös sisätiloista voisi todennäköisesti saada esteettömät.”

 

Kokemusasiantuntija Terttu Kukkonen:

“Ystävänpäivän galleriakierroksella pääsin vain yhteen kohteeseen kevyellä 26-kiloisella kokoon taittuvalla sähköpyörätuolilla. Iso sähköpyörätuolini painaa 125 kiloa. Kummallakaan ei voi keulia eikä kulkea portaissa.

Kulttuuritalo Valve on oiva esimerkki vanhan ja uuden yhdistämisestä esteettömyys huomioiden. Valveen nettisivuilla on kattavasti kerrottu eri tilojen esteettömyydestä. Hissin mitat ja INVA-wc:n sijainti mainitaan myös. Tulijaa rohkaistaan ottamaan yhteyttä ja pyytämään tarvittaessa apua. Tämä kaikki kertoo halusta tarjota kulttuurielämyksiä myös liikuntaesteisille. Muiden gallerioiden edustajat olivat halukkaita parantamaan esteettömyyttä, ja he pahoittelivat nykyistä tilannetta. Tavoitteena on taidegallerioiden esteettömyyden toteuttaminen aste asteelta. Toimiva esteettömyys hyödyntää kaikkia vierailijoita.

Parhaiten esteettömyys toteutui Kuttuuritalo Valveella. Valveen Esteettömyystietoa tilakohtaisesti  -sivuilla on hyvät tiedot saatavilla. Kulttuurikierroksemme jatkuvat.”

Mukana kierroksesta kaupungin esteettömyysasiantuntija Leena HuovinenHenrik Skarevik koordinaattori ja Antonio Dias työharjoittelija, Yhdenvertainen Oulu2026, Terttu Kukkonen kokemusasiantuntija OUKALI ry.

 

 

EU-lippu. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

Yhdenvertaisuutta strategiasta käytäntöön Kajaanin taidemuseolla

Yhdenvertainen Oulu2026 -hanke edistää taide- ja kulttuuriorganisaatioiden yhdenvertaisuutta vahvistamalla heidän strategiatyötään.

Kajaanin taidemuseo osallistuu hankkeen pilottiin, jonka tavoitteena on arvioida ja päivittää taidemuseon saavutettavuussuunnitelmaa sekä kehittää uutta osallisuuden toimintamallia.

“Uskomme vahvasti strategiatyöhön, joka tukee yhdenvertaisuuden kehittämistä taide- ja kulttuuritoimijoiden jokapäiväisessä työssä. Siksi näemme erittäin tärkeänä, että yksi piloteistamme keskittyy yhdenvertaisuussuunnitteluun”, sanoo hankkeen projektipäällikkö Anna Litewka-Anttolainen.

“Yhdenvertaisuussuunnitelma on hieno työkalu, johon jokaisen työntekijän on mahdollisuus osallistua. Näin työntekijöiden osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen tulee osaksi osana organisaation yhdenvertaisuustyötä.”

“Tämä edellyttää, että suunnitelmien luomiseen ja arviointiin osallistuvat johtoryhmien lisäksi kaikki työntekijät, ja jokainen työyhteisön jäsen tietää, mikä on hänen roolinsa yhdenvertaisuussuunnitelman toteuttamisessa. Tärkeintä on, että suunnitelma on koko ajan läsnä työntekijöiden arjessa”, Litewka-Anttolainen korostaa.

 

Koko henkilökunta mukana muutoksessa

 

Kajaanin taidemuseon opas-valvoja Lassi Niiranen toivottaa tervetulleeksi museoon.

Opas-valvoja Lassi Niiranen toivottaa tervetulleeksi Kajaanin taidemuseoon. Tutustuttavana 28.4.2024 saakka on Melankolia dioraama ja kollaasin ihmeet – KASOJEN JUHLIJAT -näyttely.

 

Kajaanin taidemuseo on laatinut saavutettavuussuunnitelman vuosille 2017 – 2022. Prosessissa olivat mukana Kulttuuria kaikille -palvelun asiantuntijat Outi Salonlahti ja Sari Salovaara. Suunnitelman toimenpiteitä työstettiin kolmessa työpajassa, joihin osallistui koko taidemuseon henkilöstö.

Nyt yhteistyössä Yhdenvertainen Oulu2026 -hankkeen kanssa pilotoidaan suunnitelman arviointia ja päivittämistä. Kajaanin taidemuseo on hyvä esimerkki siitä, että osallisuus Oulu2026-kulttuuriohjelmassa voi olla kulttuuripalvelun kehittämistä kulttuuri-ilmastonmuutoksen tavoittein.

“Olemme olemassa kävijöitä varten ja haluamme tehdä taidemuseon saavutettavammaksi jokaiselle”, sanoo museonjohtaja Pirjo Immonen.

Kulttuurihyvinvointi voi tapahtua vain, kun ihminen pääsee osallistumaan kulttuurin tekijänä tai kokijana. Tähänkin saavutettavuustyö tähtää.

