fbpx

Kestävän tapahtumatuotannon opas julkaistu

Tapahtumien ekologiseen kestävyyteen kannustava digitaalinen Kestävän tapahtumatuotannon opas on julkaistu osoitteessa: https://oulu.com/kestavat-tapahtumat/. Opas helpottaa tapahtumien vastuullista järjestämistä Oulun seudulla, jotta tapahtumat ovat mahdollisimman hiilineutraaleja Euroopan kulttuuripääkaupunkivuonna 2026.

Kestävän tapahtumatuotannon opas on jaettu kahteen osaan: ensin esitellään tapahtumatuotannon osa-alueittain ohjeistusta ja vinkkejä tapahtuman ympäristöystävällisiin järjestämistapoihin. Kaikissa vaiheissa tapahtumapaikan valinnasta aina matkustamiseen, catering-palvelujen valintaan, jätehuollon järjestämiseen tai hankintoihin liittyen voi tehdä valintoja, jotka ovat vähemmän kuormittavia ympäristön kannalta. Lisäksi oppaaseen on koottu linkkejä kestävän kehityksen tavoitteisiin, sääntelyjärjestelmiin, verkkotyökaluihin ja hyviä vastuullisuuskäytäntöjä jakavien organisaatioiden ja yhteisöjen verkkosivuille tai selvityksiin.

Oppaan toisessa osassa esitellään tapahtumissa toteutettuja innovaatiotestauksia, joiden avulla kokeiltiin, miten tapahtumien hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää luovilla keksinnöillä. Kuusamolaisella elektronisen musiikin Solstice-festivaalilla kehitettiin kierrätysjärjestelmää kahden vuoden ajan: helsinkiläinen Caracara Collective onnistui lopulta kierrättämään 80 % kaikesta festivaalilla syntyneestä jätteestä ja muun muassa valmistamaan kierrätysmuovista taideteoksia ja festivaalirakenteita.

Ihmiset polkevat kuntopyöriä, jotka tuottavat sähköä tapahtumaan Oulussa meren jäällä.

Frozen People -tapahtumassa testattiin hybridivoimalaa maaliskuussa 2022. Kuva: Janne Käpylehto

Argentiinalais-italialainen arkkitehti Valentino Tignanelli suunnitteli rakennusjätteestä paviljongit Varjo-festivaalille. Ne suojasivat yleisöä auringon paahteelta Kuusisaaressa viime kesänä ja saivat festivaalikäytön jälkeen vielä uuden elämän: ne toimivat nyt pieninä yleisinä saunoina Hailuodon panimon Mallassaunan takapihalla Pikisaaressa.

Valentino Tignanelli ja Taina Ronkainen istuvat Tignanellin toteuttaman paviljongin reunalla Varjo-festivaalilla kesällä 2023.

Valentino Tignanelli ja Taina Ronkainen Varjo-festivaalilla 2023. Kuva: Kapina Oy

Opas on koottu Euroopan kestävin kulttuuripääkaupunki -hankkeessa, jossa etsittiin työkaluja tapahtumapäästöjen vähentämiseksi. Oppaasta on julkaistu myös englanninkielinen versio. Euroopan kestävin kulttuuripääkaupunki -hanke toteutettiin Oulun kaupungin tapahtumayksikössä ja se sai Pohjois-Pohjanmaan liitolta Euroopan aluekehitysrahaston EAKR- rahoitusta vuosina 2019–2023.

Lisätietoja:

projektipäällikkö Taina Ronkainen, taina.ronkainen@ouka.fi, 0406211249
projektikoordinaattori Antti Takalo, antti.takalo@ouka.fi, 0404196605

Muotoillaan pimeydestä elinvoimaa

Roope Siiroinen, VALOA design

Roope Siiroinen

Vietämme Oulu2026-alueella Valon kuukautta marraskuun ajan. Tässä juttusarjassa heijastamme valon vaikutuksia ja merkitystä arjessamme eri näkökulmista. Tämän artikkelin on kirjoittanut Roope Siiroinen, valoarkkitehtuurin suunnitteluun erikoistuneen VALOAn perustaja ja johtava suunnittelija.

Pimeys tulee aina. Sitä ei tarvitse ennustaa, se on kalenterin ja kellon tarkkaa. Silti se yllättää, kuten liukkaat ajokelit. Voimme päivitellä, niin kuin ennustamatonta säätä, että joko nyt on näin pimeää tai että mikä nyt niin väsyttää, tai juhannuksena, että kohta se alkaa taas pimenemään. Pimeys on fakta, joka tulee joka vuosi ja samaan aikaan.

Kunnat ja kaupungit kipuilevat keskustatilojen veto-, pito- ja elinvoimaisuuden puutetta aina pääkaupunkimme pormestarin lausuntoja myöten. Katuja täytetään kesäterasseilla, toreja kesätapahtumilla ja juuri tähän vuoden aikaan ihmetellään miksei niitä käytä kukaan. Kaupunkia suunnitellaan vain kesälle ja jos palaamme kalenteriin, niin huomaamme, että valoisaa kesää, jossa arkkitehtuurimallinuksissa kävellään shortsit jalassa kukkaketojen reunustamalla väylällä,  onkin vain vaivaiset pari kuukautta. Pitäisikö pimeän ajan kaupunkia suunnitella?