“Henkilökuntamme on innostunut, ja kaikki työntekijät ovat mukana tekemässä yhdessä muutoksia arkityössä”, Immonen iloitsee.

“Olemme nyt päivittämässä saavutettavuussuunnitelmaamme niin, että saamme konkretiaa käytäntöön”, museonjohtaja Pirjo Immonen sanoo.

Koko taidemuseon työyhteisö eli Ulla Härkönen, Pirjo Immonen, Kaisu Korhonen, Minna Kärki, Lassi Niiranen, Jukka Nissinen, Maija Räihä osallistui kahteen työpajaan. Vetäjinä toimivat Yhdenvertainen Oulu2026 -hankkeen projektipäällikkö Anna Litewka-Anttolainen ja koordinaattori Minna Härkönen.

 

Konkreettisia tekoja, jotta museo palvelisi aidosti kaikkia

Ensimmäisessä työpajassa arvioitiin edellisen suunnitelman vaikuttavuutta. Työskentelyssä käytimme vaikutusketju-työkalua, joka edesauttoi tietoista muutoksen arviointia, eli sitä millä tavalla suunnitelma on vaikuttanut saavutettavuuden, moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden tilaan.

Tärkeintä oli saada sekä konkreettista tietoa että kaikkien taidemuseon työntekijöiden ymmärrystä siitä, millä tavalla organisaatio pystyi saavuttamaan asetetut tavoitteet ja mitkä toimenpiteet olivat vaikuttavimpia tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

Arvioinnin tavoitteena oli samalla tiedostaa, mitä työyhteisö on oppinut suunnitelman toteuttamisen aikana, ja millä tavoin tämä on kehittänyt taidemuseon kykyä edistää konkreettisesti organisaation saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta.

Toisessa työpajassa päivitettiin museon saavutettavuussuunnitelmaa vaikuttavuusarvioinnin pohjalta. Pohdimme myös organisaation yhdenvertaisuuden nykytilaa, toimenpiteiden uudistamisen tarpeita. Otimme huomioon sekä mahdollisia haasteita että realistisia keinoja aktiivisesti puuttua syrjintään ja edistää yhdenvertaista ja saavutettavaa museotoimintaa.

Työskentelyn tuloksena loimme saavutettavuussuunnitelman uuden toimenpidetaulukon vuosille 2024-2026. Kehittämistoimina pureudutaan esimerkiksi seuraaviin seikkoihin:

  • Vahvistetaan yhteistyötä ja vuorovaikutusta kaupungin muiden kulttuurilaitosten kanssa
  • Satsataan viestinnän ja näyttelytoiminnan selkokielisyyteen
  • Lisätään yhteistyötä kotoutumiskoulutusten ja yhdistysten kanssa
  • Viestitään Kajaanin taidemuseosta moninaisena työyhteisönä
  • Jalkaudutaan tapahtumiin ja tilaisuuksiin
  • Vahvistetaan entisestään työntekijöiden yhdenvertaisuusosaamista

 

“Käsittelimme tärkeitä asioita. Itse mietin niiden teknisiä ja käytännön toteutuksia”, toteaa Kajaanin taidemuseon opas-valvoja Lassi Niiranen.

Pilottitoteutuksen toisessa vaiheessa kehitetään Kajaanin taidemuseon kanssa uusi osallisuuden toimintamalli.

 

EU-lippu. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

 

Tervetuloa Antirasismi taide- ja kulttuurialalla -seminaariin!

Yhdenvertainen Oulu2026 -hanke järjestää yhteistyössä Monikulttuurikeskus Villa Victorin ja International House Oulun kanssa seminaarin Antirasismi taide- ja kulttuurialalla perjantaina 22.3. klo 13 – 16 BusinessAseman Telesalissa (Hallituskatu 36, Oulu).

Seminaari järjestetään osana rasisminvastaisen viikon ohjelmaa. Seminaarin juontaa Oulun kaupungin viestintä-, tapahtuma- ja markkinointijohtaja Mikko Salmi. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Tarkempi ohjelma-aikataulu lähetetään osallistujille lähempänä ajankohtaa.

Tilaisuuteen mahtuu 100 osallistujaa, joten ilmoittaudu pian! Ilmoittautuminen seminaariin.

Seminaarin ohjelma löytyy kuvan jälkeen.

Rikkinäisen auton konepellillä kasvaa pieniä valkoisia kukkia

Rikkinäisen auton tuulilasilla kasvaa pieniä valkoisia kukkia. Kuva: Topi Paananen.

Ohjelma:

 

  • Miten kotoutuminen edistää rasisminvastaisuutta – Pirjo Nikula, hyvinvointijohtaja, Oulun kaupunki
  • Miten rasismi ilmenee taide- ja kulttuurialalla – Anna Litewka-Anttolainen, projektipäällikkö, Yhdenvertainen Oulu2026 -hanke
  • Antirasismi – mitä ja miksi – Mona Eid, projektipäällikkö, THL
  • Antirasistinen työote yleisten kulttuuripalveluiden toiminnassa – Johanna Tuukkanen, kulttuuripalvelupäällikkö & kulttuuritalon johtaja, Oulun kaupunki
  • ParasRakas museo -hanke: Kohti moniäänisempää Oulua – Karoliina Autere, projektipäällikkö, ParasRakas museo -hanke
  • Miten taideterapia voi auttaa rasismin uhria tai syrjäytymisen kokemuksia (eng.)  – Eda Öz, Professor of Art Therapy, Karabukin yliopisto, Turkki
  • Loppusanat – Arto Willman, maahanmuuttopäällikkö, Oulun kaupunki

 

Lämpimästi tervetuloa!

Rohkeasti Reunalla -ohjelma sukeltaa alueemme erityispiirteisiin. Osa1: Kuhmo. – Kuhmon kaupunki haastaa kaikki mukaan osallistumaan!

Maanantaina 31.10. kello 12 julkaistaan ensimmäinen osa Oulu2026:n Rohkeasti Reunalla -ohjelmaa. Esittelyvuorossa on Kuhmo eri puolineen.

Jakson kunniaksi kaupunginkirjastolla (Pajakkakatu 2) Kuhmon kaupunki ja Kamarimusiikki järjestävät kaikille avoimen maailmanensi-illan kello 11.45. alkaen. Lisäksi Kuhmon kaupunki haastaa kaikki Euroopan kulttuuripääkaupunki Oulu2026-alueen kunnat ja kaupungit sekä kuhmolaiset asukkaat ja toimijat osallistumaan maailmanensi-iltaan paikalla tai kotikatsomoista käsin ja jakamaan tunnelmia somessa.

 

Haasteeseen ovat jo ilmoittautuneet mukaan Kuhmon kaupunginkirjasto, Kuhmon Kamarimusiikki, Kirjallisuuskaupunki Kuhmo (Kuhmo City of Literature) sekä Juminkeko-säätiö. Osallistuminen onnistuu lisäämällä somessa julkaisuihin hashtagit #Oulu2026 #Kuhmo #Kuhmofestival #Kulttuuriilmastonmuutos

 

Viime kesänä kuvatussa jaksossa kulttuurikotkotin Aapo Kukko matkasi kesäiseen Kuhmoon tapaamaan mielenkiintoisia ihmisiä ja nauttimaan kulttuurista Euroopan itärajalla. Kamarimusiikkikeskuksen pihalla viritettiin keskustelu Kuhmon merkityksestä Suomelle, Euroopalle ja jopa koko maailmalle kaupunginjohtaja Tytti Määtän, Kuhmon Kamarimusiikin toiminnanjohtaja Sari Rusasen ja Juminkeko-keskuksen perustaja Markku Niemisen kanssa. Toki kuhmolaisiin kuvioihin kuuluu myös rönttösten leipominen. Lisäksi kamarimusiikkitunnelmasta nautittiin niin konserttisaleissa kuin Lammassaaren rannallakin kansainvälisyyttä kuhisevan festivaaliväen kanssa. Jaksossa esiintyvätkin myös Kaesan kotileipomon yrittäjä Henriikka Huusko, Kuhmon Kamarimusiikin taiteelliset johtajat Minna Pensola ja Antti Tikkanen sekä hollantilainen Storioni-trio.

 

Rohkeasti Reunalla on yksi kolmesta Oulu2026-kulttuuriohjelman teemoista. Teema nostaa esille Euroopan reuna-alueet ja niiden ihmiset sekä ainutlaatuisuuden. Kuhmon jakson käsikirjoituksesta ja tuotannosta vastasi Oulun kulttuuritapahtumayhdistys. Jakson on kuvannut ja editoinut Saha Prod.

 

Ohjelma julkaistaan 31.10. kello 12:00 Oulu2026:n kanavissa www.oulu2026.eu @oulu2026official ja Pohjoinen kulttuurivirta -kanavalla osoitteessa www.pohjoinenkulttuurivirta.fi. Ohjelma on tekstitetty suomeksi ja englanniksi. Seuraava osa julkaistaan marraskuun puolivälissä ja se kertoo pintaa syvemmältä oululaisesta kansainvälisestä ilmiöstä eli ilmakitaransoitosta kilpailulajina sekä muista suistotarinoista Oulujoelta.

 

Lisäkysymyksissä olethan yhteydessä:

Hanne Heikkinen
Kirjasto- ja kulttuuripäällikkö
Kuhmon kaupunki
0401563640
hanne.heikkinen@kuhmo.fi

Samu Forsblom
Ohjelmajohtaja
Oulun kulttuurisäätiö, Oulu2026
044 703 7558
samu.forsblom@oulu2026.eu