Nykyinen, olemassa oleva kaupunkivalaistus on syntynyt yli 100-vuotta sitten, kun Helsingin Espalle sytytettiin kaasuvalojen järjestelmä. Lähtökohtana oli ainoastaan näkemisen tarpeet. Jos kaupunkivalaistusta vertaisi yli 100-vuotiaaseen taloon, niin voisi sanoa, että nurkkiin on kertynyt kaikenlaista. Ennen kuin lisätään uutta, voisi olla hyvä siivota vanhaa. Jokaisen roinan on joku joskus hankkinut eikä  siitä voi ketään syyttää – aika aikaansa kutakin. Kuka päättää mitä heitetään pois ja mitä säilytetään, ja mitä uusitaan ja miten? Minkälainen remppa pitäisi tehdä, että päästään nykyaikaan?

Pimeällä valo määrittää kaupungin imagon, kaupunkikuvan ja -tilan, elämisen laadun. Nykyaikainen valaistus tarjoaa mahdollisuuden pimeän visuaaliselle suunnittelulle, valoarkkitehtuurille. Pimeys ja valo ovat  mahdollisuus hallita kaupungin visuaalista ilmettä, nostaa esiin hienoja paikkoja, korostaa arkkitehtuuria, häivyttää rumuutta tai muokata sitä kauniiksi, luoda elämyksiä ja tunnelmia. Valaistus auttaa liikkumaan paikasta toiseen ei vain turvallisesti vaan kaupunkia ja sen ilmapiiriä ihaillen. Valoa tarvitaan näkemisen lisäksi näkymiseen ja nähtäväksi.

Oulujoen suiston sillat

Oulujoen suiston sillat. Vesipeilillä ja kerrostuvalla jäällä leikkivä valaistus piirtää kehyksen, joka antaa tilaa vuodenajoille ja luonnon maisemalle. Lighting Design Awards 2017, Highly Commended. Kuva: Henri Luoma

Valoa tarvitaan näkemiseen, näkymiseen ja nähtäväksi

Hyvän valaistuksen kriteerit ovat moninaiset. Valo vaikuttaa kaikkeen. Ennen kaikkea ja loppujen lopuksi ihmiseen, joka tarvitsee valoa, mutta ei pelkästään näkemiseen. Valoa tarvitaan myös  hyvinvointiin, viihtyvyyteen, kaamoksen voittamiseen, elämyksiin, laadukkaaseen elämään, kauniiden asioiden kokemiseen ja tunnelmointiin. Liike-elämä tarvitsee valoa näkymiseen, ei kirkkaimman mainoksen osalta vaan imagon ja mielikuvan synnyttämiseen halutulla ja houkuttelevalla tavalla. Näyttävä rakennus on iso investointi, jota ei kannata sysätä unholaan silloin kun on pimeää. Historiallinen rakennus ja sen yksityiskohdat ansaitsevat tulla nähdyksi. Jossakin valo voi ottaa roolia ja olla sinällään elämyksellinen katsomisen kohde – valoa nähtäväksi.

Tämä ei ole kutsu lisätä valaistusta vaan vähentää ja paikoin poistaa kokonaan. Sen sijaan, että lisätään valotehoa tai määriä, olisi kestävyyden, perustamis- ja käyttökustannusten, hiilijalanjäljen vähentämisen nimissä osattava vähentää enemmän kuin lisätä. Eli siivota huono pois paikoin kokonaan ja paikoin vaihtaa toiseksi. On osattava ja uskallettava arvostaa myös pimeää, jättää tilaa tähtitaivaalle, lepakoille, hyönteisille, varjolle ja hämyisille kujille.

Kaupunkivalaistus on kokonaisuus, josta vastaavat kaupungin lisäksi kiinteistöt, yritykset, rakentajat ja arkkitehdit kaavoituksesta suunnitteluun. Valaistusta voi kehittää vain yhteistyöllä yli virkamieskuntien ja omistusrajojen, sillä valo ei tunne tontinrajoja. Kuka päättää minkälainen kaupunkivalaistus halutaan?

Kaupungin vetovoimaisuuden kehittämiseen ei tarvita maailman suurinta lipputankoa, pilvenpiirtäjää tai ”Shanghain valoja”. Tarvitaan hallittua, suunnitelmallista, mutta myös iloista ja näyttävää pimeän vuoden ajan kaupunkikehittämistä – valoarkkitehtuuria.  Pimeys on osa kaupunkia ja niin on valaistuskin. On aika ajatella se uudelleen.

Roope Siiroinen

Valaistussuunnittelija Tem, CEO

VALOA design

Osallistu Valon kuukauteen

Oulu2026-alueella sonnustaudutaan marraskuussa valojen ja värien loistoon erilaisten tapahtumien ja yhteisötaideteosten avulla. Valon kuukauteen voi osallistua valaisemalla vapaamuotoisesti vaikkapa kotia tai työpaikkaa sekä jakamalla valoaiheisia kuvia ja elämyksiä somessa. Arvomme joka viikko Oulu2026-tuotteita kuvia jakaneiden kesken. Lue lisää Valon kuukausi -sivulta!